Valiokunnan mietintö
LiVM
19
2017 vp
Liikenne- ja viestintävaliokunta
Kellojen kesäaikaan muuttamisen lopettaminen
JOHDANTO
Vireilletulo
Kellojen kesäaikaan muuttamisen lopettaminen (KAA 4/2017 vp): Asia on saapunut liikenne- ja viestintävaliokuntaan mietinnön antamista varten. 
Eduskunta-aloitteet
Esityksen yhteydessä valiokunta on käsitellyt seuraavat aloitteet: 
Toimenpidealoite
TPA
14
2016 vp
Kaj
Turunen
ps
Toimenpidealoite kesäajasta annetun valtioneuvoston asetuksen 753/2001 kumoamisesta
Toimenpidealoite
TPA
15
2016 vp
Eeva-Maria
Maijala
kesk
ym.
Toimenpidealoite kesäajasta luopumisesta
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
liikenneneuvos
Leif
Beilinson
liikenne- ja viestintäministeriö
tutkimusprofessori
Timo
Partonen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
vanhempi tutkija
Mikael
Sallinen
Työterveyslaitos
professori, neurologi
Markku
Partinen
Helsingin Uniklinikka
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
aloitteen tekijä
Matti Antero
Hietanen
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
KANSALAISALOITE
Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että valtioneuvosto ryhtyy valmistelemaan asetusta tai lakia siitä, että kellojen kesäaikaan siirtäminen ja sen jälkeen syksyllä ajan palauttaminen ns. normaaliaikaan lopetetaan.  
Toimenpidealoitteet
Toimenpidealoitteissa TPA 14/2016 vp ja TPA 15/2016 vp ehdotetaan, että kesä- ja talviaikaan siirtymisestä luovutaan. 
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Valiokunta pitää hyvänä, että kansalaisaloite on nostanut kesäajasta luopumismahdollisuuden keskusteluun ja antanut valiokunnalle mahdollisuuden pohtia kesäaikaan siirtymisen erilaisia vaikutuksia. Mahdollisuus tuoda kansalaisaloitteella eduskunnan käsiteltäväksi kansalaisten tärkeäksi katsomia asioita täydentää ja tukee osaltaan edustuksellista demokratiaa. 
Kesäaikaan siirtymisen vaikutukset
Kesäaikaan siirtymisellä on saadun selvityksen mukaan muun muassa pyritty edistämään ihmisten valveillaoloa valoisaan aikaan ja saamaan aikaan säästöjä energiakustannuksissa. 
Asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin tuotu esille, että ihmisen sisäisen kellon tahdittama vuorokausirytmi ei pysty mukautumaan ongelmattomasti ja ilman viiveitä kellonaikojen siirtämiseen. Asiantuntijoiden mukaan kesäaikaan siirtyminen aiheuttaa monille ainakin lyhytkestoisia uniongelmia, vaikuttaa ihmisten vireyteen sekä työtehon ja työn laadun heikkenemiseen ja voi johtaa vakaviinkin terveyshaittoihin. Vaikutukset ovat kuitenkin osin yksilöllisiä, ja joidenkin arvioiden mukaan esimerkiksi nuorilla kesäaikaan siirtyminen saattaa olla joitain muita väestöryhmiä vaikeampaa. Lausuntojen mukaan kellojen siirtäminen myös hankaloittaa erilaisen yritystoiminnan ja muun muassa liikenteen järjestämistä. 
Asiantuntijakuulemisessa on painotettu, että koko Euroopan unionissa tulisi noudattaa asiassa yhtenäisiä menettelyjä. 
Kesäaikaa koskeva voimassa oleva sääntely
Kellojen siirtämisestä kesäaikaan on säädetty Euroopan parlamentin ja neuvoston kesäaikasäännöksistä annetussa direktiivissä 2000/84/EY. Direktiivin mukaan kesäajalla tarkoitetaan vuodenaikaa, jona kelloa on siirretty muuhun vuoteen verrattuna kuusikymmentä minuuttia eteenpäin. Direktiivin mukaan kesäaika alkaa kaikissa jäsenvaltioissa kello 1 aamuyöllä (GMT) maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja päättyy kello 1 aamuyöllä (GMT) lokakuun viimeisenä sunnuntaina. 
Suomessa direktiivin vaatimasta kesäajasta on säädetty valtioneuvoston asetuksella kesäajasta (753/2001). 
Edellä mainitussa direktiivissä on säädetty kesäajasta varsin yksiselitteisesti. Valiokunnan käsityksen mukaan direktiivi ei näin ollen anna mahdollisuutta luopua kesäajasta kansallisella päätöksellä. Saadun selvityksen mukaan kesäajasta luopuminen edellyttäisi käytännössä Euroopan komission ehdotusta kyseisen direktiivin kumoamiseksi tai muuttamiseksi. 
Valiokunnan johtopäätökset
Liikenne- ja viestintävaliokunta suhtautuu saamansa selvityksen perusteella myönteisesti kellojen kesäaikaan siirtämisestä luopumiseen, sillä asian käsittelyn yhteydessä asiantuntijat ovat varsin yksimielisesti tuoneet esille, että menettelystä aiheutuu selkeästi enemmän haittoja kuin hyötyjä. 
Koska kesäajasta kuitenkin on säädetty edellä mainitussa direktiivissä siten, että yksittäinen Euroopan unionin jäsenvaltio ei voi päättää asiasta itsenäisesti, liikenne- ja viestintävaliokunta ei puolla kansalaisaloitteen hyväksymistä. 
Kansalaisaloitteen yhteydessä käsitellyissä toimenpidealoitteissa TPA 14/2016 vp ja TPA 15/2016 vp ehdotetaan kesäajasta luopumista ja tuodaan esille kesäaikaan siirtymisen negatiivisia terveys- yms. vaikutuksia. Lisäksi aloitteissa on painotettu muun muassa kesäaikaan siirtymisen vaikutuksia maatilojen ja erityisesti maitotilojen toimintaan. Valiokunta pitää aloitteita oikeansuuntaisina, mutta aloitteissa ehdotetuista toimenpiteistä johtuen valiokunta ehdottaa toimenpidealoitteiden hylkäämistä. 
Valiokunta kuitenkin korostaa, että valtioneuvoston tulee ryhtyä vaikuttamaan voimakkaasti ja aktiivisesti EU-tasolla siten, että kellojen kesäaikaan siirtämistä koskevasta kesäaikadirektiivin velvoitteesta luovutaan. Ensisijaisena tavoitteena tulee olla, että kellojen kesäaikaan siirtämisestä luovutaan yhtenäisesti koko Euroopan unionin alueella. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Liikenne- ja viestintävaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hylkää kansalaisaloitteeseen KAA 4/2017 vp sisältyvän ehdotuksen. 
Eduskunta hylkää toimenpidealoitteet TPA 14/2016 vp ja TPA 15/2016 vp. 
Helsingissä 26.10.2017 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Ari
Jalonen
si
varapuheenjohtaja
Mirja
Vehkaperä
kesk
jäsen
Mikko
Alatalo
kesk
jäsen
Jukka
Kopra
kok
jäsen
Mats
Löfström
r
jäsen
Eeva-Maria
Maijala
kesk
jäsen
Jani
Mäkelä
ps
jäsen
Markku
Pakkanen
kesk
jäsen
Jari
Ronkainen
ps
jäsen
Ari
Torniainen
kesk
jäsen
Sofia
Vikman
kok
varajäsen
Teuvo
Hakkarainen
ps
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Juha
Perttula
Viimeksi julkaistu 16.11.2017 10:34