Yleistä

Sivistysvaliokunta toteaa, että hallituksen esityksen tarkoitus laajentaa esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän soveltamisalaa on erittäin kannatettava. Lain soveltamisalaan kuuluva esittävä taide määritellään väljästi, mikä mahdollistaa esittävän taiteen tukemisen nykyistä laajemmin. Valiokunta pitää erinomaisena myös esityksen tavoitetta lisätä valtionosuusjärjestelmän joustavuutta ja läpinäkyvyyttä. 

Uudistuksessa rahoitusjärjestelmän perusperiaatteet eivät muutu nykyisestään. Valtionosuusrahoituksen kohdentumisen ja oikeudenmukaisuuden vuoksi on perusteltua, että yksikköhintojen laskeminen perustuu jatkossakin taidelaitosten toiminnasta aiheutuneisiin toteutuneisiin käyttökustannuksiin ja jakajana käytetään laitosten saman kalenterivuoden todellisia henkilötyövuosien määrää. Tällöin valtionosuuden määrä noudattaa kustannustasoa ja henkilötyövuosia koskien toiminnan volyymin määrää. 

Valiokunta katsoo, että hallituksen esitys hyödyttää esittävän taiteen tekijöitä ja lisää sen myötä taiteeseen osallistumisen mahdollisuuksia. Uudistuksella on siten sivistyksellisten oikeuksien toteutumista vahvistava vaikutus. 

Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2021—2023 oli esittävän taiteen valtionosuusuudistuksen toimeenpanoon varattu lisämäärärahaa 7 miljoonaa euroa vuodelle 2022 ja 10 miljoonaa euroa vuodelle 2023. Tätä muutettiin julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2021—2024 siten, että koko 10 miljoonan euron määrärahalisäys on käytettävissä jo vuonna 2022, jolloin uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan. Jo aiemmin tehdyt määrärahalisäykset huomioon ottaen lisäys on yhteensä 13 miljoonaa euroa vuoden 2018 tasoon verrattuna. Valiokunta korostaa, että varattu lisärahoitus on esittävän taiteen uudistamiselle välttämätön. 

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin. 

Uudistuksen tausta

Esitys on osa museoiden ja esittävän taiteen rahoitusjärjestelmän uudistusta, joka pohjautuu tammikuussa 2018 ehdotuksensa jättäneen työryhmän (Kuusiston työryhmä) tekemään valmisteluun. Työryhmä on valmistellut ehdotuksensa tiiviissä vuorovaikutuksessa toimialan edustajien kanssa. Kuusiston työryhmän ehdotuksesta saadun lausuntopalautteen perusteella uudistuksen toimeenpano vaiheistettiin toteuttamalla ensin museolain ja museoiden rahoitusta koskevien säännösten uudistus sekä esittävän taiteen ns. vapaan kentän valtionavustusrahoitusta koskevat uudistukset. Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmää koskevien ehdotusten toteuttaminen katsottiin edellyttävän lisävalmistelua. 

Eduskunta hyväksyi vuoden 2019 talousarvion (EK 31/2018 vp) yhteydessä lausuman, jossa edellytettiin, että esittävän taiteen valtionosuusuudistuksen valmistelu etenee laaja-alaisesti ja että valmistelun yhteydessä arvioidaan huolellisesti eri mallien vaikutukset esittävän taiteen rahoitukseen ja toiminnan kehitykseen ja turvataan uudistukselle riittävät resurssit. Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistus sisältyy pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön elokuussa 2019 asettaman työryhmän tehtävänä oli valmistella loppuun ehdotus esittävän taiteen valtionosuusuudistukseksi pohjautuen Kuusiston työryhmän työhön ja ottaen huomioon siitä saatu lausuntopalaute. Työryhmä keskittyi ratkaisemaan niitä ongelmakohtia, joita nousi esille Kuusiston työryhmän ehdotuksista saadussa lausuntopalautteessa, kuten valtionosuuden piiriin hyväksymisen määräaikaisuus, yksi yksikköhinta, painokerroinmalli sekä Svenska Teaternin ja Tampereen Työväen Teatterin rahoitusasema. Jatkotyöryhmän työn lähtökohdat poikkesivat Kuusiston työryhmästä siten, että uudistuksen toteuttamiseen oli julkisen talouden suunnitelmassa osoitettu lisärahoitusta, kun Kuusiston työryhmän toimeksiannon mukaan uudistus tuli toteuttaa kustannusneutraalisti. 

Valiokunta asiantuntijakuulemisessa laajasti esitetyn tavoin pitää erinomaisena sitä, että käsiteltävänä oleva lainsäädännön uudistus valmisteltiin hyvässä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. 

Soveltamisalan laajentaminen

Esittävän taiteen edistämistä koskevan lainsäädännön soveltamisala ehdotetaan säädettävän voimassa olevaa teatteri- ja orkesterilakia (730/1992) yleisemmin siten, että se kattaa kaikki esittävän taiteen muodot. Teattereiden ja orkestereiden lisäksi lain soveltamisalaan ovat kuuluneet myös tanssiteatterit ja vuodesta 2014 lähtien sirkukset. 

Monet taiteen alat, esimerkiksi kuorot, ovat jääneet soveltamisalan ulkopuolelle. Kun kuorot eivät ole aiemmin kuuluneet lain piiriin, ovat ammattilaulajien mahdollisuudet työllistyä laulajina kuorossa - samaan tapaan kuin soittajat orkestereissa - olleet hyvin rajalliset. Lakiehdotus antaa mahdollisuuden siihen, että Suomeen saadaan tulevaisuudessa huippuorkesteriemme tapaan tasokkaita huippukuoroja kuten muualla maailmassa. 

Valiokunta pitää kannatettavana sitä, että valtionosuusjärjestelmän piiriin pääsemistä ei esitetä rajattavan vain tiettyihin esittävän taiteen muotoihin. Tällä ratkaisulla vahvistetaan osaltaan mahdollisuuksia nykyistä monipuolisempaan esittävän taiteen tekemiseen. 

Valiokunta painottaa, että soveltamisalan laajentamisen mahdollisuuksia tulee hyödyntää mahdollisimman laajasti, jotta uudistuksen yksi keskeinen tavoite, taide- ja kulttuuripalvelujen monimuotoisuuden edistäminen, toteutuu. 

Esittävän taiteen monipuolisuuden ja rahoituksen tasapuolisten perusteiden turvaaminen

Valiokunta pitää hyvänä, että ehdotetulla lainsäädännöllä annetaan mahdollisuus myöntää korotettu valtionosuusprosentti osaan toimintayksikön henkilötyövuosista. Tällöin resursseja voidaan suunnata muun muassa kiertue- tai vierailutoimintaan sekä lapsille, kielellisille vähemmistöille tai erityisryhmille kohdistuvaan esitystoimintaan. Korotetulla valtionosuusprosentilla korvataan nykyiset valtionosuuden lisäksi samaan toimintaan myönnettävät harkinnanvaraiset valtionavustukset. 

Korotetun valtionosuusprosentin mukaisella valtionosuudella on suuri merkitys esim. lastenteattereille, joilla erityislaatuisen toimintansa vuoksi tulot ovat pienet, mutta kulut samanlaiset kuin muilla toimijoilla. 

Maamme eri alueilla esittävän taiteen saatavuudesta ja saavutettavuudesta huolehtivat mm. maakuntaorkesterit vierailutoimintoineen ja yhteiskonsertteineen sekä alueteatterit kiertue-esityksineen. Valiokunta korostaa, että uudistuksen toimeenpanossa tulee huolehtia siitä, että esittävän taiteen monipuolinen tarjonta turvataan myös alueellisesta näkökulmasta. 

Valiokunta pitää tärkeänä varmistaa, että eri taiteenalojen toimintamahdollisuudet turvataan yhdenvertaisin perustein. Lakiehdotuksen mukaiset erilliset yksikköhinnat musiikille ja muulle esittävälle taiteelle perustuvat taiteenlajien kustannusrakenteiden eroihin. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota orkestereiden yksikköhinnan laskuun ja eriytymiseen teatterin yksikköhinnasta. Asiantuntijalausunnon mukaan trendi on ollut havaittavissa jo pidemmän aikaa, ja asiaa on tarkasteltu lain valmisteluvaiheessa. Vuodesta 2020 vuoteen 2021 orkestereiden yksikköhinta laskee kehysbudjetin mukaan 4 %. (v. 2020 51 851 € ja v. 2021 49 763 €). Orkestereilla ei ole mahdollisuutta tarvittaessa leikata erityisesti muusikkohenkilökunnan määrää, mitä monet muut esittävän taiteen alat ovat voineet tehdä taiteellisen henkilökunnan osalta. Tämä vaikuttaa yksikköhinnan laskukaavan jakajaan. 

Valtionosuuteen oikeutuksen määräaikaisuus

Hallituksen esityksessä esitetään, että toimintayksikkö voitaisiin hyväksyä esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän piiriin joko toistaiseksi tai kolmen vuoden määräajaksi. Tällä pyritään siihen, että järjestelmä tukee riittävästi mahdollisuuksia sekä toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen että toimijakentän uusiutumiseen. 

Jos toimintayksikön voidaan arvioida toiminnan laajuus ja toimintaedellytysten vakiintuneisuus huomioon ottaen todennäköisesti täyttävän valtionosuuden edellytykset seuraavien kuuden vuoden ajan, se hyväksytään valtionosuuden piiriin toistaiseksi. Kolmen vuoden määräajaksi valtionosuuden piiriin hyväksytään esimerkiksi uutena valtionosuuden piiriin hyväksyttävät toimintayksiköt. 

Ehdotettu uudistus lisää joustavuutta nykyiseen valtionosuusjärjestelmään. Voimassa oleva lainsäädäntö on mahdollistanut valtionosuuden piiriin päässeille teattereille ja orkestereille lähes pysyvän aseman valtionosuusrahoituksen saamiseksi. Kun asemansa vakiinnuttaneita toimijoita ei ole poistunut rahoituksen piiristä, siihen ei ole voitu ottaa uusia toimijoita käytettävissä olevan rahamäärän rajallisuuden vuoksi. 

Suurella osalla valtionosuuden piirissä olevista toimintayksiköistä toiminnan puitteet ja edellytykset ovat hyvin vakiintuneet ja ylläpitäjät ovat tehneet pitkävaikutteisia investointeja omien toimintaedellytystensä luomiseksi ja kehittämiseksi. Tällaisten toimijoiden kohdalla määräajoin tapahtuva täysimittainen hakuprosessi voi aiheuttaa tarpeetonta epävarmuutta ja hallinnollista rasitetta. 

Valiokunta kannattaa hallituksen esityksessä ehdotettua kuuden vuoden välein tapahtuvaa tarkastelua, jonka yhteydessä keskitytään arvioimaan täyttääkö toimintayksikkö edelleen valtionosuuden edellytykset. Jos toimintayksikkö ei enää täytä edellytyksiä valtionosuuden piiriin hyväksymiselle toistaiseksi, toimintayksikö voidaan siirtää määräaikaisen valtionosuuden piiriin. Jos toimintayksikkö ei enää täytä valtionosuuden edellytyksiä, hyväksyminen valtionosuuden piiriin voidaan perua. 

Valiokunta toteaa, että hallituksen esityksessä tavoiteltu tasapainoinen ratkaisu on perusteltu. Siinä on otettu huomioon, että järjestelmä mahdollistaa riittävästi sekä valtionosuusjärjestelmän piirissä olevien toimijoiden vaihtuvuuden että toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen ja rahoituksen ennakoitavuuden käytettävissä oleva rajallinen rahamäärä huomioon ottaen. 

Päätöksenteko valtionosuuden piiriin hyväksymisestä

Valtionosuuden piiriin pääseminen ratkaistaan hakemuksesta opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä. Ministeriö tekee päätöksen valtion talousarvion rajoissa. 

Päätöksenteko perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön harkintaan. Jos kaikkia hakijoita ei ole valtion talousarvion rajoissa mahdollista ottaa valtionosuuden piiriin, ministeriön tulee harkinnassaan ottaa huomioon toiminnan tarpeellisuus, jota se arvioi lain 3 §:n mukaisten tavoitteiden kannalta. 

Valiokunta painottaa, että valtionosuuden piiriin pääsyä koskevan harkinnan tulee perustua selkeisiin ja läpinäkyviin kriteereihin. Hakijoiden yhdenvertainen kohtelu on tärkeää. 

Valiokunta toteaa, että opetus- ja kulttuuriministeriön tulee päätöstensä perusteluissa selvittää ratkaisunsa perusteet hallintolain (434/2003) edellyttämällä tavalla huolellisesti ja monipuolisesti. Perusteluilla turvataan paitsi hyvän ja avoimen hallinnon myös päätöksensaajan oikeusturvan toteutumista. 

Valtionosuuslautakunta

Esittävän taiteen valtionosuuslautakunnan perustaminen. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että taiteen edistämiskeskuksen yhteyteen perustetaan esittävän taiteen valtionosuuslautakunta. Sen tehtävänä on antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle lausuntoja valtionosuusjärjestelmän piiriin pääsemistä koskevista hakemuksista. 

Valiokunta kannattaa em. lautakunnan perustamista, mutta kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen esityksessä lautakuntaa koskeva sääntely on puutteellista. Valiokunnan havaitsemia säännösmuutostarpeita ja niitä koskevia valiokunnan ehdotuksia käsitellään jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtionosuuslautakunnan perustamisen tarve liittyy tarpeeseen saada osaksi hakemusten käsittelyprosessia esittävän taiteen eri alojen sisällöllisen tuntemuksen lisäksi laajaa kulttuuripoliittista näkökulmaa. Hakemuksia on kyettävä arvioimaan valtionosuuden tavoitteen kannalta (3 §), esimerkiksi miten toimintayksikön toiminta kulttuuripalveluiden tarjonnan kokonaisuuden näkökulmasta edistää esittävän taiteen monimuotoisuutta, kulttuurista moninaisuutta, valtakunnallista ja alueellista saatavuutta sekä saavutettavuutta eri väestöryhmille. Lisäksi tarvitaan valtionosuusjärjestelmän tuntemusta sekä ymmärrystä valtionosuuden piiriin kuuluvien toimintayksiköiden toiminnan taloudellisista ja hallinnollisista reunaehdoista, esimerkiksi kuntien merkittävästä panoksesta toiminnan rahoituksessa. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että lautakuntaa asetettaessa huolehditaan yhtäältä siitä, että sen jäsenet tuntevat riittävästi esittävän taiteen toimintakenttää ja toisaalta siitä, ettei lautakunnan toiminnassa synny esteellisyystilanteita. 

Lautakunta on valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarkoitettu olemaan hallinnolliselta asemaltaan rinnasteinen Taiken yhteydessä nykyisin toimiviin erillislautakuntiin, joita ovat kirjastoapurahalautakunta ja näyttöapurahalautakunta. Esittävän taiteen valtionosuuslautakunnan asettaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja se toimii hallinnollisesti Taiken yhteydessä. Lautakunta asetetaan kerrallaan kolmen vuoden toimikaudeksi, mutta koska haku valtionosuuden piiriin olisi mahdollista kolmen vuoden välein, sen on käytännössä tarpeen työskennellä lähinnä toimikautensa ensimmäisen vuoden aikana. 

Valtionosuuslautakunnan suorittama hakemusten arviointi. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa kiinnitettiin huomiota valtionosuuslautakunnan asiantuntijalausuntojen valmistelun yhteydessä tehtävään hakemusten arviointiin. Lakiesityksestä ei ilmene selkeästi, millä arviointikriteereillä jokainen hakemus arvioidaan ja tämän jälkeen varsinainen vertailu tehdään. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarkoituksena ei ole, että lautakunta lausunnossaan asettaa hakijat etusijajärjestykseen. Sen sijaan lautakunnan tehtävänä on esittää perustellut näkemyksensä valtionosuuden edellytysten täyttymisestä ja näkökohdista, jotka vaikuttavat valtionosuuden tarpeellisuuden arviointiin ensimmäisen lakiehdotuksen 3 §:ssä säädetyn tavoitteen kannalta. 

Esittävän taiteen toimijan toiminnan taiteellisen laadun arviointia koskien sivistysvaliokunta saamaansa selvitykseen viitaten toteaa, että esittävän taiteen valtionosuuslautakunnan tehtävänä ei ole arvioida toiminnan taiteellista laatua vaan erityisesti valtionosuuden tarpeellisuutta kulttuuripalveluiden saatavuuden laajuutta ja monipuolisuutta yhteiskunnallisen hyvinvoinnin lisääjänä. Hallituksen esityksessä taiteellisiin lähtökohtiin viittaamisen tarkoituksena on rajata valtionosuuteen oikeuttaviksi sellaiset toimijat, joiden ensisijaisena tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton tavoittelu. Tarkoitus on, että julkisia varoja ei tässä yhteydessä kanavoida yrityksiin, joiden toiminnan lähtökohtana on tavaroiden tai palveluiden tarjoaminen markkinoilla. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtionosuuslautakunnan asiantuntijalausunto on tarkoitettu opetus- ja kulttuuriministeriössä tapahtuvan päätöksenteon tueksi, eikä se ole opetus- ja kulttuuriministeriötä sitova. Ministeriö vastaa itse ehdotetun lain mukaisista päätöksistään myös siltä osin kuin niissä hyödynnetään lautakunnan asiantuntijalausunnon perusteluita. Lautakunnan lausunto ei ole sellainen asiaratkaisu, johon voi hakea muutosta, vaan muutosta voi hakea ministeriön päätökseen. 

Esittävän taiteen vapaan kentän asema

Valiokunta kiinnittää huomiota arviointiperusteisiin, joita käytetään myös valtionosuutta hakevien erottelemiseen silloin, kun valtionosuuden piiriin ei voi kaikkia hakijoita hyväksyä rahamäärän rajallisuuden vuoksi. Ensimmäisen lakiehdotuksen mukaisten edellytysten (4 §) täyttymisen selvittämiseksi arvioidaan vuosia tai vuosikymmeniä valtionosuuden piirissä toimineita laitoksia. Tällöin todennäköistä on, että edellytykset täyttyvät kaikkien em. toimijoiden kohdalla, koska jatkuva rahoitus on mahdollistanut edellytysten ylläpitämisen. 

Suurin osa valtionosuuden piiriin hakevista vapaan kentän yhteisöistä, jotka eivät saa valtionosuutta vaan Taiken myöntämää rahoitusta, on myös harjoittanut vuosia ammattimaista ja säännöllistä toimintaa. Vapaan kentän toimijat toimivat pienillä taloudellisilla voimavaroilla. Vapaan kentän toimijoiden lähtökohdat lakiehdotuksen mukaisten edellytysten täyttymiseksi ovat erilaiset kuin pitkään valtionosuuden turvin toimintojaan kehittäneillä. 

Valiokunta pitää tärkeänä huolehtia siitä, että siirtyminen Taiken myöntämän rahoituksen piiristä kolmivuotiseen valtionosuusrahoitukseen ei käy liian vaikeaksi taiteellisesti korkealaatuisille ja lähes edellytykset täyttäville toimijoille. Valiokunnan saaman asiantuntijalausunnon mukaan todennäköistä on, että suurin osa valtionosuuden piiriin hakevista vapaan kentän toimijoista täyttää esityksen mukaiset edellytykset valtionosuuden piiriin pääsemiseksi. Valiokunta painottaa, että perusteet erottelun tekemiseksi tulee olla oikeudenmukaiset, selkeät ja avoimesti saatavilla. 

Ehdotetun uudistuksen ansioista huolimatta valiokunta tunnistaa sen, että uudistus ei ratkaise esittävän taiteen valtionosuustoimijoiden ja vapaan kentän välillä olevaa taloudellista kuilua. Valiokunnan saaman asiantuntijalausunnon mukaan vuoden 2020 harkinnanvaraisia toiminta-avustuksia jaettiin yhteensä 102:lle vapaan kentän teatteri-, tanssi- ja sirkustoimijalle yhteensä 8,2 miljoonaa euroa, kun 57 valtionosuuden piirissä olevaa teatteria ja -tanssiryhmää saivat yhteensä 57,2 miljoonaa euroa. 

Taloudellisen kuilun lisäksi vapaan kentän ja nykyisten valtionosuuden piirissä olevien toimijoiden välillä on myös taiteelliseen arviointiin ja toiminnan laadun arviointiin liittyvä epäkohta: vapaan kentän toimijoita arvioidaan vuosittain Taiken toiminta-avustuksen hakemisen yhteydessä, mutta nykyisiin valtionosuuteen oikeutettuihin toimijoihin ei ole kohdistunut taiteellista tai toiminnan laadun arviointia rahoitusjärjestelmän laskennallisen luonteen vuoksi. Uudistuksella muutetaan tätä osittain, kun jatkossa valtionosuuden piirissä olevia toimijoita arvioidaan kolmen tai kuuden vuoden välein. On hyvä, että uudessa järjestelmässä toimintaa arvioidaan määräajoin, mutta koska arviointiin käytetään eri kriteereitä, eivät kaksi eri rahoitusjärjestelmää kohtele kenttää vieläkään yhdenvertaisesti. 

Valiokunta pitää tarpeellisena, että jatkossa harkitaan mahdollisuuksia arvioida koko esittävän taiteen kenttää samanlaisilla kriteereillä. Toiminnan muodot ovat rahoitusjärjestelmästä riippumatta kuitenkin toisiaan vastaavia. 

Seuranta ja arviointi

Valiokunta pitää hyvänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa hallituksen esityksessä (s. 33) todetun arvioinnin esittävän taiteen lainsäädännön uudistuksen tavoitteiden toteutumisesta ja muista vaikutuksista. Tärkeää on, että arvioinnin yhteydessä saadaan seurantatietoa siitä, miten uudistus on toteutunut esittävän taiteen eri toimialoilla. Tässä yhteydessä tietoa on tarpeen saada esimerkiksi taitelijoiden määrän kehittymisestä teattereissa sekä uudistuksen vaikutuksista vapaan kentän toimijoihin. (Valiokunnan lausumaehdotus) 

Valiokunta kannustaa opetus- ja kulttuuriministeriötä sekä kulttuurialan toimijoita kulttuurin rahoitusjärjestelmän jatkuvaan arviointiin rahoitusjärjestelmän edelleen kehittämiseksi. 

Kulttuurin kestävä rahoitus tulee turvata

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että esittävän taiteen valtionosuusrahoituksesta noin puolet on tullut veikkausvoittovaroista ja korostaa, että rahapelitoiminnan tuottojen pysyvä lasku ei saa heikentää ammattimaisten kulttuuripalvelujen alueellista saatavuutta, joka on sitä koskevan valtionosuusjärjestelmän keskeinen peruste. Myös kuntatalouden vaikeudet vaikuttavat kuntien mahdollisuuksiin rahoittaa taide- ja kulttuurialan toimijoita. Valiokunta painottaa, että kulttuurialan julkinen rahoitus tulee turvata siten, että se on ennustettavaa ja määrältään riittävää. 

Valiokunta tuo esille huolensa siitä, että koronavirusepidemian aika on osoittanut kulttuuritoimijoiden tulonmuodostuksen ja ammatin harjoittamisen edellytysten haavoittuvuuden. Kriisi on vaikeuttanut kulttuurialan työntekijöiden toimeentulomahdollisuuksia ennennäkemättömällä tavalla. Esitysten, konserttien ja erilaisten keikkojen peruutusten takia moni kulttuurialalla toimiva on joutunut työttömäksi. 

Erityisesti vapaan kentän toimijat saavat tulonsa useista eri lähteistä, joista tekijänoikeuskorvaukset ovat yksi tärkeä osa. Tekijänoikeuskorvauksen maksamisen ajankohta voi kuitenkin ajoittua pitkänkin ajan päähän siitä, kun korvaukseen oikeutettu teos on tehty. Työttömäksi joutuneen kohdalla tilanne on erityisen hankala: tekijänoikeuskorvaukset vähentävät ansiosidonnaista päivärahaa samalla tavalla kuin työttömyyden aikana ansaittu palkka, vaikka tekijänoikeuskorvauksia ei edes oteta päivärahan määrän kertymisessä huomioon. Valiokunta katsoo, että em. epäkohta tulee korjata mahdollisimman nopeasti. 

Esittävän taiteen alalla ansaintamahdollisuuksien heikon tilanteen yksi huolestuttava piirre on mahdollinen osaavan ammattihenkilöstön siirtyminen muille aloille töihin, jopa pysyvästikin. Esittävän taiteen tuotannot työllistävät myös mm. suunnittelijoita sekä ääni- ja valotekniikan ammattilaisia, jotka tekevät töitä laajemminkin tapahtumateollisuuden alalla. 

Kulttuurin toimiala on Suomessa keskisuuri ja työvoimavaltainen ala. Valiokunnan saaman lausunnon mukaan kulttuurin osuus kaikista työllisistä oli vuonna 2018 4,9 prosenttia, ja kulttuuriammateissa työskenteli 135 000 henkilöä. Välilliset vaikutukset aluetalouteen nostavat kulttuurialan työllistävää vaikutusta. Kulttuuriin panostamisella on paitsi taloudellista toimeliaisuutta myös ihmisten hyvinvointia lisäävä vaikutus. 

Lopuksi

Valiokunta yhtyy asiantuntijakuulemisessa laajasti esitettyyn näkemykseen, että ehdotettu esittävän taiteen valtionosuusuudistus on tärkeää saada valmiiksi mahdollisimman pian. Valiokunta pitää tärkeänä, että julkisen talouden suunnitelmassa varattu lisärahoitus tulee koko esittävän taiteen toimialan kehittämisen hyödyksi kulttuurista rikkautta ja monimuotoisuutta edelleen vahvistaen. 

Valiokunta tunnistaa eräitä tekijöitä, jotka voivat tulevaisuudessa aiheuttaa muutospaineita esittävän taiteen rahoitusmalliin. Muun muassa esittävä taide kehittynee edelleen esimerkiksi virtuaalisen esittämisen, mediataiteen ja erilaisten monitaiteisten esitysmuotojen kuten performanssin, esitystaiteen ja lavarunouden myötä. Lisäksi esittävän taiteen toimintakenttää uudistavien tuotantoalustojen mahdollisuuksien huomioiminen on tärkeää. 

Ehdotetun lainsäädännön mahdollisimman ripeän toimeenpanon mahdollistamiseksi valiokunta ehdottaa, että ensimmäiseen lakiehdotukseen lisätään voimaantulosäännös. Uusi voimaantulosäännös tarvitaan myös toisen lakiehdotukseen, jotta eräät teatteri- ja orkesterilain nojalla myönnetyt valtionavustukset voidaan ottaa huomioon ehdotettua lainsäädäntöä toimeenpantaessa samalla tavoin kuin ne olisi huomioon otettu ilman lainsäädännön muuttamista. Valiokunta pitää tarpeellisena tehdä eräitä täsmennyksiä ja korjauksia myös toiseen lakiehdotuksen. Näitä käsitellään tarkemmin tämän mietinnön yksityiskohtaisissa perusteluissa.