Valiokunnan mietintö
HaVM
9
2015 vp
Hallintovaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta (HE 54/2015 vp): Asia on saapunut hallintovaliokuntaan mietinnön antamista varten. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
passi- ja viisumiyksikön päällikkö
Päivi
Blinnikka
ulkoasiainministeriö
lainsäädäntöneuvos
Tiina
Sinkkanen
sisäministeriö
ylitarkastaja
Janne
Kinnunen
Maahanmuuttovirasto
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
oikeusministeriö
Helsingin hallinto-oikeus
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia siten, että lyhytaikaisen viisumin epää-mis-, mitätöimis- ja kumoamispäätöksestä voisi valittaa hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus tutkisi, onko viisumia koskeva päätös tehty viisumisäännöstön menettelysäännösten mukaisesti ja onko päätös perustunut säännöstössä säädettyihin epäämis-, mitätöimis- ja kumoamisperusteisiin. Oikaisuvaatimusmenettelyä käytettäisiin viisumiasioissa vain, kun on kyse ulkomailla Suomen edustuston tekemästä viisumin epäämis-, mitätöimis- tai kumoamispäätöksestä. Esityksen tavoitteena on parantaa viisumivelvollisen oikeusturvaa.  
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2016. 
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Muutoksenhakumenettely viisumiasioissa
Esityksen tavoitteena on mahdollistaa kaikille viisumia hakeneille tai viisumin saaneille viisumivelvollisille Euroopan unionin oikeuden mukainen muutoksenhakumenettely, jossa viisumivelvollisen on mahdollista saattaa asiansa valittamalla hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Voimassa olevan ulkomaalaislain (301/2004) mukaan lyhytaikaisen viisumin epäämis‑, mitätöimis‑ ja kumoamispäätöksestä voidaan hakea muutosta pääsäännön mukaan vain oikaisuvaatimusmenettelyssä. Euroopan komissio on toistuvasti katsonut, ettei Suomen lainsäädäntö tältä osin ole unionioikeuden mukainen. Esityksen taustalla on erityisesti komission Suomelle antama perusteltu lausunto, joka nojautuu Euroopan unionin tuomioistuimen joulukuussa 2013 antamaan tuomioon (asia C-84/12 Koushkaki), jonka mukaan viranomaisilla on laajasti harkintavaltaa viisumisäännöstössä mainittujen viisuminepäämisperusteiden soveltamisessa, mutta ne voivat hylätä viisumihakemuksen vain viisumisäännöstössä luetellulla epäämisperusteella. 
Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää ulkomaalaislain muuttamista välttämättömänä. Ehdotuksen mukaan Suomen edustustossa ulkomailla tehtyyn viisumipäätökseen haetaan muutosta ensi vaiheessa oikaisuvaatimuksella ja oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen valittamalla hallinto-oikeuteen. Rajatarkastuksen yhteydessä tai sisämaassa tehtyihin viisumipäätöksiin haettaisiin muutosta valittamalla suoraan toimivaltaiseen hallinto-oikeuteen, mitä valiokunta pitää perusteltuna menettelynä, sillä samanaikaisesti annetaan usein maastapoistamispäätös, josta on valitusoikeus suoraan hallinto-oikeuteen. Näin samaa henkilöä koskevat asiat voidaan käsitellä yhtä aikaa samassa tuomioistuimessa. Ulkomaalaislain 10 luvun soveltamisalaan kuuluvien EU‑, ETA‑ ja Sveitsin kansalaisten perheenjäsenten osalta muutoksenhaku tapahtuu jo nykyisin valitusteitse suoraan hallinto-oikeuteen. 
Valiokunta katsoo, että ehdotetut muutokset selkeyttävät muutoksenhakujärjestelmää ja parantavat kokonaisuutena viisumivelvollisten oikeusturvan tasoa. Ehdotettua menettelyä voidaan pitää myös viranomaisten toiminnan kannalta toimivana. Esitykseen sisältyvän jatkovalituskiellon osalta valiokunta viittaa esityksen yksityiskohtaisiin perusteluihin. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä. 
Edustustojen tekemiä oikaisuvaatimuspäätöksiä koskevat valitukset tulisivat käytännössä useimmiten käsiteltäväksi Helsingin hallinto-oikeudessa ulkomaalaislain 192 §:n 4 momentin mukaisesti. Rajatarkastusviranomaisen, poliisin tai Maahanmuuttoviraston tekemiä päätöksiä koskevat valitukset jakautuisivat osin eri hallinto-oikeuksiin lain 192 §:n 1 momentin mukaisesti. Esityksessä on tilastojen pohjalta arvioitu, että valitusmahdollisuutta hallinto-oikeuteen käyttäisi vuosittain noin 200 viisumivelvollista. Määrän kehitystä ei voida kuitenkaan varmuudella ennustaa. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota Helsingin hallinto-oikeuden resurssitilanteeseen, jota tulee entisestään tiukentamaan muun muassa odotettavissa oleva turvapaikkapäätöksistä tehtävien valitusten määrän huomattava kasvu. 
Voimaantulosäännös
Lakiehdotuksen voimaantulosäännöksen mukaan laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2016. Valiokunta kuitenkin ehdottaa, että voimaantulon tarkka ajankohta jätetään yleisesti noudatetun käytännön mukaisesti avoimeksi. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Hallintovaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 54/2015 vp sisältyvän lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 
Valiokunnan muutosehdotukset
Laki 
ulkomaalaislain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 191 §:n 6 kohta ja 191 a §, sellaisina kuin ne ovat, 191 §:n 6 kohta laissa 1218/2013 ja 191 a § laissa 266/2011,  
muutetaan 191 §:n 1 kohta ja 204 a §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 191 §:n 1 kohta laissa 1218/2013 ja 204 a §:n 2 momentti laissa 266/2011, sekä 
lisätään 190 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 516/2008 ja 1214/2013, uusi 3 momentti, lakiin uusi 190 a ja 190 b § sekä 196 §:ään uusi 2 momentti, seuraavasti: 
190 § 
Valitus 
Muutoksenhausta viisumiasioissa säädetään 190 a §:ssä. 
190 a § 
Muutoksenhaku viisumiasioissa 
Suomen edustuston viisumisäännöstön nojalla tekemään viisumin epäämis- ja mitätöintipäätökseen sekä sellaiseen viisumin kumoamispäätökseen, jota ei ole tehty viisuminhaltijan pyynnöstä, saa vaatia oikaisua päätöksen tehneeltä edustustolta siten kuin hallintolain 7 a luvussa säädetään. Kun kyse on unionin kansalaisen tai häneen rinnastettavan perheenjäsentä koskevasta viisumin epäämis-, mitätöinti- tai kumoamispäätöksestä, johon sovelletaan 10 lukua, haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. 
Suomen edustuston oikaisuvaatimukseen tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. 
Rajatarkastusviranomaisen, poliisin tai Maahanmuuttoviraston viisumisäännöstön nojalla tekemään viisumin epäämis- ja mitätöintipäätökseen sekä sellaiseen viisumin kumoamispäätökseen, jota ei ole tehty viisuminhaltijan pyynnöstä, saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. 
190 b § 
Oikaisuvaatimuksen käsittely 
Viisumin epäämis-, mitätöinti- ja kumoamispäätöstä koskeva oikaisuvaatimus on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Oikaisuvaatimusta koskevan asian saa ratkaista asianosaista kuulematta, jollei kuuleminen ole erityisestä syystä tarpeen. 
Oikaisuvaatimukseen annettavan päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä siltä osin kuin kyse on viisumin epäämis-, mitätöinti- tai kumoamispäätöksen perusteena olevasta toisen Schengen-valtion tai kolmannen maan viranomaiselta saadusta viisuminhakijaa tai viisuminhaltijaa koskevasta tiedosta taikka tiedosta, jonka mukaan viisuminhakija tai viisuminhaltija saattaa vaarantaa Schengen-valtion yleistä järjestystä tai turvallisuutta taikka sen kansallista turvallisuutta tai suhteita vieraaseen valtioon. 
191 §  
Valituskiellot 
Seuraaviin tämän lain nojalla tehtyihin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: 
1) viisumisäännöstön mukaista viisumihakemuksen jättämiseen liittyvää velvollisuutta, Suomen edustuston toimivaltaa, viisumihakemuksen tutkittavaksi ottamista, hakemuksen käsittelyn keskeyttämistä, hakemuksen siirtämistä edustetun Schengen-valtion viranomaiselle ja viisumin jatkamista koskeva päätös sekä päätös, jolla viisumi on myönnetty; 
196 § 
Valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen 
Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee viisumin epäämistä, mitätöimistä tai kumoamista, ei saa hakea muutosta valittamalla korkeimmalta hallinto-oikeudelta. 
204 a § 
Tiedoksianto viisumiasiassa 
Edellä 190 a §:n 1 momentissa tarkoitettuun oikaisuvaatimukseen annettua päätöstä koskeva tiedoksianto saadaan toimittaa lähettämällä päätös postitse ulkomaalaisen ilmoittamaan osoitteeseen taikka luovuttamalla päätös ulkomaalaiselle päätöksen tehneen viranomaisen luona. Päätös katsotaan annetuksi tiedoksi seitsemäntenä päivänä päätökseen merkitystä päiväyksestä, jollei muuta näytetä. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta20
Helsingissä 12.11.2015 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Pirkko
Mattila
ps
jäsen
Thomas
Blomqvist
r
jäsen
Mika
Kari
sd
jäsen
Sirpa
Paatero
sd
jäsen
Juha
Pylväs
kesk
jäsen
Wille
Rydman
kok
jäsen
Vesa-Matti
Saarakkala
ps
jäsen
Matti
Semi
vas
jäsen
Mari-Leena
Talvitie
kok
varajäsen
Pertti
Hakanen
kesk
varajäsen
Lasse
Hautala
kesk
varajäsen
Reijo
Hongisto
ps
varajäsen
Ilkka
Kantola
sd
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Minna-Liisa
Rinne
Viimeksi julkaistu 17.11.2015 14:24