Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Lailla oikeustulkkirekisteristä implementoidaan oikeutta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/64/EU (jäljempänä tulkkausdirektiivi) siltä osin kuin se koskee tulkkausdirektiivissä tarkoitettujen tarvittavan pätevyyden omaavien itsenäisten tulkkien rekisterin perustamista. Oikeustulkkirekisterin tarkoituksena olisi edistää sellaisten tulkkien saatavuutta, joilla on riittävän laadukas tulkkaustaito oikeudellisissa asioissa. Sivistysvaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin. 

Lakiehdotuksen 5 §:n 1 momentin 2 kohdan a alakohdan mukaan rekisteriin merkittäisiin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain nojalla säädetyn tutkintorakenteen mukaisen oikeustulkin erikoisammattitutkinnon suorittanut tulkki. Lakiehdotuksen 5 §:n 1 momentin 2 kohdan b alakohdan mukaan rekisteriin merkittäisiin myös tulkki, joka on suorittanut tulkin tehtävään soveltuvan korkeakoulututkinnon ja vähintään 35 opintopisteen tai sitä vastaavan laajuiset oikeustulkkauksen opinnot.  

Oikeustulkkirekisteriin merkittäisiin ensimmäisenä vuonna arviolta 15—30 tulkkia. Ensimmäisen vuoden jälkeen hakemuksia arvioidaan olevan noin 40—60 vuodessa. Eniten tulkkeja merkittäisiin rekisteriin yleisimmissä tulkattavissa kielissä, kuten englanti, viro, venäjä ja arabia. Hallituksen esityksen arvio perustuu tietoihin oikeustulkin erikoisammattitutkinnon järjestämisestä sekä korkeakouluissa suoritettavista tulkkaus- ja käännösalan tutkinnoista ja tulkkausalan opinnoista. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on ehdotettu rekisteriin merkitsemisen edellytyksenä olevan kelpoisuuden laajentamista myös muulla tavoin osoitettuun oikeustulkkausosaamiseen edes väliaikaisena ratkaisuna direktiivin tavoitteen saavuttamiseksi.  

Sivistysvaliokunta korostaa, että lakiehdotukseen sisältyvät edellytykset rekisteriin merkitsemiselle perustuvat suoritettuihin opintoihin ja tutkintoon. Riittävän pätevyyden arviointi muulla tavalla voisi johtaa hakijoiden yhdenvertaisuutta vaarantaviin arvostusongelmiin. Valiokunta korostaa, että oikeustulkin erikoisammattitutkinto on ammattitaidon hankkimistavasta riippumaton näyttötutkinto, joka voidaan tarvittaessa suorittaa myös ilman valmistavaa koulutusta, jos henkilö on saavuttanut riittävän osaamisen muuta kautta. Valiokunta korostaa lisäksi, että tulkin ammattitaidolla on olennaista merkitystä sille, että viranomaisasiointi sujuu joutuisasti oikeusturvanäkökohtia unohtamatta ja että yksilön oikeusturva varmistetaan oikeudenkäynnissä ja muussa viranomaisasioinnissa. 

Tuomioistuimille tai muille viranomaisille ei hallituksen esityksellä aseteta velvollisuutta käyttää oikeustulkkirekisteriin merkittyjä tulkkeja. Tätä koskeva velvoite voisi käytännössä johtaa siihen, että asianmukaista tulkkausta ei voida järjestää, mikäli rekisteriin merkittyä kyseisessä asiassa tarvittavan kielen tulkkia ei olisi saatavilla. Viranomaisten velvoittaminen käyttämään ensisijaisesti rekisteriin merkittyä tulkkia edellyttäisi kutakin viranomaismenettelyä koskevan säädöksen muuttamista ja voisi vaikeuttaa viranomaisten työskentelyä sekä tulkin löytämistä. Erityisesti rikosasioissa tulkkia voidaan tarvita lyhyelläkin varoitusajalla ja tulkin löytäminen voi viivästyä, jos viranomaisen olisi ensin selvitettävä se, onko kyseisessä kielessä olemassa oikeustulkkirekisteriin merkittyä tulkkia ja onko hän saatavilla kyseiseen toimeksiantoon. 

Sivistysvaliokunta pitää selvänä, että alkuvaiheessaan oikeustulkkirekisteri ei vielä merkittävästi helpota oikeustulkkauksen järjestämistä oikeudellisissa asioissa. Valiokunta pitää oikeustulkkirekisterin tarkoituksenmukaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeänä, että pätevien tulkkien rekisteröitymistä edesautetaan järjestämällä riittävässä määrin tarvittavaa koulutusta ja näyttötutkintotilaisuuksia. Esimerkiksi Suomessa käytettävään ruotsinkielen viittomakielen kääntäjän koulutusta ei ole järjestetty vuosikymmeneen. Tällainen koulutus on välttämätön, jotta myös oikeustulkkauksen saatavuus suomenruotsalaisella viittomakielellä voidaan jatkossa turvata.  

Oikeustulkkirekisterin vakiinnutettua asemansa ja rekisteröityjen tulkkien määrän lisääntyessä rekisteröityneiden tulkkien käytön velvoittavuutta on jatkossa mahdollista arvioida uudelleen. 

Oikeustulkkirekisterin ylläpitämisestä aiheutuvat kustannukset on tarkoitus kattaa rekisteriin merkitsemistä koskevilla hakemusmaksuilla. Maksusta ehdotetaan säädettäväksi lain 10 §:ssä. Asiantuntijakuulemisessa on esitetty, että oikeustulkkirekisterin kehittämisestä ja ylläpitämisestä aiheutuvat kustannukset ovat hallituksen esityksessä esitettyä suuremmat ja että sen vuoksi hakemusmaksu tulisi määrätä valtion maksuperustelain 6 §:n 3 momentin nojalla omakustannusarvoa alempana. Hallituksen esityksessä arvioitujen kustannusten perusteella rekisteröinnin hakemus- ja uusimismaksu olisi 500 euroa.  

Sivistysvaliokunta viittaa edellä lausuttuun tarpeesta edesauttaa pätevien tulkkien rekisteröitymistä oikeustulkkirekisteriin. Valiokunta pitää tärkeänä, että hakemusmaksun suuruus ei muodosta liian suurta kynnystä rekisteröitymiselle esimerkiksi sellaisille päteville tulkeille, joille oikeustulkkauksesta saatava tulo muodostaa vain pienen osan ansiotulosta. Valiokunta pitää tärkeänä, että oikeustulkkirekisterin toiminnan vakiinnuttua arvioidaan hakemusmaksun määrä suhteessa rekisteristä aiheutuviin todellisiin kustannuksiin ja että arvioidaan myös tarvetta ja mahdollisuuksia määrätä hakemusmaksu omakustannusarvoa alemmaksi.