Laajakaistatukilaissa (1186/2009) säädetään haja-asutusalueiden laajakaistahankkeisiin tarkoitetun valtiontuen myöntämisestä. Tavoitteena on edistää laajakaistaverkkojen rakentamista erityisesti sellaisille harvaan asutuille alueille, joille verkkoa on vaikea saada rakennettua puhtaasti kaupallisin perustein. Valiokunta pitää laajakaistaverkkojen rakentamisen edistämistä tärkeänä mm. kansalaisten yhdenvertaisuuden ja palvelutason alueellisen tasapuolisuuden turvaamiseksi.
Esityksellä pyritään edesauttamaan niin sanotulle Nopea laajakaista -hankkeelle aiemmin osoitetusta valtion tuen 69,5 miljoonan euron määrärahasta myöntämättä olevan hieman yli 20 miljoonan euron tukirahan hyödyntämistä laajakaistan rakentamishankkeisiin. Esityksellä ei ole vaikutuksia valtion talousarvioon, ja Nopea laajakaista -hanke päättyy vuoden 2019 lopussa. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että laajakaistaverkkojen rakentamisen kokonaistarpeeseen nähden käytettävissä olevan tuen määrä on varsin pieni. Verkkojen rakentamisen tukemisessa on kuitenkin otettava huomioon myös mahdolliset vaikutukset markkinaehtoiseen rakentamiseen ja investointeihin. Viestintäviraston tekemillä markkina-analyyseillä on tässä keskeinen merkitys.
Esityksessä ehdotetaan tukikelpoisen alueen etäisyyden laajentamista lyhentämällä tilaajayhteyden tukikelvotonta osuutta nykyisestä kahdesta kilometristä 100 metriin vakituisesta asuin- tai sijaintipaikasta. Lisäksi tukikelpoisuuden niin sanotusta väestötiheysrajoituksesta luopumisella, tuki-intensiteetin korottamisella ja nykyistä laajemmalla mahdollisuudella maksaa 50 prosenttia tuesta heti tukipäätöksen tekemisen jälkeen, pyritään entisestään edistämään hankkeiden toteuttamismahdollisuuksia ja viimekädessä laajakaistapalvelujen saatavuutta. Esityksellä myös sallittaisiin nykyistä laajemmin ja joustavammin muun julkisen tuen hyödyntäminen laajakaistarakentamisessa vanhoille hankkeille. Valiokunta pitää hyvänä, että saadun selvityksen mukaan ehdotettu 100 metrin sääntö tukikelpoisen alueen määrittelyssä vähentää verkkojen rakentajan omarahoitusosuutta hankkeissa ja ehdotuksella on myös positiivisia vaikutuksia liittymän tilaajalle koituviin liittymiskustannuksiin. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tilaajalla on jo tällä hetkellä mahdollisuus hyödyntää kotitalousvähennystä kiinteistön ja pihapiirin teleteknisten töiden toteuttamisessa.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tuen maksamista koskevat hakemukset tulee tehdä Viestintävirastolle esityksen mukaan jo 30.6.2019, vaikka kokonaisuutena hanke jatkuu vuoden 2019 loppuun asti. Käytännössä tämä vähentää hankkeiden toteuttamiseen käytettävissä olevaa aikaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että Viestintävirastolle jää riittävästi aikaa maksupäätösten käsittelyyn, mutta korostaa, että aikataulusta tulee huolellisesti informoida ja ohjeistaa kaikkia osapuolia etukäteen. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että hakemusten käsittely ja tukien maksaminen toteutetaan joustavasti ja hankkeiden toteuttamisaikataulut huomioiden siten, että käynnissä olevat hankkeet pystytään saattamaan loppuun asianmukaisesti ja tasapuolisesti.
Asian käsittelyn yhteydessä on tuotu esille myös langattomien verkkojen hyödyntämismahdollisuuksia verkkoyhteyksien saatavuutta koskevien alueellisten ongelmien ratkaisemiseksi. Valiokunta painottaa, että mikäli viestintäverkkojen rakentamisen tukemista pohditaan myös jatkossa, on tarpeen arvioida, millä kaikilla teknologioilla verkkojen saatavuutta on tarkoituksenmukaisinta edistää. Valiokunta korostaa, että eri teknologioita tulee pystyä myös kysynnän mukaan hyödyntämään tarkoituksenmukaisimmalla ja kustannustehokkaimmalla tavalla. Valiokunta painottaa, että sekä langattomien että kiinteiden verkkojen rakentamiselle on olemassa selkeä tarve myös jatkossa.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vapaa-ajan asuntojen sisällyttämistä valtion tuen piiriin ei ole esityksen valmistelussa katsottu olevan kokonaistaloudellisesti arvioituna tarkoituksenmukaista. Valiokunta kuitenkin korostaa, että vapaa-ajanasuntojen verkkoyhteyksien kehittämismahdollisuuksia on syytä selvittää jatkossa. Valiokunta kiinnittää huomiota myös yhteisrakentamisella saatavissa oleviin kustannussäästöihin hankkeiden toteutuksessa. Jatkossa tulee pyrkiä keskittymään myös jo rakennetun verkon tällä hetkellä vielä monin paikoin turhan vähäisen liittymien hankkimishalukkuuden lisäämiseen.
Komission kannat ja ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamistarve
EU:n valtiontukisääntöjen osalta Suomen voimassa oleva laajakaistatukiohjelma perustuu Euroopan komission tekemiin valtiontukipäätöksiin, joiden perusteella tukiohjelman voimassaoloaika on vuoden 2019 loppuun. Komissio on arvioinut tukiohjelman hyväksyttävyyden laajakaistatukia koskevien valtiontukisuuntaviivojen (Komission tiedonanto — EU:n suuntaviivat valtiontukisääntöjen soveltamisesta laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä, 2013/C 25/01) perusteella.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan komissio on nyt käsittelyssä olevan esityksen valiokuntakäsittelyn aikana muuttanut aiempaa epävirallista kantaansa hallituksen esityksestä siten, että hallituksen esityksessä ehdotetut uusia hankkeita koskevat muutokset vaatisivat komission mukaan Suomea koskevan tukiohjelman muutosta. Komissio arvioi kirjeessään, että esitetyt muutokset ovat osin luonteeltaan teknisiä tai hallinnollisia. Komissio on kuitenkin samalla katsonut, että niin sanottujen punaisten alueiden rajoituksen eli tukikelpoisuuden rajaamisen alueen väestötiheyden mukaan poistaminen sekä tilaajayhteyden tukikelvottoman osan pienentäminen kahdesta kilometristä sataan metriin ovat luonteeltaan nykyisen hyväksytyn tukiohjelman soveltamisalaa lisääviä muutoksia.
Liikenne- ja viestintäministeriön antaman selvityksen mukaan komission kanta tarkoittaa käytännössä sitä, että tukiohjelma on tarpeen mukauttaa yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen (Komission asetus (EU) N.o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti). Toinen vaihtoehto olisi tehdä uusi valtiontukinotifikaatio edellä mainituista muutoksista komissiolle, mikä saadun selvityksen mukaan olisi kuitenkin laajakaistahankkeiden toteuttamiseen jäljellä oleva varsin lyhyt aika huomioon ottaen epätarkoituksenmukaista. Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen kaikki vaatimukset täyttävästä tukiohjelmasta ei tarvitse tehdä komissiolle ennakkoilmoitusta, vaan tukijärjestelmä voidaan ottaa käyttöön välittömästi. Komissio on kirjeessään 28.4.2017 epävirallisesti arvioinut, että lakiesitykseen sisältyvät muutokset voidaan toteuttaa ryhmäpoikkeusasetuksen perusteella. Näin ollen valiokunnan saaman selvityksen mukaan ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisessa ei myöskään pitäisi olla olemassa vaaraa siitä, että komissio puuttuisi nyt tehtävien muutosten perusteella myönnettäviin tukiin myöhemmin.
Saadun selvityksen mukaan laajakaistatukilaki ja siihen nyt esitetyt muutokset täyttävät pääasiassa jo tällä hetkellä ryhmäpoikkeusasetuksen vaatimukset, sillä sekä ryhmäpoikkeusasetus että Suomen tukipäätökset perustuvat komission laajakaistatukea koskeviin suuntaviivoihin. Ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan siirtyminen ei siten edellytä suuria muutoksia laajakaistatukilakiin.
Ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan siirtyminen tarkoittaa sitä, että aloitettuihin hankkeisiin eli hankkeisiin, joihin liittyvän tuen maakunnan liitto on julistanut haettavaksi ennen lakimuutosten voimaantuloa, sovellettaisiin nykyiseen, komission hyväksymään tukiohjelmaan perustuvia sääntöjä. Lakimuutoksen jälkeen aloitettaviin hankkeisiin puolestaan sovellettaisiin ryhmäpoikkeusasetuksen ehtoja. Molempiin tuensaajaryhmiin sovellettaisiin kuitenkin kansallisesti haja-asutusalueiden laajakaistatukilakia.
Ryhmäpoikkeusasetuksen I luvun yleisten soveltamisedellytysten mukaan tukea ei tule myöntää niin sanotusti vaikeuksissa oleville yrityksille, tuella tulee olla kannustava vaikutus ja tuen on oltava niin sanottua läpinäkyvää tukea, eli tuen tarkka määrä on mahdollista laskea etukäteen tarvitsematta tehdä riskinarviointia. Merkittävin muutos Suomen laajakaistaohjelmaan koskisi sataprosenttisia kuntien takauksia, jotka eivät nykymuotoisina olisi uusille eli lakimuutoksen jälkeen käynnistettäville hankkeille yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen perusteella mahdollisia. Takaus on voinut olla jopa sataprosenttinen takaus sen täyttäessä lain muut ehdot niiden hankkeiden osalta, jotka ovat käynnistyneet vuoden 2012 lakimuutoksen jälkeen. Nyt tehtävällä lakimuutoksella sataprosenttisten takausten mahdollistaminen ulotettaisiin myös tätä vanhempiin hankkeisiin. Takausten osalta ryhmäpoikkeusasetuksen tuen läpinäkyvyyden vaatimus tarkoittaa komission esittämän epävirallisen tulkinnan mukaan sitä, että Suomen uudessa uusia hankkeita koskevassa ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisessa laajakaistatukiohjelmassa valtion tukea voidaan myöntää takausten muodossa vain ryhmäpoikkeusasetuksessa määritellyille pk-yrityksille ja että takauksen määrä tällöinkin voi niin sanotun takaustiedonannon (2008/C 155/02) mukaisesti olla enintään 80 % taatun lainan määrästä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ainakin valtaosa kuntien uusista laajakaistahankkeista jäisi siten takausmahdollisuuden ulkopuolelle.
Valiokunta ei pidä hankkeiden suunnittelun, toteutuksen ja tukien tasapuolisuuden kannalta hyvänä, että tukea koskevaan lainsäädäntöön tehdään kesken hankkeen toistuvasti olennaisia muutoksia. Valiokunnan näkemyksen mukaan laajakaistatukilaki on näiden useassa vaiheessa tehtyjen muutosten myötä myös muodostunut tarpeettoman vaikeaselkoiseksi.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että laajakaistatukilain yhteydessä notifioinnit ja kirjelmöinnit komissiolle ovat toistuvasti hidastaneet lakimuutosten käsittelyä eduskunnassa. Valiokunta pitää tarpeellisena, että ministeriö hankkii jatkossa EU-säännösten välttämättä edellyttämät komission kannat hyvissä ajoin ja siten, että hallituksen esityksiin ei enää valiokuntakäsittelyn aikana ole komissiosta johtuvista syistä tarpeen tehdä muutoksia.
Laajakaistatukiohjelmaan tarvittavat muut muutokset
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan siirtyminen edellyttää Suomen laajakaistatukiohjelmaan myös sellaisia muutoksia, jotka eivät vaadi muutoksia laajakaistatukilain säännöksiin. Esimerkiksi tuki-intensiteetti määräytyy jatkossa suoraan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaan. Huolimatta siitä, että uusiin hankkeisiin sovelletaan suoraan ryhmäpoikkeusasetusta, valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että Viestintävirasto laatii kattavan ohjeistuksen ja järjestää neuvontaa ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisesta uusille hankkeille.