Hallituksen esityksessä on kysymys Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastoa (Europol) koskevaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/794 täydentävien kansallisten säännösten antamisesta. Ehdotetussa laissa säädetään kansallisesta yksiköstä, toimivaltaisten viranomaisten ja Europolin välisistä yhteyksistä sekä kansallisesta valvontaviranomaisesta.
EU-asetus on voimassa sellaisenaan, eikä sitä saa selittää tai täsmentää kansallisella sääntelyllä. Asetusta ei myöskään saa kirjoittaa uudelleen, eikä muutenkaan sisällyttää kansalliseen lainsäädäntöön. Asetuksen soveltaminen voi kuitenkin edellyttää täydentävää lainsäädäntöä. Ehdotetulla lainsäädännöllä täydennetään Europol-asetuksen säännöksiä siltä osin kuin se on välttämätöntä.
Europol-asetus tuli voimaan 13.6.2016, mutta sitä sovelletaan jo nyt sovellettavia eräitä hallinnollisia säännöksiä lukuun ottamatta vasta 1.5.2017 alkaen, jolloin myös täydentävien kansallisten säännösten ehdotetaan tulevan voimaan.
Europol-asetuksen keskeisin ja oikeudellisesti tärkein muutos aiempaan Europol-päätökseen verrattuna on oikeusperustan juridisen muodon muuttaminen. Europolin perusluonne ei muutu. Se on jatkossakin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisia tukeva ja avustava elin, eikä sillä ole itsenäistä operatiivista toimintavaltaa.
Europol-asetuksen tavoitteena on parantaa tietoihin ja tiedustelutietoihin perustuvaa Europolin tilannekuvaa tehostamalla tietojen toimittamista jäsenvaltioilta Europolille, jotta se voi paremmin palvella jäsenvaltioita ja antaa parempia tietoja EU:n politiikan suunnitteluun. Tavoitteena on myös Europolin tietojenkäsittelyarkkitehtuurin uudistaminen, jotta Europol voi helpommin havaita yhteyksiä sen hallussa jo olevien tietojen välillä ja analysoida niitä. Europolin tietojenkäsittelysäännökset muuttuvat niin, että tietojärjestelmäkohtaisista käsittelysäännöksistä siirrytään tietojen käyttötarkoituksen mukaiseen käsittelyyn. Tämän arvioidaan tehostavan Europolin ja myös jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten toimintaa.
Jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla tarkoitetaan Europol-asetuksessa kaikkia jäsenvaltioiden poliisiviranomaisia ja muita lainvalvontaviranomaisia, jotka ovat kansallisen lainsäädännön mukaan vastuussa rikosten ehkäisemisestä ja torjunnasta. Toimivaltaisiin viranomaisiin kuuluvat myös muut jäsenvaltioiden viranomaiset, jotka ovat voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaan vastuussa Europolin toimivaltaan kuuluvien rikosten ehkäisemisestä ja torjunnasta. Suomessa näitä viranomaisia ovat tällä hetkellä poliisi (ml. suojelupoliisi), Tulli ja Rajavartiolaitos.
Jäsenvaltiolla on asetuksen mukaan mahdollisuus sallia toimivaltaisten viranomaisten ja Europolin väliset suorat yhteydet. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että Suomessa tällaiset suorat yhteydet sallitaan. Saadun selvityksen mukaan tämä on mahdollista Suomessa jo nykyisin ja menettely on osoittautunut toimivaksi.
Hallintovaliokunta toteaa, että Europolin rahoitus on jo aikaisemmin siirretty kansallisesta rahoituksesta Euroopan unionin budjettiin, joten lakiehdotuksella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Myös vaikutus viranomaisten toimintaan on saadun selvityksen mukaan vähäinen. Keskusrikospoliisi toimii jatkossakin Europolin kansallisena yksikkönä ja tietosuojavaltuutettu kansallisena valvontaviranomaisena.
Aiemman Europol-päätöksen säännökset, jotka edellyttivät kansallista sääntelyä, on saatettu Suomessa voimaan lailla Europolia koskevan päätöksen eräiden säännösten täytäntöönpanosta (563/2011). Europol-asetuksella korvataan ja kumotaan Europol-päätös. Mainittu laki ehdotetaan nyt ehdotettujen säännösten voimaan tullessa kumottavaksi.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.