Viimeksi julkaistu 8.5.2021 11.23

Valiokunnan mietintö SiVM 7/2015 vp HE 39/2015 vp Sivistysvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeustulkkirekisteristä

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeustulkkirekisteristä (HE 39/2015 vp): Asia on saapunut sivistysvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • lainsäädäntöneuvos Mikael Koillinen 
    oikeusministeriö
  • hallitussihteeri Aino Still 
    opetus- ja kulttuuriministeriö
  • opetusneuvos Leena Nissilä 
    Opetushallitus
  • toiminnanjohtaja Kristiina Antinjuntti 
    Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
  • puheenjohtaja Liisa Laakso-Tammisto 
    Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
  • edunvalvontavastaava Terhi Kalliomäki 
    Suomen Viittomakielen Tulkit ry

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • Poliisihallitus
  • Maahanmuuttovirasto
  • Suomen Asianajajaliitto

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki oikeustulkkirekisteristä. Lailla pantaisiin täytäntöön oikeutta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi siltä osin kuin se koskee direktiivissä tarkoitettujen tarvittavan pätevyyden omaavien itsenäisten tulkkien rekisterin perustamista. 

Oikeustulkkirekisterin tarkoituksena olisi edistää sellaisten oikeustulkkien saatavuutta, joilla on riittävän laadukas tulkkaustaito. Riittävän oikeustulkkaustaidon tason turvaamiseksi oikeustulkkirekisteriin merkitsemiseksi tulkilta edellytettäisiin joko oikeustulkin erikoisammattitutkinnon suorittamista taikka soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittamista ja lisäksi riittävän määrän oikeustulkkausopintojen suorittamista. Oikeustulkkirekisteriin merkitsemisen edellytyksenä olisi lisäksi, että tulkki antaa kirjallisen vakuutuksen, jossa hän sitoutuu tulkin työtä koskevien lakien ja ammattieettisten säännösten noudattamiseen. 

Rekisteriin merkitseminen olisi voimassa määräajan ja rekisteriin merkitsemisen uusiminen edellyttäisi oikeustulkkaustaidon ylläpitämistä. Tulkki voitaisiin poistaa oikeustulkkirekisteristä, jos hänet olisi tuomioistuimen tuomiolla todettu syylliseksi rikokseen, jonka hän on tehnyt tulkkina toimiessaan tai muutoin toiminnallaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton toimimaan oikeustulkkina. 

Oikeustulkkirekisteriin merkitsemisestä ja rekisterimerkinnän poistamisesta päättäisi Opetushallituksen yhteydessä toimiva oikeustulkkirekisterilautakunta, jonka Opetushallitus nimittäisi enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. 

Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2016. 

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Lailla oikeustulkkirekisteristä implementoidaan oikeutta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/64/EU (jäljempänä tulkkausdirektiivi) siltä osin kuin se koskee tulkkausdirektiivissä tarkoitettujen tarvittavan pätevyyden omaavien itsenäisten tulkkien rekisterin perustamista. Oikeustulkkirekisterin tarkoituksena olisi edistää sellaisten tulkkien saatavuutta, joilla on riittävän laadukas tulkkaustaito oikeudellisissa asioissa. Sivistysvaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin. 

Tulkkien riittävyys.

Lakiehdotuksen 5 §:n 1 momentin 2 kohdan a alakohdan mukaan rekisteriin merkittäisiin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain nojalla säädetyn tutkintorakenteen mukaisen oikeustulkin erikoisammattitutkinnon suorittanut tulkki. Lakiehdotuksen 5 §:n 1 momentin 2 kohdan b alakohdan mukaan rekisteriin merkittäisiin myös tulkki, joka on suorittanut tulkin tehtävään soveltuvan korkeakoulututkinnon ja vähintään 35 opintopisteen tai sitä vastaavan laajuiset oikeustulkkauksen opinnot.  

Oikeustulkkirekisteriin merkittäisiin ensimmäisenä vuonna arviolta 15—30 tulkkia. Ensimmäisen vuoden jälkeen hakemuksia arvioidaan olevan noin 40—60 vuodessa. Eniten tulkkeja merkittäisiin rekisteriin yleisimmissä tulkattavissa kielissä, kuten englanti, viro, venäjä ja arabia. Hallituksen esityksen arvio perustuu tietoihin oikeustulkin erikoisammattitutkinnon järjestämisestä sekä korkeakouluissa suoritettavista tulkkaus- ja käännösalan tutkinnoista ja tulkkausalan opinnoista. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on ehdotettu rekisteriin merkitsemisen edellytyksenä olevan kelpoisuuden laajentamista myös muulla tavoin osoitettuun oikeustulkkausosaamiseen edes väliaikaisena ratkaisuna direktiivin tavoitteen saavuttamiseksi.  

Sivistysvaliokunta korostaa, että lakiehdotukseen sisältyvät edellytykset rekisteriin merkitsemiselle perustuvat suoritettuihin opintoihin ja tutkintoon. Riittävän pätevyyden arviointi muulla tavalla voisi johtaa hakijoiden yhdenvertaisuutta vaarantaviin arvostusongelmiin. Valiokunta korostaa, että oikeustulkin erikoisammattitutkinto on ammattitaidon hankkimistavasta riippumaton näyttötutkinto, joka voidaan tarvittaessa suorittaa myös ilman valmistavaa koulutusta, jos henkilö on saavuttanut riittävän osaamisen muuta kautta. Valiokunta korostaa lisäksi, että tulkin ammattitaidolla on olennaista merkitystä sille, että viranomaisasiointi sujuu joutuisasti oikeusturvanäkökohtia unohtamatta ja että yksilön oikeusturva varmistetaan oikeudenkäynnissä ja muussa viranomaisasioinnissa. 

Tuomioistuimille tai muille viranomaisille ei hallituksen esityksellä aseteta velvollisuutta käyttää oikeustulkkirekisteriin merkittyjä tulkkeja. Tätä koskeva velvoite voisi käytännössä johtaa siihen, että asianmukaista tulkkausta ei voida järjestää, mikäli rekisteriin merkittyä kyseisessä asiassa tarvittavan kielen tulkkia ei olisi saatavilla. Viranomaisten velvoittaminen käyttämään ensisijaisesti rekisteriin merkittyä tulkkia edellyttäisi kutakin viranomaismenettelyä koskevan säädöksen muuttamista ja voisi vaikeuttaa viranomaisten työskentelyä sekä tulkin löytämistä. Erityisesti rikosasioissa tulkkia voidaan tarvita lyhyelläkin varoitusajalla ja tulkin löytäminen voi viivästyä, jos viranomaisen olisi ensin selvitettävä se, onko kyseisessä kielessä olemassa oikeustulkkirekisteriin merkittyä tulkkia ja onko hän saatavilla kyseiseen toimeksiantoon. 

Sivistysvaliokunta pitää selvänä, että alkuvaiheessaan oikeustulkkirekisteri ei vielä merkittävästi helpota oikeustulkkauksen järjestämistä oikeudellisissa asioissa. Valiokunta pitää oikeustulkkirekisterin tarkoituksenmukaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeänä, että pätevien tulkkien rekisteröitymistä edesautetaan järjestämällä riittävässä määrin tarvittavaa koulutusta ja näyttötutkintotilaisuuksia. Esimerkiksi Suomessa käytettävään ruotsinkielen viittomakielen kääntäjän koulutusta ei ole järjestetty vuosikymmeneen. Tällainen koulutus on välttämätön, jotta myös oikeustulkkauksen saatavuus suomenruotsalaisella viittomakielellä voidaan jatkossa turvata.  

Oikeustulkkirekisterin vakiinnutettua asemansa ja rekisteröityjen tulkkien määrän lisääntyessä rekisteröityneiden tulkkien käytön velvoittavuutta on jatkossa mahdollista arvioida uudelleen. 

Hakemusmaksun suuruus.

Oikeustulkkirekisterin ylläpitämisestä aiheutuvat kustannukset on tarkoitus kattaa rekisteriin merkitsemistä koskevilla hakemusmaksuilla. Maksusta ehdotetaan säädettäväksi lain 10 §:ssä. Asiantuntijakuulemisessa on esitetty, että oikeustulkkirekisterin kehittämisestä ja ylläpitämisestä aiheutuvat kustannukset ovat hallituksen esityksessä esitettyä suuremmat ja että sen vuoksi hakemusmaksu tulisi määrätä valtion maksuperustelain 6 §:n 3 momentin nojalla omakustannusarvoa alempana. Hallituksen esityksessä arvioitujen kustannusten perusteella rekisteröinnin hakemus- ja uusimismaksu olisi 500 euroa.  

Sivistysvaliokunta viittaa edellä lausuttuun tarpeesta edesauttaa pätevien tulkkien rekisteröitymistä oikeustulkkirekisteriin. Valiokunta pitää tärkeänä, että hakemusmaksun suuruus ei muodosta liian suurta kynnystä rekisteröitymiselle esimerkiksi sellaisille päteville tulkeille, joille oikeustulkkauksesta saatava tulo muodostaa vain pienen osan ansiotulosta. Valiokunta pitää tärkeänä, että oikeustulkkirekisterin toiminnan vakiinnuttua arvioidaan hakemusmaksun määrä suhteessa rekisteristä aiheutuviin todellisiin kustannuksiin ja että arvioidaan myös tarvetta ja mahdollisuuksia määrätä hakemusmaksu omakustannusarvoa alemmaksi.  

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

7 §. Oikeustulkkirekisteristä poistaminen.

Pykälän 1 momentin 3 ja 4 kohdan mukaan oikeustulkkirekisterilautakunnan olisi poistettava tulkki oikeustulkkirekisteristä, jos tulkin on tuomioistuimen tuomiolla todettu syyllistyneen rikokseen, jonka hän on tehnyt tulkkina toimiessaan tai jos hän on muutoin tulkkina toimiessaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton toimimaan oikeustulkkina.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan säännöstä olisi täydennettävä määräajalla, joka estää sen 1 momentin 3 ja 4 kohtien soveltamisen rekisteristä poistamisen perusteena määräämättömän ajan. Sivistysvaliokunta ehdottaa määräajaksi kolme vuotta. Vastaava määräaika sisältyy tulkin rekisteriin merkitsemisen edellytyksiä koskevaan 5 §:n 1 momentin 3 kohtaan ja tulkkirekisteristä poistamista koskevien tietojen säilyttämistä rekisterissä koskevaan 8 §:n 3 momenttiin. Valiokunta ehdottaa määräaikaa koskevan säännöksen lisäämistä uudeksi 2 momentiksi, jolloin ehdotuksen 2 momentti siirtyy uudeksi 3 momentiksi. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Sivistysvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 39/2015 vp sisältyvän lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Valiokunnan muutosehdotukset

Laki oikeustulkkirekisteristä 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Oikeustulkkirekisteri 
Opetushallitus ylläpitää oikeustulkkirekisteriä, jonka tarkoituksena on edistää oikeudellisissa asioissa riittävän pätevien tulkkien saatavuutta.  
2 § 
Oikeustulkkirekisterilautakunta 
Oikeustulkkirekisteriin merkitsemisestä ja oikeustulkkirekisteristä poistamisesta päättää Opetushallituksen yhteydessä toimiva oikeustulkkirekisterilautakunta, jonka Opetushallitus asettaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. 
Oikeustulkkirekisterilautakunta valvoo oikeustulkkirekisteriin merkittyjen tulkkien toimintaa. 
Opetushallitus päättää oikeustulkkirekisterilautakunnan jäsenten palkkiot ja vastaa oikeustulkkirekisterilautakunnan hallintoasioista. 
Oikeustulkkirekisterilautakunnan tehtävistä voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 
3 § 
Oikeustulkkirekisterilautakunnan kokoonpano 
Oikeustulkkirekisterilautakuntaan nimetään puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä vähintään neljä muuta jäsentä, joille kullekin nimetään henkilökohtainen varajäsen. Varajäseneen sovelletaan mitä tässä laissa säädetään jäsenestä. 
Lautakunnan jäsenistä vähintään yhden tulee edustaa tulkin ammatissa toimivia ja vähintään yhden oikeustulkkauspalvelujen käyttäjiä. Vähintään yhden oikeustulkkirekisterilautakunnan jäsenen tulee olla suorittanut muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto. Lisäksi vähintään yhdellä jäsenellä tulee olla korkeakoulujen tulkkaus- ja käännösalan opetuksen asiantuntemusta ja yhdellä jäsenellä muun tulkkaus- ja käännösalan opetuksen asiantuntemusta. 
Lautakunnan jäsenen tehtävästä eronneen jäsenen tilalle nimetään uusi jäsen lautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 
4 § 
Päätöksenteko oikeustulkkirekisterilautakunnassa 
Oikeustulkkirekisterilautakunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä ovat läsnä. 
Päätöksenteosta ja asioiden käsittelystä lautakunnassa voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 
5 § 
Oikeustulkkirekisteriin merkitsemisen edellytykset 
Oikeustulkkirekisterilautakunta merkitsee oikeustulkkirekisteriin hakemuksesta tulkin: 
1) joka on täysi-ikäinen ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu; 
2) joka on suorittanut:
a) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) nojalla säädetyn tutkintorakenteen mukaisen oikeustulkin erikoisammattitutkinnon; tai
b) tulkin tehtävään soveltuvan korkeakoulututkinnon ja vähintään 35 opintopisteen tai sitä vastaavan laajuiset oikeustulkkauksen opinnot;
 
3) joka on antanut oikeustulkkirekisterilautakunnalle kirjallisen vakuutuksen ja jota ei hakemista edeltävän kolmen vuoden aikana ole poistettu oikeustulkkirekisteristä 7 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdan perusteella. 
Jos 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu tutkinto tai opinnot on suoritettu aikaisemmin kuin viisi vuotta ennen oikeustulkkirekisteriin merkitsemistä koskevan hakemuksen vireille tuloa, on rekisteriin merkitsemisen edellytyksenä, että hakija osoittaa ylläpitäneensä oikeustulkkaustaitoaan. 
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin siitä, miten oikeustulkkaustaidon ylläpitäminen voidaan osoittaa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin 1 momentin 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista soveltuvista korkeakoulututkinnoista ja oikeustulkkauksen opinnoista sekä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun vakuutuksen sisällöstä. 
6 § 
Oikeustulkkirekisteriin merkitsemisen voimassaolo 
Edellä 5 §:ssä säädetyt edellytykset täyttävä tulkki merkitään oikeustulkkirekisteriin viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Oikeustulkkirekisterilautakunta antaa tulkille todistuksen rekisteriin merkitsemisestä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin tulkille annettavan todistuksen sisällöstä. 
Oikeustulkkirekisteriin merkitseminen voidaan 1 momentissa tarkoitetun määräajan jälkeen hakemuksesta uusia, jos 5 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset edelleen täyttyvät ja tulkki osoittaa ylläpitäneensä oikeustulkkaustaitoaan hakemista edeltäneiden viiden vuoden aikana. Oikeustulkkirekisteriin merkitsemisen uusimista voi hakea aikaisintaan kuusi kuukautta ennen 1 momentissa tarkoitetun määräajan päättymistä. 
7 § 
Oikeustulkkirekisteristä poistaminen 
Oikeustulkkirekisterilautakunnan on poistettava tulkki oikeustulkkirekisteristä, jos tulkki: 
1) pyytää sitä kirjallisesti; 
2) ei täytä 5 §:n 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä; 
3) on tuomioistuimen tuomiolla todettu syyllistyneen rikokseen, jonka hän on tehnyt tulkkina toimiessaan; 
4) on muutoin tulkkina toimiessaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton toimimaan oikeustulkkina. 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Tulkkia ei kuitenkaan poisteta rekisteristä, jos edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun tuomion antamisesta tai 4 kohdassa tarkoitetusta toiminnasta on kulunut yli kolme vuotta.  Muutosehdotus päättyy(Uusi 2 mom.) 
Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu asia tulee lautakunnan ratkaistavaksi tuomioistuimen 11 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen perusteella. Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu asia tulee lautakunnan ratkaistavaksi tulkkia koskevan kirjallisen kantelun tai viranomaisen ilmoituksen perusteella. 
8 § 
Oikeustulkkirekisteriin merkittävät tiedot 
Oikeustulkkirekisteriin merkitään tulkin nimi, henkilötunnus ja osoite sekä tiedot rekisteriin merkitsemisen edellytyksenä olevasta 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta tutkinnosta tai opinnoista sekä oikeustulkkaustaidon ylläpitämisestä. Osoitetietojen lisäksi oikeustulkkirekisteriin voidaan tulkin pyynnöstä merkitä sähköpostiosoite, puhelinnumero ja muu yhteystieto. 
Oikeustulkkirekisteriin merkityn tulkin on viipymättä ilmoitettava oikeustulkkirekisterilautakunnalle rekisteriin merkittyjen tietojensa muuttumisesta. 
Oikeustulkkirekisteriin merkityt tiedot on poistettava ilman aiheetonta viivytystä jos merkitsemisen voimassa olo on päättynyt, tulkki on poistettu rekisteristä tai oikeustulkkirekisterilautakunta on saanut tiedon rekisteriin merkityn tulkin kuolemasta. Tieto tulkin poistamisesta rekisteristä 7 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdan perusteella on kuitenkin säilytettävä kolme vuotta rekisteristä poistamisesta. 
9 § 
Oikeustulkkirekisterin tietojen käsitteleminen 
Oikeustulkkirekisteriin merkittyjen tietojen julkisuudesta ja käsittelystä säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja henkilötietolaissa (523/1999). 
Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:n 3 momentissa säädetään, oikeustulkkirekisteristä voidaan yleisen tietoverkon välityksellä julkaista tiedot rekisteriin merkityn tulkin nimestä ja siitä, missä kielissä hän on suorittanut 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun tutkinnon tai opinnot. Rekisteriin merkityn tulkin pyynnöstä yleisen tietoverkon välityksellä voidaan julkaista myös tulkin toiminta-alue, sähköpostiosoite, puhelinnumero ja muu yhteystieto. Rekisteriin merkityllä tulkilla on oikeus kieltää häntä koskevien tietojen julkaiseminen. 
Yleisen tietoverkon välityksellä voidaan julkaista 2 momentissa tarkoitetut tiedot tiettyä toiminta-aluetta, tulkkauskieltä tai tulkin nimeä koskevan yksittäishaun tuloksena saatuna listauksena. 
10 § 
Maksut 
Oikeustulkkirekisterilautakunta perii hakijalta maksun 5 §:n 1 momentissa ja 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun hakemuksen käsittelemisestä. Maksusta säädetään valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla. 
11 § 
Tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus 
Tuomioistuimen on ilmoitettava oikeustulkkirekisterilautakunnalle ratkaisustaan, jolla rekisteriin merkitty tulkki on todettu syyllistyneen rikokseen, jonka hän on tehnyt tulkkina toimiessaan. 
12 § 
Muutoksenhaku 
Oikeustulkkirekisterilautakunnan päätökseen, joka koskee oikeustulkkirekisteriin merkitsemistä, oikeustulkkirekisteriin merkitsemisen uusimista tai oikeustulkkirekisteristä poistamista, saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. 
13 § 
Voimaantulo 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 19.11.2015 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Tuomo Puumala kesk 
 
varapuheenjohtaja 
Sanna Lauslahti kok 
 
jäsen 
Li Andersson vas 
 
jäsen 
Ritva Elomaa ps 
 
jäsen 
Jukka Gustafsson sd 
 
jäsen 
Laura Huhtasaari ps 
 
jäsen 
Marisanna Jarva kesk 
 
jäsen 
Kimmo Kivelä ps 
 
jäsen 
Hanna Kosonen kesk 
 
jäsen 
Mikaela Nylander 
 
jäsen 
Nasima Razmyar sd 
 
jäsen 
Saara-Sofia Sirén kok 
 
jäsen 
Jani Toivola vihr 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Kaj Laine