Yleistä
(1) Perustuslain 108 §:n 3 momentin mukaan oikeuskansleri antaa joka vuodelta kertomuksen virkatoimistaan ja lain noudattamista koskevista havainnoistaan eduskunnalle ja valtioneuvostolle. Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021 on annettu eduskunnalle elokuussa 2022. Asia lähetettiin perustuslakivaliokuntaan, jolle muut erikoisvaliokunnat saivat antaa lausunnon.
(2) Hyvin vakiintuneen käytännön mukaisesti perustuslakivaliokunta ei ole yleensä valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksia käsitellessään erikseen arvioinut ylimpien laillisuusvalvojien yksittäisiä ratkaisuja tai kannanottoja (ks. esim. PeVM 11/2021 vp, kappale 13 ja siinä viitatut mietinnöt PeVM 16/2020 vp, PeVM 5/2018 vp, PeVM 1/2017 vp, PeVM 3/2016 vp, PeVM 8/2015 vp). Valiokunta on painottanut laillisuusvalvonnan riippumattomuutta eikä siten ole pitänyt myöskään valtiosääntöisesti aivan asianmukaisena, että eduskunnan erikoisvaliokunnat käsittelisivät perustuslakivaliokunnalle antamissaan lausunnoissa yksittäisiä kanteluratkaisuja (PeVM 16/2021 vp, kappale 18).
(3) Perustuslakivaliokunta korostaa myös, että valiokunnan tehtävät määräytyvät perustuslain 74 §:n ja perustuslain muiden säännösten mukaisesti eikä valiokunta ota käsittelyyn yksittäisten kansalaisten valiokunnalle osoittamia, esimerkiksi laillisuusvalvojien kanteluratkaisuja koskevia kirjoituksia (PeVP 13/2019 vp, § 10, ks. myös PeVP 95/2018 vp, § 14). Valiokunnalle osoitetut oikeuskanslerin toimintaa koskevat yksityisten kansalaisten tekemät tutkintapyynnöt, kantelut, oikaisuvaatimukset ja muut vastaavat kirjoitukset eivät siten johda toimenpiteisiin valiokunnassa. Valiokunta korostaa, että se ei toimi oikeuskanslerin kanteluratkaisujen muutoksenhakuasteena (ks. myös PeVM 16/2021 vp, kappale 4).
Kertomuksen pääsisältö
(4) Oikeuskanslerin kertomuksen yleiskatsausosassa esitellään oikeuskanslerin tehtävät ja toimivaltuudet sekä tarkastellaan muun muassa Oikeuskanslerinviraston organisaatiota ja taloutta. Tämän lisäksi kertomuksessa selostetaan oikeuskanslerin toimintaa tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonnassa, perus- ja ihmisoikeuksien valvontaa, oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja sen osana asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toiminnan valvontaa sekä viranomaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvontaa hallinnonaloittain. Tilastotietoja viraston toimenpiteistä ja työtilanteesta sisältyy kertomuksen viimeiseen lukuun. Kertomukseen sisältyy myös erityisiä teema-artikkeleita sekä tiivistettyjä tietolaatikoita laillisuusvalvonnan keskeisistä näkökulmista ja havainnoista.
Oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin puheenvuorot
(5) Kertomukseen sisältyvät vakiintuneen käytännön mukaisesti oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin puheenvuorot. Oikeuskansleri Pöysti tarkastelee puheenvuorossaan toimenpidekynnystä lainvalmistelun laillisuusvalvonnassa. Apulaisoikeuskansleri Puumalaisen puheenvuoro käsittelee puolestaan laillisuusvalvojan ja median suhdetta.
(6) Oikeuskansleri Pöysti kuvaa puheenvuorossaan oikeuskanslerin suorittaman ennakollisen säädösvalvonnan toimenpidekynnystä ennen hallituksen esityksen antamista eduskunnalle tai valtioneuvoston tai tasavallan presidentin asetuksesta päättämistä. Oikeuskansleri käsittelee puheenvuorossaan muun muassa ennakkovalvonnan yleisiä näkökulmia, valtioneuvoston istuntovalvontaa ja esittelylistojen listatarkastusta sekä oikeuskanslerin laillisuusvalvontakäytännössä tunnistettuja puuttumiskynnyksen seitsemää tyyppitapausta. Oikeuskansleri katsoo ennakollisen säädösvalvonnan menettelyjen tulleen kokonaisuudessaan määrämuotoisemmiksi. Puheenvuorossa oikeuskansleria kuvataan yhdeksi toimijaksi perustuslakikontrolliin liittyvässä instituutioiden välisessä dialogissa.
(7) Apulaisoikeuskansleri Puumalainen käsittelee puheenvuorossaan laillisuusvalvojan ja median rooleja. Apulaisoikeuskansleri korostaa kirjoituksessaan, että laillisuusvalvonta on julkista toimintaa ja sillä on monia yhteyksiä mediaan. Puheenvuorossa tuodaan esiin, että moni merkittävä laillisuusvalvontaratkaisu on saanut alkunsa mediassa olleesta uutisesta tai kirjoituksesta. Apulaisoikeuskanslerin mukaan laillisuusvalvonta nojaa merkittävästi ulkopuolisilta saatuihin tietoihin virheiden ja lainvastaisuuksien tullessa useimmiten tietoon kansalaisten tekemistä kanteluista, viranomaisten ilmoituksista ja mediasta.
Kanteluasioiden käsittely
(8) Kertomusvuoden aikana Oikeuskanslerinvirastossa tuli vireille 2 304 kanteluasiaa. Muita laillisuusvalvonta-asioita tuli vireille 1 010.
(9) Asioita ratkaistiin 3 417. Kertomusvuoden lopussa vireillä oli 109 yli vuoden vanhaa kanteluasiaa. Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että oikeuskanslerinviraston työmäärä on sen saaman selvityksen valossa jäämässä selvästi aikaisempaa korkeammalle tasolle samalla kun käsiteltävien asioiden monimutkaisuus ja laadullinen vaikeusaste lisääntyvät edelleen. Valiokunta on pitänyt (ks. esim. PeVM 1/2022 vp, kappale 13) tärkeänä, että laillisuusvalvontaan varataan riittävät resurssit.