Valiokunnan mietintö
HaVM
5
2019 vp
Hallintovaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Pelastusopistosta annetun lain 28 ja 29 §:n muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Pelastusopistosta annetun lain 28 ja 29 §:n muuttamisesta (HE 46/2019 vp): Asia on saapunut hallintovaliokuntaan mietinnön antamista varten. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
pelastusylitarkastaja
Veli-Pekka
Hautamäki
sisäministeriö
koulutusjohtaja
Minna
Hirvonen
Pelastusopisto
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
oikeusministeriö
puolustusministeriö
Tasa-arvovaltuutetun toimisto
Varusmiesliitto ry
Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 
opetus- ja kulttuuriministeriö
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Pelastusopistosta annettua lakia ammatillisen peruskoulutuksen opiskeluoikeuden keskeyttämisperusteiden osalta. Esityksen mukaan uusia opiskeluoikeuden väliaikaisia keskeyttämisperusteita olisivat vastaisuudessa asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palveluksen suorittaminen, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa tai muu perusteltu syy. 
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020. 
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Pelastusopistossa annettava ammatillinen peruskoulutus johtaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillisiin tutkintoihin. Pelastustoimen ammatillisia tutkintoja ovat pelastajan ammattitutkinto ja alipäällystötutkinto. Hätäkeskuspäivystäjätutkinto suoritetaan omassa koulutusohjelmassaan. Pelastusopistossa annetaan lisäksi ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, jonka osalta tutkinnonanto-oikeus on Poliisiammattikorkeakoululla ja jonka opiskelijat ovat Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoita. 
Vuosittain ammatillisen tutkinnon suorittaa Pelastusopistossa noin 200 henkilöä. Opiskelun väliaikainen keskeyttäminen tai tutkinnon suorittamisen kesken lopettaminen on harvinaista. Pelastusopisto voi Pelastusopistosta annetun lain 29 §:n mukaan omasta aloitteestaan tai opiskelijan hakemuksesta keskeyttää ammatillisessa peruskoulutuksessa olevan opiskelijan opiskeluoikeuden kerrallaan enintään yhden vuoden määräajaksi pitkäaikaisen sairauden tai raskauden ja synnytyksen vuoksi. Pelastusopisto voi keskeyttää opiskeluoikeuden myös 32 §:n 4 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, jolloin keskeyttämispäätös liittyy siihen, että opiskelija on tutkimuksen alaisena rikoksesta. Opiskelijan tulee pyydettäessä antaa opistolle terveydentilansa arviointiin tarvittavat tiedot. Päätöksen opiskeluoikeuden keskeyttämisestä tekee rehtori. 
Eduskunnan oikeusasiamies on kanteluratkaisussaan kiinnittänyt huomiota siihen, että pakollisen asevelvollisuuden suorittamista ei ole säädetty opiskeluoikeuden keskeyttämisen perusteeksi, toisin kuin esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017), Poliisiammattikorkeakoulusta annetussa laissa (1164/2013) ja yliopistolaissa (558/2009). 
Lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukainen palvelus on jatkossa opiskeluoikeuden väliaikaisen keskeyttämisen ja opintojen aloittamisen lykkäämisen peruste. Keskeyttämisperusteiksi säädetään myös äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa. Lisäksi opiskeluoikeuden väliaikainen keskeyttäminen voi olla mahdollista muusta perustellusta syystä. Tällainen syy voi hallituksen esityksen perustelujen mukaan olla esimerkiksi lähiomaisen vakavan sairauden tai vamman edellyttämä hoitotyö. Valiokunta pitää muutoksia opiskelijoiden yhdenvertaisuuden kannalta perusteltuina. 
Pelastusopistolla on ehdotetun 29 §:n 4 momentin mukaan oikeus saada opiskeluoikeuden keskeyttämistä koskevaa arviointia varten salassapitosäännösten estämättä ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun lääkärin kirjallinen lausunto, josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty tarkastus tai tutkimus terveydentilan selvittämiseksi sekä tarkastuksen tai tutkimuksen perusteella laadittu arvio opiskelijan toimintakyvystä opintojen jatkamisen kannalta. Valiokunta toteaa, että ehdotettu säännös vastaa Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 39 §:n 2 momentin säännöstä, joka on säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (PeVL 38/2013 vp). Hallituksen esityksessä on asianmukaisesti selostettu säännöksen suhdetta EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen (EU) 2016/679.  
Valiokunta toteaa, että pelastajan ja pelastustoimen alipäällystön koulutusohjelmaan hakeutuvien tulee osana hakuprosessia osallistua fyysisen suorituskyvyn arviointiin. Fyysisen toimintakyvyn vaatimukset korostuvat erityisesti pelastajatutkinnon opinnoissa. Tämän vuoksi on tärkeää, että opiskelijan tulee osoittaa fyysinen toimintakykynsä ja suorittaa kuntotesti hyväksytysti myös jatkaessaan opintojaan niiden väliaikaisen keskeyttämisen jälkeen. Jos opiskelija ei läpäise edellytettyä kuntotestiä, hänellä ei ole lain 18 §:ssä säädettyä kelpoisuutta jatkaa opintojaan. Laissa ei kuitenkaan säädetä siitä, että opiskelija menettää opiskeluoikeutensa heti, jos hän ei ensimmäisellä yrityksellä läpäise kuntotestiä. 
Valiokunta tähdentää, että esimerkiksi pelastajatutkinto on tiivis kolmen lukukauden mittainen kokonaisuus. Pelastusopiston tulee jatkossakin kyetä ennakoivasti suunnittelemaan opiskelijoiden sijoittumista opintojaksoille, jotta voidaan välttää opetusryhmien kasvaminen liian suuriksi ja toisaalta opiskelupaikkojen jääminen tyhjiksi. Tämän vuoksi on perusteltua, että opinnot jatkuvat keskeytysajan jälkeen Pelastusopiston määrittelemän seuraavan mahdollisen lukukauden alusta.  
Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Muutosten vaikutuksia opetuksen järjestämiseen ja esimerkiksi työturvallisuuteen tulee kuitenkin seurata. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Hallintovaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 46/2019 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 
Helsingissä 13.11.2019 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Riikka
Purra
ps
jäsen
Tiina
Elo
vihr
jäsen
Jussi
Halla-aho
ps
jäsen
Eveliina
Heinäluoma
sd
jäsen
Hanna
Huttunen
kesk
jäsen
Anna-Kaisa
Ikonen
kok
jäsen
Aki
Lindén
sd
jäsen
Mats
Löfström
r
jäsen
Juha
Pylväs
kesk
jäsen
Piritta
Rantanen
sd
jäsen
Matti
Semi
vas
jäsen
Ben
Zyskowicz
kok
varajäsen
Jenni
Pitko
vihr
varajäsen
Mari
Rantanen
ps
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
istuntoasiainneuvos
Henri
Helo
Viimeksi julkaistu 19.11.2019 15:48