Pohjoiskalotin koulutussäätiö on perustettu vuonna 1991 jatkamaan vuonna 1970 perustetun Suomen, Norjan ja Ruotsin yhteisen aikuiskoulutuskeskuksen työtä. Koulutussäätiön tehtävänä on järjestää ja kehittää koulutusta ensisijaisesti Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisimpien osien työmarkkinoiden tarpeisiin. Koulutusta tulee järjestää kustannustehokkaasti ottamalla huomioon kalottialueen työmarkkinoiden ja opiskelijoiden tietotarpeet, jotta he voivat saada työtä ja säilyttää työpaikkansa. Koulutussäätiön tulee tehdä yhteistyötä elinkeinoelämän, kuntien, muiden koulutuksen tarjoajien ja viranomaisten kanssa tehtävän toteuttamiseksi.
Hallituksen esityksen tarkoittamalla sopimuksella Suomi sitoutuu rahoittamaan Pohjoiskalotin koulutussäätiötä vuosittain 80 koulutuspaikan verran vuosina 2020—2023. Norja sitoutuu ostamaan vuosittain 60 ja Ruotsi 145 koulutuspaikkaa. Suomen rahoittamien koulutuspaikkojen määrä pysyy ennallaan edelliseen, vuoden 2019 lopussa päättyvään sopimuskauteen verrattuna. Sopimuksella varmistetaan, että Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämään koulutukseen ohjataan Suomesta, Ruotsista ja Norjasta riittävä määrä opiskelijoita, jotta koulutusta voidaan järjestää tarkoituksenmukaisesti.
Sopimuksesta aiheutuu Suomelle sopimuskaudella vuosittain arviolta noin 1,7 miljoonan euron kustannukset. Koska sopimus sisältää valtion talousarvioon liittyviä sitoumuksia useaksi vuodeksi, sopimuksen voimaantulo edellyttää eduskunnan hyväksymistä. Vuoden 2020 osalta koulutuspaikkojen rahoitus on otettu huomioon valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä.
Sopimuksella kumotaan aiempi sopimus, joka on koskenut työvoimakoulutuksen toteutusta vuosina 2016—2019. Uusi sopimus ei tuo olennaisia sisällöllisiä muutoksia aiempaan sopimukseen verrattuna. Opetus- ja kulttuuriministeriö on jatkossa Suomen vastuuministeriö nykyisen työ- ja elinkeinoministeriön sijaan, sillä vastuu tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta on siirtynyt opetus- ja kulttuuriministeriölle. Koulutuksen rahoitustapa vaihtuu koulutuksen hankintaa koskevasta sopimuksesta toiminnan rahoitukseen myönnettäväksi avustukseksi. Ammatillista tutkintoon tai sen osaan johtavaa työvoimakoulutusta toteutetaan osana ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmää.
Koulutussäätiön tarjoama koulutus on hieman kansallista ammatillista työvoimakoulutusta kalliimpaa johtuen oppilaitoksen sisäoppilaitosluonteesta ja kansainvälisyydestä. Valiokunnan arvion mukaan koulutuksen pohjoismaisuus tarjoaa hyvät edellytykset työmarkkinoiden tarpeita vastaavan ammattitaidon omaavan työvoiman liikkuvuudelle pohjoiskalotin työmarkkinoilla. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että koulutussäätiön laadukkaalla koulutustarjonnalla ja Pohjoiskalotin alueen työvoimatarpeen ajantasaisella arvioinnilla varmistetaan opiskelijoille koulutuksen jälkeinen hyvä työllistyminen. Valiokunta korostaa koulutussäätiön mahdollisuuksia toteuttaa jatkuvan koulutuksen tavoitetta.
Työ- ja elinkeinotoimisto päättää opiskelijoiden valitsemisesta työvoimakoulutukseen yhteistyössä koulutuksen järjestäjän kanssa. Opiskelijaksi voidaan valita koulutukseen ja sen tavoitteena olevaan ammattiin tai tehtävään soveltuva henkilö, jolla on työ- ja elinkeinotoimiston toteama koulutustarve. Sivistysvaliokunta esittää harkittavaksi, että nyt neuvotellun sopimuskauden päättymiseen mennessä selvitetään myös mahdollisuutta tarjota koulutussäätiön ammatillisen koulutuksen koulutuspaikkoja nykyistä laajemmin esimerkiksi perusopetuksen juuri päättäneille nuorille.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa sopimuksen hyväksymistä.
