Valiokunnan mietintö
SiVM
3
2017 vp
Sivistysvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kevasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kevasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta (HE 27/2017 vp): Asia on saapunut sivistysvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
lainsäädäntöneuvos
Marja
Isomäki
valtiovarainministeriö
hallitusneuvos
Immo
Aakkula
opetus- ja kulttuuriministeriö
hallitusneuvos
Erik
Strömberg
sosiaali- ja terveysministeriö
matemaatikko
Mikko
Sankala
Eläketurvakeskus
kehittämispäällikkö
Hannele
Salminen
Suomen Kuntaliitto
rehtori
Anneli
Pirttilä
Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvosto Arene ry
asiantuntija
Piritta
Poikonen
Finanssialan Keskusliitto ry
lakiasiainjohtaja
Karoliina
Kiuru
Keva
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
opetus- ja kulttuuriministeriö
Lapin ammattikorkeakoulu
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Tampereen ammattikorkeakoulu
Saimaan ammattikorkeakoulu
Akava ry
Kunta-alan unioni
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan Kevan jäsenyhteisönä nykyisin olevilla ammattikorkeakouluosakeyhtiöillä olisi oikeus pysyä Kevan jäsenyhteisöinä vuoden 2025 loppuun riippumatta niiden omistussuhteissa tapahtuvista muutoksista. 
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Yleistä
Sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä perusteltuna. Muutos antaa ammattikorkeakouluosakeyhtiölle oikeuden pysyä Kevan jäsenyhteisönä vuoden 2025 loppuun saakka riippumatta yhtiön omistussuhteen muutoksesta. Muutosehdotus tukee ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyötä ja rakenteellista kehittämistä ja siten pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman korkeakoulupoliittista linjaa. Tavoitteena on koota tutkimuksen voimavaroja ja edistää alue- ja alakohtaisten osaamiskeskittymien muodostumista. Esityksessä on kyse ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyön edistämisestä, mutta se myös tukee Kevan toimintaedellytyksiä nykyisessä tilanteessa. Esityksen pääasiallinen peruste on kuitenkin korkeakoulu- ja tiedepoliittinen. 
Korkeakoulujen yhteistyön mahdollistaminen
Valiokunta painottaa, että ehdotettu lainmuutos on saadun selvityksen mukaan välttämätön korkeakoulujen yhteistyön edistämiseksi ja eräiden jo aloitettujen uudistusten toteuttamiseksi. Vireillä on hankkeita, joissa kuntien enemmistöomistuksessa ja siten Kevan jäsenyhteisöinä olevia ammattikorkeakouluja siirtyisi kokonaan tai pääosin yliopistojen omistukseen. Tällaisia suunnitelmia on kolmessa eri hankkeessa, joissa ovat mukana Lapin, Lappeenrannan ja Lahden sekä Tampereen ammattikorkeakoulut. 
Omistuksen siirtymisen jälkeen ammattikorkeakoulu ei voimassa olevan lainsäädännön mukaan voi järjestää henkilöstönsä eläkevakuuttamista Kevassa. Ongelmaksi muodostuu se, että henkilöt, joiden palvelussuhde ammattikorkeakoulussa on alkanut ennen vuotta 1993 ja jatkunut yhdenjaksoisesti, menettäisivät oikeutensa korotettuun eläkekarttumaan (lisäeläke). Esitys koskee toteutuvista järjestelyistä riippuen korkeintaan 920:n ammattikorkeakoulussa työskentelevän henkilön eläketurvaa ja varmistaa näiden osalta keskiarvoltaan 100 euron kuukausittaisen lisäeläkkeen saamisen. 
Muutostilanteissa lisäeläketurvan säilyminen on yleensä turvattu velvoittamalla yhtiö ottamaan lisäeläkevakuutus henkivakuutusyhtiöstä. Rakenteellisen kehittämisen yhteydessä ammattikorkeakoulujen kuntaomistajat ovat asettaneet hankkeiden etenemisen edellytykseksi sen, että ammattikorkeakoulun henkilöstön nykyinen eläketurvan taso taataan. Kevan jäsenyhteisökelpoisuuden poistumisen vuoksi kyseessä olevien ammattikorkeakoulujen olisi erikseen hankittava lisäeläkkeen tasoa vastaava eläketurva osalle henkilöstöään, mistä aiheutuisi ammattikorkeakoululle 1—5 miljoonan euron kustannukset. Tällaisen vakuutuksen ottaminen ei ole ammattikorkeakouluille mahdollista niiden tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi. Ammattikorkeakoulujen rahoitusta on leikattu viime vuosina voimakkaasti. 
Lisäkustannus erillisen vakuutuksen ottamisesta olisi niin huomattava, että se vaarantaisi saadun asiantuntijalausunnon mukaan merkittävien yhteistyöhankkeiden etenemisen. Valiokunta pitää tärkeänä, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisissä omistusjärjestelyissä varmistetaan ammattikorkeakoulujen henkilöstön eläketurvan säilyminen hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla ja turvataan se, että korkeakoulujen voimavarojen kokoamista koskevissa hankkeissa voidaan edetä täysimääräisesti. 
Eläketurva ammattikorkeakoulujen henkilöstön ja työnantajien näkökulmasta
Esityksellä vahvistetaan ammattikorkeakoulujen henkilöstön yhdenvertaisuutta, kun eläketurva ei riipu ammattikorkeakoulun omistajamuutoksista. On perusteltua, että ammattikorkeakoulujen, jotka ovat julkisesti rahoitettuja julkisen palvelun tuottajia ja siten osa julkista sektoria, on mahdollista hankkia henkilöstönsä eläketurva julkisen sektorin säännösten mukaan riippumatta ammattikorkeakoulun omistuksesta. 
Ammattikorkeakoulujen asemaan osana julkista sektoria perustuu myös se, että hallituksen esityksessä ehdotettavan ratkaisun ei voida katsoa johtavan työnantajien eriarvoiseen kohteluun. Eri asemaan asettamista ei esityksen johdosta tapahdu ainakaan kilpailuoikeudellisesta näkökulmasta. Tämä johtuu ammattikorkeakoulujen omistuksesta riippumattomasta julkisesta luonteesta. Arvioitaessa työnantajien eri asemaan joutumista ammattikorkeakouluja tulee verrata vastaaviin organisaatioihin, joiden toiminta on yleishyödyllistä, julkisesti rahoitettua ja lakisääteistä, ei yksityiseen toimijaan, jolla on voiton tavoittelemisen tarkoitus. Aikaisemmin esimerkiksi VTT Oy:n kohdalla sama asia ratkaistiin valtion erillisrahoituksella, jolla katettiin lisäeläketurvan hankkiminen VTT:n siirtyessä pois julkisen eläkevakuutuksen piiristä. Menettelyä voidaan pitää rinnasteisena käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen nähden. 
Valiokuntakuulemisessa esitettiin mahdollisuus ratkaista ammattikorkeakoulun henkilöstöä koskeva eläketurvaongelma noudattamalla samaa menettelyä kuin yliopistoissa niiden siirtyessä valtion eläkejärjestelmästä TyEL:n piiriin siten, että osa vakuutetaan TyEL:n mukaan ja osan vakuutusturva hoidetaan Valtiokonttorissa. Valiokunta toteaa, että nyt käsiteltävänä olevassa tilanteessa vastaava menettely on periaatteessa mahdollinen, mutta ei ongelmaton. Se tekisi ammattikorkeakoulujen eläkejärjestelmästä monimutkaisen, koska merkittävä osa omistajaa vaihtavien ammattikorkeakoulujen henkilöstöstä siirtyisi yksityisen työeläkejärjestelmän piiriin ja osa jäisi julkisten alojen vakuutuksen piiriin. Nykyisten säännösten mukaan Kevan jäsenyhteisön on hoidettava koko henkilöstönsä lakisääteinen eläketurva Kevassa. Tällainen henkilöpiirijakoon johtava käytäntö olisi iso periaatteellinen muutos, eikä sen avaamista valmistelussa ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi. Kuten hallituksen esityksessä todetaan, ehdotettu menettely olisi ongelmallinen myös Kevan jäsenyhteisöjen eläketurvan rahoituksen kannalta. Kevalle jäisi vain se osa henkilöstöstä, jolle on karttunut parempia eläke-etuuksia. Samaan aikaan Kevan eläkemaksutulot pienenisivät. 
Lopuksi
Esitetty lainmuutos ehdotetaan olevan määräaikainen siten, että sen mukainen oikeus pysyä Kevan jäsenyhteisönä säilyy vuoden 2025 loppuun saakka. Valiokunta pitää ehdotusta tarkoituksenmukaisena, sillä määräajan päättyminen on ajoitettu siten, että siinä noudatetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen (sote-uudistus) siirtymäajan eläkeasioita koskevan työryhmän toimeksiannon mukaista aikataulua. Valiokunnan saaman asiantuntijalausunnon mukaan nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys ja sote-uudistukseen liittyvät ratkaisut eivät ole riippuvaisia toisistaan. Myös sote-uudistuksen yhteydessä joudutaan valiokunnan arvion mukaan ratkaisemaan henkilöstön eläkejärjestelyihin liittyviä kysymyksiä ja arvioimaan Kevan rahoitusasemaa. 
Esitys on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön kanssa. Poikkeuksellisesta valmisteluvastuusta sovittiin ministeriöiden kesken niiden työtilanteen ja ehdotetun lain voimaantulon kiireellisyyden vuoksi. Valiokunta pitää menettelyä perusteltuna ministeriöiden työpaineet sekä ehdotetun lain voimaantulon ajankohdan vaatimus huomioon ottaen. Valiokunta toteaa, että lainsäädännön arviointineuvosto antoi hallituksen esityksestä hyvän arvion. 
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Sivistysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Sivistysvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 27/2017 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 
Helsingissä 3.5.2017 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Tuomo
Puumala
kesk
varapuheenjohtaja
Sanna
Lauslahti
kok
jäsen
Outi
Alanko-Kahiluoto
vihr
jäsen
Li
Andersson
vas
jäsen
Ritva
Elomaa
ps
jäsen
Jukka
Gustafsson
sd
jäsen
Marisanna
Jarva
kesk
jäsen
Kimmo
Kivelä
ps
jäsen
Sari
Multala
kok
jäsen
Mikaela
Nylander
r
jäsen
Ulla
Parviainen
kesk
jäsen
Pekka
Puska
kesk
jäsen
Saara-Sofia
Sirén
kok
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Marja
Lahtinen
Viimeksi julkaistu 5.5.2017 9:48