Hallituksen esityksessä mainituista syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä jäljempänä ehdotettavin muutoksin.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä, jolla kumottaisiin eläintunnistusjärjestelmästä annettu laki. Ehdotetussa uudessa laissa säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston niin kutsutun eläinterveyssäännöstön täydentämisestä. Eläinterveyssäännöstöllä aiempi, pääosin direktiivien varaan rakentunut unionin eläintautilainsäädäntö on koottu yhteen ja yhdenmukaistettu. Eläinterveyssäännöstöön on koottu osana eläintautien vastustamista aiemmat eläinlajikohtaiset eläinten tunnistamista ja jäljitettävyyttä sekä pitopaikkojen rekisteröintiä koskevat säännökset.
Lain soveltamisalaa esitetään laajennettavaksi siten, että se kattaa myös lemmikkieläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi tarpeellisen eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin. Lakiehdotuksen 15 § mahdollistaa eläinlajikohtaisten maa- ja metsätalousministeriön asetusten antamisen lemmikkieläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä. Lemmikkieläinten pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti edistävät vastuullista lemmikkieläinten pitoa ja kauppaa sekä tarjoavat keinon ehkäistä pentutehtailua ja lemmikkien laitonta maahantuontia. Ne myös helpottavat löytöeläinten palautumista nopeammin omistajilleen. Valiokunta toteaa, että koirien pakollisesta tunnistamisesta ja rekisteröinnistä on jo joulukuussa 2020 säädetty kumottavaksi esitettävän eläintunnistejärjestelmästä annetun lain nojalla maa- ja metsätalousministeriön asetuksella, joka tulee voimaan vuonna 2023. Tilastokeskuksen arvion mukaan Suomessa on noin 700 000 koiraa, joista Suomen Kennelliiton rekisterissä on jo nyt yli 500 000 koiraa. Valiokunta pitää lakiin perustuvan koirarekisterin perustamista merkittävänä uudistuksena ja toteaa, että koirien tunnistamisen ja rekisteröinnin tulee olla koiran omistajalle mahdollisimman helppoa ja edullista, jotta kaikki koirat saadaan tavoitteen mukaisesti viranomaisrekisteriin.
Rekisteröintipakko koskee ensimmäisessä vaiheessa vain koiria, mutta valiokunnan saaman selvityksen mukaan tietojärjestelmäratkaisua rakennettaessa jätetään järjestelmään optio myös kissojen lisäämisestä samaan järjestelmään myöhemmin. Valiokunta pitää perusteltuna, että ennen tietojärjestelmän laajentamista varmistetaan koirarekisterin toimivuus. Kissojen tunnistamiseen ja rekisteröintiin liittyvistä käytännön kysymyksistä tarvitaan vielä lisäselvityksiä. Valiokunta toteaa, että niin koirien kuin kissojen tunnistusmerkintä edistää osaltaan vastuullista eläintenpitoa, koska eläimen hylänneet omistajat saadaan sen avulla suuremmalla todennäköisyydellä kiinni teostaan. Valiokunta katsoo, että kissarekisterin valmistelua on tarpeen jatkaa koirarekisterin käyttöönoton rinnalla tavoitteena myös kissarekisteriä koskevan ministeriön asetuksen antaminen ja rekisterin käyttöönotto mahdollisimman pian.
Uuden koirarekisterin ajantasaisuuden kannalta on tärkeää, että koirien tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä voidaan valvoa riittävän tehokkaasti. Valiokunnalle annetuissa asiantuntijalausunnoissa on esitetty, että koirien tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä voitaisiin valvoa paremmin säätämällä eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annettuun lakiin eläinlääkäreille velvollisuus ilmoittaa viranomaiselle puutteellisesti merkitystä tai rekisteröidystä eläimestä. Käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen ei sisälly muutosehdotuksia eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annettuun lakiin, mutta tarvittaessa tulee valmistella erillinen esitys eläinlääkärien ilmoitusvelvollisuuden lisäämiseksi mainittuun lakiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että lemmikkieläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevien uusien säädösten toimeenpanoa ja valvonnan toimivuutta seurataan sen arvioimiseksi, onko lain tavoite Suomeen ulkomailta luvattomasti tuotujen rekisteröimättömien koirien kaupan lopettamisesta toteutunut (Valiokunnan lausumaehdotus 1).
Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena ja tarpeellisena ehdotusta, jonka mukaan Tullille säädetään toimivalta valvoa eläimen tunnistamista ja rekisteröintiä koskevien säännösten noudattamista EU:n sisärajoilla. Aluehallintovirastolla on lakiehdotuksen mukaan rinnakkainen toimivalta valvoa Tullin ohella säännösten noudattamista sisäliikenteessä. Rinnakkainen toimivalta tehostaa valvontaa ja edellyttää hyvää yhteistyötä viranomaisten välillä. Yhteistyö aluehallintoviraston kanssa on tärkeää myös muun muassa Tullin riskinhallintajärjestelmään perustuvan valvonnan kohdentamisen kannalta. Valiokunta pitää tärkeänä, että lain toimeenpanossa varmistetaan Tullille riittävät resurssit valvontaan ja tarjotaan uuden tehtävän edellyttämää koulutusta ja ohjeistusta.
Esityksen mukaan eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain 23 §:ssä säädetään kunnaneläinlääkärin velvollisuudesta valvoa virka-alueellaan eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevien säännösten noudattamista. Valiokunta toteaa, että esityksen mukaan ehdotettu laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä lisätään eläinlääkintähuoltolain piiriin, jolloin kunnaneläinlääkärin suorittama valvonta korvataan valtion varoista vastaavasti kuin eläintautilain, eläinsuojelulain tai elintarvikelain mukaiset kunnaneläinlääkärin tehtävät. Valiokunta pitää ehdotusta tältä osin perusteltuna ja korostaa, että kunnaneläinlääkärien ja valvontaeläinlääkärien tehtävien hoidon edellytyksistä ja virkojen riittävästä määrästä tulee huolehtia myös käytännössä.
Hallituksen esityksen mukaan lampaat ja vuohet on merkittävä ja rekisteröitävä 90 päivän kuluessa syntymästä nykyisen 6 kuukauden sijaan. Lampaiden tunnistamiseen, merkintään ja rekisteröintiin liittyen alan toimijoiden toiveena on ollut, että lampaille otetaan käyttöön tilapäismerkki. Tällä tavoin muun muassa varmistetaan, että yksittäistä yli 12 kuukauden ikäistä eläintä ei tarvitse jättää teuraserästä pois yllättäen irronneen korvamerkin takia. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarkoituksena on lain asetuksenantovaltuuden nojalla mahdollistaa kansallisesti tilapäismerkin käyttö tilanteessa, jossa yli 12 kuukauden ikäisen lammas- ja vuohieläimen toinen merkki on pudonnut juuri ennen teurasnoutoa. Sama mahdollisuus koskee myös nautaeläimiä. Kahdesta korvamerkistä toisen korvamerkin on oltava tavanomainen korvamerkki ja toisen tavanomaisen merkin saa korvata elektronisella korvamerkillä, injektoitavalla transponderilla tai pötsiboluksella. Valiokunta pitää tärkeänä, että annettaessa lain nojalla tarkempia säännöksiä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella otetaan mahdollisuuksien mukaan myös muilta osin huomioon alan toimijoiden käytännön kokemukset eläinten tunnistimista ja tunnistusmenetelmistä.
Lakialoitteessa LA 47/2020 vp ehdotetaan, että koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti säädettäisiin pakolliseksi erillisellä koirien tunnistamista ja rekisteröintiä koskevalla lailla. Kuten edellä on selostettu, tulee ehdotetun eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevan lain sovelta-misala kattamaan myös lemmikkieläimet. Lisäksi koirien tunnistamisesta ja rekisteröinnistä on lakialoitteen laatimisen jälkeen jo säädetty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella, joka tulee voimaan vuonna 2023. Tämän vuoksi maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa, että lakialoite hylätään.