Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

YmVL 54/2018 vp

Viimeksi julkaistu 6.3.2019 13.48

Valiokunnan lausunto YmVL 54/2018 vp U 107/2018 vp  Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/757 muuttamisesta IMOn alusten polttoaineen kulutusta koskevan tiedonkeruujärjestelmän huomioon ottamiseksi

Ympäristövaliokunta

Suurelle valiokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/757 muuttamisesta IMOn alusten polttoaineen kulutusta koskevan tiedonkeruujärjestelmän huomioon ottamiseksi (U 107/2018 vp): Asia on saapunut ympäristövaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava suurelle valiokunnalle. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • erityisasiantuntijaSirkkuJaakkola
    liikenne- ja viestintäministeriö

VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ

Ehdotus

Komissio antoi 4 päivänä helmikuuta 2019 ehdotuksen (COM(2019) 38 final) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2015/757 muuttamisesta alusten polttoöljynkulutusta koskevien tietojen maailmanlaajuisen tiedonkeruujärjestelmän huomioon ottamiseksi. 

Komission ehdotuksella pyritään vähentämään niiden alusten hallinnollista taakkaa, jotka kuuluvat sekä EU:n MRV-asetuksen että IMOn alusten polttoaineen kulutusta koskevan kansainvälisen tietojenkeruujärjestelmän soveltamisalaan. 

Ehdotus sisältää seuraavat muutokset: 

  • MRV-asetuksen käsitteiden määritelmiä yhdenmukaistettaisiin IMOn tiedonkeruujärjestelmän määritelmien kanssa.  

  • Tiedon kerääminen alusten kuljettaman lastin määrästä muuttuisi vapaaehtoiseksi. EU:n MRV-asetus on tähän asti edellyttänyt aluksia tarkkailemaan todellista lastimäärää, jotta yksittäisen aluksen energiatehokkuudesta saadaan tarkkaa tietoa. IMOn tiedonkeruujärjestelmä pohjautuu sen sijaan tietoon alusten lastikapasiteetista. Nyt komission asetusehdotuksessa EU:n tiedonkeruun esitetään perustuvan lastikapasiteettiin, tarkan lastimäärätiedon sijaan.  

  • Alusten tarkkailusuunnitelmien vaatimuksia kevennetään vastaamaan IMOn vastaavia vaatimuksia. EU:n MRV-asetuksessa päästöistä raportoidaan tarkkailusuunnitelman (Monitoring Plan, MP) avulla. IMOssa vastaava tarkkailusuunnitelma on osa laajempaa energiatehokkuuden hallintasuunnitelmaa (Ship Energy Efficiency Management Plan, SEEMP). Komission ehdotuksessa poistetaan tiedonkeruun vaatimuksista esimerkiksi polttoainetyyppien päästökertoimet tai vaihtoehtoisten polttoaineiden osalta päästökertoimien määrittämiseen käytettävät menetelmät sekä menettelyt, jotka liittyvät hiilidioksidipäästöluettelon ajantasaistamiseen. 

EU:n MRV-asetusehdotuksessa ei esitetä muutoksia seuraaviin kohtiin, jotka eivät ole yhdenmukaisia IMOn tiedonkeruujärjestelmän kanssa: 

  • MRV-asetusta sovelletaan kaikkiin aluksiin, jotka kuljettavat lastia, ja joiden bruttovetoisuus on yli 5 000. IMOn tiedonkeruujärjestelmä koskee kaikkia aluksia, joiden bruttovetoisuus on yli 5 000 riippumatta siitä, kuljettavatko ne lastia. 

  • MRV-asetuksen mukaan alusten hiilidioksidipäästöjä on tarkkailtava ja niistä on raportoitava erikseen aluksen ollessa unionin satamissa sekä kotimaan vesiliikenteessä.  

  • MRV-asetuksen mukaan akkreditoidun kolmannen osapuolet on todennettava raportoidut tiedot. 

  • Yksittäisten alusten CO2–päästötiedot julkaistaan. 

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto pitää EU:n ja kansainvälisen tason toimia meriliikenteen päästövähennysten toteuttamiseksi tärkeinä. Valtioneuvosto katsoo, että EU:n MRV-asetuksen ja IMOn tiedonkeruujärjestelmän avulla saadaan kerätyksi luotettavaa tietoa meriliikenteen päästöistä päätöksenteon tueksi. 

Valtioneuvosto katsoo, että EU:n ja IMOn järjestelmien yhdenmukaistaminen on lähtökohtaisesti kannatettavaa. 

MRV-asetuksen jatkovalmistelussa olisi varmistettava, että järjestelmien yhdenmukaistaminen ei heikennä EU:n edellytyksiä saavuttaa sen ilmastotavoitteita taikka tiedon hyödyntämisen edellytyksiä. 

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Komission asetusehdotuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista koskevaa EU:n sääntelyä kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn sääntelyn kanssa. Valiokunta toteaa, että luotettava tieto meriliikenteen päästöistä on välttämätöntä tulevaisuudessa toteutettavien päästövähennysten perustaksi. Päästötietojen raportointijärjestelmän arvioidaan johtavan noin 2 %:n päästövähennykseen (55,9 miljoonaa CO2 ekv. tonnia) vuoteen 2030 mennessä, sillä tietojen julkistaminen itsessään kannustaa pyrkimyksiin vähentää alusten polttoaineen kulutusta. 

Valiokunta yhtyen valtioneuvoston kantaan pitää tärkeänä meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Meriliikenteen tulee vähentää päästöjään suhteessa osuuteensa maailmanlaajuisista päästöistä ja pyrkiä osaltaan toteuttamaan Pariisin sopimuksen tavoitetta lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Pariisin sopimus ei sisällä nimenomaista kirjausta lento- ja meriliikenteestä, vaan näiden päästövähennyksistä sopiminen on jätetty asianomaisten kansainvälisten järjestöjen eli ICAOn ja IMOn piirissä tapahtuvaksi. Kansainvälinen lento- ja meriliikenne kuuluvat maailman 12 suurimman päästäjän joukkoon, joten päästöillä on globaalisti huomattava merkitys. Jos meriliikenne olisi maa, se olisi kuudenneksi suurin päästäjä Japanin jälkeen. Maailman suurimmat kasvihuonekaasujen tuottajat ovat järjestyksessä Kiina, Yhdysvallat, EU, Intia, Brasilia, Venäjä ja Japani vuoden 2012 tilaston mukaan. 

IMOn meriympäristön suojelukomitea (MEPC) on huhtikuussa 2018 toimialoista viimeisenä sitoutunut melko vaatimattomana pidettävään tavoitteeseen vähentää meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 50 % vuoteen 2050 mennessä vuoden 2008 tasosta. Merenkulun alalla ei ole aikaisemmin ollut mitään koko sektorin kattavia ilmastotavoitteita, joten strategia vie kehitystä kuitenkin oikeaan suuntaan. Hyväksytyssä strategiassa luetellaan erilaisia päästövähennyskeinoja, joilla on tarkoitus saavuttaa strategian päästövähennystavoitteet. Näitä ovat lyhyellä aikavälillä esimerkiksi alusten energiatehokkuuden parantaminen ja tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kannustaminen ja pitkällä aikavälillä vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotto. Valiokunta korostaa, että tavoitteita tulisi jatkossa kiristää, jotta meriliikenne osaltaan vastaisi Pariisin sopimuksen lämpötilatavoitteiden saavuttamiseen. 

VALIOKUNNAN LAUSUNTO

Ympäristövaliokunta ilmoittaa,

että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia. 
Helsingissä 1.3.2019 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja
SatuHassivihr
varapuheenjohtaja
SilviaModigvas
jäsen
AndersAdlercreutzr
jäsen
PetriHonkonenkesk
jäsen
OlliImmonenps
jäsen
PauliKiurukok
jäsen
HannaKosonenkesk
jäsen
RamiLehtops
jäsen
Eeva-MariaMaijalakesk
jäsen
SannaMarinsd
jäsen
Hanna-LeenaMattilakesk
jäsen
SariMultalakok
jäsen
RiittaMyllersd
jäsen
Saara-SofiaSirénkok
jäsen
KatjaTaimelasd
jäsen
AriTorniainenkesk

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos
MarjaEkroos