Valiokunnan mietintö
SiVM
16
2017 vp
Sivistysvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta (HE 116/2017 vp): Asia on saapunut sivistysvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
hallitusneuvos
Anna
Kankaanpää
opetus- ja kulttuuriministeriö
opetusneuvos
Kati
Lounema
Opetushallitus
opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja
Terhi
Päivärinta
Suomen Kuntaliitto
asiantuntija
Riikka
Reina
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
asiantuntija
Hanna
Huumonen
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry
varapuheenjohtaja
Emmi
Pentikäinen
Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
Koulukuraattorit ry
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry
Suomen Psykologiliitto ry
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi oppilas- ja opiskelijahuoltolakia johtuen ammatillisesta koulutuksesta annetusta uudesta laista, joka tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. 
Lakia muutettaisiin siten, että oikeus oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisiin psykologi- ja kuraattoripalveluihin laajennettaisiin koskemaan kaikkia ammatillista perustutkintoa suorittavia opiskelijoita ja valmentavassa koulutuksessa olevia opiskelijoita. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan koulutuksen järjestäjällä ei ole enää lakisääteistä velvoitetta laatia määrämuotoinen opetussuunnitelma. Sen vuoksi lakia muutettaisiin siten, ettei siinä enää viitattaisi ammatillisen koulutuksen osalta opetussuunnitelmaan. Lisäksi säännöksiä muutettaisiin siten, että ne vastaavat ammatillisesta koulutuksesta annetun lain terminologiaa. 
Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. 
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Hallituksen esitys mahdollistaa toteutuessaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaisten palvelujen laajentamisen entistä suuremmalle osalle ammatillisessa koulutuksessa olevia opiskelijoita. Oikeus oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisiin psykologi- ja kuraattoripalveluihin laajennetaan esityksen mukaan koskemaan kaikkia ammatillista perustutkintoa suorittavia opiskelijoita sekä valmentavassa koulutuksessa olevia opiskelijoita. Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia sovelletaan esityksen mukaan jatkossa myös niihin henkilöihin, jotka aikaisemmin suorittivat ammatillista perustutkintoa näyttötutkintona ja niihin, jotka suorittavat perustutkintoa työvoimakoulutuksena. Uudistus lisää esityksen mukaan edellä tarkoitettujen palvelujen piiriin kuuluvien opiskelijoiden määrää noin 49 000 opiskelijalla. 
Valiokunta toteaa, että oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten psykologi- ja kuraattoripalvelujen ulkopuolelle jäävät nykytilaa vastaavasti ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistavan tutkintokoulutuksen sekä muun tutkintoon johtamattoman koulutuksen opiskelijat. Esityksen mukaan suuri osa nykyisessä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisessa koulutuksessa olevista opiskelijoista on aikuisia ja työssä olevia, ja siten oikeutettuja myös työterveyshuoltoon. Osittain heidän tarpeisiinsa voidaan vastata myös koulutuksen järjestäjien tarjoamien muiden tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kautta. 
Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden laajentamisesta aiheutuu vuositasolla noin 5,633 miljoonan euron laskennalliset kustannukset. Kysymyksessä on laajentava valtionosuustehtävä, jossa valtionosuus on 100 prosenttia laajentuvien tehtävien laskennallisista kustannuksista kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 55 § 2 momentin perusteella. 
Uudistetun ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) mukaan koulutuksen järjestäjällä ei ole enää 1.1.2018 lukien lakisääteistä velvoitetta laatia määrämuotoista opetussuunnitelmaa. Hallituksen esityksessä ehdotetaan tästä johtuvat muutokset oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin. 
Sivistysvaliokunta korostaa, että nyt esitetyt oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutokset ovat johdonmukainen seuraus ammatillisen koulutuksen lainsäädännön uudistuksesta. Yksi yhteinen ammatillinen koulutus edellyttää yhtenäistä oppilas- ja opiskelijahuoltolain soveltamista ja lain nojalla yhtenäisesti järjestettävää toimintaa. Esitys tuo perustutkinto-opiskelijat keskenään yhdenvertaiseen asemaan ja jättää mahdollisuuden myöhemmässä vaiheessa tapahtuvalle palvelumuotoilulle. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. 
Oppilas- ja opiskelijahuollon resurssit
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on uudistusta kannatettu laajasti, mutta samalla kannettu huolta oppilas- ja opiskelijahuollon ja myös opiskeluterveydenhuollon palvelujen riittävyydestä. Lausunnoissa on esitetty epäilyjä esityksen kustannusarvion ja sitä seuraavan valtionosuuden lisäyksen riittävyydestä kattamaan uudistuksen toteutuvat kustannukset. Huomio on keskittynyt erityisesti hallituksen esitykseen sisältyvien mitoitusperusteiden oikeellisuuteen. 
Käytettyjen mitoitusperusteiden mukaan opiskeluhuollon toteuttamiseksi tulisi olla käytössä yksi psykologi 1000:ta opiskelijaa kohti ja yksi koulukuraattori 780:tä opiskelijaa kohti. Koulukuraattoreiden mitoitusperusteesta on esityksessä arvioitu, että opiskeluhuoltopalveluiden piirissä on täysi-ikäisiä opiskelijoita, joiden kohdalla koulukuraattorin tarjoamien palveluiden tarpeen voidaan arvioida olevan vähäisempi kuin nuoremmilla oppilailla ja opiskelijoilla. Esityksen mukainen psykologi- ja kuraattoripalveluiden laajentaminen koskemaan ammatillisen koulutuksen kaikkia perustutkinnon suorittavia sekä valmentavien koulutusten opiskelijoita merkitsisi arviolta 49 psykologin ja 62 kuraattorin lisätarvetta. Esityksen kustannusarvio perustuu tähän henkilöstön lisätarpeeseen. 
Lausunnoissa on kyseenalaistettu kustannusarvion peruslähtökohdat, eli että täysi-ikäisten opiskelijoiden arvioidaan tarvitsevan vähemmän kuraattorin palveluja kuin nuorempien oppilaiden ja opiskelijoiden ja että käytetyt mitoitusperusteet psykologi/1000 opiskelijaa ja kuraattori/780 opiskelijaa olisivat ylipäätään riittävät tarpeeseen nähden.  
Lausuntojen mukaan uudistus pikemminkin johtaa työkentän ja työnkuvan valtavaan laajentumiseen. Aikuisopiskelijoiden ryhmä on hyvin heterogeenin ja samoin ovat perusvalmiudet opiskeluun. Ryhmään sisältyy esimerkiksi koulutettuja alanvaihtajia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia opiskelijoita sekä maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita hyvin vaihtelevalla kokemus- ja koulutustaustalla. Erityisesti vailla tutkintoa olevilla nuorilla aikuisilla on laajojakin tuen tarpeita. Monipuolinen aikuissosiaalityö tulee painottumaan nykyistä enemmän.  
Lausunnossa korostetaan myös psykologin ja kuraattorin asiantuntemuksen hyödyntämistä oppimiseen ja opetukseen liittyvissä asioissa. Erityisesti psykologi on psyykkisen hyvinvoinnin ja ryhmädynamiikan ohella myös oppimisen ja oppimisen vaikeuksien erityisasiantuntija. 
Sivistysvaliokunta korostaa, että osoitetun lisäresurssin, kuten opiskelijahuollon kokonaisresurssinkin riittävyyttä on seurattava säännöllisesti. Resurssien suuntaaminen ja käyttö ratkaistaan käytännössä kuntatason päätöksin. Sivistysvaliokunta tähdentää, että ammatillisen koulutuksen reformi ja käsiteltävänä oleva hallituksen esitys luovat järjestäjätasolla tarpeen ja mahdollisuuden tarkastella uudelleen oppilas- ja opiskelijahuoltoon suunnattujen panostusten riittävyyttä sekä nykyisen asiakasmäärän ja palvelutarpeen että myös kasvavan asiakasmäärän ja sen mukaisen lisäresurssitarpeen osalta. Saadussa lausunnossa on viitattu tuoreimpaan kouluterveyskyselyyn, jonka mukaan ammatillisista opiskelijoista 22,3 % koki etteivät ole saaneet apua koulukuraattorilta, vaikka olisi tarvinnut. Koulupsykologien osalta vastaava luku oli 28,2 %. 
Valiokunta korostaa, että kuraattori- ja psykologipalvelujen määrällisesti riittävä ja varhainen tarjoaminen yhtäläisesti kaikille ammatillista perustutkintoa ja valmentavaa koulutusta suorittaville merkitsee mahdollisuutta siirtyä korjaavista toimenpiteistä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, jotka vähentävät monia kustannuksia aiheuttavia seurauksia pitkällä aikavälillä. Tähän mahdollisuuteen on syytä tarttua. 
Saatujen lausuntojen perusteella valiokunta korostaa myös lisäkoulutuksen tarvetta kuraattorin työnkuvan laajentuessa. Tärkeää on myös vahvistaa oppilaitoksen johdon ja opetushenkilöstön osaamista opiskeluhuoltopalveluissa ja hyvinvointiryhmien tehtävissä ja kehittää opetushenkilöstön valmiuksia ohjata opiskelijoita kuraattorille ja psykologille. 
Valiokunta pitää tärkeänä seurata laajentuvien oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelujen ulkopuolelle jäävien opiskelijaryhmien tuen tarvetta. Asiantuntijalausunnossa on palvelujen saantiin liittyvää rajausta pidetty ammattitutkinnon osalta arjessa haastavana silloin, kun ammattitutkintoihin hakeutuu suoraan peruskoulunsa päättäneitä nuoria tai nuoria maahanmuuttaja. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota oppilas- ja opiskelijahuollon rajapintoihin sekä riittävien siltapalvelujen tarpeeseen. 
Opiskeluhuollon palvelut
Lausunnoissa on nostettu esiin ammattikoulussa opiskelevien ongelmat erityisesti avun ja palveluiden saamisessa nykyisen työssäoppimisen (tulevan koulutussopimuksen) aikana ja erityisesti tilanteissa, joissa työssäoppimispaikka sijaitsee eri paikkakunnalla kuin oma oppilaitos ja asuinpaikka. Sivistysvaliokunta korostaa, että opiskeluterveydenhuollon kaikkien palvelujen tulee olla opiskelijoiden ulottuvilla. Hoitoon täytyy päästä kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisen matkan päässä. Ammatillisen koulutuksen reformi ja lisääntyvä työssä oppiminen sekä koulutuksen järjestäjien laaja kirjo eivät saa johtaa siihen, että ammatillisen koulutuksen opiskelijoille turvataan opiskeluterveydenhuollon vakiintuneet palvelut muita opiskelijoita heikommalla tasolla. 
Vireillä oleva laaja maakunta- ja sote-uudistus tulee vaikuttamaan merkittävästi opiskeluhuollon palveluiden järjestämiseen. Valiokunta korostaa, että opiskeluhuollon palvelujen tulee jatkossakin säilyä lähipalveluina. Valiokunta on asiaa koskevassa lausunnossaan ( SiVL 11/2017 vp —HE 15/2017 vp) eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle esittänyt, että "ehdotetulle maakunnalle säädettäisiin lakisääteinen velvollisuus yhteistyössä kunnan ja opetuksen järjestäjän kanssa huolehtia siitä, että opiskeluhuollosta muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus". Valiokunta pitää myös tärkeänä, että oppilaitoksiin muodostuu sekä palveluja että opiskeluolosuhteita koskeva eheä kokonaisuus. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Sivistysvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 116/2017 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 
Helsingissä 29.11.2017 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Tuomo
Puumala
kesk
varapuheenjohtaja
Sanna
Lauslahti
kok
jäsen
Li
Andersson
vas
jäsen
Eeva-Johanna
Eloranta
sd
jäsen
Jukka
Gustafsson
sd
jäsen
Kimmo
Kivelä
sin
jäsen
Hanna
Kosonen
kesk
jäsen
Sari
Multala
kok
jäsen
Mikaela
Nylander
r
jäsen
Ulla
Parviainen
kesk
jäsen
Pekka
Puska
kesk
jäsen
Sari
Raassina
kok
jäsen
Sami
Savio
ps
jäsen
Jani
Toivola
vihr
jäsen
Pilvi
Torsti
sd
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Kaj
Laine
Viimeksi julkaistu 29.11.2017 14:00