Viimeksi julkaistu 29.10.2021 11.51

Valiokunnan mietintö MmVM 15/2021 vp HE 101/2021 vp Maa- ja metsätalousvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä sekä siihen liittyviksi laeiksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä sekä siihen liittyviksi laeiksi (HE 101/2021 vp): Asia on saapunut maa- ja metsätalousvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Lakialoite

Esityksen yhteydessä valiokunta on käsitellyt seuraavan aloitteen: 

Lakialoite
 LA 47/2020 vp  
Ritva Elomaa ps ym. 
 
Lakialoite laiksi koirien tunnistamisesta ja rekisteröinnistä

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • lainsäädäntöneuvos Pirjo Tomperi 
    maa- ja metsätalousministeriö
  • erityisasiantuntija Anssi Welling 
    maa- ja metsätalousministeriö
  • yksikönjohtaja Jaana Mikkola 
    Ruokavirasto
  • eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala 
    Ruokavirasto
  • tulliylitarkastaja Tiia Sulander-Seppänen 
    Tulli
  • eläinlääkäri Leena Suojala 
    Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
  • toiminnanjohtaja Ina Toppari 
    Eläinten terveys ETT ry
  • puheenjohtaja Jan Mattila 
    SVELL Suomen valvontaeläinlääkäriliitto ry
  • puheenjohtaja Katri Kiviniemi 
    Suomen Eläinlääkäriliitto ry
  • puheenjohtaja Petri Leinonen 
    Suomen Lammasyhdistys ry

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • oikeusministeriö
  • valtiovarainministeriö
  • Oikeusrekisterikeskus
  • Poliisihallitus
  • Itä-Suomen aluehallintovirasto
  • Paliskuntain yhdistys
  • Suomen Kennelliitto
  • Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry
  • Eläinten hyvinvointikeskus

Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 

  • Suomen Kuntaliitto
  • Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC ry

HALLITUKSEN ESITYS JA LAKIALOITE

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä, jolla kumottaisiin eläintunnistusjärjestelmästä annettu laki. Eläimistä saatavista sivutuotteista annettuun lakiin, eläinlääkintähuoltolakiin, maatalouden tukien toimeenpanosta annettuun lakiin, eläintautilakiin ja sakon täytäntöönpanosta annettuun lakiin esitetään tehtäväksi uudistuksesta johtuvat teknisluonteiset muutokset. 

Ehdotetussa uudessa laissa säädettäisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston niin kutsutun eläinterveyssäännöstön täydentämisestä. Eläinterveyssäännöstöön on koottu osana eläintautien vastustamista aiemmat eläinlajikohtaiset eläinten tunnistamista ja jäljitettävyyttä sekä pitopaikkojen rekisteröintiä koskevat säännökset.  

Vaikka eläinterveyssäännöstön tarkoituksena on yhdenmukaistaa unionin lainsäädäntöä, jättää se paljon kansallista liikkumavaraa. Ehdotetussa laissa liikkumavaraa käytetään, jotta pitopaikkojen rekisteröinnit ja eläinten merkitsemistavat voisivat jatkua nykyisellään sekä jäljitettävyyttä ja rekisteröintiä koskevat kansalliset toimenpiteet olisivat mahdollisia. Laissa säädettäisiin eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä myös lemmikkieläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi, vaikka eläinterveyssäännöstö ei sisällä eläinten hyvinvointia koskevia säännöksiä. Ehdotus ei merkitsisi suuria sisällöllisiä muutoksia eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin periaatteisiin ja toimenpiteisiin. Laki sisältäisi myös unionin virallista valvontaa koskevan asetuksen täydentävän sääntelyn. 

Voimassa olevaan eläinten tunnistamisen ja pitopaikkojen rekisteröinnin valvonnan viranomaisjärjestelmään ja viranomaisten väliseen tehtäväjakoon ei tulisi merkittäviä muutoksia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä aluehallintoviraston välistä tehtävänjakoa kuitenkin selkeytettäisiin. Ehdotuksen mukaan Tulli voisi uutena tehtävänä yhdessä aluehallintoviraston kanssa suorittaa eläinten tunnistamisen valvontaa EU:n sisärajoilla muun valvontansa yhteydessä. Lisäksi poliisi voisi eläinkuljetusten valvonnan yhteydessä valvoa, että eläimen mukana on sen tunnistusasiakirja silloin, kun lainsäädäntö sitä vaatii. 

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, lukuun ottamatta maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain muutosta, joka on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022. 

Lakialoite

LA 47/2020 vp. Lakialoitteessa ehdotetaan koirien tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin säätämistä pakolliseksi.  

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Hallituksen esityksessä mainituista syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä jäljempänä ehdotettavin muutoksin. 

Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä, jolla kumottaisiin eläintunnistusjärjestelmästä annettu laki. Ehdotetussa uudessa laissa säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston niin kutsutun eläinterveyssäännöstön täydentämisestä. Eläinterveyssäännöstöllä aiempi, pääosin direktiivien varaan rakentunut unionin eläintautilainsäädäntö on koottu yhteen ja yhdenmukaistettu. Eläinterveyssäännöstöön on koottu osana eläintautien vastustamista aiemmat eläinlajikohtaiset eläinten tunnistamista ja jäljitettävyyttä sekä pitopaikkojen rekisteröintiä koskevat säännökset. 

Lain soveltamisalaa esitetään laajennettavaksi siten, että se kattaa myös lemmikkieläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi tarpeellisen eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin. Lakiehdotuksen 15 § mahdollistaa eläinlajikohtaisten maa- ja metsätalousministeriön asetusten antamisen lemmikkieläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä. Lemmikkieläinten pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti edistävät vastuullista lemmikkieläinten pitoa ja kauppaa sekä tarjoavat keinon ehkäistä pentutehtailua ja lemmikkien laitonta maahantuontia. Ne myös helpottavat löytöeläinten palautumista nopeammin omistajilleen. Valiokunta toteaa, että koirien pakollisesta tunnistamisesta ja rekisteröinnistä on jo joulukuussa 2020 säädetty kumottavaksi esitettävän eläintunnistejärjestelmästä annetun lain nojalla maa- ja metsätalousministeriön asetuksella, joka tulee voimaan vuonna 2023. Tilastokeskuksen arvion mukaan Suomessa on noin 700 000 koiraa, joista Suomen Kennelliiton rekisterissä on jo nyt yli 500 000 koiraa. Valiokunta pitää lakiin perustuvan koirarekisterin perustamista merkittävänä uudistuksena ja toteaa, että koirien tunnistamisen ja rekisteröinnin tulee olla koiran omistajalle mahdollisimman helppoa ja edullista, jotta kaikki koirat saadaan tavoitteen mukaisesti viranomaisrekisteriin.  

Rekisteröintipakko koskee ensimmäisessä vaiheessa vain koiria, mutta valiokunnan saaman selvityksen mukaan tietojärjestelmäratkaisua rakennettaessa jätetään järjestelmään optio myös kissojen lisäämisestä samaan järjestelmään myöhemmin. Valiokunta pitää perusteltuna, että ennen tietojärjestelmän laajentamista varmistetaan koirarekisterin toimivuus. Kissojen tunnistamiseen ja rekisteröintiin liittyvistä käytännön kysymyksistä tarvitaan vielä lisäselvityksiä. Valiokunta toteaa, että niin koirien kuin kissojen tunnistusmerkintä edistää osaltaan vastuullista eläintenpitoa, koska eläimen hylänneet omistajat saadaan sen avulla suuremmalla todennäköisyydellä kiinni teostaan. Valiokunta katsoo, että kissarekisterin valmistelua on tarpeen jatkaa koirarekisterin käyttöönoton rinnalla tavoitteena myös kissarekisteriä koskevan ministeriön asetuksen antaminen ja rekisterin käyttöönotto mahdollisimman pian. 

Uuden koirarekisterin ajantasaisuuden kannalta on tärkeää, että koirien tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä voidaan valvoa riittävän tehokkaasti. Valiokunnalle annetuissa asiantuntijalausunnoissa on esitetty, että koirien tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä voitaisiin valvoa paremmin säätämällä eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annettuun lakiin eläinlääkäreille velvollisuus ilmoittaa viranomaiselle puutteellisesti merkitystä tai rekisteröidystä eläimestä. Käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen ei sisälly muutosehdotuksia eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annettuun lakiin, mutta tarvittaessa tulee valmistella erillinen esitys eläinlääkärien ilmoitusvelvollisuuden lisäämiseksi mainittuun lakiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että lemmikkieläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevien uusien säädösten toimeenpanoa ja valvonnan toimivuutta seurataan sen arvioimiseksi, onko lain tavoite Suomeen ulkomailta luvattomasti tuotujen rekisteröimättömien koirien kaupan lopettamisesta toteutunut (Valiokunnan lausumaehdotus 1). 

Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena ja tarpeellisena ehdotusta, jonka mukaan Tullille säädetään toimivalta valvoa eläimen tunnistamista ja rekisteröintiä koskevien säännösten noudattamista EU:n sisärajoilla. Aluehallintovirastolla on lakiehdotuksen mukaan rinnakkainen toimivalta valvoa Tullin ohella säännösten noudattamista sisäliikenteessä. Rinnakkainen toimivalta tehostaa valvontaa, ja edellyttää hyvää yhteistyötä viranomaisten välillä. Yhteistyö aluehallintoviraston kanssa on tärkeää myös muun muassa Tullin riskinhallintajärjestelmään perustuvan valvonnan kohdentamisen kannalta. Valiokunta pitää tärkeänä, että lain toimeenpanossa varmistetaan Tullille riittävät resurssit valvontaan ja tarjotaan uuden tehtävän edellyttämää koulutusta ja ohjeistusta. 

Esityksen mukaan eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain 23 §:ssä säädetään kunnaneläinlääkärin velvollisuudesta valvoa virka-alueellaan eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevien säännösten noudattamista. Valiokunta toteaa, että esityksen mukaan ehdotettu laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä lisätään eläinlääkintähuoltolain piiriin, jolloin kunnaneläinlääkärin suorittama valvonta korvataan valtion varoista vastaavasti kuin eläintautilain, eläinsuojelulain tai elintarvikelain mukaiset kunnaneläinlääkärin tehtävät. Valiokunta pitää ehdotusta tältä osin perusteltuna ja korostaa, että kunnaneläinlääkärien ja valvontaeläinlääkärien tehtävien hoidon edellytyksistä ja virkojen riittävästä määrästä tulee huolehtia myös käytännössä. 

Hallituksen esityksen mukaan lampaat ja vuohet on merkittävä ja rekisteröitävä 90 päivän kuluessa syntymästä nykyisen 6 kuukauden sijaan. Lampaiden tunnistamiseen, merkintään ja rekisteröintiin liittyen alan toimijoiden toiveena on ollut, että lampaille otetaan käyttöön tilapäismerkki. Tällä tavoin muun muassa varmistetaan, että yksittäistä yli 12 kuukauden ikäistä eläintä ei tarvitse jättää teuraserästä pois yllättäen irronneen korvamerkin takia. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarkoituksena on lain asetuksenantovaltuuden nojalla mahdollistaa kansallisesti tilapäismerkin käyttö tilanteessa, jossa yli 12 kuukauden ikäisen lammas- ja vuohieläimen toinen merkki on pudonnut juuri ennen teurasnoutoa. Sama mahdollisuus koskee myös nautaeläimiä. Kahdesta korvamerkistä toisen korvamerkin on oltava tavanomainen korvamerkki ja toisen tavanomaisen merkin saa korvata elektronisella korvamerkillä, injektoitavalla transponderilla tai pötsiboluksella. Valiokunta pitää tärkeänä, että annettaessa lain nojalla tarkempia säännöksiä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella otetaan mahdollisuuksien mukaan myös muilta osin huomioon alan toimijoiden käytännön kokemukset eläinten tunnistimista ja tunnistusmenetelmistä. 

Lakialoitteessa LA 47/2020 vp ehdotetaan, että koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti säädettäisiin pakolliseksi erillisellä koirien tunnistamista ja rekisteröintiä koskevalla lailla. Kuten edellä on selostettu, tulee ehdotetun eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevan lain soveltamisala kattamaan myös lemmikkieläimet. Lisäksi koirien tunnistamisesta ja rekisteröinnistä on lakialoitteen laatimisen jälkeen jo säädetty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella, joka tulee voimaan vuonna 2023. Tämän vuoksi maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa, että lakialoite hylätään. 

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä

2. Luku. Pitopaikkojen ja toimijoiden rekisteriöinti

3 §. Maaeläinten tai sukusolujen ja alkioiden pitopaikkojen rekisteröinti.

Eläinten pitopaikkoja koskeva rekisteröintipakko kattaa ehdotuksen mukaan jatkossa myös muualla kuin paliskunnan alueella pidettävät porot. Valiokunta esittää pykälän 1 momenttia täsmennettäväksi tältä osin siten, että se koskee myös poronhoitoalueella pidettäviä muita kuin paliskunnan osakkaiden poroluetteloon merkittyjä poroja. Lemmikkiporojen pitoa ei katsota poronhoitolain mukaiseksi poronhoidoksi, joten poronhoitolain säännökset eivät koske niitä poronhoitoalueellakaan. Lemmikkiporojen saaminen valvonnan piiriin on tärkeää muun muassa tartuntatautiriskien ehkäisemiseksi. Paliskunnan alueella olevien, paliskunnan poroluetteloon merkittyjen porojen tunnistamisen osalta sovelletaan lakiehdotuksen 14 §:n mukaan poronhoitolain säännöksiä. 

5. Luku. Valvonta ja rekisterit

28 §. Tiedonsaantioikeus.

Esitetyssä pykälän 1 momentissa säädetään viranomaisten oikeudesta saada valvonnan suorittamiseksi välttämättömiä tietoja salassapitosäännösten estämättä. Valiokunta ehdottaa pykälässä esitettyä viittausta Euroopan unionin lainsäädäntöön täsmennettäväksi siten, että tietojen luovuttamisen tulee perustua nimenomaan eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä sekä virallista valvontaa koskeviin EU-lainsäädännön velvoitteisiin. 

30 §. Rekisterit.

Pykälän 2 momenttiin tehdään tekninen korjaus lisäämällä siihen ruokahallinnon tietovarannosta annetun lain säädösnumero. 

6. Luku. Pakkokeinot ja seuraamukset

37 §. Eläimen tunnistusasiakirjan mukana pitämistä ja esittämistä koskevan velvollisuuden rikkomisesta määrättävä liikennevirhemaksu.

Esitetyssä pykälässä ei ole säädetty erikseen liikennevirhemaksun muutoksenhausta. On tarkoituksenmukaista, että kaikkien liikennevirhemaksujen muutoksenhakusääntely on yhdenmukaista ja ensivaiheen muutoksenhakuna on hallintolain 7 a luvun mukainen oikaisuvaatimus päätöksen tehneelle viranomaiselle. Tästä syystä valiokunta ehdottaa pykälän 2 momenttiin lisättäväksi viittauksen myös tieliikennelain muutoksenhakua koskeviin säännöksiin. 

4. Laki maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 25 §:n muuttamisesta 

Voimaantulosäännös.

Voimaantulosäännökseen esitetään lisättäväksi uusi toinen momentti. Vuoden 2021 täydentävien ehtojen valvontojen johtopäätöksiä ja arvioehdotuksia ei ehditä tekemään kalenterivuoden loppuun mennessä, mistä syystä voimaantulosäännöksessä on tarpeen säätää voimassa olevan lain säännösten noudattamisesta esitetyn uuden lain voimaan tullessa vireillä olevien asioiden käsittelyssä. 

5. Laki eläintautilain muuttamisesta 

13. Luku. Valvonta ja rekisterit 

76 §. Tiedonsaantioikeus.

Hallituksen esityksessä esitetään eläintautilain muuttamista ainoastaan siltä osin kuin lakiin lisätään eläintautivalvonnan seuraamusmaksua koskeva uusi 94 a §. Valiokunta esittää lisäksi lain tiedonsaatioikeutta koskevaan pykälään lisättäväksi uuden kolmannen momentin, jossa säädetään aluehallintoviraston oikeudesta saada salassapitosäännösten estämättä maksutta seuraamusmaksun määräämistä varten välttämättömät tiedot sakon täytäntöönpanosta annetun lain mukaisesta sakkorekisteristä. Aluehallintoviraston tiedonsaantioikeus on tarpeen, jotta voidaan noudattaa esitetyssä 94 a §:ssä säädettävää kaksoisrangaistavuuden kieltoa eli varmistaa, ettei seuraamusmaksua määrätä sille, joka on samasta teosta jo tuomittu sakkorangaistukseen tuomioistuimessa. Sakkorekisterin sisältämät rikokseen ja rikosoikeudelliseen seuraamukseen liittyvät tiedot ovat salassa pidettäviä tietoja, ja Oikeusrekisterikeskus saa pyynnöstä luovuttaa tietoja vain niille, joiden oikeudesta tietojen saamiseen säädetään erikseen lailla. Ehdotetun 94 a §:n mukaan seuraamusmaksun voi määrätä aluehallintoviraston lisäksi Tulli. Tullin oikeudesta saada sakkorekisterin tietoja säädetään jo laissa henkilötietojen käsittelystä Tullissa (650/2019). 

 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Maa- ja metsätalousvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 101/2021 vp sisältyvät 2., 3. ja 6. lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 101/2021 vp sisältyvät 1., 4. ja 5. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) Eduskunta hylkää lakialoitteeseen 47/2020 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyy yhden lausuman. (Valiokunnan lausumaehdotus) 

Valiokunnan muutosehdotukset

1. Laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:  
1 luku  
Yleiset säännökset 
1 §  
Soveltamisala 
Tässä laissa annetaan tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/429 (”eläinterveyssäännöstö”) täydentävät säännökset eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä. 
Tätä lakia sovelletaan myös lemmikkieläinten tunnistamiseen ja rekisteröintiin.  
Tätä lakia sovelletaan luonnonvaraisten eläinten tunnistamiseen ja rekisteröintiin, jos eläimet ovat ihmisten pitämiä. 
Tässä laissa annetaan myös virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2017/625 (virallista valvontaa koskeva asetus), jäljempänä valvonta-asetus, täydentävät säännökset. 
Tässä laissa säädetään lisäksi eläinterveyssäännöstössä sallituista kansallisista toimenpiteistä, lisätoimenpiteistä ja tiukemmista toimenpiteistä, jotka koskevat pitopaikkoja ja toimijoiden rekisteröintiä sekä eläinten jäljitettävyyttä. 
2 §  
Suhde muuhun lainsäädäntöön 
Eläintautien vastustamista koskevista toimenpiteistä säädetään myös eläintautilaissa (76/2021). Elävien eläinten kuljetuksesta säädetään myös eläinten kuljetuksesta annetussa laissa (1429/2006).  
Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, eläinten hyvinvoinnista säädetään eläinsuojelulaissa (247/1996).  
2 luku  
Pitopaikkojen ja toimijoiden rekisteröinti 
3 §  
Maaeläinten tai sukusolujen ja alkioiden pitopaikkojen rekisteröinti 
Maaeläimiä pitävien tai niiden sukusoluja ja alkioita keräävien, tuottavien, käsittelevien tai varastoivien toimijoiden on ennen toiminnan aloittamista ilmoitettava eläinterveyssäännöstön 84 artiklassa ja tässä laissa tarkoitetut tiedot kaikista vastuullaan olevista pitopaikoista rekisteriin merkittäväksi. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä pitopaikoista, joille vaaditaan hyväksyminen eläinterveyssäännöstön 94 tai 95 artiklan, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä maaeläimiä pitäviä pitopaikkoja ja hautomoja sekä tiettyjen pidettävien maaeläinten ja siitosmunien jäljitettävyyttä koskevien sääntöjen osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035, jäljempänä maaeläinten pitopaikkoja koskeva delegoitu asetus, 9 artiklan tai eläintautilain 40 tai 41 §:n nojalla. Ilmoitusta ei myöskään tarvitse tehdä poron pitopaikasta, jos poroa pidetään poronhoitolaissa (848/1990) tarkoitetun paliskunnan alueellaValiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi  ja poro on merkitty paliskunnan poroluetteloon. Muutosehdotus päättyy 
Jos pitopaikassa kerätään, tuotetaan, käsitellään tai varastoidaan sukusoluja tai alkioita käytettäväksi ainoastaan saman pitopaikan eläinten keinollista lisäämistarkoitusta varten, toimijan ei tarvitse ilmoittaa eläinterveyssäännöstön 84 artiklan 1 kohdan b alakohdan iii alakohdassa tarkoitettuja tietoja sukusoluista ja alkioista. 
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä niistä poikkeuksista 1 momentissa tarkoitettujen pitopaikkojen rekisteröintiin, jotka eläinterveyssäännöstön 86 artiklan 2 kohdan nojalla annetun komission täytäntöönpanoasetuksessa sallitaan, jos pitopaikkatyypin aiheuttama riski on merkityksetön. 
4 §  
Kokoamisia toteuttavien pitopaikasta riippumattomien toimijoiden rekisteröinti 
Sorkka- ja kavioeläinten ja siipikarjan kokoamista toteuttavien pitopaikasta riippumattomien toimijoiden on ennen toiminnan aloittamista ilmoitettava aluehallintovirastolle eläinterveyssäännöstön 90 artiklassa tarkoitetut tiedot.  
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä niistä poikkeuksista 1 momentissa tarkoitettujen toimijoiden rekisteröintiin, jotka eläinterveyssäännöstön 92 artiklan 2 kohdan nojalla annetun komission täytäntöönpanoasetuksessa sallitaan, jos pitopaikkatyypin aiheuttama riski on merkityksetön. 
5 §  
Vesiviljelypitopaikkojen rekisteröinti 
Vesiviljelypitopaikkojen toimijoiden on ennen toiminnan aloittamista ilmoitettava elinkeino - , liikenne- ja ympäristökeskukselle tiedot vastuullaan olevista vesiviljelypitopaikoista. Jos pitopaikalle on eläinterveyssäännöstön 176―179 artiklan ja eläintautilain 43 §:n nojalla haettava Ruokaviraston hyväksyntä, tietoja rekisteröintiä varten ei kuitenkaan tarvitse erikseen ilmoittaa. 
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä niistä poikkeuksista 1 momentissa tarkoitettujen vesiviljelypitopaikkojen rekisteröintiin, jotka eläinterveyssäännöstön 175 artiklan 2 kohdan nojalla annetun komission täytäntöönpanoasetuksessa sallitaan, jos pitopaikkatyypin aiheuttama riski on merkityksetön. 
6 §  
Eräitä eläimiä kuljettavien henkilöiden rekisteröinti  
Sen, joka kuljettaa jäsenvaltioiden välillä tai Euroopan unionin ulkopuolelle kavio- ja sorkkaeläimiä tai siipikarjaa taikka kaupallisessa tarkoituksessa koiria, kissoja ja frettejä, on ennen kuljetustoiminnan aloittamista ilmoitettava aluehallintovirastolle eläinterveyssäännöstön 87 artiklan mukaiset tiedot kavio- ja sorkkaeläinten kuljetustoiminnasta ja maaeläinten pitopaikkoja koskevan delegoidun asetuksen 3 artiklassa tarkoitetut tiedot koirien, kissojen ja frettien tai siipikarjan kuljetustoiminnasta. Ilmoitusta ei kuitenkaan vaadita, jos kuljettajalla on eläinkuljetuslainsäädännön mukainen eläinkuljettajalupa. 
7 §  
Tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvollisuus 
Toimijoiden on kirjattava ja säilytettävä pitopaikkoja ja toimintaa koskevat tiedot eläinterveyssäännöstön 102―105 ja 186 artiklan mukaisesti.  
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset eläinterveyssäännöstön 1 momentissa mainituissa artikloissa sekä 107 ja 190 artiklan nojalla annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa tarkoitettujen poikkeusten soveltamisesta. 
3 luku  
Eläinten jäljitettävyys 
8 §  
Yleiset vaatimukset eläinten tunnistamisesta 
Toimija vastaa omistuksessaan tai hallinnassaan olevien eläinten merkitsemisestä fyysisellä tunnistimella noudattaen mitä tässä laissa, eläinterveyssäännöstössä ja niiden nojalla säädetään.  
Ruokavirasto hyväksyy eläinten merkitsemiseen käytettävät tunnistimet kutakin eläinlajia varten erikseen tunnistimien valmistajan tai markkinoijan hakemuksesta.  
Ruokavirasto pitää tiedot hyväksymistään tunnistimista julkisesti saatavilla. 
9 §  
Nautaeläinten tunnistaminen 
Nautaeläimet merkitään kiinnittämällä eläimen kumpaankin korvalehteen tunnistuskoodin sisältävä korvamerkki, joista toisen on oltava elektroninen korvamerkki. Eläimet on merkittävä 20 päivän kuluessa syntymästä. 
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä nautaeläinten merkitsemisestä, tunnistimista ja tunnistusmenetelmistä. 
10 §  
Lammas- ja vuohieläinten tunnistaminen 
Lammas- ja vuohieläimet merkitään kiinnittämällä eläimen kumpaankin korvalehteen tunnistuskoodin sisältävä tavanomainen korvamerkki. Toisen tavanomaisen korvamerkin saa korvata elektronisella korvamerkillä, injektoitavalla transponderilla tai pötsiboluksella. Eläimet on merkittävä 90 päivän kuluessa syntymästä. 
Jos lammas- ja vuohieläimet on tarkoitus siirtää teurastamoon ennen 12 kuukauden ikää, on eläimet merkittävä ainakin toiseen korvalehteen kiinnitettävällä eläimen tunnistuskoodin sisältävällä tavanomaisella korvamerkillä. 
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä lammas- ja vuohieläinten merkitsemisestä, tunnistimista ja tunnistusmenetelmistä. 
11 §  
Sikaeläinten tunnistaminen 
Sikaeläimet merkitään tatuoinnilla eläimen korvalehteen tai reiden ulkopintaan taikka kiinnittämällä eläimen korvalehteen tavanomainen korvamerkki tai elektroninen korvamerkki. Tatuoinnissa tai korvamerkissä on oltava eläimen syntymäpitopaikan yksilöllinen rekisterinumero tai Ruokaviraston hyväksymän tuotantoketjun viimeisen pitopaikan yksilöllinen rekisterinumero.  
Sikaeläin merkitään ennen siirtämistä syntymäpitopaikasta, kuitenkin viimeistään 9 kuukauden kuluessa syntymästä. Jos sikaeläin kuuluu hyväksyttyyn tuotantoketjuun, se merkitään ennen siirtämistä tuotantoketjun ulkopuolelle, kuitenkin viimeistään 9 kuukauden kuluessa syntymästä.  
Lisäksi sikaeläin merkitään aina ennen teuraskuljetukseen luovuttamista tatuoimalla lähtöpitopaikan merkintätunnus eläimen keskiselän tai kyljen alueelle keskilinjan molemmille puolille (teurasmerkintä). Jos eläin luovutetaan teuraskuljetukseen suoraan syntymäpitopaikasta tai hyväksytyn tuotantoketjun pitopaikasta 9 kuukauden kuluessa syntymästä, riittävää kuitenkin on, että eläin merkitään yksinomaan teurasmerkinnällä. Ruokavirasto pitää luetteloa hyväksymistään tuotantoketjuista. 
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä sikaeläinten merkitsemisestä, tunnistimista ja tunnistusmenetelmistä. 
12 § 
Hevoseläinten tunnistaminen 
Hevoseläimet merkitään eläimen tunnistuskoodin sisältävällä mikrosirulla ja tunnistetaan lisäksi maaeläinten pitopaikkoja koskevan delegoidun asetuksen 65 artiklassa tarkoitetulla hevoseläimen elinikäisellä tunnistusasiakirjalla. Tunnistusasiakirjan myöntää Ruokavirasto tai sen 26 §:n 2 momentin nojalla tehtävään valtuuttama taho. 
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään määräajasta, jonka kuluessa hevoseläimen elinikäinen tunnistusasiakirja on haettava. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hevoseläinten merkitsemisestä, tunnistimista ja tunnistusmenetelmistä. 
13 §  
Pidettävien kameli- ja hirvieläinten tunnistaminen  
Pitopaikassa syntyvät kameli- ja hirvieläimet, lukuun ottamatta poronhoitoalueella pidettäviä poroja, merkitään kiinnittämällä eläimeen mikrosiru tai eläimen kumpaankin korvalehteen tunnistuskoodin sisältävä tavanomainen korvamerkki. Eläimet on merkittävä yhdeksän kuukauden kuluessa syntymästä. 
Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen hirvieläimiä, joita pidetään eristetyllä alueella luonnonmukaisissa olosuhteissa siten, että ne eivät ole säännöllisessä kosketuksessa ihmisiin, ei tarvitse tunnistaa edellyttäen, että niitä ei siirretä pitopaikastaan toiseen pitopaikkaan.  
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kameli- ja hirvieläinten merkitsemisestä, tunnistimista ja tunnistusmenetelmistä sekä poikkeuksista hirvieläinten merkitsemiseen. 
14 §  
Porojen tunnistaminen poronhoitoalueella 
Poronhoitolaissa tarkoitetulla poronhoitoalueella pidettävä poro merkitään poronhoitolain 23 ja 25 §:n mukaisella omistajan poromerkillä.  
Paliskunta pitää poronhoitolain 30 §:ssä tarkoitettua poroluetteloa paliskunnan osakkaiden omistamista poroista. Lapin aluehallintovirasto pitää rekisteriä paliskunnista. 
15 §  
Lemmikkieläinten tunnistaminen 
Lemmikkieläimen merkitsemisestä tunnistimella ja ilmoittamisesta rekisteriin säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella lemmikkieläinlajeittain. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan lisäksi antaa tarkempia säännöksiä lemmikkieläinten tunnistusmenetelmistä, tunnistusasiakirjan tietojen säilyttämisestä ja rekisteriin ilmoitettavista tiedoista. 
16 §  
Suljettujen pitopaikkojen toimijoille ja eläimiä eräitä erityistarkoituksia varten pitäville toimijoille myönnettävät poikkeukset 
Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää toimijalle luvan poiketa eläimen tunnistusvaatimuksista seuraavasti: 
1) suljettujen pitopaikkojen toimijoille ja nautaeläimiä kulttuurisia, historiallisia, tieteellisiä, virkistys- tai urheilutarkoituksia varten pitäville toimijoille 9 §:ssä säädetyistä nautaeläinten tunnistusvaatimuksista maaeläinten pitopaikkoja koskevan delegoidun asetuksen 39 artiklan 2 kohdan mukaisesti; 
2) suljettujen pitopaikkojen toimijoille ja lammas- ja vuohieläimiä kulttuurisia, virkistys- tai tieteellisiä tarkoituksia varten pitäville toimijoille 10 §:ssä säädetyistä lammas- ja vuohieläimiä koskevista tunnistusvaatimuksista maaeläinten pitopaikkoja koskevan delegoidun asetuksen 47 artiklan 2 kohdan mukaisesti; 
3) suljettujen pitopaikkojen toimijoille ja sikaeläimiä kulttuurisia, virkistys- tai tieteellisiä tarkoituksia varten pitäville toimijoille 11 §:ssä säädetyistä sikaeläimiä koskevista tunnistusvaatimuksista maaeläinten pitopaikkoja koskevan delegoidun asetuksen 54 artiklan 2 kohdan mukaisesti. 
17 § 
Lammas- ja vuohieläinten sekä sikaeläinten siirrot Suomen alueella 
Lammas- ja vuohieläimiä sekä sikaeläimiä saa siirtää Suomen alueella ilman siirtoasiakirjaa, jos siirtoasiakirjan tietoja vastaavat tiedot ovat viranomaisen tietokannassa.  
18 § 
Eräiden eläinten tunnistusasiakirjat toiseen jäsenvaltioon siirtoa varten 
Siirrettäessä eläimiä jäsenvaltioiden välillä niiden mukana tulee olla tunnistusasiakirja tai siirtoasiakirja, joilla eläinten siirtokelpoisuus voidaan osoittaa, seuraavasti: 
1) koirilla, kissoilla ja freteillä maaeläinten pitopaikkoja koskevan delegoidun asetuksen 71 artiklassa tarkoitettu eläinlääkärin myöntämä tunnistusasiakirja; 
2) kiertävän sirkuksen ja eläinnäytöksen maaeläimillä aluehallintoviraston myöntämä maaeläinten pitopaikkoja koskevan delegoidun asetuksen 77 artiklassa tarkoitettu siirtoasiakirja tai 78 artiklassa tarkoitettu tunnistusasiakirja; 
3) kiertävän sirkuksen ja eläinnäytöksen linturyhmillä aluehallintoviraston myöntämä maaeläinten pitopaikkoja koskevan delegoidun asetuksen 79 artiklassa tarkoitettu tunnistusasiakirja. 
Se, joka siirtää eläimiä jäsenvaltioiden välillä, vastaa eläimiä koskevien vaatimusten täyttymisestä. 
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset 1 momentissa tarkoitetusta tunnistusasiakirjasta ja siirtoasiakirjasta. 
19 §  
Kuolleiden märehtijöiden ilmoittaminen  
Eläimistä saatavista sivutuotteista annetussa laissa (517/2015) tarkoitettua luokkaan 1 ja 2 kuuluvaa ainesta käsittelevä laitos ja polttamalla hävittävä laitos ovat velvollisia ilmoittamaan Ruokavirastolle kuolleiden märehtijöiden vastaanottamisesta laitokseen.  
4 luku  
Toimivaltaiset viranomaiset 
20 §  
Ruokavirasto 
Ruokavirasto suunnittelee, ohjaa ja kehittää valtakunnallisesti eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin valvontaa. 
Ruokavirasto valvoo eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevien säännösten noudattamista niissä teurastamoissa ja riistan käsittelylaitoksissa, joissa se valvoo elintarvikelainsäädännön noudattamista. 
Sen lisäksi, mitä muualla tässä laissa säädetään Ruokaviraston tehtävistä, se: 
1) laatii eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevan valtakunnallisen suunnitelman, joka on osa valvonta-asetuksen mukaista monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa; 
2) vastaa eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvonnan tilastoinnista ja raportoinnista; 
3) koordinoi valvonta-asetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaista yhteistyötä;  
4) toimii valvonta-asetuksen 103 artiklassa tarkoitettuna yhteyselimenä;  
5) vastaa valvonta-asetuksen 113 artiklassa tarkoitetusta vuosikertomuksesta. 
21 § 
Aluehallintovirasto 
Aluehallintovirasto ohjaa ja valvoo toimialueellaan eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevien säännösten noudattamista.  
Sen lisäksi, mitä muualla tässä laissa säädetään aluehallintoviraston tehtävistä, se: 
1) laatii valtakunnalliseen suunnitelmaan perustuvan toimialuettaan koskevan alueellisen suunnitelman eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin valvonnasta; 
2) valvoo eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevien säännösten noudattamista niissä poroteurastamoissa, joissa se valvoo elintarvikelainsäädännön noudattamista; 
3) vastaa Euroopan unionin jäsenvaltiolle ja toimivaltaiselle viranomaiselle säädetyistä eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevista tehtävistä siltä osin kuin tehtävät eivät kuulu muun viranomaisen toimivaltaan. 
22 § 
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus  
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus valvoo toimialueellaan eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevien säännösten noudattamista. 
23 § 
Kunnaneläinlääkäri  
Kunnaneläinlääkäri valvoo virka-alueellaan eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevien säännösten noudattamista.  
24 § 
Tulli 
Tulli valvoo aluehallintoviraston ohella eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevien säännösten noudattamista muun valvontansa yhteydessä, kun eläimiä siirretään jäsenvaltioiden välillä.  
Tullin suorittamassa valvonnassa noudatetaan tullilakia (304/2016), jollei tästä laista tai eläinterveyssäännöstöstä muuta johdu. 
25 § 
Poliisin suorittama valvonta 
Eläintä kuljettavan ajoneuvon kuljettajan on pidettävä mukana eläimen tunnistusasiakirja. 
Poliisi valvoo eläinkuljetusten valvonnan yhteydessä, että eläimen mukana on eläimen tunnistusasiakirja, joka kuljettajan on esitettävä poliisille pyynnöstä. 
26 §  
Eräiden tehtävien siirtäminen muulle kuin viranomaiselle  
Ruokavirasto ja aluehallintovirasto voivat kirjallisella toimeksiannolla siirtää viralliseen valvontaan liittyviä tarkastuksia luonnollisen henkilön suoritettavaksi, jos valvonta-asetuksen 30 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Toimeksiannon saaneella ei ole oikeutta päästä tehtäviensä suorittamiseksi pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviin tiloihin. Toimeksiannon perusteella mahdollisesti tehtävät hallintopäätökset tekee toimeksiannon antanut viranomainen. 
Ruokavirasto voi eläinterveyssäännöstön 108 artiklan 5 kohdan c alakohdan mukaisesti valtuuttaa toimielimen tai luonnollisen henkilön tunnistamaan eläimen ja myöntämään sille tunnistusasiakirjan.  
Ruokavirasto ja aluehallintovirasto voivat peruuttaa 1 momentissa tarkoitetun toimeksiannon ja Ruokavirasto 2 momentissa tarkoitetun valtuutuksen, jos toimeksiannon tai valtuutuksen saanut laiminlyö toimeksiannossa tai valtuutuksessa asetettujen ehtojen noudattamisen tai muutoin olennaisella tavalla rikkoo tehtäviin liittyviä velvoitteitaan. Edellytyksenä toimeksiannon ja valtuutuksen peruuttamiselle on, että puutteita ei ole korjattu viranomaisen kehotuksesta huolimatta asetetussa määräajassa. 
Toimeksiannon saaja ja valtuutettu toimivat tehtävässään toimeksiantajansa tai valtuuttajansa valvonnassa. Rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä sovelletaan toimeksiannon ja valtuutuksen saaneeseen luonnolliseen henkilöön ja toimielimen henkilöstöön heidän hoitaessaan tässä laissa, eläinterveyssäännöstössä tai niiden nojalla säädettyjä tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). 
5 luku  
Valvonta ja rekisterit 
27 §  
Tarkastusoikeus  
Virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista säädetään valvonta-asetuksen 9―15 artiklassa. Mainittuja säännöksiä sovelletaan myös tämän lain nojalla annettujen lemmikkieläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevien säännösten noudattamisen valvontaan. 
Pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa tarkastuksen saa tehdä vain toimivaltainen viranomainen. Tarkastus voidaan tehdä pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa vain, jos se on välttämätöntä tarkastuksen kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi ja on perusteltu syy epäillä toimijan syyllistyneen 38 §:ssä tarkoitettuun eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain rikkomiseen, jos teosta voi aiheutua vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle, eläinten hyvinvoinnille tai elintarviketurvallisuudelle. 
28 §  
Tiedonsaantioikeus 
Toimivaltaisella viranomaisella ja 26 §:n 1 momentissa tarkoitetulla toimeksiannon saaneella on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä valvonnan suorittamiseksi välttämättömät tiedot valtion ja kunnan viranomaisilta, toimijoilta ja muilta, joita tässä laissa tai Euroopan unionin Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä sekä virallista valvontaa koskevassa  Muutosehdotus päättyylainsäädännössä säädetyt velvoitteet koskevat.  
Lisäksi toimivaltaisella viranomaisella on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä ja maksutta valvonnan suorittamiseksi: 
1) peltolohkorekisteristä pitopaikkaan liittyvät tiedot peltolohkoista, niiden tunnuksista ja muista tämän lain mukaisten hallinnointi- ja valvontatehtävien suorittamiseksi tarpeellisista tiedoista; 
2) kiinteistötietojärjestelmästä pitopaikkaan liittyvät tarpeelliset tiedot rakennuksista, rakennelmista sekä maa- ja vesialueista; 
3) ympäristöhallinnon tietojärjestelmästä tarpeelliset tiedot vesiviljelyä ja eläintenpitoa harjoittavista ympäristöluvan saaneista ja rekisteröityneistä toimijoista; 
4) oikeushallinnon tietojärjestelmästä tiedot toimijaan kohdistuvasta eläintenpitokiellosta. 
Aluehallintovirastolla ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on lisäksi salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta välttämättömät tiedot sakon täytäntöönpanosta annetun lain (672/2002) 46 §:ssä tarkoitetusta sakkorekisteristä tämän lain 36 §:n mukaisen seuraamusmaksun määräämistä varten. 
29 §  
Virka-apu 
Poliisin velvollisuudesta antaa virka-apua säädetään poliisilain (872/2011) 9 luvun 1 §:ssä. 
30 § 
Rekisterit  
Pitopaikoista, toimijoista ja eläimistä pidetään eläinterveyssäännöstön 101 artiklan 1 kohdan a alakohdassa, 109 artiklan sekä 185 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua rekisteriä. Rekisteriin merkitään myös muut tässä laissa ja tämän lain tai eläinterveyssäännöstön nojalla annetuissa säännöksissä säädetyt tiedot pitopaikoista, toimijoista ja eläimistä. Lisäksi rekisteriin merkitään tiedot suoritetuista tarkastuksista sekä tiedot 6 luvun säännösten nojalla annetuista kielloista, määräyksistä ja rajoituksista sekä niiden peruuttamisesta. 
Rekistereihin ja rekisterinpitoon sovelletaan ruokahallinnon tietovarannosta annettua lakia (Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 560/2021 Muutosehdotus päättyy), jollei tässä laissa toisin säädetä. Tullille toimitettujen tietojen rekisteriin merkitsemisestä, käytöstä ja luovuttamisesta säädetään henkilötietojen käsittelystä Tullissa annetussa laissa (650/2019). 
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rekisterin sisällöstä, rekisteritietojen merkitsemisestä ja rekisteröintiin liittyvistä menettelyistä. 
31 § 
Rekisterikysely 
Se, joka ottaa eläimen eläinvälitykseen, kuljetettavaksi tai teurastettavaksi, on velvollinen ennen kyseiseen toimenpiteeseen ryhtymistä tekemään rekisterikyselyn eläimen kelpoisuuden selvittämiseksi. Rekisterikysely sisältää eläimestä rekisteriin talletetut tiedot sekä viranomaisen eläintä koskevat kiellot ja määräykset. 
Eläinlajeista, joista tulee tehdä 1 momentissa tarkoitettu rekisterikysely, säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset rekisterikyselyn sisällöstä ja rekisterikyselymenettelystä. 
Sellaisesta eläinlajista, josta tulee tehdä 1 momentissa tarkoitettu rekisterikysely, on toimijalla oikeus tehdä eläintä koskeva 1 momentissa tarkoitettu rekisterikysely ennen eläimen hankintaa. 
6 luku  
Pakkokeinot ja seuraamukset 
32 §  
Määräys 
Toimivaltainen viranomainen voi määrätä sen, joka rikkoo tätä lakia, eläinterveyssäännöstöä tai niiden nojalla annettuja säännöksiä eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä välittömästi tai asian laatuun nähden riittävässä määräajassa täyttämään velvollisuutensa. 
33 §  
Rajoitus, kielto ja muut hallinnolliset toimenpiteet 
Toimivaltainen viranomainen voi rajoittaa eläinten markkinoille saattamista, muuta luovuttamista tai siirtoa pitopaikkaan tai sieltä pois tai kieltää ne tai määrätä valvonta-asetuksen 138 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja muita hallinnollisia toimenpiteitä, jos eläimen tunnistamisessa ja rekisteröinnissä ei noudateta tämän lain, eläinterveyssäännöstön tai niiden nojalla annettuja säännöksiä. 
Pitopaikassa tarkastuksen suorittanut viranomainen voi rajoittaa eläinten siirtoa pitopaikasta pois tai kieltää sen, jos pitopaikassa pidettävää eläintä ei ole tunnistettu tässä laissa, eläinterveyssäännöstössä tai niiden nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitetulla tavalla ja on ilmeistä, että eläimen tunnistamista ja jäljitettävyyttä ei pystytä varmistamaan.  
Aluehallintovirasto voi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen puolesta tapauskohtaisesti kieltää eläinten siirtämisen pitopaikasta pois tilanteessa, jossa toimijaa epäillään vakavista puutteista eläinten tunnistamisessa, jos kielto on ihmisten tai eläinten terveydelle, eläinten hyvinvoinnille tai elintarviketurvallisuudelle aiheutuvan vakavan vaaran vuoksi välttämätöntä. 
Kiellon tai rajoituksen asettaminen tai muun hallinnollisen toimenpiteen määrääminen edellyttää, että toimija ei ole viranomaisen kehotuksesta huolimatta asetetussa määräajassa korjannut puutetta. Toimivaltaisen viranomaisen on peruutettava antamansa rajoitus, kielto tai muu hallinnollinen toimenpide heti, kun selvityksen perusteella voidaan varmistua siitä, että epäkohta on korjattu ja velvoitteita noudatetaan.  
Tunnistamattoman eläimen lopettamisesta päättää aluehallintovirasto valvonta-asetuksen 138 artiklan 2 kohdan k alakohdan mukaisesti.  
34 §  
Rekisteröinnin peruuttaminen 
Toimijan rekisteröinti voidaan peruuttaa, jos rekisteröinnille säädetyt edellytykset eivät enää täyty tai toiminnassa olennaisesti rikotaan eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevia säännöksiä tai säännösten nojalla tehtyjä päätöksiä. Edellytyksenä rekisteröinnin peruuttamiselle on lisäksi, että toimija ei ole toimivaltaisen viranomaisen kehotuksesta huolimatta asetetussa määräajassa korjannut puutetta.  
Rekisteröinti voidaan peruuttaa väliaikaisesti, jos 1 momentissa tarkoitettu puute on mahdollista korjata. Väliaikainen kielto on voimassa, kunnes toimivaltainen viranomainen antaa asiassa lopullisen ratkaisunsa. 
Rekisteröinnin peruuttamisesta päättää rekisteröinnin tehnyt toimivaltainen viranomainen. 
35 § 
Uhkasakko ja teettämisuhka 
Toimivaltainen viranomainen voi tehostaa 32 ja 33 §:n nojalla antamaansa määräystä, rajoitusta, kieltoa tai muuta hallinnollista toimenpidettä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetyt toimenpiteet teetetään laiminlyöjän kustannuksella. 
Uhkasakosta ja teettämisuhasta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990). 
36 §  
Eläinten tunnistamis- ja rekisteröintivalvonnan seuraamusmaksu 
Aluehallintovirasto ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voivat määrätä vähintään 300 euron ja enintään 5 000 euron eläinten tunnistamis- ja rekisteröintivalvonnan seuraamusmaksun sille, joka: 
1) laiminlyö 3―6 ja 19 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden; 
2) laiminlyö 7 §:ssä säädetyn tietojen kirjaamis- ja säilytysvelvollisuuden; 
3) laiminlyö 8―15 §:ssä säädetyn merkitsemisvelvollisuuden;  
4) harjoittaa 16 §:ssä tarkoitettua poikkeuslupaa edellyttävää toimintaa ilman lupaa; 
5) siirtää 18 §:ssä tarkoitettuja eläimiä jäsenvaltioiden välillä ilman vaatimustenmukaista tunnistus- tai siirtoasiakirjaa. 
Tulli voi määrätä 1 momentissa säädetyn seuraamusmaksun, jos teko tai laiminlyönti on havaittu sen suorittamassa valvonnassa. 
Seuraamusmaksun suuruutta arvioitaessa on otettava huomioon menettelyn laatu, laajuus, toistuvuus ja vahingollisuus. Maksu voidaan jättää määräämättä tai määrätä maksettavaksi vähimmäismäärää pienempänä, jos tekoa voidaan pitää vähäisenä ja maksun määräämättä jättäminen tai määrääminen vähimmäismäärää pienempänä on kohtuullista laiminlyönnin laatu, toistuvuus, suunnitelmallisuus ja muut olosuhteet huomioon ottaen. Seuraamusmaksu määrätään maksettavaksi valtiolle. 
Seuraamusmaksua ei saa määrätä luonnolliselle henkilölle, jota epäillään samasta teosta esitutkinnassa, syyteharkinnassa tai tuomioistuimessa vireillä olevassa rikosasiassa tai jolle on samasta teosta annettu lainvoimainen tuomio. Jos seuraamusmaksu on määrätty luonnolliselle henkilölle, samasta teosta ei saa määrätä toista seuraamusmaksua eikä tuomita tuomioistuimessa rangaistusta. 
Seuraamusmaksua ei saa määrätä, jos teosta on kulunut yli vuosi. Seuraamusmaksu vanhenee viiden vuoden kuluttua seuraamusmaksua koskevan lainvoimaisen ratkaisun antamispäivästä. Seuraamusmaksu raukeaa, kun maksuvelvollinen luonnollinen henkilö kuolee. Seuraamusmaksun täytäntöönpanosta säädetään sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa. 
37 § 
Eläimen tunnistusasiakirjan mukana pitämistä ja esittämistä koskevan velvollisuuden rikkomisesta määrättävä liikennevirhemaksu 
Eläintä kuljettavan ajoneuvon kuljettajalle voidaan määrätä 40 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo, mitä eläimen tunnistusasiakirjan mukana pitämisestä ja sen esittämisestä säädetään 25 §:ssä.  
Liikennevirhemaksun määräämisestä, tiedoksiannostaValiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi , muutoksenhausta  Muutosehdotus päättyyja täytäntöönpanosta säädetään tieliikennelaissa (729/2018). 
38 §  
Rangaistussäännökset 
Joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo viranomaisen 33 §:n nojalla antamaa rajoitusta tai kieltoa tai määräämää muuta toimenpidettä, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain rikkomisesta sakkoon. 
Viranomainen voi jättää rikkomuksen ilmoittamatta esitutkintaviranomaiselle, jos teko tai laiminlyönti on vähäinen eikä kyseessä ole viranomaisen rajoitusten, kieltojen ja määräämien toimenpiteiden toistuva rikkominen. 
7 luku  
Erinäiset säännökset 
39 §  
Rikkomuksista ilmoittajan henkilöllisyyden suojaaminen 
Jos ilmoituksen toimivaltaiselle viranomaiselle sen valvontaan kuuluvien säännösten todellisesta tai epäillystä rikkomisesta on tehnyt luonnollinen henkilö, hänen henkilöllisyytensä on pidettävä salassa, jos henkilöllisyyden paljastamisesta voidaan olosuhteiden perusteella arvioida aiheutuvan haittaa hänelle. 
40 § 
Viranomaisten suoritteista perittävät maksut  
Valtion viranomaisen tämän lain ja eläinterveyssäännöstön eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevien säännösten nojalla suorittamasta valvonnasta perittävistä maksuista säädetään valvonta-asetuksen VI luvussa. Tämän lisäksi sovelletaan valtion maksuperustelakia (150/1992), jollei valvonta-asetuksessa toisin säädetä.  
Aluehallintovirasto määrää ja perii valtiolle maksuja eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevien säännösten nojalla toteutetuista kunnaneläinlääkärin suoritteista. Kunnaneläinlääkärin suoritteista perittävien maksujen suuruudesta sekä suoritteiden laskutuksessa noudatettavasta menettelystä säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. 
41 § 
Muulle kuin viranomaiselle maksettavat palkkiot ja korvaukset 
Ruokavirasto ja aluehallintovirasto maksavat 26 §:n 1 momentissa tarkoitetuista toimeksisaajan suorittamista tehtävistä palkkiota tai korvausta sekä korvaavat aiheutuneita kustannuksia sopimuksen perusteella.  
Ruokavirasto maksaa 26 §:n 2 momentissa tarkoitetun valtuutetun suorittamista tehtävistä palkkiota tai korvausta sekä korvaa aiheutuneita kustannuksia sopimuksen perusteella.  
42 § 
Valtion kunnille maksama korvaus  
Eläinlääkintähuoltolain (765/2009) 23 §:ssä säädetään kunnan oikeudesta saada valtion varoista korvaus tämän lain mukaan kunnaneläinlääkärille kuuluvien tehtävien suorittamisesta. 
43 § 
Muutoksenhaku 
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). 
Mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään, sovelletaan myös haettaessa muutosta kunnaneläinlääkärin päätökseen. 
Toimivaltaisen viranomaisen päätöksessä voidaan määrätä, että päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää. 
Muutoksenhausta Tullin päätökseen säädetään kuitenkin TullilaissaValiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi . Muutosehdotus päättyy 
Muutoksenhausta valtiolle 40 §:n mukaan määrätyistä maksuista säädetään maksuperustelain 11 b §:ssä. 
44 §  
Voimaantulo 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Tällä lailla kumotaan eläintunnistusjärjestelmästä annettu laki (238/2010).  
Jos muualla lainsäädännössä viitataan kumottuun lakiin, tämän lain voimaan tultua sovelletaan sen asemesta tämän lain säännöksiä. 
Pitopaikkoja ja toimijoita, jotka on rekisteröity ennen tämän lain voimaantuloa, pidetään rekisteröityinä tämän lain mukaisesti. Nautaeläinten, lammas- ja vuohieläinten sekä sikaeläinten tunnistimia, jotka on hyväksytty ennen tämän lain voimaantuloa, pidetään tämän lain mukaisesti hyväksyttyinä 20 päivään huhtikuuta 2023. 
 Lakiehdotus päättyy 

2. Laki  eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään eläimistä saatavista sivutuotteista annettuun lakiin (517/2015) uusi 33 a § seuraavasti: 
33 a §  
Haaskaruokintapaikkarekisteri 
Haaskaruokintapaikasta rekisteröidään: 
1) haaskaruokintapaikasta vastuussa olevan toimijan tunnistetiedot; 
2) haaskaruokintapaikan sijainti; 
3) haaskaruokintatoiminnan aiottu aloittamisajankohta; 
4) eläimistä peräisin olevan sivutuotteen laji tai laatu; 
5) sivutuotteen keräysalue tai -paikka; 
6) olennaiset muutokset toiminnassa; 
7) toiminnan lopettaminen. 
Toimija on velvollinen ilmoittamaan haaskaruokintapaikkarekisteriin merkittäviksi 1 momentin 1—5 kohdassa tarkoitetut tiedot ennen haaskaruokinnan aloittamista sekä 6 ja 7 kohdassa tarkoitetut tiedot 30 vuorokauden kuluessa tapahtumasta. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

3. Laki eläinlääkintähuoltolain 2 §:n muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan eläinlääkintähuoltolain (765/2009) 2 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 519/2015, seuraavasti: 
2 § 
Soveltamisala 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Tämän lain soveltamisalaan kuuluvasta valvonnasta säädetään lisäksi elintarvikelaissa (297/2021), eläintautilaissa (76/2021), eläimistä saatavista sivutuotteista annetussa laissa (517/2015), eläinsuojelulaissa (247/1996), eläinten kuljetuksesta annetussa laissa (1429/2006), eläinten lääkitsemisestä annetussa laissa (387/2014), maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) ja eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetussa laissa ( / ). 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

4. Laki  maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 25 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (192/2013) 25 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1358/2014, seuraavasti: 
 
Täydentäviä ehtoja koskevat erityiset säännökset 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja aluehallintovirasto valvovat elintarvikelain (297/2021), eläintautilain (76/2021), eläinten lääkitsemisestä annetun lain (387/2014), rehulain (1263/2020), kasvinsuojeluaineista annetun lain (1563/2011) ja eläinsuojelulain (247/1996) noudattamista siltä osin kuin on kyse muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen täydentävien ehtojen noudattamisen valvonnasta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus valvoo eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain ( / ) noudattamista siltä osin kuin on kyse täydentävien ehtojen noudattamisen valvonnasta. Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, valvonnassa noudatetaan mainittujen lakien sekä eläinlääkintähuoltolain (765/2009) säännöksiä valvonnasta ja valvontaviranomaisista.  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Tämän lain voimaan tullessa vireillä ollut asia käsitellään loppuun noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Muutosehdotus päättyy 
 Lakiehdotus päättyy 

5. Laki eläintautilain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätäänValiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi eläintautilakiin Poistoehdotus päättyyValiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi eläintautilain  Muutosehdotus päättyy(76/2021) Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 76 §:ään uusi 3 momentti sekä lakiin  Muutosehdotus päättyyuusi 94 a § seuraavasti: 
76 § (Uusi) 
Tiedonsaantioikeus 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Aluehallintovirastolla on lisäksi salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta tämän lain 94 a §:n mukaisen eläintautivalvonnan seuraamusmaksun määräämistä varten välttämättömät tiedot sakon täytäntöönpanosta annetun lain (672/2022) 46 §:ssä tarkoitetusta rekisteristä. Muutosehdotus päättyy 
94 a § 
Eläintautivalvonnan seuraamusmaksu  
Aluehallintovirasto voi määrätä vähintään 300 euron ja enintään 5 000 euron eläintautivalvonnan seuraamusmaksun sille, joka: 
1) rikkoo 11 §:n 1 momentissa säädettyyn pakolliseen zoonoosivalvontaan liittyvän velvollisuuden, 15 §:n 2 momentissa säädetyn eläinten rokottamis- tai käsittelyvelvollisuuden tai 16 §:n 1 momentissa säädetyn sellaisen eläinnäyttelyn tai muun vastaavan tilaisuuden järjestämistä koskevan velvollisuuden, johon nautaeläimiä, lammas- ja vuohieläimiä, sikaeläimiä tai siipikarjaa kootaan väliaikaisesti useasta eri pitopaikasta; 
2) ei noudata 17 §:n nojalla säädettyä velvoitetta tai kieltoa eläintaudin leviämisen estämiseksi; 
3) laiminlyö 18 §:ssä tarkoitetun valmiussuunnitelman laatimisen; 
4) laiminlyö 23 §:n 4 momentin nojalla määrätyt seurantatutkimukseen liittyvää näytteenottoa koskevat toimenpiteet; 
5) harjoittaa 39―41, 43, 53, 63 tai 64 §:ssä tarkoitettua lupaa, hyväksymistä, nimeämistä tai rekisteröintiä edellyttävää toimintaa ilman vaadittavaa lupaa, hyväksymistä, nimeämistä tai rekisteröintiä; 
6) siirtää maahan tai maasta eläimiä tai tuotteita, jotka eivät täytä eläinterveyssäännöstön IV osassa, lemmikkieläinasetuksessa tai 52 §:ssä tai niiden nojalla annetuissa säännöksissä taikka 51 §:n 3―5 kohdan nojalla annetuissa säännöksissä säädettyjä eläinten tai tuotteiden siirtokelpoisuutta koskevia vaatimuksia, taikka siirtää eläimiä tai tuotteita TSE-asetuksen 15 artiklan tai 47 §:n 2 momentin nojalla annettujen säännösten vastaisesti; 
7) vapauttaa eläimen luontoon 48 §:n 1 momentin tai eläinterveyssäännöstön IV osan II osaston vastaisesti; tai 
8) laiminlyö 55 §:ssä säädetyn asiakirjojen säilyttämistä koskevan velvollisuuden. 
Tulli voi määrätä 1 momentissa säädetyn seuraamusmaksun, jos rikkomus tai laiminlyönti on havaittu sen suorittamassa valvonnassa. 
Seuraamusmaksun suuruutta arvioitaessa on otettava huomioon menettelyn laatu, vahingollisuus ja toistuvuus. Maksu voidaan jättää määräämättä tai määrätä maksettavaksi vähimmäismäärää pienempänä, jos tekoa voidaan pitää vähäisenä ja maksun määräämättä jättäminen tai määrääminen vähimmäismäärää pienempänä on kohtuullista laiminlyönnin laatu, toistuvuus, suunnitelmallisuus ja muut olosuhteet huomioon ottaen. Seuraamusmaksu määrätään maksettavaksi valtiolle. 
Eläintautivalvonnan seuraamusmaksua ei saa määrätä luonnolliselle henkilölle, jota epäillään samasta teosta esitutkinnassa, syyteharkinnassa tai tuomioistuimessa vireillä olevassa rikosasiassa tai jolle on samasta teosta annettu lainvoimainen tuomio. Jos seuraamusmaksu on määrätty luonnolliselle henkilölle, samasta teosta ei saa määrätä toista seuraamusmaksua eikä tuomita tuomioistuimessa rangaistusta. 
Eläintautivalvonnan seuraamusmaksua ei saa määrätä, jos teosta on kulunut yli vuosi. Seuraamusmaksu vanhenee viiden vuoden kuluttua seuraamusmaksua koskevan lainvoimaisen ratkaisun antamispäivästä. Seuraamusmaksu raukeaa, kun maksuvelvollinen luonnollinen henkilö kuolee. Seuraamusmaksun täytäntöönpanosta säädetään sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa (672/2002). 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

6. Laki sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan sakon täytäntöönpanosta annetun lain (672/2002) 1 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 298/2021, seuraavasti: 
1 § 
Lain soveltamisala 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Siten kuin tässä laissa säädetään, pannaan täytäntöön myös merenkulun ympäristönsuojelulain (1672/2009) 3 luvun 1 §:ssä tarkoitettu öljypäästömaksu, tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain (1233/2006) 9 §:ssä tarkoitettu laiminlyöntimaksu, työsopimuslain (55/2001) 11 a luvun 3 §:ssä tarkoitettu seuraamusmaksu, työntekijöiden lähettämisestä annetun lain 35 §:ssä tarkoitettu laiminlyöntimaksu, kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annetun lain (658/2013) 6 §:ssä tarkoitettu laiminlyöntimaksu, yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain (1188/2014) 49 §:ssä tarkoitettu rikkomusmaksu ja 51 §:ssä tarkoitettu seuraamusmaksu, alkoholilain (1102/2017) 71 §:ssä tarkoitettu seuraamusmaksu, siemenlain (600/2019) 35 §:ssä tarkoitettu seuraamusmaksu, kasvinterveyslain (1110/2019) 26 §:ssä tarkoitettu seuraamusmaksu, eläinten sekä eräiden tavaroiden tuontivalvonnasta annetun lain (1277/2019) 15 §:ssä tarkoitettu tuontivalvonnan seuraamusmaksu, tieliikennelain (729/2018) 161 §:ssä tarkoitettu liikennevirhemaksu, ajokorttilain (386/2011) 93 §:ssä tarkoitettu liikennevirhemaksu, vesiliikennelain (782/2019) 122 §:ssä tarkoitettu liikennevirhemaksu, liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) 268 §:ssä tarkoitettu liikennevirhemaksu, ajoneuvolain (82/2021) 195 §:ssä tarkoitettu liikennevirhemaksu ja 189–192 §:ssä tarkoitettu seuraamusmaksu, rehulain (1263/2020) 51 §:ssä tarkoitettu rehuvalvonnan seuraamusmaksu, elintarvikelain (297/2021) 67 §:ssä tarkoitettu elintarvikevalvonnan seuraamusmaksu, eläintautilain (76/2021) 94 a §:ssä tarkoitettu eläintautivalvonnan seuraamusmaksu sekä eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain ( / ) 36 §:ssä tarkoitettu eläinten tunnistamis- ja rekisteröintivalvonnan seuraamusmaksu ja 37 §:ssä tarkoitettu eläimen tunnistusasiakirjan mukana pitämistä ja esittämistä koskevan velvollisuuden rikkomisesta määrättävä liikennevirhemaksu. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

Valiokunnan lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että maa- ja metsätalousministeriö seuraa ja arvioi lemmikkieläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevan lainsäädännön ja erityisesti koirarekisteriä koskevien säännösten valvonnan toimivuutta suhteessa lainsäädännölle asetettuihin tavoitteisiin sekä antaa maa- ja metsätalousvaliokunnalle asiasta selvityksen vuoden 2024 loppuun mennessä. 
Helsingissä 29.10.2021 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Anne Kalmari kesk 
 
varapuheenjohtaja 
Ritva Elomaa ps 
 
jäsen 
Seppo Eskelinen sd 
 
jäsen 
Satu Hassi vihr 
 
jäsen 
Mikko Lundén ps 
 
jäsen 
Jenni Pitko vihr 
 
jäsen 
Mikko Savola kesk 
 
jäsen 
Jenna Simula ps 
 
jäsen 
Peter Östman kd 
 
varajäsen 
Marko Asell sd 
 
varajäsen 
Heikki Autto kok 
 
varajäsen 
Hanna Huttunen kesk 
 
varajäsen 
Ari Koponen ps 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Tuire Taina