Valiokunnan mietintö

Vuonna 2018 kunnan peruspalvelujen valtionosuus alenee noin 140 miljoonaa euroa (täydentävän esityksen jälkeen noin 30 milj. euroa). Euromääräisesti merkittävimmät muutokset vuonna 2018 johtuvat kilpailukykysopimukseen liittyvästä valtionosuusleikkauksesta (-468 milj. €), kuntien ja valtion välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta (-177 milj € / täydentävän esityksen jälkeen -68 milj. €) ja veromenetysten kompensaatiosta (+131 milj. €). 

Hallitus päätti kompensoida varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kuntataloutta heikentävää vaikutusta lisäämällä peruspalvelujen valtionosuutta 25 milj. eurolla sekä korottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta 60 milj. eurolla ja kiinteistöveroa 25 milj. eurolla. Kiinteistöveron alarajojen korotuksesta kuitenkin luovuttiin, eikä 25 miljoonan euron kompensaatiota lisätty valtionosuuden tai yhteisöveron kautta toteutettavaksi. Varhaiskasvatusmaksujen alennukset jäävät tältä osin kompensoimatta. 

Valtion ja kuntien rahoitussuhteiden tasaamisessa normaali menettely on lakimuutosvaikutusten kompensointi kustannustenjaon tarkistuksessa. Jälleen valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen kuitenkin sisältyy useita muutoksia, joiden kustannusvaikutuksista ei ole riittävää tietoa valmistelun keskeneräisyydestä johtuen. Näiden oletetut vaikutukset kuitenkin leikataan kuntien valtionosuuksista jo ennakkoon heti lakimuutosten voimaantulovuonna. Vuonna 2018 tehtävämuutoksista euromääräiseltä vaikutukseltaan suurin on päivystysjärjestelmän uudistuksen ja alueellisen erikoissairaanhoidon keskittämisen vaikutus. Näiden lakimuutosten seurauksena kuntien menojen arvioidaan vähenevän 125 milj. euroa vuonna 2018, mihin liittyen peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään 32 milj. euron vähennys. Kuntaliiton toukokuussa 2017 sairaanhoitopiireille tekemän kyselyn perusteella on selvää, että näiden toimintojen osalta säästö ei toteudu arvioitujen kustannusten mukaisesti täysimääräisenä heti vuonna 2018. Kuntien paineet henkilöstösäästöihin ja veronkorotuksiin tulevat tämän johdosta kasvamaan.  

Kilpailukykysopimuksen johdosta valtionosuus vähenee 468 milj. euroa vuonna 2018. Kilpailukykysopimuksen piti olla kuntatalouden kannalta neutraali, ei kuntataloutta heikentävä. Kilpailukykysopimukseen, erityisesti vuosityöajan pidentämisen säästövaikutukseen liittyvä valtionosuusvähennys on suurempi kuin kustannussäästö, jonka kunnat todellisuudessa ovat pystyneet tekemään. Kokonaisuudessaan kilpailukykysopimus heikentää kuntataloutta vuosina 2017 ja 2018 vielä hallituksen laskelmia enemmän. 

Esitämme, että kuntien valtionosuuksiin lisätään 137 miljoonaa vuoden 2018 ja aiempien indeksileikkausten ja kilpailukykysopimukseen liittyvien leikkausten perumiseen, 15 miljoonaa varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentämiseen, 6,6 miljoonaa subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamiseen, 5 miljoonaa lapsiperheiden kotipalveluihin, 26,05 miljoonaa vanhuspalvelujen hoitajamitoituksen tarkistamiseen ja kuntoutukseen, 190 miljoonaa ammatillisen koulutuksen leikkausten kompensointiin ja 38 miljoonaa varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensointiin. 

Ensi vuonna kuntien valtionavut ovat hallituksen esityksessä yhteensä 10,6 miljardia euroa. Kunnan peruspalveluiden osuus on tästä noin 8,5 miljardia. Peruspalvelujen yleiskatteinen valtionosuus sisältää rahoituksen sosiaali- ja terveystoimen lisäksi lasten päivähoitoon, esi- ja perusopetukseen, kirjastoihin ja eräisiin kulttuuritoimen palveluihin. Vuonna 2018 kunnan peruspalvelujen valtionosuus alenee noin 30 miljoonaa euroa, kun huomioidaan myös hallituksen täydentävä talousarviosesitys. 

Hallituksen esityksessä euromääräisesti merkittävimmät muutokset peruspalvelujen valtionosuuteen vuonna 2018 johtuvat kilpailukykysopimukseen liittyvästä valtionosuusleikkauksesta (468 miljoonaa), kuntien ja valtion välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta (68 miljoonaa täydentävän esityksen jälkeen) sekä veromenetysten kompensaatiosta (131 miljoonan lisäys). Hallitus esittää valtionosuusprosenttia nostettavaksi 0,11 prosenttiyksiköllä 25,34 prosenttiin vuonna 2018. Tällöin kuntien omarahoitusosuudeksi jää 74,66 prosenttia valtionosuuden laskennallisesta kustannuksesta (74,77 prosenttia vuonna 2017). 

Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan valtionosuusprosentin muutoksessa on otettu huomioon 0,09 prosenttiyksikön lisäys varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensointina sekä 0,03 prosenttiyksikön lisäys uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseksi siten, että valtionosuusprosentti on 100 prosenttia. Vastaavasti on tehty 0,01 prosenttiyksikön vähennys liittyen kuntien hallintomenojen vähenemiseen toimeentulotuen Kela-siirron seurauksena. Kilpailukykysopimukseen liittyvä valtionosuuden 468 miljoonan euron vähennys ehdotetaan toteutettavaksi vähentämällä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 85,47 euroa asukasta kohden. Valtionosuuden kustannustason muutosta (indeksikorotus) vastaavan määrän vähentämiseen liittyen valtionosuutta ehdotetaan vähennettäväksi 7,72 euroa asukasta kohden. 

Päivystysjärjestelmän uudistuksen ja alueellisen erikoissairaanhoidon keskittämisen arvioidaan vähentävän kuntien menoja 125 miljoonalla eurolla vuonna 2018, minkä vuoksi peruspalvelujen valtionosuuteen esitetään 32 miljoonan euron vähennystä. On kuitenkin epätodennäköistä, että tällaista säästöä käytännössä saavutettaisiin.Sipilän hallitus on leikannut valtionosuuksia ja heikentänyt kuntien edellytyksiä vastata asukkaidensa tarpeisiin. Vasemmistoliiton vaihtoehdossa kunnille taataan mahdollisuus tarjota laadukkaita varhaiskasvatus-, koulutus- ja sosiaalipalveluita.  

Korotamme kuntien varhaiskasvatuksen valtionosuuksia yhteensä 36 miljoonalla eurolla suhteessa hallituksen esitykseen. Peruskoulutuksen vahvistamiseen ja ryhmäkokojen pienentämiseen ohjaamme 30 miljoonaa, ammattikouluille 220 miljoonaa ja vapaan sivistystyön oppilaitoksille 5 miljoonaa. Vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen parantamiseksi valtionosuuksia nostetaan 20 miljoonalla. Terveyskeskusmaksun poistosta aiheutuva 40 miljoonan lisärahoitustarve esitetään myös katettavaksi täysimääräisesti valtionosuuksista. 

Niin sanottua kilpailukykysopimusta vasemmistoliitto on vastustanut alusta alkaen. Vaihtohdossamme kilpailukykysopimusta vastaava 468 miljoonaan euron valtionosuusleikkaus perutaan. Perumme myös hallituksen indeksileikkaukset. 

Vastalauseessa esitettyjen muutosten seurauksena valtionosuusprosenttia tulisi korottaa 1,12 prosenttiyksiköllä.