Yleistä
Sivistysvaliokunta toteaa, että Suomen Akatemian hallinnollista asemaa, tehtäviä ja tieteellisiä toimikuntia koskevien säännösten muutosesitysten tavoitteena on mahdollistaa toimintaympäristön muutosten huomioon ottaminen nykyistä paremmin. Tarkoituksena on parantaa yhteiskunnallisen päätöksenteon perustaa sekä varmistaa parhaat edellytykset Akatemian laadukkaalle, tehokkaalle, uudistumiskykyiselle ja luottamusta nauttivalle toiminnalle. Sivistysvaliokunta pitää näitä tavoitteita hyvinä ja kannatettavina.
Maamme julkinen TKI-kenttä on muuttunut viime vuosikymmenen aikana. Uudistusten taustalla on ollut pyrkimys valtiontalouden rajallisten resurssien puitteissa nostaa tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laatua, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Tavoitteena on ollut muodostaa kansainvälisesti yhä kilpailukykyisempiä kokonaisuuksia kokoamalla voimavaroja ja tukemalla yhteistyötä ja selkeämpää työnjakoa. Nyt on meneillään koko korkeakoululaitosta koskeva uudistamisprosessi, jolle on asetettu hyvin haastavat tavoitteet. Tutkimustoiminnan rahoitusta on toisaalta leikattu useamman vuoden aikana, ja käytettävissä olevan TKI-rahoituksen kohdistaminen tehokkaasti ja vaikuttavasti on tullut entistäkin tärkeämmäksi. Tähän vaikuttaa myös rahoituksen sirpaloituminen uusien rahoitusinstrumenttien myötä. Näiden uudistuspaineiden valossa ehdotettu Akatemialain muutos on perusteltu.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että kun ns. Korkeakouluvisio-työ on valmistunut ja kun korkeakoulujen uudistamisen peruslinjaukset on päätetty, arvioidaan vielä laajasti uudelleen kansallisen TKI-rahoituksen tavoitetaso ja kansallisten toimijoiden verkosto, mukaan lukien Suomen Akatemian asema ja tehtävät. Asiantuntijakuulemisen perusteella valiokunta kantaa erityistä huolta esimerkiksi terveyden, yhteiskunnan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimuksen riittävästä rahoituksesta ja tähän sopivan optimaalisen rahoitusinstrumentin löytämisestä. Tällainen arviointityö edellyttää kattavan kansainvälisen vertailun tekemistä.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
Toimikuntauudistus
Tieteellisiä toimikuntia koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettaviksi tehtävämäärittelyn, toimikausien ja kuulemismenettelyn osalta. Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että tahoja, joita tulisi kuulla ennen toimielinnimityksiä, esitetään kattamaan korkeakoulut, valtion tutkimuslaitokset sekä tiede-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan viranomaiset ja yhteisöt. Esitys tarkoittaa sitä, että kuultavien määrä kasvaa nykyisestä merkittävästi, kun kuultavien joukkoon tulevat myös kaikki ammattikorkeakoulut.
Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että kuulemismenettelyt eivät käytännössä uudistuksen myötä muutu menettelyllisesti liian raskaiksi ja tarkoitustaan vastaamattomiksi. Toimielinten nimitysten osalta on jatkossakin tärkeää, että jäsenten korkeatasoisesta tieteellisestä asiantuntemuksesta ei tingitä. Valiokunta kannattaa myös toimikuntien ja asiantuntijapaneelien jäsenvalintojen läpinäkyvyyden edistämistä. Paneelien ja toimikuntien tehtävien muuttamisessa on turvattava kansallinen näkökulma.
Akatemian toimikuntien määrästä ja nimistä säädetään asetuksella. Hallituksen esityksen mukaan Akatemiassa on jatkossa kolme tieteellistä toimikuntaa, sillä biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta yhdistyy terveyden tutkimuksen toimikunnan kanssa biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnaksi. Siirtymistä kolmeen toimikuntaan aiemmasta neljästä on laajasti kannatettu valmistelun aikana, ja se vastaa myös nykyistä paremmin vallitsevaa kansainvälistä jaottelua. Hallituksen esityksessä toimikuntien työmäärän arvioidaan uudistuksen myötä jakautuvan entistä tasaisemmin kolmen toimikunnan välillä.
Valiokunta pitää ehdotusta kolmesta tieteellisestä toimikunnasta kannatettavana, mutta korostaa pienten tieteenlajien ja useamman tieteenalan rajapinnoilla liikkuvien hankkeiden rahoitushakemusten riittävän monipuolista ja asiantuntevaa käsittelyä. Valiokunta korostaa uuden yhdistetyn toimikunnan monipuolisuutta ja -tieteisyyttä ja muistuttaa terveystieteiden samoin kuin hoitotieteiden merkityksestä korkeakouluillemme.
Valiokunta toteaa, että tieteellisten toimikuntien jäsenten kausi rajoitetaan yhdeksi. Keskusteluissa on todettu, että tämä voi heikentää jatkuvuutta. Kuitenkin uudistuksen katsotaan edistävän aktiivitutkijoiden suostumista toimikuntien jäseneksi.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että uudistuksen seurauksia erityisesti tutkimusalueiden rahoitukselle seurataan ja arvioidaan ja että tarvittaessa ryhdytään toimiin, joilla varmistetaan yhteiskunnan tiedontarpeen ja innovaatiokyvyn edellyttämä tutkimuskenttärakenne.
Henkilöstön edustus
Asiantuntijakuulemisessa on ehdotettu, että Akatemian henkilöstöllä olisi pysyvä edustaja Akatemian hallituksessa. Tätä on perusteltu muun muassa sillä, että substanssiasioiden ja toimikuntien ja muiden rahoitusta käsittelevien elinten toimintaprosessien tuntemus vaikuttaa henkilöstön työhön, kun henkilöstö tukee toimikuntien luottamushenkilöitä niiden tehtävässä. Lisäksi on viitattu lakiin yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa (1233/2013) sekä valtion ao. henkilöstöpoliittisiin linjauksiin.
Sivistysvaliokunta on saanut selvityksen henkilöstön edustuksesta Akatemian hallintoviraston keskeisissä ryhmissä. Valiokunta ei ota tarkempaa kantaa Akatemian sisäiseen hallinnolliseen kysymykseen hallituksen täydentämisestä henkilöstön edustajalla, mutta pitää tärkeänä, että henkilöstöllä on asianmukaiset ja riittävät vaikutusmahdollisuudet, jotka toteuttavat yhteistoimintaa koskevan lainsäädännön vaatimukset ja valtion henkilöstöpoliittiset tavoitteet ja linjaukset.