Valiokunnan mietintö
LiVM
2
2020 vp
Liikenne- ja viestintävaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tieliikennelain muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tieliikennelain muuttamisesta (HE 109/2019 vp): Asia on saapunut liikenne- ja viestintävaliokuntaan mietinnön antamista varten. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
liikenneneuvos
Kimmo
Kiiski
liikenne- ja viestintäministeriö
poliisitarkastaja
Jari
Pajunen
sisäministeriö
suunnittelija
Tea
Hoffrén
sosiaali- ja terveysministeriö
lakimies
Aino
Still
Liikenne- ja viestintävirasto
poliisitarkastaja
Konsta
Arvelin
Poliisihallitus
suunnittelija
Tea
Hoffren
Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta
tiimipäällikkö
Jouni
Korhonen
Helsingin kaupunki
sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtaja
Seija
Meripaasi
Helsingin kaupunki
lakimies, kunnallinen pysäköinninvalvoja
Mika
Mäkäräinen
Kuopion kaupunki
projektipäällikkö
Pirkko-Leena
Jakonen
Lahden kaupunki
liikenneasiantuntija
Johanna
Vilkuna
Suomen Kuntaliitto
johtaja
Santtu
Vierimaa
Mehiläinen
päälakimies
Jenni
Hupli
Suomen Kiinteistöliitto ry
asiantuntija
Sari
Erkkilä
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
työvoimapoliittinen asiantuntija
Mervi
Flinkman
Tehy ry
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
Espoon kaupunki
Tampereen kaupunki
Vantaan kaupunki
Attendo
Stella Kotipalvelut Oy
Liikenneturva
Suomen sairaanhoitajaliitto ry
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi 1.6.2020 voimaan tulevaa tieliikennelakia. Esityksen tarkoituksena on lisätä lakiin eduskunnan lausumassa edellytetyt kotihoidon työntekijöiden pysäköintiä helpottavat säännökset. 
Esityksen mukaan kunnan myöntämällä kotihoidon pysäköintitunnuksella saisi pysäköidä liikennemerkillä osoitetusta rajoituksesta huolimatta maksullisella pysäköintipaikalla maksua suorittamatta ja alueella, jossa pysäköinti on kielletty liikennemerkillä. Pysäköintitunnuksella olisi myös mahdollista pysäköidä rajoitusta pidemmäksi ajaksi alueella, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on rajoitettu. Pysäköintitunnus mahdollistaisi lisäksi pysäköinnin pihakadulla muuallakin kuin merkityllä pysäköintipaikalla ja huoltoajo sallittu -lisäkilven vaikutusalueella. 
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2020 
VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT
Liikenne- ja viestintävaliokunta ehdotti uutta 1.6.2020 voimaantulevaa tieliikennelakia (729/2018) koskevassa mietinnössään LiVM 16/2018 vpHE 180/2017 vp eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa yhtenäisen ratkaisun kotihoidon ja vastaavien kotiin tarjottavien palvelujen työntekijöiden pysäköinnin helpottamiseksi ja valmistelee viipymättä asiassa tarvittavat säännösmuutokset. Nyt käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä toteutetaan tätä eduskunnan hyväksymää vaatimusta. 
Valiokunta pitää hyvänä, että jo pitkään keskusteluissa olleisiin kotihoidon pysäköintiongelmiin on löydetty ratkaisuja. Saadun selvityksen mukaan kotihoidon tarve ja määrä tulee muun muassa väestön ikääntymisestä johtuen kasvamaan tulevaisuudessa. Esityksellä parannetaan valiokunnan käsityksen mukaan kotihoidon pysäköintimahdollisuuksia, lisätään kotihoidon asiakkaiden turvallisuutta ja mahdollistetaan, että kotihoidon työntekijöillä on enemmän aikaa käytettävissä asiakkaiden tarpeisiin. Valiokunta katsoo, että esitys on tervetullut askel oikeaan suuntaan, vaikka se ei kaikilta osin ratkaisekaan kotiin tuotavien palvelujen pysäköinnin ongelmia. Keskeiseksi ongelmaksi jää edelleen, että esityksellä ei poisteta kotiin tuotavien palvelujen pysäköintiin kiinteistöjen alueilla liittyviä ongelmia. Jatkossa tarvitaankin lisää toimenpiteitä näiden ongelmien ratkaisemiseksi. 
Yhtenäisellä valtakunnallisella sääntelyllä annetaan kunnille mahdollisuus kotihoidon pysäköintiongelmien vähentämiseen ja näiden palvelujen tehostamiseen. Valiokunta katsoo, että tämän mahdollisuuden hyödyntäminen on tärkeää myös käytännössä. Valiokunta kannustaa näin ollen kuntia ottamaan kotihoidon pysäköintitunnukset käyttöön ja muutoinkin lisäämään kotihoidon pysäköintimahdollisuuksia pysäköinnin suunnittelun avulla. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että sekä kunnat että kiinteistöt pyrkivät kaikin keinoin helpottamaan tilannetta esimerkiksi osoittamalla pysäköintipaikkoja kotihoidon tarpeita varten. Tämä vaatii jatkossa myös yhteistyön tiivistämistä kiinteistöjen sekä isännöitsijöiden kesken. 
Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että tilanteissa, joissa yhteistoiminta-alueet kotihoidon järjestäjinä ulottuvat useiden kuntien alueille, myös kotihoidon pysäköintitunnuksen olisi tärkeää olla yhtenäinen tällä alueella muun muassa valvonnan toimintamahdollisuuksien varmistamiseksi. Valiokunta kannustaa kuntia sopimaan tarpeen mukaan keskenään yhtenäisistä pysäköintitunnuksista tämänkaltaisissa tilanteissa. 
Eräitä tulkintakysymyksiä
Asiantuntijakuulemisessa esitystä on osin kannatettu, mutta osin on myös tuotu esille erilaisia huolenaiheita sääntelyn toimivuudesta ja riittävyydestä.  
Esityksen lähtökohtana on, että kotihoidon pysäköinnille ei aseteta aikarajoitusta, mikä valiokunnan käsityksen mukaan vastaa kotihoidon selkeään tarpeeseen hoitaa vaikeasti ajallisesti ennalta arvioitavissa olevia hoitotilanteita ja lain tarkoitusta yhtenäisen sääntelyn aikaansaamiseksi. Valiokunta katsoo, että pysäköintiajan rajoitus on periaatteessa mahdollista osoittaa koskemaan myös pysäköintitunnuksellisia ajoneuvoja tieliikennelain 75 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tekstillisellä merkillä, mutta tämä ei vastaa esityksen henkeä ja tarkoitusta ja tätä mahdollisuutta tulee siten käyttää harkiten.  
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että pysäköintitunnuksen voivat esityksen mukaan saada yhtenäisin ehdoin sekä yksityiset toimijat että julkiset toimijat, niiden yhtiö- tai hallintomalleista riippumatta, silloin kun ne toteuttavat kunnan lakisääteisiä tehtäviä. Valiokunta painottaa, että pysäköintitunnuksen myöntämisen ehtona on lakiesityksen 190 a §:n mukaan kyseisessä pykälässä määriteltyjen kotiin tuotavien kunnallisten palvelujen tuottaminen. 
Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille huoli, että kotihoidon pysäköintitunnuksella saisi pysäköidä myös liikkumisesteisille henkilöille nimenomaisesti varatulle esteettömälle pysäköintipaikalle. Valiokunta korostaa, että kotihoidon pysäköintitunnuksen pysäköintitavoista säädetään esityksen 39 a §:n viittauksen mukaisesti tieliikennelain 39 §:ssä. Tieliikennelain 39 §:n 2 momentin mukaan pysäköintitunnuksella ei saa pysäköidä sellaiselle alueelle tai paikalle, joka on osoitettu liikennemerkillä vain tiettyjen ajoneuvojen pysäköintiin. Näin ollen valiokunta pitää selvänä, että kotihoidon pysäköintitunnuksella ei saa pysäköidä sellaiselle paikalle, joka on varattu esimerkiksi liikkumisesteisen pysäköintiä varten. 
Valiokunta kiinnittää tulkintaongelmien välttämiseksi huomioita siihen, että lakiehdotuksen 39 a §:n 1 momentin mukaan kotihoidon pysäköintitunnuksella on mahdollista pysäköidä vain kunnan kadulla tai kunnan hallinnoimalla tiealueella. Näin ollen esityksellä ei anneta pysäköintioikeutta kiinteistön omistamalla tai hallitsemalla alueella riippumatta siitä, onko kyse tiealueesta vai maastosta. 
Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja väärinkäytösten mahdollisuudet
Asiantuntijakuulemisessa on myös tuotu esille, että uuden pysäköintitunnuksen käytöllä voi olla myös liikenneturvallisuutta heikentäviä vaikutuksia erityisesti pysäköitäessä liikenteenohjauslaitteella osoitetuille pysäköintikieltoalueille. Toisaalta on muun muassa tuotu esille, ettei liikkumisesteisen pysäköintitunnusten vastaavasta käytöstä ole käytännössä todettu aiheutuneen liikenneturvallisuutta heikentäviä vaikutuksia. Valiokunta korostaa, että lähtökohtaisesti kaikki turvallisuutta vaarantava tai muuta liikennettä haittaava pysäköiminen on kiellettyä tieliikennelain 37 §:n perusteella. Valiokunta kiinnittää myös huomiota siihen, että 1.6.2020 voimaantulevan tieliikennelain 75 §:n 2 momentti antaa tarvittaessa mahdollisuuden osoittaa tekstillisellä merkillä pysäköintikiellon voimassaoloalueella, että pysäköintikielto koskee myös pysäköintitunnuksellisia ajoneuvoja. Tällainen ratkaisu voi olla jollain tiealueella tarpeen, jos pysäköintikielto on asetettu nimenomaan liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että sääntely ei johda liikennemerkkien määrän lisääntymiseen, joten menettelyä tulee käyttää vain harkiten. 
Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille myös huolia kotihoidon pysäköintitunnusten mahdollisesta väärinkäytöstä, koska tunnusten käytön valvontaa on pidetty haastavana. 
Valiokunta pitää tärkeänä, että sääntelyn toimivuutta seurataan ja arvioidaan jatkossa liikenneturvallisuuden ja mahdollisten väärinkäytösten ehkäisemisen kannalta ja että erityisesti liikenneturvallisuus huomioidaan asianmukaisesti myös liikennesuunnittelussa. Erityisen tärkeää on myös varmistaa valvonnan resurssien riittävyys liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. Väärinkäytöksiä on osittain mahdollista vähentää myös esimerkiksi ottamalla käyttöön esitetyn sääntelyn mahdollistama digitaalinen pysäköintitunnusjärjestelmä. 
Seurannan ja jatkotoimien tarve
Esityksessä säädetään kotihoidon pysäköintitunnuksella pysäköinnistä tiealueella, eikä esitys siten vaikuta pysäköintiin esimerkiksi taloyhtiöiden ja kiinteistöjen pihoilla. Valiokunta korostaa, että kiinteistöillä on siten jatkossakin merkittävä rooli kotiin tuotavien palvelujen pysäköintimahdollisuuksien järjestämisessä.  
Valiokunta pitää hyvin tärkeänä, että myös kiinteistöjen omistajat ja isännöitsijät ottavat jatkossa aktiivisen roolin tilanteen parantamiseksi. Taloyhtiöiden on mahdollisuuksien mukaan osoitettava kotihoidon pysäköinnille tilaa ja tämä tulee huomioida keskeisenä näkökohtana myös kaavoituksessa. Väestön ikääntyessä kotiin tuotavien palvelujen tarve kasvaa ja eri toimijoiden tulee kantaa vastuunsa kansalaisten välttämättä tarvitseman palvelutarjonnan mahdollistamiseksi. 
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että kotihoidon pysäköintitunnusta koskevan sääntelyn toimivuutta ja sen soveltamisen yhtenäisyyttä seurataan ja arvioidaan tarkasti jatkossa ja arvioidaan myös lisäsääntelyn ja uusien keinojen tarvetta pysäköintiongelmien ratkaisemiseksi. Tämä koskee myös muuta kuin tiealuetta koskevaa sääntelyä, kuten ympäristöministeriön hallinnonalalle kuuluvan maastoliikennelain (1710/1996) sääntelyä. Valiokunta katsoo, että asian jatkovalmistelu on tärkeää myös kansalaisten yhdenvertaisuuden edistämiseksi. 
Hallituksen esityksen HE 17/2020 vp välttämättömät muutosehdotukset
Vallitsevasta poikkeustilasta ja aikataulujen haasteellisuudesta johtuen valiokunta on siirtänyt saman aikaisesti valiokunnan käsittelyssä olevasta hallituksen esityksestä HE 17/2020 vp (niin sanottu tieliikennelain korjauspaketti) tähän mietintöön sellaiset tieliikennelain muutosehdotukset, jotka on välttämätöntä saada voimaan 1.6.2020 uuden tieliikennelain voimaan tullessa. 
Valiokunta kiinnittää poikkeusoloihin ja koronavirustilanteeseen liittymättömänä asiana yleisesti vakavaa huomiota siihen, että liikenne- ja viestintäministeriön lainvalmistelu tulee suunnitella, resursoida ja aikatauluttaa siten, että eduskunnalle jää riittävästi aikaa hallituksen esitysten käsittelyyn.  
Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että hallituksen esitykseen HE 17/2020 vp sisältyy useita sellaisia sääntelykokonaisuuksia, joita ministeriö on saadun selvityksen mukaan valmistellut jo pidemmän aikaa. Valiokunta ei pidä lainvalmistelun periaatteiden kannalta ja muutoinkaan hyvänä, että laajasti kansalaisiin ja kaikkiin yhteiskunnan toimijoihin vaikuttavaan tieliikennelakiin tuodaan eduskunnan käsittelyyn mittava korjausesitys vain hieman ennen kyseisen lain voimaantuloa. 
VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
190 a §. Kotihoidon pysäköintitunnuksen myöntäminen.
Valiokunta on lisännyt selkeyden vuoksi pykälän 1 momenttiin viittaukset sosiaalihuoltolain (1301/2014) 19 §:ssä tarkoitettuun kotipalveluun ja terveydenhuoltolain (1326/2010) 25 §:ssä tarkoitettuun kotisairaanhoidon tehtävään. Muutos vastaa esityksen tarkoitusta, ja sillä täsmennetään esityksessä tarkoitetun kotihoidon pysäköintitunnuksen myöntämisen edellytyksiä muuttamatta sääntelyn sisältöä.  
HCT-ajoneuvoyhdistelmiä ja erikoiskuljetuksia sekä ELY-keskusten toimivaltaa koskevat säännökset
Voimassa olevien poikkeusolojen eduskunnan työskentelylle asettamista rajoituksista ja haasteellisista aikatauluista johtuen valiokunta on siirtänyt tähän hallituksen esitystä HE 109/2019 vp (kotihoidon pysäköintitunnus) koskevaan mietintöönsä hallituksen esityksestä HE 17/2020 vp (niin sanottu tieliikennelain korjauspaketti) kaksi sääntelykokonaisuutta, jotka on välttämätöntä saada voimaan uuden tieliikennelain voimaan tullessa 1.6.2020. Toinen näistä kokonaisuuksista koskee HCT (High Capacity Transport) -ajoneuvoyhdistelmiä ja erikoiskuljetuksia ja toinen ELY-keskusten toimivaltuuksia. Niin sanotuilla pitkillä ajoneuvoyhdistelmillä tehtävillä kuljetuksilla on jo tällä hetkellä keskeinen merkitys tavarankuljetusten toimivuuden kannalta, ja valiokunta pitää välttämättömänä, että näiden kuljetusten jatkuvuus voidaan varmistaa uuden tieliikennelain voimaan tullessa. ELY-keskusten toimivaltuuksilla taas voi olla merkitystä myös poikkeusolojen liikkumisrajoitusten käytännön toteuttamisen kannalta.  
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että HCT-ajoneuvoyhdistelmien käytöllä on merkittäviä vaikutuksia tienpidon kustannuksiin ja korjaustarpeisiin, joihin tulee jatkossa löytää toimivia ratkaisuja. Lisäksi on tarpeen luoda yhtenäiset käytännöt HCT-ajoneuvoyhdistelmien ohjaamiseen ja rajoittamiseen kuntien katuverkolla ja arvioida myös näiden kuljetusten liikenneturvallisuusvaikutuksia.  
Valiokunta on siirtänyt liikenne- ja viestintäministeriöltä saamansa selvityksen mukaisesti hallituksen esityksestä HE 17/2020 vp tähän mietintöön seuraavat HCT-ajoneuvoyhdistelmiä ja erikoiskuljetuksia koskevat pykälät: 2, 8, 88, 100, 106—108, 115, 116, 117 a, 122, 124, 131 a, 132, 132 a, 134, 150—152, 157 a, 184, 192 ja 195 §:n sekä liitteet 6.2, 6.3, 6.6, 7.1 ja 9. Lisäksi valiokunta on siirtänyt saadun selvityksen mukaisesti hallituksen esityksestä HE 17/2020 vp tähän mietintöönsä ELY-keskusten toimivaltaa koskevat 65, 71—73, 187, 189 ja 191 §:n. Lisäksi valiokunta on siirtänyt saadun selvityksen mukaisesti hallituksen esityksestä HE 17/2020 vp tähän mietintöönsä liikenteen väistämissääntöjen kannalta keskeisen kärkikolmion tulkintaa koskevan liitteen 3.2 kohdan B5, liikenteenohjaustoimivaltaa koskevat 8 ja 184 §:n ja esityksen 195 §:n siirtymäsäännökset.  
Molemmat hallituksen esitykset (HE 109/2019 vp ja HE 17/2020 vp) koskevat tieliikennelain muuttamista, ja ne ovat samanaikaisesti liikenne- ja viestintävaliokunnan käsiteltävinä. Valiokunta on kuullut siirrettävien pykälien osalta asiantuntijoita hallituksen esityksen HE 17/2020 vp käsittelyn yhteydessä. 
Valiokunta on tehnyt hallituksen esityksestä HE 17/2020 vp siirrettävistä pykälistä muutoksia vain 72, 184 ja 189 §:ään sekä liitteeseen 6.6. Lisäksi valiokunta on korjannut lain johtolausetta siirretyistä pykälistä johtuen. Valiokunta viittaa siirrettyjen pykälien sisällön ja perustelujen osalta hallituksen esitykseen HE 17/2020 vp. Valiokunta käsittelee hallituksen esityksen HE 17/2020 vp muilta osin myöhemmin, kun tilanne sen mahdollistaa. 
72 §. Poikkeukset liikenteenohjauslaitetta asetettaessa.
Pykälä on siirretty hallituksen esityksestä HE 17/2020 vp. Saadun selvityksen mukaan siitä huolimatta, että liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) 3 §:n mukaan maantien tienpitäjä on Väylävirasto, mainitun lain 11 §:n 2 momentin mukaan kuitenkin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset vastaavat alueensa tienpidon tehtävien hoitamisesta Väyläviraston ohjauksen mukaisesti. Tämän vuoksi valiokunta on muuttanut pykälän 1 momenttia niin, että se, jolla on 71 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan oikeus asettaa liikenteenohjauslaite, asettaa väistämisvelvollisuutta osoittavan liikennemerkin tien ja maantien liittymäkohtaan. 
Vastaavalla tavalla valiokunta on muuttanut pykälän 2 ja 3 momenttia siten, että liikennemerkin pystyttää maantielle se, jolla on 71 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan oikeus asettaa liikenteenohjauslaite. 
Lisäksi valiokunta on muuttanut pykälän 5 momenttia siten, että 71 §:n 1 momentissa säädetty toimija, jolla on oikeus asettaa liikenteenohjauslaite, voi päättää, että hakija saa pystyttää kustannuksellaan tieliikennelain liitteessä 3.6 ja 3.7 tarkoitetun opastusmerkin. 
184 §. Poikkeukset velvollisuudesta noudattaa liikennesääntöjä, liikenteenohjauslaitteita ja ajoneuvon käyttöä koskevia säännöksiä.
Pykälä on siirretty hallituksen esityksestä HE 17/2020 vp. Valiokunta on yhtenäistänyt pykälän sanamuodon vastaamaan 8 §:ssä käytettyjä sanamuotoja siten, että sana poliisimiehen on muutettu sanaksi liikenteenvalvojan. 
189 §. Painonvalvontalaitteen asettaminen.
Pykälä on siirretty hallituksen esityksestä HE 17/2020 vp. Valiokunta on yhtenäistänyt pykälän sanamuodon vastaamaan 8 ja 184 §:ssä käytettyjä sanamuotoja siten, että sanat poliisimies, rajavartiomies ja tullimies on korvattu sanalla liikenteenvalvoja. 
Liite 6.6. Auton ja perävaunun yhdistelmän suurin sallittu massa (122 §), neljäs selityskohta.
Liite 6.6. on siirretty hallituksen esityksestä HE 17/2020 vp. Valiokunnan Liikenne- ja viestintävirastolta saaman selvityksen mukaan ajoneuvoyhdistelmissä, joissa voidaan hyödyntää samanaikaisesti useita käyttövoimia (esimerkiksi poltto- ja sähkömoottoria), ei ajoneuvoyhdistelmän suorituskyky aina määräydy suoraan mainittujen voimanlähteiden tehojen summasta, joten todellisen suorituskyvyn määrittäminen kuvaisi paremmin ajoneuvoyhdistelmän etenemiskykyä. Näin ollen valiokunta on muuttanut liitteen neljättä selityskohtaa siten, että määräyksenantovaltuus koskee ajoneuvoyhdistelmän tehon määrittämisen sijaan ajoneuvoyhdistelmän suorituskyvyn määrittämistä.  
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Liikenne- ja viestintävaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 109/2019 vp sisältyvän lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 
Valiokunnan muutosehdotukset
Laki 
tieliikennelain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan tieliikennelain (729/2018) 2 §:n 23 kohta, 8 §:n 1 momentti, 43 §:n 2 momentti, 65 §:n 2 momentin 4 ja 5 kohta ja 5 momentti, 71 §:n 1 momentin 1 kohta sekä 3 ja 4 momentti, 72 §, 73 §:n 2 momentti, 88 §:n 1 momentin 11 kohta, 100 §:n 1 momentti, 106 §, 107 §:n 3 momentti, 108, 115, 116 ja  122 §, 124 §:n 1 ja 2 momentti, 132 ja 150 §, 151 §:n 4 ja 5 momentti, 152 §:n 1 momentin 4 kohta, 184 §:n otsikko ja 2 momentti, 187 ja 189 §, 191 §:n 1 ja 5 momentti, 192 §:n 1 momentti, 195 § sekä liitteen 3.2 kohta B5, liitteen 3.8 kohta H25 sekä liitteet 6.2, 6.3, 6.6 ja 7.1 sekä 
lisätään 2 §:ään uusi 24 kohta, lakiin uusi 39 a §, 88 §:n 1 momenttiin uusi 12 kohta,  lakiin uusi 117 a, 131 a, 132 a, 157 a ja 190 a §, 134 §:ään uusi 2 momentti, 152 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, sekä lakiin uusi liite 9 seuraavasti: 
2 § (Uusi) 
Määritelmät 
Tässä laissa tarkoitetaan: 
23) erikoiskuljetuksella tiellä yleisesti sallittuja mittoja tai massoja koskevista säännöksistä poikkeavaa kuljetusta silloin, kun poikkeaminen johtuu jakamattomasta kuormasta, kuorman laadusta tai ajoneuvon käyttötarkoituksen edellyttämästä rakenteesta;  
24) liikenneasioiden rekisterillä liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) 216 §:ssä tarkoitettua rekisteriä. 
8 § (Uusi) 
Liikennesääntöjen noudattaminen ja liikenteenohjaus 
Tienkäyttäjän on ensisijaisesti noudatettava liikenteenvalvojan antamaa merkkiä, käskyä tai kieltoa ja muun liikenteenohjaajan antamaa merkkiä. 
39 a § 
Kotihoidon pysäköintitunnus 
Jos ajoneuvossa on kotihoidon pysäköintitunnus, ajoneuvon saa pysäköidä 39 §:ssä säädetyllä tavalla kadulla tai muulla kunnan hallinnoimalla alueella liikenteenohjauslaitteella osoitetusta kiellosta tai rajoituksesta huolimatta.  
Kotihoidon pysäköintitunnusta saa käyttää pysäköintiin vain 190 a §:n 1 momentissa tarkoitettujen työtehtävien suorittamista varten ja pysäköintiin saa käyttää vain pysäköintitunnuksessa mainittua ajoneuvoa.  
43 §  
Pihakadulla ajaminen ja pysäköinti 
Pysäköinti pihakadulla on sallittu vain merkityllä pysäköintipaikalla. Polkupyörän ja mopon sekä liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella tai kotihoidon pysäköintitunnuksella varustetun ajoneuvon saa kuitenkin pysäköidä pihakadulla muuallekin, jos siitä ei aiheudu huomattavaa haittaa pihakadun liikenteelle eikä muulle käyttämiselle. 
65 § (Uusi) 
Liikenteenohjaaja 
Liikenteenohjaajana saa myös toimia henkilö, jonka: 
4) Väylävirasto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tai kunta määrää ohjaamaan liikennettä tiellä tai sen läheisyydessä tehtävän työn, tutkimuksen tai pitkäkestoisen liikennehäiriön vuoksi; 
5) Liikenne- ja viestintävirasto valtuuttaa tai poliisi määrää ohjaamaan liikennettä erikoiskuljetuksessa. 
Liikenteenohjaajalla on oltava selvästi erottuva vaatetus, joka vastaa standardin SFS-EN 471 tai SFS-EN ISO 20471 vaatimuksia. Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä erikoiskuljetuksen liikenteenohjaajan vaatetuksen näkyvyysvaatimuksista. 
71 § (Uusi) 
Liikenteenohjauslaitteen asettaminen 
Liikenteenohjauslaitteen asettaa: 
1)  maantielle toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Väyläviraston ohjauksen perusteella; 
Edellä 1 momentin 1—3 kohdassa tarkoitetun liikenteenohjauslaitteen asettamisesta on toimitettava tieto Väylävirastolle. Väylävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä toimitettavan tiedon sisällöstä ja välittämistavasta. 
Poliisi tai se, jolla on oikeus asettaa liikenteenohjauslaite, saa poistaa tämän lain vastaisesti asetetun liikenteenohjauslaitteen. 
72 § (Uusi) 
Poikkeukset liikenteenohjauslaitetta asetettaessa 
Se, jolla on 71 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan oikeus asettaa liikennemerkki, asettaa väistämisvelvollisuutta osoittavan liikennemerkin tien ja maantien liittymäkohtaan ja kunta kadun ja mainitun momentin 3 kohdassa tarkoitetun alueen liittymäkohtaan. 
Kunta asettaa taajamaa osoittavan liikennemerkin. Liikennemerkin pystyttää maantielle se, jolla on 71 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan oikeus asettaa liikennemerkki, muulle tielle kunta. 
Vaarallisten aineiden kuljetusrajoitusta osoittavan liikennemerkin asettaa Liikenne- ja viestintävirasto. Liikennemerkin pystyttää maantielle se, jolla on oikeus 71 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan asettaa liikennemerkki, muulle tielle kunta. 
Rautatien tasoristeyksen kohdalla olevien liikenteenohjauslaitteiden asettamisesta, kunnossapidosta ja kustannusvastuusta säädetään ratalain (110/2007) 89 §:ssä. 
Se, jolla on oikeus 71 §:n 1 momentin mukaan asettaa liikennemerkki, voi päättää, että hakija saa pystyttää kustannuksellaan tämän lain liitteessä 3.6 ja 3.7 tarkoitetun opastusmerkin. 
73 § (Uusi) 
Häiritsevän tai luvattoman laitteen asettaminen tielle 
Poliisi tai se, jolla on oikeus asettaa liikenteenohjauslaite, voi poistaa 1 momentin vastaisesti asetetun laitteen. 
88 § (Uusi) 
5 luvun määritelmät 
Tässä luvussa tarkoitetaan: 
11) vaihtoehtoisilla käyttövoimilla mitta- ja massadirektiivin 2 artiklassa tarkoitettuja vaihtoehtoisia polttoaineita; 
12) jakamattomalla esineellä:  
a) kuormana olevaa esinettä, joka yksin muodostaa jakamattoman kuorman, mutta joita voi kuormata useita niin, että tiellä yleisesti sallittua massaa ei ylitetä eikä usean jakamattoman esineen kuormaamisella lisätä tiellä yleisesti sallitun mitan ylittymistä; 
b) kuormana olevaa esinettä, jonka kuormaaminen aiheuttaa mitta- ja massadirektiivissä sallitun mitan ylittymisen, mutta joita voi kuormata useita niin, että tiellä yleisesti sallittua massaa ei ylitetä eikä usean jakamattoman esineen kuormaamisella lisätä mitta- ja massadirektiivissä sallitun mitan ylittymistä. 
Mitä tässä laissa säädetään jakamattomasta kuormasta, sovelletaan myös ulkomaille vietävään tai sieltä tuotavaan tyhjään tai lähtöpaikalla valmiiksi kuormattuun, yli 2,80 metriä korkeaan tai yli 12,30 metriä pitkään merikuljetukseen suunniteltuun konttiin. Jos kontin kuljetus vaatii 4,40 metrin korkeuden, puoliperävaunuyhdistelmässä 23,00 metrin pituuden tai tiellä yleisesti sallitun massan ylittämisen, kontti katsotaan jakamattomaksi esineeksi vain jakamattoman esineen pakkauksena tai konttia tyhjänä kuljetettaessa. 
100 § (Uusi) 
Ohjautuva akseli 
Jos autossa tai auton perävaunussa, jolle ei ole säädetty eikä määrätty ohjauslaitetta koskevia teknisiä vaatimuksia, on ohjautuva akseli, joka on varustettu kuljettajan paikalta käytettävällä tai automaattisesti toimivalla ohjauksen suoraan lukitsevalla laitteella, akseli on pidettävä lukittuna nopeuden ollessa yli 40 kilometriä tunnissa.  
106 § (Uusi) 
Ajoneuvon renkaiden liukuesteet 
Ajoneuvon renkaat saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tien pintaa. 
Autossa, moottoripyörässä, mopossa, kolmipyörässä, nelipyörässä, raskaassa nelipyörässä, kevyessä nelipyörässä ja rakenteelliselta nopeudeltaan yli 60 kilometriä tunnissa olevassa traktorissa sekä tällaiseen ajoneuvoon kytketyssä hinattavassa ajoneuvossa saa käyttää nastarenkaita marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Muunakin aikana nastarenkaita saa käyttää: 
1) hälytysajoneuvossa; 
2) puolustusvoimien käytössä olevassa maastokäyttöön tarkoitetussa autossa ja perävaunussa; 
3) tienpitoon käytettävässä autossa ja perävaunussa; 
4) ajoneuvon kauppaan, korjaukseen, katsastukseen tai liikenteeseen hyväksymiseen liittyvissä tilapäisissä siirroissa; 
5) kaikissa tässä momentissa tarkoitetuissa ajoneuvoissa, jos sää tai keli sitä edellyttää. 
Jos vetoautossa on nastarenkaat, luokittelumassaltaan yli 0,75 tonnin ja enintään 3,5 tonnin painoisessa auton perävaunussa on käytettävä talvirenkaita. 
Käytettäessä nastarenkaita henkilö- tai pakettiautossa, erikoisautossa ja luokittelumassaltaan enintään 3,5 tonnin painoisessa auton perävaunussa on nastarenkaat, paripyörien toisia pyöriä lukuun ottamatta, asennettava ajoneuvon kaikkiin pyöriin. Nastojen määrät ajoneuvon eri renkaissa ei saa poiketa toisistaan siten, että siitä aiheutuu vaaraa. Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä ajoneuvon renkaiden nastamäärien sallituista eroista. 
Jos ajoneuvoyhdistelmässä, jonka massa on yli 44 tonnia tai pituus yli 18,75 metriä, vetävälle akselille tai vetäville akseleille yhteensä kohdistuva massa on alle 18 prosenttia ajoneuvoyhdistelmän massasta, vetoajoneuvo on 2 momentissa säädettynä aikana varustettava laitteella, jolla voidaan parantaa ajoneuvon liikkeellelähtökykyä liukkaalla tienpinnalla. Tällaisena laitteena ei pidetä yhden vetävän akselin tasauspyörästön toimintaan vaikuttavaa rakennetta.  
Jos yli 28 metriä pitkässä ajoneuvoyhdistelmässä vetäville akseleille yhteensä kohdistuva massa on alle 25 prosenttia ajoneuvoyhdistelmän massasta, vetoajoneuvossa on 2 momentissa säädettynä aikana oltava ajoneuvoyhdistelmän liikkeellelähtökykyä liukkaalla tienpinnalla parantavat hiekoittimet tai ketjuheittimet vähintään yhdellä vetävällä akselilla.  
Edellä 5 ja 6 momentissa tarkoitettua vaatimusta ajoneuvoyhdistelmän liikkeellelähtökykyä liukkaalla tienpinnalla parantavista järjestelmistä ei sovelleta ajoneuvoyhdistelmään, jossa on hitaassa nopeudessa vetäväksi akseliksi kytkettävä akseli, jos vetäville akseleille kohdistuu edellä tarkoitetulle vetävälle akselille kohdistuva massa mukaan luettuna yhteensä vähintään 25 prosenttia ajoneuvoyhdistelmän massasta. Hitaassa nopeudessa vetäväksi akseliksi kytkettävä akseli voi olla autossa tai perävaunussa. 
Polkupyörän, moottorilla varustetun polkupyörän, kevyen sähköajoneuvon, polkupyörän perävaunun, potkupyörän ja eläimen vetämän ajoneuvon renkaat saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tien pintaa. 
Moottorityökoneen, maastoajoneuvon ja traktorin, jonka rakenteellinen nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa, sekä niiden perävaunun renkaat ja telaketjut saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tien pintaa. 
Liikenne- ja viestintävirasto voi erityisestä syystä myöntää ajoneuvolle poikkeuksen 2 momentin nastarenkaiden sallittua käyttöaikaa koskevasta säännöksestä. Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä siitä, minkälaisia laitteita voidaan pitää 5 momentissa tarkoitettuina laitteina, joilla voidaan parantaa ajoneuvon liikkeellelähtökykyä liukkaalla tienpinnalla ja siitä, minkälaista akselia voidaan pitää 7 momentissa tarkoitettuna hitaassa nopeudessa vetäväksi akseliksi kytkettävänä akselina. 
107 § (Uusi) 
Yleiset kuormaussäännökset 
Kuorma saa ajoneuvolle tai ajoneuvoyhdistelmälle tiellä sallitun pituuden rajoissa ulottua ajoneuvon edessä enintään 1,00 metriä ja takana enintään 2,00 metriä ajoneuvon uloimman osan ulkopuolelle, ellei tässä luvussa jäljempänä taikka erikoiskuljetuksia koskevissa säännöksissä tai määräyksissä toisin säädetä tai määrätä. Jos ajoneuvoyhdistelmä ei täytä 132 §:n 1 eikä 2 momentissa säädettyä kääntyvyysvaatimusta, saa kuorma ulottua ajoneuvon takana kuitenkin enintään 1,00 metriä ajoneuvon uloimman osan ulkopuolelle. 
108 § (Uusi) 
Kuorman sijoittaminen 
Kuormasta on tehtävä mahdollisimman matala yhtenäinen kokonaisuus. Kuorman painopisteen tulee olla mahdollisimman alhaalla ja lähellä ajoneuvon pituussuuntaista keskiviivaa. Vetoajoneuvon ja useamman kuin yhden perävaunun muodostamassa ajoneuvoyhdistelmässä kuorma tulee sijoittaa mahdollisimman eteen koko yhdistelmä huomioiden. Ajoneuvoa ei saa kuormata siten, että ajoneuvon painopiste on korkeammalla kuin ajoneuvolle on teknisesti sallittu.  
Keskiakseliperävaunu on kuormattava niin, että se kohdistaa vetoajoneuvon kytkentälaitteelle alaspäin painavan voiman. Alaspäin painava voima saa olla enintään 10 prosenttia perävaunun akseleille sallitusta massasta tai enintään 1 000 kilogramman massaa vastaava voima, pienemmän voimista ollessa määräävä. Alaspäin painava voima ei saa ylittää kytkettäville ajoneuvoille eikä kytkentälaitteille sallittuja voimia. 
115 § (Uusi) 
ETA-valtiossa rekisteröity tai käyttöönotettu ajoneuvo 
Jos vuonna 1993 tai sitä myöhemmin käyttöönotetun ajoneuvon rekisteröinnissä ja käytössä sallitut massat ylittävät mitta- ja massadirektiivissä säädetyt suurimmat sallitut arvot:  
1) auton kolmi- tai useampiakselisessa telissä vähintään yhden akselin tulee olla ohjaava taikka ohjautuva akseli; ohjaavan akselin sijasta voidaan käyttää ohjautuvaa akselia, joka on lukittuneena suoraan ajoa vastaavaan asentoon nopeuden ollessa 30 kilometriä tunnissa tai tätä enemmän; 
2) hinattavan ajoneuvon telin akseleista vähintään yhden on oltava ohjautuva tai ohjaava, jos telin äärimmäisten akselien välinen etäisyys ylittää kaksiakselisessa telissä 2,4 metriä tai kolmi- tai useampiakselisessa telissä 2,8 metriä; 
3) varsinaisen perävaunun kaksiakselisen telin takimmainen akseli saa olla ohjautuva vain, jos ajo-neuvon on osoitettu täyttävän E-säännössä n:o 79 tarkoitetut tekniset vaatimukset. 
Edellä 1 momentissa tarkoitetun ajoneuvon kolmi- tai useampiakselisen telin muille kuin ohjautuville akseleille kohdistuvien massojen summa on oltava vähintään 1,6 -kertainen ohjautuville akseleille kohdistuvaan massaan verrattuna. Vaatimusta ei sovelleta ajoneuvoon, jonka on osoitettu täyttävän E-säännössä n:o 79 tarkoitetut tekniset vaatimukset. 
Edellä 1 ja 2 momentissa säädettyä ei sovelleta ajoneuvoon, jonka suurin sallittu nopeus on enintään 40 kilometriä tunnissa. 
Apuvaunun päälle ei saa kytkeä puoliperävaunua, jonka ohjaavan akselin asento määräytyy hinaavan ajoneuvon vetopöydän ja puoliperävaunun välisen kulman perusteella. Kytkennän saa kuitenkin tehdä, jos apuvaunu on tähän tarkoitukseen hyväksytty. 
116 § (Uusi) 
ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun moottorikäyttöisen ajoneuvon ja hinattavan ajoneuvon akselille ja telille kohdistuva suurin sallittu massa 
ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun moottorikäyttöisen ajoneuvon ja hinattavan ajoneuvon akselille kohdistuva massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 6.1 mainittuja arvoja eikä liikenneasioiden rekisteriin merkittyä arvoa. 
Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja hinattavan ajoneuvon telille kohdistuva massa ei saa ylittää liitteessä 6.2 mainittuja arvoja eikä liikenneasioiden rekisteriin merkittyä arvoa.  
Ajettaessa liukkaalla tien pinnalla ajoneuvon akselille ja telille kohdistuva massa saa akselinnostolaitetta tai akselinkevennystoimintoa käytettäessä tilapäisesti ylittää suurimman tiellä sallitun akseli- ja telimassan, jos se on välttämätöntä riittävän vetopidon saavuttamiseksi eikä siitä aiheudu vahinkoa tielle.  
Ajoneuvon akselille ja telille kohdistuva massa saa akselinnostolaitetta tai akselinkevennystoimintoa käytettäessä tilapäisesti ylittää suurimman tiellä sallitun akseli- ja telimassan, jos se on välttämätöntä riittävän kääntyvyyden saavuttamiseksi. Ajonopeus saa tällöin olla enintään 30 kilometriä tunnissa ja akselille kohdistuva massa enintään 12 tonnia. 
117 a § (Uusi) 
ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun perävaunun suurin sallittu massa 
Varsinaisen perävaunun massa ei saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä 20 tonniin 350 kilogrammaa jokaiselta 0,10 metriltä, jonka perävaunun äärimmäisten akselien välinen etäisyys ylittää 1,80 metriä. 
122 § (Uusi) 
ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton ja perävaunun yhdistelmän suurin sallittu massa 
ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton ja perävaunun tai perävaunujen muodostaman ajoneuvoyhdistelmän massa ei saa ylittää liitteessä 6.6 mainittuja arvoja eikä vetoajoneuvon ja hinattavan ajoneuvon tai hinattavien ajoneuvojen liikenneasioiden rekisteriin merkittyjen massojen summaa. Ajoneuvoyhdistelmän massa ei saa ylittää vetoajoneuvolle liikenneasioiden rekisteriin merkittyä suurinta sallittua yhdistelmämassaa eikä vetoajoneuvolle teknisesti sallittua ajoneuvoyhdistelmän massaa. 
124 § (Uusi) 
ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun ajoneuvoyhdistelmän massaa koskevat poikkeukset vaarallisten aineiden kuljetuksessa 
Jos kuljetukseen sovelletaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettua lakia, ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on: 
1) 60 tonnia, jos kyseessä on vähintään seitsemänakselinen autolla vedettävä ajoneuvoyhdistelmä; 
2) 64 tonnia, jos kyseessä on kolmeakselisen vetoauton ja vähintään viisiakselisen puoliperävaunun ajoneuvoyhdistelmä; 
3) 68 tonnia, jos: 
a) ajoneuvoyhdistelmässä on vähintään kahdeksan akselia ja ajoneuvoyhdistelmän vetoautossa on vähintään neljä akselia; tai 
b) ajoneuvoyhdistelmän vetoautossa on vähintään kolme akselia ja kyseessä on vähintään kahdeksanakselinen auton ja kahden puoliperävaunun muodostama ajoneuvoyhdistelmä.  
Kahdeksanakselisessa ajoneuvoyhdistelmässä, jonka massa on yli 64 tonnia, vähintään 65 prosenttia perävaunun massasta tai perävaunujen massasta yhteensä tulee kohdistua akseleille, jotka on varustettu paripyörin. Vaatimus ei kuitenkaan koske vaarallisten aineiden säiliökuljetusta, jos kuljetettavan vaarallisen aineen määrä ylittää 5 tonnia. 
131 a § (Uusi) 
Pitkän ajoneuvoyhdistelmän merkinnät 
Yli 15,50 metrin pituisessa kuorma-auton ja perävaunun tai perävaunujen muodostamassa ajoneuvoyhdistelmässä tulee olla E-sääntöä n:o 70 vastaava tunnuskilpi tai 25 millimetriä levein punaisin päiväloistevärillä maalatuin tai heijastavin reunuksin varustettu vähintään 300 millimetriä pitkä ja 800 millimetriä leveä kilpi, jossa on keltaisella heijastavalla pohjalla musta ajoneuvoyhdistelmän kuva, jonka alla saa olla merkintä yhdistelmän pituudesta. 
Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa määräyksiä pitkiä ajoneuvoyhdistelmiä koskevista havaittavuutta parantavista merkinnöistä. 
132 § (Uusi) 
ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton ja autolla vedettävän ajoneuvoyhdistelmän kääntyminen 
ETA-valtiossa rekisteröity tai käyttöönotettu auto, auton ja puoliperävaunun enintään 16,50 metrin pituinen yhdistelmä sekä auton ja varsinaisen perävaunun tai keskiakseliperävaunun enintään 18,75 metrin pituinen yhdistelmä on oltava käännettävissä kumpaankin suuntaan sellaisen koko ympyrän alueella, jonka määrittävät kaksi samankeskistä ympyrää siten, että auton tai auton ja perävaunun yhdistelmässä uloimman etukulman kulkiessa 12,50 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin kaikkien ajoneuvojen sisäsivu kulkee vähintään 5,30 metrin säteistä kaarta pitkin.  
Auton ja perävaunun tai perävaunujen yli 18,75 metriä pitkän yhdistelmän tulee olla käännettävissä kumpaankin suuntaan sellaisen koko ympyrän alueella, jonka määrittävät kaksi samankeskistä ympyrää siten, että uloimman etukulman kulkiessa 12,50 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 2,00 metrin säteistä kaarta pitkin. 
Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, auton ja perävaunun tai perävaunujen yli 18,75 metriä pitkä yhdistelmä sekä auton ja puoliperävaunun yli 16,50 metriä pitkä yhdistelmä saa olla siten kääntyvä, että yhdistelmä täyttää liitteessä 9 säädetyt kääntyvyyttä ja takakulman sivusiirtymää koskevat vaatimukset. Tällöin on kuljetuksen suorittajan ja kuljettajan kuitenkin varmistettava, että kuljetuksen suorittaminen käytettävällä kuljetusreitillä on mahdollista ilman riskiä osumisesta ajoradan sivuilla oleviin rakenteisiin. Kuljetuksessa tulee pitää mukana kääntyvyysvaatimuksen täyttymisen osoittamiseksi tarvittavat ajoneuvon ja yhdistelmän tekniset tiedot.  
Edellä 1—3 momentissa mainituissa ajoneuvoyhdistelmän 16,50 metrin ja 18,75 metrin mitoissa ei oteta huomioon mitta- ja massadirektiivin 8 b artiklassa tarkoitettuja aerodynaamisia laitteita eikä 9 a artiklassa tarkoitettuja aerodynaamisia ohjaamoja. 
Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa teknisiä ja tarkentavia määräyksiä ajoneuvoyhdistelmän kääntymisen koskevista vaatimuksista sekä vaatimustenmukaisuuden teknisistä osoittamistavoista. Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa määräyksiä vaihtoehtoisista tavoista osoittaa tässä pykälässä tarkoitettujen kääntyvyysvaatimusten täyttyminen. 
132 a § (Uusi) 
Ajoneuvoyhdistelmän vakaus 
Jäljempänä 151 §:n 4 momentin 7—11 kohdassa tarkoitetun ajoneuvoyhdistelmän tulee mitoitukseltaan vastata yhdistelmää, jonka ISO-standardin 14791 mukaisissa ajokokeissa tai niitä vastaavissa simuloinneissa todettu pystykiertymäkulmanopeuden vahvistumisarvo on enintään 1,90 ja sivuttaiskiihtyvyyden vahvistumisarvo enintään 4,00 silloin, kun ajoneuvoyhdistelmä on kuormattu tiellä yleisesti sallittuun massaan, ajonopeus on 80 kilometriä tunnissa ja kuorman painopiste on 1,30 metrin korkeudella kuormatilan lattiasta. 
Kuljetuksessa tulee pitää mukana 1 momentissa tarkoitetun vakausvaatimuksen täyttymisen osoittamiseksi tarvittavat ajoneuvon tekniset tiedot taikka todistus kyseiselle tai sitä vastaavalle ajoneuvoyhdistelmälle tehdyistä 1 momentissa tarkoitetuista ajokokeista tai simuloinneista.  
Edellä 1 momentissa tarkoitettua vakausvaatimusta ei kuitenkaan sovelleta sellaisilla ajoneuvoyhdistelmän akselinnosto- ja kevennystoimintojen asennoilla, joita voidaan käyttää vain nopeuden ollessa enintään 30 kilometriä tunnissa. 
Liikenne- ja viestintävirasto antaa määräykset ajoneuvoyhdistelmän vakauden määrittämisessä käytettävistä simulointimenetelmistä. 
134 § (Uusi) 
Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun ajoneuvon akselille ja telille kohdistuvat suurimmat sallitut massat 
Ajettaessa liukkaalla tien pinnalla ajoneuvon akselille ja telille kohdistuva massa saa akselinnostolaitetta tai akselinkevennystoimintoa käytettäessä tilapäisesti ylittää suurimman tiellä sallitun akseli- ja telimassan, jos se on välttämätöntä riittävän vetopidon saavuttamiseksi eikä siitä aiheudu vahinkoa tielle. 
150 § (Uusi) 
Yleiset kytkentäsäännöt 
Moottorikäyttöiseen ajoneuvoon saa kerrallaan olla kytkettynä vain yksi hinattava ajoneuvo, jollei tässä laissa toisin säädetä. 
Ajoneuvoyhdistelmässä: 
1) ei saa ylittää ajoneuvoille, ajoneuvoyhdistelmälle eikä kytkentälaitteille teknisesti sallittuja massoja; 
2) ajoneuvot eivät saa osua toisiinsa tavanomaisissa ajotilanteissa; 
3) perävaunun tai perävaunujen jarrujen ja valaisimien on toimittava säännösten ja määräysten mukaisesti; 
4) ajoneuvojen sähkö- ja paineilmajarrujen on oltava yhteen sovitetut säännösten ja määräysten mukaisesti; 
5) vetoajoneuvon taustapeilit on säädettävä siten tai vetoajoneuvoon on kiinnitettävä sellaiset lisäpeilit, että kuljettaja voi nähdä vetoajoneuvon ja perävaunun tai perävaunujen sivuille sekä seurata takaa tulevaa liikennettä; lisäpeilien sijasta voidaan käyttää muuta epäsuoran näkemisen mahdollistavaa laitetta. 
Edellä 2 momentissa säädetyn lisäksi yli 20,00 metriä pitkässä kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmässä, 151 §:n 7—11 kohdassa tarkoitetussa yhdistelmässä sekä muussa yli 28,00 metriä pitkässä ajoneuvoyhdistelmässä on oltava sähköohjattu paineilmatoiminen jarrujärjestelmä yhdistelmän kaikissa ajoneuvoissa sekä sellaiset epäsuoran näkemisen mahdollistavat laitteet ja kuljettajaa avustavat järjestelmät, joilla varmistetaan pitkän ajoneuvoyhdistelmän turvallisuus. Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkemmat määräykset tässä momentissa tarkoitetuista järjestelmistä ja niiden teknisistä vaatimuksista. 
Edellä 3 momentissa tarkoitetun ajoneuvoyhdistelmän kuljettajalla tulee olla tieto kullekin yksittäiselle akselille ja telille kohdistuvasta massasta. Vetoajoneuvon etuakselille kohdistuvasta massasta tulee kuitenkin olla tieto vain, jos akseli on ilmajousitettu. Kuljetuksessa tulee pitää mukana 3 momentissa säädettyjen ja 3 momentin nojalla määrättyjen vaatimusten täyttymisen osoittamiseksi tarvittavat ajoneuvon tekniset tiedot. 
Kuorma-auton ja siihen tai sen perävaunuun kytketyn perävaunun kuorman purkuun tai lastaukseen liittyvissä lyhyissä siirtoajoissa voidaan käyttää autoon asennettua, muuta kuin tyyppihyväksyttyä kytkentälaitetta. Edellytyksenä on, että kuljetuksen aikana ei ylitetä nopeutta 30 kilometriä tunnissa ja että kytkentälaitteen läheisyyteen on asennettu tästä kertova kilpi. Lisäksi edellytetään, että ajoneuvoissa on oltava lukkiutumaton jarrujärjestelmä. Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarvittaessa määräyksiä edellä tarkoitettua kytkentälaitetta ja kilpeä koskevista vaatimuksista. 
Edellä 149 §:ssä tarkoitetuissa kuljetuksissa autoon tai traktoriin saa olla kytkettynä useampia perävaunuja. Ajoneuvoyhdistelmän pituus saa olla enintään 25,25 metriä ja perävaunujen yhteinen kytkentämassa enintään kolme kertaa vetävän ajoneuvon omamassan suuruinen. 
Traktoriin, moottorityökoneeseen ja vähintään kolmipyöräiseen L-luokan ajoneuvoon saa kytkeä auton perävaunun, jos käytettävät ajoneuvot ja niiden kytkentä toisiinsa täyttävät vetoajoneuvon mukaisesti määräytyvät tekniset vaatimukset. Jos perävaunussa on toimimattomia suunta- tai jarruvalaisimia eikä mainittuja valaisimia vetoajoneuvon mukaisesti määräytyvissä teknisissä vaatimuksissa edellytetä, ne on peitettävä. Ajoneuvoille ja ajoneuvoyhdistelmälle sallitut mitat ja massat määräytyvät vetoajo-neuvoa koskevien säännösten mukaisesti. 
Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä ajoneuvoyhdistelmissä käytettävien kytkentälaitteiden teknisistä vaatimuksista ja mitoituksesta. 
151 § (Uusi) 
Autoon kytkettävä hinattava ajoneuvo 
Kuorma-autoon saa kytkeä:  
1) puoliperävaunun; 
2) keskiakseliperävaunun; 
3) varsinaisen perävaunun; 
4) apuvaunun, jonka päälle on kytketty puoliperävaunu; 
5) puoliperävaunun, jonka päälle on kytketty puoliperävaunu; 
6) puoliperävaunun, johon on kytketty keskiakseliperävaunu; 
7) puoliperävaunun, johon on kytketty varsinainen perävaunu; 
8) puoliperävaunun, johon on kytketty apuvaunu, jonka päälle on kytketty puoliperävaunu; 
9) apuvaunun, jonka päälle on kytketty puoliperävaunu, jonka päälle on kytketty puoliperävaunu; 
10) varsinaisen perävaunun, jonka päälle on kytketty puoliperävaunu; 
11) puoliperävaunun, jonka päälle on kytketty puoliperävaunu, jonka päälle on kytketty puoliperävaunu. 
Jos kuorma-autolla vedettävän ajoneuvoyhdistelmän pituus on kuormaamattomana yli 22,00 metriä, on yhdistelmän kaikissa ajoneuvoissa oltava lukkiutumattomat jarrut. Apuvaunun päälle kytketyssä telirakenteisessa puoliperävaunussa tulee olla vähintään kaksi ohjautumatonta akselia. Tässä momentissa tarkoitetuksi ohjautumattomaksi akseliksi katsotaan myös akseli, jonka ohjaus lukittuu suoraan asentoon viimeistään nopeudessa 30 kilometriä tunnissa. 
152 § (Uusi) 
Autoon kytkettävän hinattavan ajoneuvon suurin sallittu massa 
Autoon kytkettävän hinattavan ajoneuvon tai hinattavien ajoneuvojen kytkentämassa saa olla enintään pienin seuraavista arvoista: 
4) jos on kyseessä autoon kytkettävä muu hinattava ajoneuvo kuin puoliperävaunu, 1,75 kertaa vetoauton suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu massa;  
Puoliperävaunun telille kohdistuva massa saa olla enintään 1,75 kertaa vetoauton suurin tiellä yleisesti sallittu massa. 
157 a § (Uusi) 
Kuljetuksen luokittelu erikoiskuljetukseksi 
Kuljetus voidaan luokitella erikoiskuljetukseksi ja siihen voidaan soveltaa erikoiskuljetuksia koskevia säännöksiä ja määräyksiä, jos: 
1) kuljetusta ei jakamattomasta kuormasta tai jakamattomasta esineestä johtuen voi suorittaa niin, että tiellä yleisesti sallittua mittaa tai massaa ei ylitetä; 
2) kuljetuksessa ylitetään jakamattomasta kuormasta tai jakamattomasta esineestä johtuen mitta- ja massadirektiivissä sallittu mitta tai massa; 
3) kuljetettava kuorma on sen rakenteen tai muodon vuoksi taikka kuljetuksen turvallisuuden varmistamiseksi kuormattava niin, että ylitetään tiellä yleisesti sallittu mitta tai massa taikka mitta- ja massadirektiivissä sallittu mitta tai massa; 
4) kyseessä on ajoneuvo, joka sen käyttötarkoituksen vuoksi ylittää kuormaamattomana tiellä yleisesti sallitun mitan tai massan taikka mitta- ja massadirektiivissä sallitun mitan tai massan. 
Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä kuljetuksen luokittelemisesta erikoiskuljetukseksi. 
184 § (Uusi) 
Poikkeukset velvollisuudesta noudattaa liikennesääntöjä, liikenteenohjauslaitteita ja ajoneuvon käyttöä koskevia säännöksiä 
Tienkäyttäjän on kuitenkin noudatettava liikenteenvalvojan tai muun liikenteenohjaajan antamaa merkkiä. Junalle ja muulle rautatiekiskoilla kulkevalle laitteelle on myös annettava esteetön kulku. 
187 § (Uusi) 
Tien tilapäinen sulkeminen 
Tien tilapäisestä sulkemisesta päättää se, jolla on oikeus asettaa liikenteenohjauslaite. Kiireellisessä tapauksessa tien voi sulkea tilapäisesti liikenteenvalvoja tai pelastusviranomainen.  
Nopeuskilpailun moottorikäyttöisille ajoneuvoille saa järjestää vain suljetulla tiellä. 
Tien tilapäistä sulkemista koskeva päätös on lähetettävä viipymättä poliisille tiedoksi.  
189 § (Uusi) 
Painonvalvontalaitteen asettaminen 
Tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista annetun neuvoston direktiivin 96/53/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/719 10 d artiklassa tarkoitetun painonvalvontalaitteen asettaa: 
1) Väylävirasto; 
2) kadulle ja muulle kunnan hallinnoimalle tielle kunta; 
3) muulle kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulle tielle tienpitäjä; 
4) tilapäistä käyttöä varten liikenteenvalvoja. 
Edellä 1 momentin 1—3 kohdassa tarkoitetun tienpitäjän on toimitettava tieto laitteesta poliisille sekä Väylävirastolle, jolle on toimitettava myös tiedot laitteen keräämistä valvontamääristä ja ylikuormista. 
190 a § 
Kotihoidon pysäköintitunnuksen myöntäminen 
Kunta voi myöntää kotihoidon pysäköintitunnuksen enintään viideksi vuodeksi kerrallaan asiakkaan kotona suoritettavaa: 
1) sosiaalihuoltolain (1301/2014) 19 §:ssä tarkoitettua kotipalvelun, 20 §:ssä tarkoitettua kotihoidon ja 21 §:ssä tarkoitettua asumispalvelun tehtävää varten; 
2) terveydenhuoltolain (1326/2010) 25 §:ssä tarkoitettua kotisairaanhoidon tehtävää varten; (Uusi) 
3) vammaisuuden perusteella annettavista palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987) tarkoitettua tehtävää varten;  
4) kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977) tarkoitettua tehtävää varten.  
Pysäköintitunnus myönnetään 1 momentissa tarkoitettua palvelua tarjoavalle työntekijälle, yritykselle, yhdistykselle tai julkisyhteisölle. 
Edellä 2 momentissa tarkoitetun tahon on kunnalle osoittamassaan hakemuksessa ilmoitettava enintään kolme ajoneuvoa, joissa kotihoidon pysäköintitunnusta käytetään 39 a §:ssä tarkoitettuun pysäköintiin. Yrityksen, yhdistyksen ja julkisyhteisön on myös ilmoitettava tunnuksenhaltija, jonka on oltava hakijan palveluksessa oleva luonnollinen henkilö.  
Työntekijän tai tunnuksenhaltijan on viipymättä ilmoitettava kunnalle tunnuksen myöntämisen edellytyksissä tapahtuneista muutoksista. 
Kunnan tulee peruuttaa tunnuksen voimassaolo, jos: 
1) tunnuksen myöntämisen edellytykset eivät enää täyty; 
2) työntekijä tai tunnuksenhaltija on toistuvasti tai vakavasti käyttänyt taikka antanut käyttää tunnusta tämän lain vastaisesti, eikä huomautuksen tai varoituksen antamista voida pitää riittävänä; 
3) työntekijä tai tunnuksenhaltija sitä pyytää. 
191 § (Uusi) 
Erikoiskuljetusluvan myöntäminen 
Luvan 159 §:ssä tarkoitettuun erikoiskuljetukseen myöntää toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Erikoiskuljetusluvassa voidaan asettaa kuljetuksen reittiä, ajankohtaa ja muita kuljetuksen turvallisuuden ja sujuvuuden varmistamiseksi sekä liikenneympäristön suojaamiseksi tarvittavia ehtoja. 
Toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi peruuttaa erikoiskuljetusluvan määräajaksi tai kokonaan, jos luvanhaltija ei noudata erikoiskuljetusta koskevia säännöksiä, määräyksiä tai erikoiskuljetusluvassa asetettuja ehtoja taikka luvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty. Luvan peruuttamisen sijasta luvanhaltijalle voidaan antaa huomautus tai kirjallinen varoitus, jos luvan peruuttaminen olisi kohtuutonta. 
192 § (Uusi) 
Eräitä ajoneuvoja ja ajoneuvoyhdistelmiä koskevat poikkeukset 
Liikenne- ja viestintävirasto voi myöntää luvan olla noudattamatta yksittäisen ajoneuvon 
tai ajoneuvoyhdistelmän osalta 116, 117, 117 a, 118—130, 130 a, 131, 131 a, 132 ja 132 a §:n säännöksiä, jos se on tarpeen uuden tekniikan kokeilun, tuotekehityksen tai muun erityisen syyn takia. Edellytyksenä on lisäksi, että luvan myöntäminen ei vaaranna liikenneturvallisuutta, ympäristöä tai omaisuutta eikä vääristä kilpailua. Lupa voidaan myöntää määräaikaisena ja siihen voidaan liittää ehtoja. Liikenne- ja viestintävirasto voi peruuttaa luvan määräajaksi tai kokonaan, jos luvanhaltija ei noudata kuljetusta koskevia säännöksiä, määräyksiä tai luvassa asetettuja ehtoja taikka luvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty. Luvan peruuttamisen sijasta luvanhaltijalle voidaan antaa huomautus tai kirjallinen varoitus, jos luvan peruuttaminen olisi kohtuutonta.  
195 § (Uusi) 
Siirtymäsäännökset 
Sulkuviiva, sulkualue ja varoitusviiva tulee merkitä tämän lain liitteessä 4.1 säädetyllä tavalla kolmen vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta. 
Pyörätien jatkeen tiemerkintä tulee merkitä tämän lain liitteessä 4.2 säädetyllä tavalla kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.  
Kaksisuuntainen pyörätie tulee osoittaa liitteen 3.2 kohdassa B5 ja liitteen 3.4 kohdassa D5 säädetyllä tavalla seitsemän vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta. 
Tieliikenneasetuksessa (182/1982) säädettyjä liikennemerkkejä saa käyttää kymmenen vuoden ajan tämän lain voimaantulosta kuitenkin niin, että tämän lain liitteessä 3.3. olevat liikennemerkit polkupyörällä ja mopolla ajo kielletty C12 sekä jalankulku sekä polkupyörällä ja mopolla ajo kielletty C15 on otettava käyttöön tämän lain voimaan tullessa.  
Tieliikenneasetuksessa säädettyjä tiemerkintöjä saa käyttää seitsemän vuoden ajan tämän lain voimaantulosta.  
Ajoneuvoon, joka on hyväksyttynä liikenteeseen tämän lain voimaan tullessa, ei sovelleta liitteen 6 taulukossa 2 säädettyä vaatimusta, jonka mukaan peräkkäisten etuakselien tai peräkkäisten taka-akselien, jotka eivät muodosta teliä, massa ei saa ylittää vastaavalle telille sallittua massan arvoa.  
Ajoneuvoa, joka on hyväksytty liikenteeseen ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) 57 §:n 2 tai 3 momentin nojalla, saa edelleen käyttää liikenteessä mainittujen momenttien mukaisesti.  
Perävaunuun, joka on otettu käyttöön ennen 1 päivää huhtikuuta 2019, sovelletaan 117 a §:n säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2024 lukien. 
Sen estämättä, mitä liitteessä 6.6 säädetään auton ja puoliperävaunun yhdistelmän massasta, saa auton ja puoliperävaunun yhdistelmään soveltaa 20 päivänä tammikuuta 2019 voimassa olleita auton ja puoliperävaunun massaa koskevia säännöksiä 31 päivään joulukuuta 2023 saakka, jos puoliperävaunu on otettu käyttöön ennen 1 päivää huhtikuuta 2019. 
Jos vetävä tai vedettävä ajoneuvo on otettu käyttöön ennen 1 päivää huhtikuuta 2019, tulee auton ja perävaunun tai useamman perävaunun muodostaman ajoneuvoyhdistelmän täyttää liitteessä 6.6 säädetty vaatimus vetävän ajoneuvon takimmaiselle telille ja perävaunun etummaiselle telille kohdistuvien massojen summasta 1 päivästä tammikuuta 2024 lukien. 
Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevat, kumotun lain ja sen nojalla annettujen säädösten nojalla myönnetyt luvat ja hyväksynnät pysyvät voimassa niissä määrätyin ehdoin. 
Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin tässä laissa tarkoitettuihin rikkomuksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita rikesakkorikkomuksista annetun lain (986/2016) 2—11 §:n ja kumotun lain rangaistusvastuuta koskevia säännöksiä. Jos tämän lain soveltaminen johtaisi lievempään lopputulokseen, on tämä otettava huomioon rangaistusta määrättäessä. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
Säädösliite
Liite 3.2 (Uusi) 
Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit 
B5 Väistämisvelvollisuus risteyksessä 
B5 
Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä risteyksessä muita ajoneuvoja ja raitiovaunuja. Risteyksessä käännyttäessä on lisäksi noudatettava 24 §:n 2 momentissa säädettyä väistämisvelvollisuutta. Liikenneympyrässä merkkiä käytetään merkin D2 kanssa. 
Lisäkilpi H23.1 merkin yhteydessä osoittaa, että tietä risteää kaksisuuntainen pyörätie. 
Lisäkilpi H22.1 tai H22.2 merkin yhteydessä osoittaa kääntyvän suunnan, jonka ajoneuvoja ja raitiovaunuja ajoneuvon ja raitiovaunun on väistettävä. 
Lisäkilvellä H4 varustettuna merkkiä voidaan käyttää ennakkomerkkinä. Lisäkilvellä H5 varustettuna merkkiä voidaan käyttää merkin B6 ennakkomerkkinä. 
Liite 3.8 
H25 
Huoltoajo sallittu 
Lisäkilvellä osoitetaan, että liikennemerkistä ilmenevän kiellon estämättä on sallittu: 
1) kiinteistön, sillä olevien rakennusten, tilojen ja laitteiden huoltoon tai vartiointiin liittyvä 
kuljetus silloin, kun se on välttämätöntä; 
2) jakeluliikenne sekä sellaisten tavaroiden kuljetus, joiden kantamista ei niiden painon tai 
muun erityisen syyn takia ole kohtuullista edellyttää; 
3) sellaisen henkilön kuljetus, jonka toiminta- tai liikkumiskyky tai kyky suunnistautua on 
iän, vamman tai sairauden takia taikka muusta syystä rajoittunut; 
4) lasten kuljetus, jos yhdellä henkilöllä on valvottavanaan useampi kuin yksi alle seitsemän vuoden ikäinen lapsi; 
5) asiakkaan noutaminen ja tuominen taksiliikenteessä olevalla ajoneuvolla;  
6) ajoneuvon kuljettaminen, jos siinä on liikkumisesteisen pysäköintitunnus; tai 
7) ajoneuvon kuljettaminen, jos siinä on kotihoidon pysäköintitunnus. 
Liite 6.2 (Uusi) 
Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja hinattavan ajoneuvon telille kohdistuvat suurimmat sallitut massat (116 §) 
 
Moottorikäyttöisen ajoneuvon teli 
tonnia 
a 
Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on pienempi kuin 1,0 metriä 
11,5  
b 
Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,0 metriä, mutta pienempi kuin 1,3 metriä 
16  
c 
Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä, mutta pienempi kuin 1,8 metriä 
18  
d 
Kaksiakselinen teli, jossa vähintään toinen akseleista on vetävä, jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä, mutta pienempi kuin 1,8 metriä ja kukin vetävä akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 9,5 tonnia 
19  
e 
Kaksiakselinen teli, jossa vähintään toinen akseleista on vetävä, jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä mutta pienempi kuin 1,8 metriä ja vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella 
20 
f 
Kaksiakselinen teli, jossa vähintään toinen akseleista on vetävä, jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä mutta pienempi kuin 1,8 metriä ja telin kumpikin akseli on varustettu paripyörin sekä ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos telin kumpikin akseli on vetävä ja varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 10,5 tonnia 
21  
g 
Kahden etuakselin muodostama kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,8 metriä 
20 
h 
Kolmiakselinen teli, jos peräkkäisten akselien välinen etäisyys on pienempi kuin 1,3 metriä 
21  
i 
Kolmiakselinen teli, jos peräkkäisten akselien välinen etäisyys on vähintään 1,3 metriä 
24  
j 
Kolmiakselinen teli, jos peräkkäisten akselien välinen etäisyys on vähintään 1,3 metriä ja jos vähintään kaksi telin akseleista on varustettu paripyörin 
27  
 
 
 
 
Hinattavan ajoneuvon teli  
 
k 
Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on pienempi kuin 1,0 metriä 
11  
l 
Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,0 metriä mutta pienempi kuin 1,3 metriä 
16  
m 
Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä mutta pienempi kuin 1,8 metriä 
18  
n 
Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,8 metriä 
20  
o 
Kolmiakselinen teli, jos peräkkäisten akselien välinen etäisyys on enintään 1,3 metriä 
21  
p 
Kolmiakselinen teli, jos akselien etäisyys on suurempi kuin 1,3 metriä 
24  
q 
Neli- tai useampiakselinen teli 
24 
r 
Neli- tai useampiakselinen teli, jos peräkkäisten akselien välinen etäisyys on suurempi kuin 1,3 metriä 
27 
s 
Neli- tai useampiakselinen teli, jos peräkkäisten akselien välinen etäisyys on suurempi kuin 1,3 metriä ja telin äärimmäisten akselien välinen etäisyys on suurempi kuin 4,7 metriä 
30 
t 
Viisi- tai useampiakselinen teli, jos peräkkäisten akselien välinen etäisyys on suurempi kuin 1,3 metriä ja telin äärimmäisten akselien välinen etäisyys on suurempi kuin 6,7 metriä 
36 
Peräkkäisten etuakselien tai peräkkäisten taka-akselien, jotka eivät muodosta teliä, massa ei saa ylittää vastaavalle telille sallittua massan arvoa. Kolmi- tai useampiakselisessa telissä oleville peräkkäisille akseleille kohdistuva massa ei saa ylittää vastaavan akselimäärän mukaiselle telille taulukon mukaan kohdistuvaa suurinta sallittua massaa. Telissä olevalle akselille kohdistuva massa ei saa ylittää liitteen 6.1 taulukossa säädettyä akselille kohdistuvaa suurinta sallittua massaa. 
Liite 6.3 (Uusi) 
Auton suurin sallittu massa (117 §) 
 
Auto 
tonnia 
a 
Muu kaksiakselinen auto kuin linja-auto 
18  
b 
Kolmiakselinen auto 
25  
c 
Kolmiakselinen auto, jos sen vetävä taka-akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos kukin vetävä taka-akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 10,5 tonnia 
26 
d 
Kolmiakselinen auto, jonka akseleista kaksi on varustettu paripyörin taikka jonka taka-akseleista toinen on ohjaava tai ohjautuva ja varustettu nimellisleveydeltään vähintään 385 millimetriä olevilla renkailla ja vetävä taka-akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella 
28 
e 
Kolmiakselinen nivellinja-auto 
28  
f 
Neliakselinen auto 
31  
g 
Neliakselinen auto, jos sen vetävä taka-akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos kukin vetävä taka-akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 10,5 tonnia 
35  
h 
Viisiakselinen auto 
42  
i 
Kaksiakselinen linja-auto 
19,5 
Auton massa ei kuitenkaan saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä jokaiselta 0,10 metriltä, jonka auton äärimmäisten akselien välinen etäisyys ylittää 1,80 metriä, 20 tonniin 
- jos auto on neliakselinen 320 kilogramma 
- jos auto on viisiakselinen 350 kilogrammaa 
Auton massasta vähintään 20 prosenttia tulee kohdistua ohjaavaan akseliin tai ohjaaviin akseleihin. Henkilöauton massasta, auton ollessa kuormattu suurinta rekisteröinnissä ja käytössä sallittua massaa ja täyttä taka-akselistolle kohdistuvaa massaa vastaavasti, kuitenkin vähintään 30 prosenttia tulee kohdistua etuakselille. 
Muun auton kuin henkilöauton massasta vähintään 25 prosenttia tulee kohdistua vetävään akseliin tai vetäviin akseleihin. 
Vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävän auton massa saa olla liitteen 6.3 kohdassa a—h säädettyä suurinta sallittua arvoa suurempi siltä osin kuin valmistaja osoittaa, että massan kasvu johtuu vaihtoehtoisen käyttövoiman edellyttämästä lisäpainosta. Lisäystä saa olla enintään 1000 kilogrammaa. 
Mitta- ja massadirektiivin 2 artiklassa tarkoitetun päästöttömän ajoneuvon massa saa olla liitteen 6.3 kohdassa a ja e säädettyä suurinta sallittua arvoa suurempi siltä osin kuin valmistaja osoittaa, että massan kasvu johtuu päästöttömän teknologian edellyttämästä lisäpainosta. Lisäystä saa olla enintään 2000 kilogrammaa. 
Liite 6.6 (Uusi) 
Auton ja perävaunun yhdistelmän suurin sallittu massa (122 §) 
 
Yhdistelmä 
tonnia 
a 
Auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä 
50  
b 
Auton ja puoliperävaunun, auton ja varsinaisen perävaunun tai auton ja useamman perävaunun yhdistelmä  
 
b.1 
- neliakselisena 
36  
b.2 
- viisiakselisena 
44  
b.3 
- kuusiakselisena 
53  
b.4 
- seitsemänakselisena 
60  
b.5 
- kahdeksanakselisena  
64  
b.6 
- kahdeksanakselisena, jos vähintään 65 prosenttia perävaunun massasta tai perävaunujen massasta yhteensä kohdistuu akseleille, jotka on varustettu paripyörin  
68  
b.7 
- yhdeksänakselisena 
69  
b.8 
- vähintään yhdeksänakselisena, jos vähintään 65 prosenttia perävaunun massasta tai perävaunujen massasta yhteensä kohdistuu akseleille, jotka on varustettu paripyörin 
76  
b.9 
- 10-akselisena 
74 
b.10 
- vähintään 11-akselisena 
76 
Akselien lukumäärää laskettaessa ei kuusi- tai useampiakselisissa yhdistelmissä oteta huomioon ilmaan nostettua akselia eikä akselia, jolle sallittu massa on pienempi kuin viisi tonnia. Vetävän ajoneuvon takimmaiselle telille ja perävaunun etummaiselle telille kohdistuvien massojen summa ei kuitenkaan saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä 20 000 kilogrammaan 350 kilogrammaa jokaiselta 0,10 metriltä, jonka telien äärimmäisten akselien välinen etäisyys ylittää 1,80 metriä. 
Auton ja siihen kytketyn perävaunun tai kytkettyjen perävaunujen muodostaman massaltaan yli 44 tonnin ajoneuvoyhdistelmän massa ei kuitenkaan saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä 20 000 kilogammaan 320 kg jokaiselta 0,10 metriltä, jonka ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän äärimmäisten akselien väli ylittää 1,80 metriä. Tätä sovelletaan myös taulukon b kohdassa tarkoitetun yhdistelmän osana olevaan auton ja puoliperävaunun ajoneuvoyhdistelmään, jos sen massa on suurempi kuin 44 tonnia. Ajoneuvoyhdistelmässä, jonka massa on suurempi kuin 40 tonnia, auton takimmaisen ja kytkentämassaltaan yli 10 tonnin perävaunun etummaisen akselin välin tulee olla vähintään 3,00 metriä. 
Auton ja yhden tai useamman perävaunun yhdistelmän vetäville akseleille tulee kohdistua vähintään 15 prosenttia ajoneuvoyhdistelmän massasta. Jos ajoneuvoyhdistelmän massa on yli 68 tonnia, tulee ajoneuvoyhdistelmän massasta kuitenkin vähintään 20 prosenttia kohdistua vetäville akseleille ja vähintään 9 prosenttia vetoauton ohjaaville akseleille. Edellä säädettyjä, akselimassoja koskevia raja-arvoja ei sovelleta kuorman purkuun eikä lastaukseen liittyvissä lyhyissä siirtoajoissa silloin, kun ajoradan kitkaominaisuuksista ei muodostu riskiä liikenneturvallisuudelle eikä kuljetuksen suorittamiselle. Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarvittaessa määräyksiä siitä, minkälaista akselia pidetään tässä tarkoitettuna vetävänä akselina. 
Massaltaan yli 44 tonnin ajoneuvoyhdistelmässä tehon on oltava vähintään 5 kilowattia jokaista yhdistelmämassan tonnia kohden. Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarvittaessa määräyksiä vaihtoehtoisista tavoista osoittaa ajoneuvoyhdistelmän riittävä suorituskyky. 
Vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävän ajoneuvoyhdistelmän massa saa olla liitteen 6.6 taulukossa säädettyä suurinta sallittua arvoa suurempi siltä osin kuin valmistaja osoittaa, että massan kasvu johtuu vaihtoehtoisen käyttövoiman edellyttämästä lisäpainosta. Lisäystä saa olla enintään 1000 kilogrammaa. Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä siitä, minkälaisia teknisiä toteutuksia voidaan pitää tässä tarkoitettuina ajoneuvoyhdistelmän vaihtoehtoisina käyttövoimina. 
Liite 7.1 (Uusi) 
Auton, perävaunun ja niiden yhdistelmien suurin sallittu pituus (125 §) 
 
Auto 
metriä 
a 
Linja-auto  
13,50  
b 
Linja-auto vähintään kolmiakselisena  
15,00  
c 
Linja-auto nivelrakenteisena  
18,75  
d 
Linja-auto nivelrakenteisena useammalla kuin yhdellä nivelellä varustettuna  
25,25  
e 
Muu auto kuin linja-auto 
13,00  
 
Perävaunu 
 
f 
Puoliperävaunu vetotapin pystyakselista perävaunun takimmaiseen kohtaan 
18,00  
g 
Yli 22,00 metrin pituisessa ajoneuvoyhdistelmässä käytettävä varsinainen perävaunu etuakseliston kääntöpisteestä perävaunun takimmaiseen kohtaan 
16,00 
h 
f ja g kohdassa tarkoitetun perävaunun vetotapin pystyakselista tai etuakseliston kääntöpisteestä vaakatasossa mihin tahansa kyseisen kohdan etupuolella olevaan kohtaan vetoaisaa lukuun ottamatta 
2,04  
i 
Muu kuin f tai g kohdassa tarkoitettu perävaunu vetoaisaa mukaan lukematta 
12,50 
 
Ajoneuvoyhdistelmä 
 
j 
Henkilö-, paketti- tai linja-auton ja muun perävaunun kuin puoliperävaunun yhdistelmä  
18,75  
k 
Henkilö- tai pakettiauton ja puoliperävaunun taikka N2-luokan kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmä  
16,50  
l 
N3-luokan kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmä 
23,00 
m 
Muu kuin j, k, l, n tai o kohdassa tarkoitettu ajoneuvoyhdistelmä 
16,50 
n 
Kuorma-auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä 
20,75  
o 
Muu kuin k, l tai n kohdassa tarkoitettu kuorma-auton ja yhden tai useamman perävaunun yhdistelmä 
34,50 
p 
o kohdassa tarkoitetun ajoneuvoyhdistelmän vetoauton ohjaamon takana olevien kuormatilojen sisäpituuksien summa  
29,24  
Jos linja-autoon on kiinnitetty irrotettava varuste, kuten suksilaatikko, linja-auton ja siihen kiinnitetyn varusteen pituus ei saa ylittää taulukossa säädettyjä mittoja. 
Ajoneuvon äärimittojen ulkopuolelle ulottuvaa muuta kuormaa kuin konttia ja vaihtokuormakoria ei huomioida kuormatilojen pituuksia määritettäessä. 
Ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä, joka on varustettu mitta- ja massadirektiivin 8 b artiklassa tarkoitetuilla aerodynaamisilla laitteilla, saa direktiivissä säädetyin edellytyksin ylittää taulukossa säädetyt mitat, kuormatilojen sisäpituuksia lukuun ottamatta. Mittojen ylitys on sallittua vain, jos se on välttämätöntä, jotta tällaiset laitteet voidaan liittää ajoneuvon takaosaan, eikä se saa johtaa kuormatilan koon kasvamiseen. 
Ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä, joka on varustettu mitta- ja massadirektiivin 9 a artiklassa tarkoitetulla ohjaamolla, saa direktiivissä säädetyin edellytyksin ylittää taulukossa säädetyt mitat, kuormatilojen sisäpituuksia lukuun ottamatta. Mittojen ylitys ei saa johtaa kuormatilan koon kasvamiseen. 
Perävaunu tai ajoneuvoyhdistelmä, jossa kuljetetaan 45 jalan mittaista konttia tai pituudeltaan 45 jalan mittaista vaihtokoria osana mitta- ja massadirektiivin 2 artiklassa tarkoitettua intermodaalikuljetusta, saa ylittää taulukossa säädetyt mitat 15 senttimetrillä. 
Liite 9 (Uusi) 
ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton ja autolla vedettävän ajoneuvoyhdistelmän kääntyminen (132 §) 
Yhdistelmän tulee kääntyä kuvan mukaisessa ulkosäteeltä 12,50 metrin 120-asteen käännöksessä siten, että takakulman sivusiirtymä S on enintään 80 senttimetriä ja sisäsäde R vähintään 400 senttimetriä. Sivusiirtymän ollessa alle 80 senttimetriä saa sisäsäde olla yhtä paljon pienempi. Sisäsäteen tulee olla aina vähintään 370 senttimetriä. 
Helsingissä 1.4.2020 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Suna
Kymäläinen
sd
varapuheenjohtaja
Ari
Torniainen
kesk
jäsen
Pekka
Aittakumpu
kesk
jäsen
Sandra
Bergqvist
r
jäsen
Seppo
Eskelinen
sd
jäsen
Juho
Kautto
vas
jäsen
Johan
Kvarnström
sd
jäsen
Sheikki
Laakso
ps
jäsen
Matias
Marttinen
kok
jäsen
Jenni
Pitko
vihr
jäsen
Mirka
Soinikoski
vihr
jäsen
Kari
Tolvanen
kok
jäsen
Paula
Werning
sd
varajäsen
Jari
Ronkainen
ps
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Juha
Perttula
Viimeksi julkaistu 8.4.2020 12.15