Viimeksi julkaistu 8.5.2021 11.28

Valiokunnan mietintö MmVM 6/2015 vp HE 42/2015 vp Maa- ja metsätalousvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 §:n muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain   6 §:n muuttamisesta (HE 42/2015 vp): Asia on saapunut maa- ja metsätalousvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • ylitarkastaja Jussi Laanikari 
    maa- ja metsätalousministeriö
  • neuvotteleva virkamies Sami Niemi 
    maa- ja metsätalousministeriö
  • metsäjohtaja Anna Rakemaa 
    Suomen metsäkeskus
  • johtaja Reijo Orava 
    Suomen riistakeskus
  • kenttäjohtaja Timo Leskinen 
    Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
  • järjestöpäällikkö Teemu Simenius 
    Suomen metsästäjäliitto ry

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • ylitarkastaja Jussi Laanikari 
    maa- ja metsätalousministeriö
  • Tapio Oy

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain varojen käyttötarkoitusta koskevia säännöksiä siten, että pyyntilupamaksuina kertyviä varoja voitaisiin käyttää myös riistavahinkorekisteristä, muista hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyvistä tietojärjestelmistä ja hirvieläinkantojen hoidosta aiheutuviin menoihin sekä muihin vastaaviin menoihin.  

Esitys liittyy vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. 

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Valiokunta toteaa, että riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 4 §.n mukaan metsästyslain 26 §:ssä tarkoitetusta hirvieläimen pyyntiluvasta on suoritettava maksu (pyyntilupamaksu) valtiolle. Pyyntilupamaksu suoritetaan kultakin kaadetulta hirvieläimeltä. Pyyntilupamaksuina kertyvät varat käytetään lain 6 §:n mukaan ensi sijassa hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuviin menoihin. Lisäksi varoja voidaan käyttää hirvieläinkantojen seurannasta ja tutkimuksesta aiheutuviin menoihin. 

Esityksessä 6 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että varojen käyttötarkoitusta täydennettäisiin. Varoja voitaisiin käyttää myös riistavahinkorekisteristä, muista hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyvistä tietojärjestelmistä ja hirvieläinkantojen hoidosta aiheutuviin menoihin sekä muihin vastaaviin menoihin. 

Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu, että varojen tietojärjestelmiin liittyvistä käyttötarkoituksista on tarpeen säätää laissa, koska tietojärjestelmien merkitys hirvieläinkantojen hallinnassa ja vahinkojen estämisessä on tullut entistä keskeisemmäksi. Säännökset hirvi-eläinkantojen hoidosta aiheutuvista menoista ja muista vastaavista menoista ehdotetaan lisättäväksi lakiin hirvieläinkantojen elinvoimaisuuden ja niiden kannanhallinnan parantamiseksi toteutettavien hankkeiden mahdollistamiseksi.  

Valiokunta korostaa sitä, että hirvieläinvahinkojen estämisessä tulee nykyistä enemmän kehittää ja hyödyntää paikkatietoaineistoja. Kun hirvikannasta on nykyistä täsmällisemmät tiedot ja kun nämä tiedot on yhteensovitettavissa vahinkotietoihin ja muihin käytettävissä oleviin paikkatietoihin — kuten metsätietoihin — hirvikannan säätely ja vahinkojen estäminen muodostuu helpommaksi. Uusilla kehittämishankkeilla tulee edesauttaa vahinkojen hallintaa siten, että metsästys kohdentuu alueille, joilla vahinkoja esiintyy. 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että pyyntilupamaksuina kertyvät tulot ylittävät tällä hetkellä hirvien aiheuttamien vahinkojen korvauskertymän. Valiokunnalle toimitetun selvityksen mukaan korvaukset hirvieläinten aiheuttamista metsävahingoista ovat vähentyneet viime vuosina hirvikannan alentumaa voimakkaammin. Koska valtion talousarviossa kysymys on kolmivuotisesta siirtomäärärahasta, valiokunta katsoo, että momentin käyttö on suunniteltava siten, ettei myöskään mahdollinen korvausten määrän kasvu tulevaisuudessa johda tarpeeseen leikata korvauksia tai nostaa pyyntilupamaksua. Sen vuoksi muihin kohteisiin kuin korvauksiin suunnattavat varat on sopeutettava siten, ettei pyyntilupamaksua jouduta korottamaan tai korvauksia leikkaamaan. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että riistavahinkolakia (105/2009) uudistettaessa hirvielänten aiheuttamien metsävahinkojen korvausjärjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Korvausjärjestelmän tulee kattaa hirvieläinten aiheuttamat metsänhoidolliset vahingot. 

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

6 §.

Edellä yleisperusteluissa esitetyillä perusteilla valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen pykälää täsmennettäväksi siten, että pyyntilupamaksuina kertyvät varat käytetään edelleen ensi sijassa hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuviin menoihin. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Maa- ja metsätalousvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 42/2015 vp sisältyvän lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Valiokunnan muutosehdotukset

Laki riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 § seuraavasti: 
6 §  
Pyyntilupamaksuina kertyvät varat käytetään Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi ensi sijassa  Muutosehdotus päättyyhirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta sekä riistavahinkorekisteristä ja muista hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyvistä tietojärjestelmistä aiheutuviin menoihin. Lisäksi varoja voidaan käyttää hirvieläinkantojen seurannasta, tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuviin menoihin sekä muihin vastaaviin menoihin. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 19.11.2015 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Jari Leppä kesk 
 
varapuheenjohtaja 
Reijo Hongisto ps 
 
jäsen 
Markku Eestilä kok 
 
jäsen 
Teuvo Hakkarainen ps 
 
jäsen 
Hanna Halmeenpää vihr 
 
jäsen 
Lasse Hautala kesk 
 
jäsen 
Anne Kalmari kesk 
 
jäsen 
Susanna Koski kok 
 
jäsen 
Kari Kulmala ps 
 
jäsen 
Jari Myllykoski vas 
 
jäsen Arto Satonen kok (6 osittain) 
 
jäsen 
Harry Wallin sd 
 
jäsen 
Peter Östman kd 
 

Valiokunnan sihteereinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Carl Selenius