Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi poronhoitolaissa säädetty lautakuntajärjestelmä, joka palvelee laissa tarkoitettujen vahinkojen ja aitaamisasioiden arviointia ja riidanratkaisua. Paliskunnalla on velvollisuus korvata vahinko, jonka porot ovat laiduntaessaan aiheuttaneet sellaisille alueille, kuten viljelyksille, metsänuudistusaloilla oleville taimikoille ja vakituisten asuntojen pihoille, joille porojen pääsy tulee lain mukaan estää. Lisäksi paliskunnalla on tietyin edellytyksin velvollisuus aidata näitä alueita. Paliskunnan korvaus- tai aitaamisvelvollisuuteen taikka vahingonkärsineen oikeuteen saada korvaus vahingosta ei esitetä muutoksia, vaan lain muutoksessa on kyse vahinkojen arviointiin ja riidanratkaisuun sovellettavan menettelyn uudistamisesta. 

Hallituksen esityksessä mainituista syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä jäljempänä ehdotettavin muutoksin. 

Maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa, että poronhoito ja maatalous ovat olleet jo vuosisatojen ajan Lapin, Kainuun ja Koillismaan keskeisiä maaseutuelinkeinoja. Suurimmat ristiriidat elinkeinojen välille ovat syntyneet vapaana olevien porojen hakeutuessa laiduntamaan viljelijöiden pelloille. Valiokunta korostaa, että lähtökohtana poronhoidon ja maatalouden välille syntyvien erimielisyyksien ratkaisujärjestelmää luotaessa tulee olla mahdollisuus elinkeinojen yhteensovittamiseen ja tasapuoliseen kehittämiseen koko poronhoitoalueella.  

Voimassa olevan lain mukaan poronhoitoalueen jokaisessa kahdeksassa kunnassa tulee olla oma arvioimislautakunta. Lautakunnan puheenjohtaja on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen nimeämä, minkä lisäksi lautakunnassa tulee olla paikallisen viljelijäjärjestön nimeämä edustaja ja paikallisen paliskunnan nimeämä edustaja. Hallituksen esityksen mukaan arvioimislautakuntien antamien ratkaisujen määrä on ollut pieni, vuosittain keskimäärin vain kymmenkunta koko poronhoitoalueella. Juttumäärän vähäisyyteen on arvioitu vaikuttaneen myös osapuolten lautakuntajärjestelmää kohtaan kokema luottamuspula. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on myös tuotu esiin, että arvioimislautakunnan puheenjohtajan tehtävä on ollut hyvin epäkiitollinen, mistä syystä puheenjohtajia on ollut vaikea löytää. 

Ehdotuksen mukaan nykyisten arvioimislautakuntien sijaan tulee yksi porovahinkolautakunta. Lautakunta koostuu kahdesta oikeudellisesti oppineesta edustajasta ja viidestä asiantuntijajäsenestä, joilla on osaamista maatalouden, porotalouden, metsätalouden ja puutarhatalouden sektorilta yhden jäsenen edustaessa saamelaiskulttuuria. Jäsenet ovat esityksen mukaan sivutoimisia ja toimivat virkavastuulla. Lautakunnan hallintopalvelut järjestää Ruokavirasto. Valiokunta pitää vahinkojen arviointityön uskottavuuden kannalta keskeisenä, että porovahinkolautakuntaa asetettaessa varmistutaan sen jäsenten vahvasta ja monipuolisesta asiantuntemuksesta. 

Porovahinkolautakunta antaa ehdotuksen mukaan osapuolten pyynnöstä lausuntoja porojen ai-heuttamista vahingoista ja aitaamisvelvollisuutta koskevista kysymyksistä. Lausunto voidaan antaa myös porojen käyvästä arvosta tietyissä poronhoitolaissa säädetyissä etuosto-oikeuden käyttötilanteissa. Lausuntoa voi lakiehdotuksen 37 §:n mukaan pyytää paliskunta, maan omistaja tai haltija taikka vahinkoa kärsinyt tai muu korvaukseen oikeutettu. Mahdollisuus lausunnon pyytämiseen koskee näin ollen viljelijöiden lisäksi myös muun muassa omakotiasukkaita. Lausunnon pyytäminen perustuu osapuolten vapaaehtoisuuteen, eivätkä lautakunnan lausunnot ole osapuolia sitovia. Valiokunta korostaa, että arvioinnin mahdollistamiseksi lausuntoa tulee pyytää lautakunnalta mahdollisimman pian vahinkotapahtuman jälkeen.  

Käräjäoikeuksilla on ehdotuksen mukaan toimivalta antaa valituskelpoinen ratkaisu porojen aiheuttamien vahinkojen korvaamista ja alueiden aitaamista koskevissa riita-asioissa. Hallituksen esityksessä esitetyn arvion mukaan lausunnot kuitenkin todennäköisesti lisäävät sopimista ja vähentävät oikeudenkäyntien määrää. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä sopimisen ja sovittelun ensisijaisuuden korostamista sekä ehdotettua poronhoitolain 37 a §:ää, jonka mukaan lautakunta voi pyydettäessä antaa osapuolille myös sovittelupalvelua. 

Lakiehdotuksen 38 §:n mukaan lausuntoa pyytänyt osapuoli maksaa porovahinkolautakunnan lausunnosta perittävän käsittelymaksun. Koska lautakunnan toimivaltaan esityksen mukaan kuuluu lausuntojen antaminen eikä se anna täytäntöönpanokelpoisia päätöksiä, ei sen myöskään ole mahdollista määrätä maksuvelvollisuutta muulle taholle kuin lausuntoa pyytäneelle. Sovintoon päättyneestä lausuntoasian käsittelystä perittävä maksu jakautuu kuitenkin osapuolten kesken tasan. Esityksen mukaan tarkoitus on, että käsittelymaksut ovat omakustannusarvoa alempia. Valiokunta korostaa, että on sekä vahinkoa kärsineiden että korvausvelvollisen etu, että vahinkoja voidaan arvioida matalan kynnyksen menettelyssä ja korvauksista voidaan sopia ilman oikeudenkäyntejä. Valiokunta edellyttääkin, että porovahinkolautakunnan käsittelymaksujen tulee olla kohtuullisia suhteessa arvioinnin kohteena olevan vahingon määrään ja tuomioistuinmaksuihin, jotta maksu ei muodostu esteeksi lausunnon pyytämiselle lautakunnalta. 

Valiokunnan kuulemisten perusteella porojen aiheuttamien vahinkojen arviointia ja korvaamista koskevaa nykyjärjestelmää kohtaan koettu luottamuspula heijastuu myös osapuolten keskinäisiin suhteisiin, ja tilanne on paikoin hyvin tulehtunut. Valiokunta korostaa, että uuden porovahinkolautakunnan riittävä asiantuntemus ja asianmukaiset toimintatavat tulee varmistaa heti toiminnan käynnistymisestä lähtien. Perustettavan porovahinkolautakunnan toimintaa eli muun muassa lautakunnan käsittelemien asioiden määrää, sovittelumenettelyn toimivuutta ja annettavien lausuntojen noudattamista on syytä seurata sen varmistamiseksi, että lakimuutoksella saavutetaan sille asetetut tavoitteet. Valiokunta pitää tarpeellisena, että lainsäädännön toimivuutta seurataan ja arvioidaan ja että asiasta annetaan maa- ja metsätalousvaliokunnalle selvitys vuoden 2023 loppuun mennessä. Valiokunta ehdottaa asiaa koskevan lausumaehdotuksen hyväksymistä (Valiokunnan lausumaehdotus).