Viimeksi julkaistu 8.5.2021 11.23

Valiokunnan mietintö LiVM 2/2015 vp HE 7/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle merioikeudellisia vaateita koskevan vastuun rajoittamisesta tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan muutosten hyväksymisestä sekä laiksi merilain 9 luvun 5 §:n muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle merioikeudellisia vaateita koskevan vastuun rajoittamisesta tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan muutosten hyväksymisestä sekä laiksi merilain 9 luvun 5 §:n muuttamisesta (HE 7/2015 vp): Asia on saapunut liikenne- ja viestintävaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • neuvotteleva virkamies Susan Hindström 
    liikenne- ja viestintäministeriö
  • osastopäällikkö Susanna Metsälampi 
    Liikenteen turvallisuusvirasto

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • ympäristöministeriö
  • Suomen Varustamot ry

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi merioikeudellisia vaateita koskevan vastuun rajoittamisesta tehdyn vuoden 1976 yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn vuoden 1996 pöytäkirjan muutokset, jotka koskevat laivanisännän vastuunrajoitusoikeuteen liittyvien vastuumäärien korottamista. Muutosten voimaansaattamiseksi ehdotetaan muutettavaksi vastuunmääriä koskevaa merilain säännöstä.  

Laki merilain 9 luvun 5 §:n muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti kuin pöytäkirjan muutokset tulevat kansainvälisesti voimaan kesäkuussa 2015 tai mahdollisimman pian sen jälkeen.  

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Suomen merenkulkua koskeva lainsäädäntö perustuu hyvin pitkälle kansainvälisiin sopimuksiin. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi merioikeudellisia vaateita koskevan vastuun rajoittamisesta tehdyn vuoden 1976 yleissopimuksen (SopS 82/1986, jäljempänä vastuunrajoitussopimus) muuttamisesta tehdyn vuoden 1996 pöytäkirjan muutokset, jotka koskevat laivanisännän vastuunrajoitusoikeuteen liittyvien vastuumäärien korottamista. 

Kyse on valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen toimivaltaan kuuluvan kansainvälisen sopimuksen määräysten muuttamisesta, joten sopimusmääräyksen muuttamiseen tulee saada eduskunnan hyväksyntä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vastuunrajoitussopimuksen voimaansaattaminen ehdotetaan toteutettavaksi poikkeuksellisesti tavanomaisen blankettilain sijasta merilakiin (674/1994) tehtävällä muutoksella johtuen siitä, että esityksessä on kyse vain yhden sopimusmääräyksen (3 artikla) voimaansaattamisesta. 

Merilain 9 luvussa säädetään jo nykyisin kansainvälisiin sopimuksiin perustuen laivanisännän oikeudesta rajoittaa vastuutaan, mikä on poikkeus siihen yleiseen vahingonkorvausoikeudelliseen lähtökohtaan, jonka mukaan vahingon aiheuttajan tulee korvata vahingonkärsijälle vahinko täysimääräisesti. Esityksessä ehdotetaan vastuunrajoitussopimuksen voimaansaattamiseksi, että merilain 9 luvun 5 §:n onnettomuuskohtaisia vastuun enimmäismääriä korotetaan 51 %:lla. Vastuurajat määritellään kyseisessä säännöksessä erityisinä nosto-oikeuksina (Special Drawing Right SDR). Käytännössä varustamojen tulee ottaa tietyt bruttovetoisuusrajat ylittäville aluksille P and I (Protection and Indemnity) -vakuutus merioikeudellisia vaateita koskevien vastuiden toteutumisen varalta. 

Voimaan saatettavan sopimuksen määräyksillä pyritään varmistamaan, että aiheutuneet vahingot sekä esimerkiksi polttoaineonnettomuuksien aiheuttamien ympäristövaikutusten torjuntakustannukset viranomaisille tulisivat nykyistä suuremmalla varmuudella korvatuiksi aiheuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti kokonaan aluksen vastuuvakuutuksesta. 

Valiokunta pitää lähtökohtaisesti nykyisen vastuunrajoitusoikeuden säilyttämistä tärkeänä, jotta merenkulkuelinkeinon vakuutusmaksut säilyisivät kohtuullisella tasolla. Valiokunta toteaa, että varustamoille ja viime kädessä elinkeinoelämälle ja vientiteollisuudellemme lankeavat merikuljetusten kustannukset ovat nousseet viime vuosina useista eri syistä. Ehdotetut vastuurajojen korotukset ovat omiaan nostamaan varustamojen vakuutusmaksuja, joten ehdotus lisää entisestään merenkulun kustannuksia. Liikenne- ja viestintävaliokunta on korostanut useita kertoja, että elinkeinoelämän logistisiin kustannuksiin tulisi pyrkiä löytämään laaja-alaisesti sellaisia keinoja, joilla näitä kustannuksia saataisiin laskettua erityisesti pääosin merikuljetuksia hyödyntävän vientiteollisuutemme kilpailukyvyn varmistamiseksi. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esityksellä voimaan saatettavasta kansainvälisestä sopimuksesta aiheutuvien vakuutusmaksujen korotusten arvioidaan kuitenkin olevan marginaalisia, tasoltaan prosentin murto-osan luokkaa. Vakuutusmaksuihin esityksen myötä kohdistuvien korotuspaineiden suuruutta on saadun selvityksen mukaan kuitenkin vaikea arvioida, koska käytännössä vakuutusmaksut määräytyvät aluskohtaisen riskikartoituksen perusteella, johon vaikuttavat mm. aluksen kunto, ikä ja luokka, vahinkohistoria, kuljetettava lasti sekä aluksen liikennöintialue. Saadun selvityksen mukaan on myös todennäköistä, että mikäli merellä sattuisi suuronnettomuus, tämä todennäköisesti nostaisi yleisestikin vakuutusmaksujen tasoa. 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Itämeren ja erityisesti Suomenlahden alusliikenteen lisääntyminen on lisännyt onnettomuusriskiä tällä alueella. Suomenlahti on nykyisin myös vilkas öljynkuljetusreitti, jonka kautta kulkee päivittäin noin 20 säiliöalusta, joista suurimmat kuljettavat jopa 150 000 tonnin öljylastia. Valiokunta katsoo, että aiheuttaja maksaa -periaatteen toteutumiseksi myös suurten ympäristöön ja ihmisen toimintaan kohdistuvien vahinkojen ja torjuntakustannusten kohdalla esityksen mukainen vastuurajojen nostaminen on perusteltua. Valiokunta pitää tätä myös ympäristönsuojelun kannalta tarkoituksenmukaisena. Valiokunta korostaa öljysuojarahastojärjestelmän toimivuuden merkitystä sekä torjuntavalmiuden ylläpidon kannalta että vahinkojen korvaamiseksi niissä tilanteissa, joissa vahingon aiheuttaja ei kykene korvaamaan kustannuksia tai vahingon aiheuttanut taho ei ole tiedossa. 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että ehdotetut muutokset tulevat vaikuttamaan myös ns. bunkkeriyleissopimuksen (SopS 4/2009) ja Nairobin hylkyjen nostoa koskevan yleissopimuksen (WRC) perusteella tehtäviin korvausvaatimuksiin. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Nairobin yleissopimusta ei ole vielä ratifioitu Suomessa, ja katsoo, että sopimus olisi tärkeää saattaa voimaan Suomessa ilman tarpeetonta viivästystä. 

Lain ehdotetaan tulevan voimaan kesällä 2015 ja ennen lain voimaantuloa syntyneisiin vahinkoihin sovellettaisiin vanhaa lakia. 

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esityksessä tarkoitettuun yleissopimuksen muuttamisesta tehtyyn pöytäkirjaan tehtyjen muutosten ja lakiehdotuksen hyväksymistä esityksessä tarkoitetulla tavalla. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Liikenne- ja viestintävaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy hallituksen esityksessä HE 7/2015 vp tarkoitettuun yleissopimuksen muuttamisesta tehtyyn pöytäkirjaan tehdyt muutokset. Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 7/2015 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 
Helsingissä 17.6.2015 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Ari Jalonen ps 
 
varapuheenjohtaja 
Mirja Vehkaperä kesk 
 
jäsen 
Katja Hänninen vas 
 
jäsen 
Jyrki Kasvi vihr 
 
jäsen 
Jukka Kopra kok 
 
jäsen 
Susanna Koski kok 
 
jäsen 
Suna Kymäläinen sd 
 
jäsen 
Mats Löfström 
 
jäsen 
Eeva-Maria Maijala kesk 
 
jäsen 
Outi Mäkelä kok 
 
jäsen 
Jani Mäkelä ps 
 
jäsen 
Markku Pakkanen kesk 
 
jäsen 
Jari Ronkainen ps 
 
jäsen 
Satu Taavitsainen sd 
 
jäsen 
Katja Taimela sd 
 
jäsen 
Ari Torniainen kesk 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Juha Perttula