Valiokunnan mietintö
StVM
10
2020 vp
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kevasta annetun lain muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kevasta annetun lain muuttamisesta (HE 102/2019 vp): Asia on saapunut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty talousvaliokuntaan lausunnon antamista varten. 
Lausunto
Asiasta on annettu seuraava lausunto: 
talousvaliokunta
TaVL 5/2020 vp
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
lainsäädäntöneuvos
Marja
Isomäki
valtiovarainministeriö
hallintojohtaja
Markus
Mankin
Keva
tutkimuspäällikkö
Mika
Juutinen
KT Kuntatyönantajat
Valiokunta on saanut kirjalliset lausunnot: 
Finanssivalvonta
Akava ry
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
STTK ry
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Valiokunta on saanut ilmoitukset, ei lausuttavaa: 
sosiaali- ja terveysministeriö
Suomen Yrittäjät ry
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että Kevan hallintorakennetta ja hallintoelinten kokoonpanoa muutettaisiin. Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka perusteella Kevan jäsenyhteisöiksi voisi liittyä myös kuntien määräysvallassa olevat osuuskunnat. 
Nykyinen valtuuskunta ehdotetaan korvattavaksi Kevan valtuutetuilla. Valtuutettujen rooli olisi valvonnallinen. Hallituksen roolia ehdotetaan vahvistettavaksi suhteessa valtuutettuihin. Myös hallituksen ja toimitusjohtajan välistä toimivallanjakoa täsmennettäisiin siten, että hallituksen ja toimitusjohtajan tehtävät ja vastuut olisivat nykyistä selkeämmin säännöksissä määriteltyjä. 
Hallituksen jäsenten määrää lisättäisiin yhdeksästä yhteentoista. Valtuutettujen ja hallituksen kokoonpanoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että Kevan hallintoon lisättäisiin kunnallisen työmarkkinalaitoksen edustus. Samalla kunnallisessa pääsopimuksessa tarkoitettujen pääsopijajärjestöjen ehdottamien henkilöiden lukumäärä kasvaisi siten, että jokaisella pääsopijajärjestöllä olisi mahdollisuus saada ehdottamansa edustaja hallintoelimiin. 
Hyvän hallinnon periaatteita ehdotetaan vahvistettavaksi säätämällä yleisistä hallintovaatimuksista. 
Lakiin otettaisiin myös säännökset sähköisistä kokouksista ja sähköisestä päätöksentekomenettelystä hallituksen kokouksissa. 
Lisäksi tilintarkastusta koskevat säännökset muutettaisiin tilintarkastajan toimikauden enimmäiskeston osalta sekä vastaamaan tilintarkastuslainsäädäntöön 2016 tehtyjä muutoksia. 
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2020. 
VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT
Esityksen tavoitteena on muuttaa Kevan hallintorakennetta paremmin vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä. Kevan valtuutettujen rooli olisi esityksen mukaan valvonnallinen, mutta lisäksi se päättää muun muassa jäsenyhteisöjen maksuosuuksista, vahvistaa tilinpäätöksen, myöntää vastuuvapauden tilivelvollisille ja hyväksyy Kevan talousarvion. Hallituksen roolia vahvistetaan suhteessa valtuutettuihin, ja hallituksella olisi yleistoimivalta hoitaa Kevan asioita. 
Hallituksen keskuudesta asetettavan tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan tehtävänä on valvoa taloudellista raportointia, sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan riittävyyttä ja asianmukaisuutta. Osana riskienhallintaa tehtävä riskiarvio on laadittava säännöllisesti ja sitä on päivitettävä riskien oleellisesti muuttuessa. Erillinen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunta tukee uuden sääntelyn tehokasta toteutumista.  
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää Kevan organisaatiorakenteiden nykyaikaistamista ja johdon eri tasojen roolien selkeyttämistä perusteltuna. Ehdotetut muutokset myös mahdollistavat henkilöstön säilymisen kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä niissä tapauksissa, joissa kunta tai kuntayhtymä on päättänyt perustaa osuuskunnan tuottamaan palveluja. Ehdotukset turvaavat myös osaltaan kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituksen riittävyyttä. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä. 
Talousvaliokunta esittää lausunnossaan, että sosiaali- ja terveysvaliokunta punnitsisi valtuutettujen ja hallituksen kokoonpanon määräytymistä koskevien säännösten muuttamista siten, että osa jäsenistä nimettäisiin kunta-alan sijasta muiden julkisalojen, joiden eläketurvan toimeenpanon Keva hoitaa, ehdottamista henkilöistä.  
Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että parhaillaan on meneillään pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan sisältyvä yksityisten alojen eläkejärjestelmien ja kunnallisen eläkejärjestelmän yhdistämiseen tähtäävä valmistelu. Valiokunta toteaa, että eläkejärjestelmien uudistamistarpeiden arvioinnissa on syytä tarkastella myös Kevaa koskevan lainsäädännön kehittämistarpeita kokonaisuutena (StVM 43/2018 vp).  
Lakiehdotuksen 9 §:n 5 momentissa ehdotetaan Kevan hallitukselle mahdollisuutta delegoida toimivaltaansa toimitusjohtajalle ja muille Kevan viranhaltijoille tai työntekijöille. Talousvaliokunta toteaa lausunnossaan, että hallitukselle kuuluviin asioihin voi liittyä delegointitarpeita. Talousvaliokunta totesi kuitenkin säännöksen kirjoitetun siten avoimeksi, ettei mitään hallituksen tehtäviä ole rajattu pois sen soveltamisalasta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa saamansa selvityksen perusteella, että avoin delegointisäännös tässä yhteydessä poistetaan. Valiokunta ehdottaa kuitenkin, että nykyinen hallituksen mahdollisuus siirtää varojen sijoittamista koskevaa päätösvaltaansa edelleen säilytetään 21 §:n 2 momentissa. 
VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1. Laki Kevasta annetun lain muuttamisesta
9 §. Hallitus.
Ehdotetun 5 momentin mukaan Kevan hallitus voi siirtää toimivaltaansa toimitusjohtajalle ja muille Kevan viranhaltijoille tai työntekijöille. Valiokunta ehdottaa edellä yleisperusteluissa todetuista syistä momentin poistamista.  
21 §. Eläkevastuurahasto.
Edellä ehdotetun 9 §:n 5 momentin poistamisen vuoksi valiokunta ehdottaa 2 momentin muuttamista siten, että varojen sijoittamista koskevaa päätösvaltaansa Kevan hallitus voi siirtää hallinto- ja johtamisjärjestelmässä määrätyllä tavalla viranhaltijalleen tai työntekijälleen.  
35 §. Tilintarkastus ja tilinpäätös.
Valiokunta ehdottaa, että 6 momentti säilytetään voimassa olevan lain mukaisena, jolloin tilinpäätöksen laadinnassa sovelletaan kirjanpitolakia soveltuvin osin.  
2. Laki Kevasta annetun lain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta
Kevasta annettua lakia on muutettu lailla   /2020, joka tulee voimaan 1.1.2021 (HE 28/2020 vp, StVM 8/2020 vp). Jotta Kevasta annettuun lakiin nyt ehdotetut muutokset eivät tällöin kumoutuisi, ehdottaa valiokunta Kevasta annetun lain muuttamisesta annetun lain 6 §:n 3 momentin muuttamista. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 102/2019 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 
Eduskunta hyväksyy uuden, 2. lakiehdotuksen. (Valiokunnan uusi lakiehdotus) 
Valiokunnan muutosehdotukset
1. 
Laki 
Kevasta annetun lain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
kumotaan Kevasta annetun lain (66/2016) 17 ja 22 §, 
muutetaan 3 §:n 2 ja 3 momentti, 4 §, 6 §:n 3 momentti, 8 ja 9 §, 13 §:n 1 momentin 1 kohta, 14, 19 ja 21 §, 23 §:n 3 momentti, 28 §:n 2 momentin 1 kohta, 32 §, 33 §:n 2 ja 3 momentti sekä 35 §, sekä 
lisätään lakiin uusi 8 a—8 c ja 9 a—9 c § seuraavasti: 
3 § 
Kevan jäsenyhteisöt 
Kevan jäsenyhteisöksi voi liittyä sellainen: 
1) yhdistys, jossa on jäseninä vain 1 momentissa mainittuja jäsenyhteisöjä tai niiden muodostamia yhdistyksiä; 
2) osakeyhtiö, jonka kaikki osakkeet ovat 1 momentissa mainittujen jäsenyhteisöjen taikka Kevan jäsenyhteisöksi liittyneiden yhdistysten, säätiöiden, osuuskuntien tai tässä kohdassa mainittujen jäsenyhteisöksi liittyneiden osakeyhtiöiden omistuksessa; 
3) osuuskunta, jossa on jäseninä vain 1 momentissa tai 2 kohdassa mainittuja jäsenyhteisöjä; 
4) osakeyhtiö, säätiö tai osuuskunta, jossa yhdellä tai useammalla 1 momentissa mainitulla jäsenyhteisöllä on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta ja jonka avulla tuotetaan kuntien lakiin perustuvien tehtävien hoidossa edellytettäviä palveluja sekä näitä välittömästi palvelevia toimintoja;  
5) osakeyhtiö, säätiö tai osuuskunta, jossa yhdellä tai useammalla 1 momentissa mainitulla jäsenyhteisöllä on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta ja jonka työntekijöiden enemmistö on välittömästi ennen osakeyhtiön, säätiön tai osuuskunnan perustamista Kevan jäsenyhteisön palveluksessa. 
Jäsenyhteisöksi liittyneen yhdistyksen, osakeyhtiön, säätiön ja osuuskunnan on ilmoitettava Kevalle sellaisista olosuhteissa tapahtuneista muutoksista, joiden vuoksi se ei enää täytä 2 momentissa säädettyjä edellytyksiä. 
4 § 
Jäsenyhteisöksi liittyminen ja jäsenyyden päättäminen 
Yhdistys, osakeyhtiö, säätiö ja osuuskunta hyväksytään hakemuksesta Kevan jäsenyhteisöksi, jos se täyttää 3 §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset. 
Jos tulee selvitetyksi, ettei jäsenyhteisöksi liittynyt yhdistys, osakeyhtiö, säätiö tai osuuskunta enää täytä 3 §:n 2 momentissa säädettyjä jäsenyyden edellytyksiä, Keva toteaa jäsenyyden päättyneen kyseistä jäsenyhteisöä kuultuaan. Jäsenyhteisö voi myös ilmoittaa eroavansa jäsenyydestä. Jäsenyhteisön on ilmoitettava erosta viimeistään kolme kuukautta ennen jäsenyyden päättymistä. 
6 § 
Yleinen valvonta 
Valtiovarainministeriö asettaa enintään kuudeksi tilikaudeksi kerrallaan tilintarkastajan, jonka tehtävänä on tarkastaa Kevan kirjanpidosta ja muusta aineistosta, että Kevan esittämät 24 §:ssä tarkoitetut laskelmat valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kansaneläkelaitoksen eläkkeiden maksamiseen tarvittavasta summasta ja Kevan kustannusten korvauksesta antavat oikeat ja riittävät tiedot. Lisäksi tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa Kevan kirjanpidosta ja muusta aineistosta, että Keva on perinyt valtion ja kirkon työnantajan eläkemaksut valtion eläketurvan rahoituksesta annetun lain 2 §:n 1 momentin ja evankelis-luterilaisen kirkon rahoituksesta annetun lain 3 §:n 2 momentin mukaisina ja työntekijän eläkemaksut julkisten alojen eläkelain 168 §:n 2 momentin mukaisina ja että eläkemaksut sekä siirtymämaksut ja työttömyysvakuutusrahaston maksu on maksettu oikean suuruisina valtion eläkerahastolle ja että eläkemaksut ja työttömyysvakuutusrahaston maksu on maksettu oikean suuruisina evankelis-luterilaiselle kirkolle. Tilintarkastajan on oltava joko Tilintarkastusvalvonnan hyväksymä KHT-tilintarkastaja tai JHT-tilintarkastaja. Tilintarkastuksesta säädetään tilintarkastuslaissa (1141/2015). 
8 § 
Yleiset hallintovaatimukset 
Hallituksen ja toimitusjohtajan on johdettava Kevaa ammattitaitoisesti eläkelaitoksen toiminnan tarkoitus huomioon ottaen sekä hyvää hallintoa koskevien periaatteiden mukaisesti. 
Kevan on asianmukaisin toimin varmistettava toimintansa jatkuvuus ja säännöllisyys kaikissa tilanteissa ja tätä varten sillä on oltava hallituksen hyväksymä jatkuvuussuunnitelma. Lisäksi Kevalla on oltava hallituksen hyväksymät kirjalliset toimintaperiaatteet eläkelaitoksen sisäisestä valvonnasta, riskienhallintajärjestelmästä ja sisäisen tarkastuksen järjestämisestä. 
Hallituksen on säännöllisesti arvioitava hallinto- ja johtamisjärjestelmää, kirjallisia toimintaperiaatteita ja jatkuvuussuunnitelmaa. 
8 a § 
Valtuutetut 
Kevassa on 30 valtuutettua, joilla kullakin on yksi henkilökohtainen varavaltuutettu. Valtuutetun ja varavaltuutetun on oltava hyvämaineisia. Valtionvarainministeriö määrää valtuutetut neljäksi vuodeksi kerrallaan. 
Kuusi valtuutettua ja yhtä monta varavaltuutettua määrätään kunnallisessa pääsopimuksessa tarkoitettujen pääsopijajärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Neljä valtuutettua ja yhtä monta varavaltuutettua määrätään kunnallisen työmarkkinalaitoksen ehdottamista henkilöistä. Muista valtuutetuista ja varavaravaltuutetuista kaksikymmentä määrätään kuntien keskusjärjestön ehdottamista henkilöistä siten, että kunnat, kuntayhtymät ja maan eri osat saavat valtuutetuissa tasapuolisen edustuksen. Kuntien ja kuntayhtymien valtuutettuja ja varavaltuutettuja määrättäessä otetaan huomioon eri ryhmien kuntavaaleissa saamat ääniosuudet vaalilaissa (714/1998) säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. 
Valtuutettujen tehtävänä on: 
1) valvoa Kevan hallintoa ja toimintaa; 
2) valita hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä tilintarkastaja; 
3) päättää luottamushenkilöiden palkkioiden ja muiden korvauksien perusteista; 
4) käsitellä tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus sekä päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta, vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä niistä muista toimenpiteistä, joihin on aihetta; 
5) päättää jäsenyhteisöjen maksuosuuksista noudattaen 19 §:ää; 
6) hyväksyä talouden yleisohjeena noudatettavaksi talousarvio seuraavaksi vuodeksi sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vähintään kolmeksi vuodeksi. 
8 b § 
Päätöksenteko valtuutettujen kokouksessa 
Valtuutettujen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä kokouksessa. 
Jos valtuutetut ovat asiasta yksimielisiä tai vastaehdotusta ei ole kannatettu, puheenjohtaja toteaa päätöksen. Muutoin päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten jakautuessa tasan päätökseksi tulee mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Vaalissa tulee valituiksi se henkilö, joka on saanut eniten ääniä tai ne henkilöt, jotka ovat saaneet eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. 
Valtuutettujen kokouksessa asiat päätetään hallituksen esittelystä. 
Valtuutettujen kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla. Valtuutetut voivat päättää muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta. 
Valtuutettujen kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjaan on merkittävä läsnä olleet valtuutetut, tehdyt ehdotukset ja päätökset sekä toimitetut äänestykset. Pöytäkirja on kokouksen sihteerin varmennettava sekä puheenjohtajan ja vähintään kahden kokouksessa sitä varten valitun, läsnä olleen jäsenen tarkastettava ja allekirjoitettava. 
8 c § 
Vaalivaliokunta 
Vaalivaliokunta valmistelee valtuutetuille ehdotuksen luottamushenkilöiden palkkioiksi ja hallituksen nimittämiseksi. 
Vaalivaliokunnan jäsenten tulee olla Kevan valtuutettuja. Vaalivaliokunnalla on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Vaalivaliokunnan kokoonpanosta, valinnasta ja toiminnasta määrätään tarkemmin valtuutettujen hyväksymässä vaalivaliokunnan työjärjestyksessä. 
9 § 
Hallitus 
Hallitus johtaa ja kehittää Kevan toimintaa sekä valvoo Kevan etua. Kevan valtuutetut valitsevat hallituksen kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen toimikausi kuitenkin jatkuu, kunnes seuraava hallitus on valittu. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai toimitusjohtajan kutsusta. 
Hallituksessa on yksitoista jäsentä sekä jokaisella heistä henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen jäsenistä kolme ja heidän varajäsenensä valitaan kunnallisessa pääsopimuksessa tarkoitettujen pääsopijajärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Hallituksen jäsenistä kaksi ja heidän varajäsenensä valitaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen ehdottamista henkilöistä. Hallituksen jäsenistä kuusi ja heidän varajäsenensä valitaan kuntien keskusjärjestön ehdottamista henkilöistä. Valtuutetut määräävät varsinaisista jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. 
Hallituksen jäsenen on oltava hyvämaineinen ja hänellä on oltava hyvä työeläkevakuutustoiminnan asiantuntemus. Hallituksessa on oltava myös hyvä sijoitustoiminnan asiantuntemus. 
Hallituksen tehtäviin kuuluu: 
1) hyväksyä Kevan toimintaa ohjaava strategia; 
2) päättää Kevan lisäeläkesäännöstä; 
3) laatia vuosittain Kevan toimintakertomus ja tilinpäätös; 
4) hyväksyä Kevan hallinto- ja johtamisjärjestelmä sekä huolehtia muusta Kevan toiminnan järjestämisestä ja ohjauksesta; 
5) hyväksyä vuodeksi kerrallaan eläkevarojen sijoittamista koskeva suunnitelma; 
6) huolehtia Kevan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä; 
7) hyväksyä Kevan sopimuksien ja sitoumusten allekirjoittamista koskevat valtuudet; 
8) ottaa palvelukseen toimitusjohtaja ja irtisanoa tai siirtää hänet muihin tehtäviin, jos hän on menettänyt hallituksen luottamuksen; 
9) päättää muiden kuin 14 §:ssä mainittujen Kevan viranhaltijoiden kelpoisuusehdoista; 
10) päättää muut kuin 1—9 kohdassa tarkoitetut periaatteellista laatua olevat tai muuten tärkeät asiat. 
Hallitus voi siirtää toimivaltaansa toimitusjohtajalle ja muille Kevan viranhaltijoille tai työntekijöille. 
Kevan valtuutetut voivat erottaa hallituksen kesken toimikauden, jos yksi tai useampi sen jäsenistä ei nauti valtuutettujen luottamusta. Valtuutetut valitsevat tällöin uuden hallituksen sen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 
Hallituksen erottamista koskeva asia tulee vireille, jos vähintään yksi kolmasosa valtuutetuista tekee asiaa koskevan kirjallisen esityksen valtuutettujen puheenjohtajalle. Puheenjohtajan on heti kutsuttava ylimääräinen valtuutettujen kokous, jossa valtuutetut voivat päättää tilapäisen valiokunnan asettamisesta valmistelemaan hallituksen erottamista. 
9 a § 
Päätöksenteko hallituksessa 
Hallitukselle kuuluvista asioista voidaan päättää varsinaisessa kokouksessa taikka sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvassa: 
1) kokouksessa (sähköinen kokous); tai  
2) menettelyssä ennen kokousta (sähköinen päätöksentekomenettely). 
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä, hallitus valitsee kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäisen puheenjohtajan. 
Päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten jakautuessa tasan päätökseksi tulee mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Vaalissa tulee valituiksi se henkilö, joka on saanut eniten ääniä tai ne henkilöt, jotka ovat saaneet eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. 
Hallituksen kokouksessa asiat päätetään toimitusjohtajan esittelystä. Jos asia koskee toimitusjohtajaa, esittelijänä on hallituksen puheenjohtaja. 
Hallituksen kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus valtuutettujen puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla sekä toimitusjohtajalla. Hallitus voi päättää muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta. 
Hallituksen kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjaan on merkittävä läsnä olleet hallituksen jäsenet, tehdyt ehdotukset ja päätökset sekä toimitetut äänestykset. Pöytäkirja on kokouksen sihteerin varmennettava sekä puheenjohtajan ja vähintään kahden kokouksessa sitä varten valitun, läsnä olleen jäsenen tarkastettava ja allekirjoitettava. 
9 b § 
Sähköinen kokous ja sähköinen päätöksentekomenettely 
Sähköisen kokouksen edellytyksenä on, että läsnä oleviksi todetut ovat keskenään yhdenvertaisessa näkö- ja ääniyhteydessä. 
Sähköisessä päätöksentekomenettelyssä käsiteltävät asiat tulee yksilöidä kokouskutsussa ja mainita, mihin mennessä asia voidaan käsitellä sähköisessä päätöksentekomenettelyssä. Asia on käsitelty, kun kaikki hallituksen jäsenet ovat ilmaisseet kantansa asiaan ja käsittelyn määräaika on päättynyt. Asia siirtyy kokouksen käsiteltäväksi, jos yksikin jäsen sitä vaatii tai on jättänyt kantansa ilmaisematta. 
Sähköisessä päätöksentekomenettelyssä tehtyjä päätöksiä koskeva pöytäkirja voidaan tarkastaa ennen kokousta. 
Sähköisessä kokouksessa ja sähköisessä päätöksentekomenettelyssä on huolehdittava tietoturvallisuudesta ja siitä, etteivät salassa pidettävät tiedot ole ulkopuolisen saatavissa. 
9 c § 
Hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunta 
Hallitus asettaa keskuudestaan tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan, jonka tehtävänä on valvoa taloudellista raportointia, sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan riittävyyttä ja asianmukaisuutta. Valiokunta käsittelee riskienhallinnan, sisäisen tarkastuksen ja säännösten noudattamista valvovan toiminnon suunnitelmat ja raportit. Lisäksi valiokunta valmistelee Kevan valtuutetuille esityksen tilintarkastajan valinnasta ja palkkioista sekä valvoo tilinpäätöksen laatimista ja lakisääteistä tilintarkastusta. 
Tarkastus- ja riskienhallintavaliokuntaan kuuluu vähintään kolme hallituksen jäsentä. Tarkemmat määräykset valiokunnan toiminnasta annetaan hallituksen hyväksymässä tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan työjärjestyksessä. 
13 § 
Liiketoimet johdon ja sen lähipiiriin kuuluvien kanssa 
Kevan hallituksen on päätettävä Kevaa koskevasta merkittävästä liiketoimesta silloin, kun liiketoimen toisena osapuolena on: 
1) Kevan valtuutettu, hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai tilintarkastaja taikka sellainen tilintarkastusyhteisön toimihenkilö, jolla on päävastuu tilintarkastuksesta; 
14 § 
Toimitusjohtaja 
Kevassa on toimitusjohtaja, jonka hallitus nimittää. Toimitusjohtajalla on sijainen, johon sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään toimitusjohtajasta. Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan viran kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito- ja johtamiskokemus. 
Toimitusjohtaja huolehtii Kevan 2 §:n mukaisten tehtävien toteutumisesta ja hoitaa muuta päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävän hoitamiseksi. 
Toimitusjohtaja saa ryhtyä Kevan toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on mahdollisimman pian annettava tieto toimista. 
Toimitusjohtajan kanssa voidaan tehdä johtajasopimus. Keva voi päättää maksaa toimitusjohtajalle erokorvauksen. 
19 § 
Jäsenyhteisöjen maksuosuudet 
Kevan menot jäsenyhteisöjen palveluksessa olevan henkilöstön eläketurvan hoitamisesta jaetaan jokaiselta varainhoitovuodelta jäsenyhteisöjen vastattaviksi. Valtuutettujen päättämä osuus kustannuksista jaetaan Kevan jäsenyhteisöjen palveluksessa olevien henkilöiden julkisten alojen eläkelain 85 ja 86 §:ssä tarkoitettujen työansioiden yhteismäärien suhteessa. Valtuutetut voivat myös päättää jakaa osan kustannuksista jäsenyhteisöjen palveluksen perusteella maksettujen jäsenyhteisöjen palveluksesta karttuneiden eläkkeiden tai eläkkeen osien yhteismäärien suhteessa. 
Jäsenyhteisö on lisäksi velvollinen maksamaan Kevalle valtuutettujen vahvistamien perusteiden mukaan määrätyt eri eläkelajien omavastuuosuudet. 
Jäsenyhteisöltä voidaan varainhoitovuonna periä ennakkoja niiden maksuosuuksista. 
Valtuutetut antavat tarkempia määräyksiä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen maksujen suorittamisen perusteista. 
21 § 
Eläkevastuurahasto 
Kevassa voi olla eläkevastuurahasto, jolla tasoitetaan Kevan jäsenyhteisöjen eläkemenoa. Siirrot eläkevastuurahastoon tehdään Kevan vahvistetun tilinpäätöksen mukaisesti ja ne luetaan 19 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin menoihin. 
Eläkevastuurahaston varoja sijoitettaessa on huolehdittava sijoitusten varmuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä hajauttamisesta. Varojen sijoittamisesta päättää Kevan hallitus, joka voi Kevan hallinto- ja johtamisjärjestelmässä määrätyllä tavalla siirtää päätösvaltaansa Kevan viranhaltijoille ja työntekijöille säädetään 9 §:n 5 momentissa
23 § 
Valvontamaksu ja eräät muut maksut 
Jäsenyhteisö on velvollinen maksamaan niiden työntekijöiden palkkasummista, joille on järjestetty julkisten alojen eläkelain 8 §:ssä tarkoitettu lisäeläketurva, valtuutettujen vahvistamien perusteiden mukaiset maksuosuudet. 
28 § 
Velvollisuus tehdä sisäpiiri-ilmoitus 
Kevan sisäpiiriläisellä tarkoitetaan: 
1) Kevan valtuutettujen puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa, hallituksen jäsentä ja varajäsentä, toimitusjohtajaa ja toimitusjohtajan sijaista sekä tilintarkastajaa ja sellaista tilintarkastusyhteisön toimihenkilöä, jolla on päävastuu Kevan tilintarkastuksesta; 
32 § 
Muutoksen hakeminen 
Asianosainen ja jäsenyhteisö saa hakea muutosta Kevan päätökseen muussa kuin eläkeoikeutta koskevassa asiassa. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). 
33 § 
Päätöksen tiedoksianto 
Kevan valtuutettujen ja hallituksen kokouksen pöytäkirja valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Jos asia on kokonaan salassa pidettävä, pöytäkirjassa julkaistaan ainoastaan maininta salassa pidettävän asian käsittelystä. Pöytäkirjassa julkaistaan ainoastaan tiedonsaannin kannalta välttämättömät henkilötiedot. Pöytäkirjan sisältämät henkilötiedot on poistettava tietoverkosta valitusajan päättyessä. 
Jäsenyhteisön katsotaan saaneen Kevan valtuutettujen taikka hallituksen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi 2 momentissa säädetyllä tavalla. 
35 § 
Tilintarkastus ja tilinpäätös 
Kevan tilintarkastuksesta säädetään tässä laissa ja tilintarkastuslaissa. Kevan tilintarkastukseen ei sovelleta tilintarkastuslain 5 lukua. 
Tilintarkastajan toimikauden tai peräkkäistentoimikausien yhteenlaskettu kesto saa olla enintään kuusi vuotta. Enimmäisajan jälkeen Kevan tilintarkastaja saa osallistua uudelleen Kevan tilintarkastukseen aikaisintaan kahden vuoden kuluttua tilintarkastustehtävän päättymisestä. Jos tilintarkastajaksi on valittu tilintarkastusyhteisö, tätä momenttia sovelletaan ainoastaan päävastuulliseen tilintarkastajaan. 
Kevan tilintarkastaja ja Kevan tilintarkastusyhteisön puolesta tilintarkastuksen suorittava päävastuullinen tilintarkastaja eivät saa ottaa vastaan Kevan tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yhteisön hallituksen jäsenen, valtuutetun tai toimitusjohtajan tehtävää, ennen kuin vähintään kaksi vuotta on kulunut tilintarkastustoimeksiannon päättymisestä. Tilintarkastusvalvonta määrää Kevan tilintarkastajan laaduntarkastukseen vähintään joka kolmas vuosi. 
Kevassa on oltava vähintään yksi tilintarkastaja. Vähintään yhden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava KHT- tai JHT-tilintarkastaja taikka tilintarkastusyhteisö, jonka päävastuullinen tilintarkastaja on KHT- tai JHT-tilintarkastaja. 
Kevan tilintarkastajan toimikausi päättyy ja uuden tilintarkastajan toimikausi alkaa uuden tilintarkastajan valinnasta päättävän valtuutettujen kokouksen päättyessä, jollei uutta tilintarkastajaa valittaessa päätetä toisin. Valtuutettujen kokouksessa ei voida päättää, että tilintarkastajan toimikausi jatkuu toistaiseksi. 
Keva laatii tilinpäätöksen kalenterivuosittain. Tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .  
Lain 3 ja 4 §:ää sovelletaan kuitenkin jo 1 päivästä tammikuuta 2020. 
Tämän lain 8 a §:n mukaisten valtuutettujen ensimmäinen toimikausi alkaa 1 päivänä elokuuta 2020. Tämän lain voimaan tullessa toimivaltaisen hallituksen toimikausi jatkuu, kunnes vuonna 2020 valittavat valtuutetut ovat valinneet lain 9 §:n mukaisen seuraavan hallituksen. 
Syksyllä 2017 valtuuskunnan toimikaudelleen valitseman tilintarkastajan toimikausi jatkuu, kunnes vuonna 2020 kautensa aloittavien valtuutettujen valitseman tilintarkastajan toimikausi alkaa. 
Valtiovarainministeriön asettaman tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 6 §:n mukaisen tilintarkastajan toimikausi jatkuu, kunnes valtiovarainministeriö on asettanut uuden tilintarkastajan. 
Valiokunnan uusi lakiehdotus
2. 
Laki 
Kevasta annetun lain muuttamisesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
Muutetaan Kevasta annetun lain muuttamisesta annetun lain (  /2020) 6 §:n 3 momentti seuraavasti: 
6 § 
Yleinen valvonta 
Valtiovarainministeriö asettaa enintään kuudeksi tilikaudeksi kerrallaan tilintarkastajan, jonka tehtävänä on tarkastaa Kevan kirjanpidosta ja muusta aineistosta, että Kevan esittämät 24 §:ssä tarkoitetut laskelmat valtion, evankelis-luterilaisen kirkon, Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Pankin eläkkeiden maksamiseen tarvittavasta summasta ja Kevan kustannusten korvauksesta antavat oikeat ja riittävät tiedot. Lisäksi tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa Kevan kirjanpidosta ja muusta aineistosta, että Keva on perinyt valtion ja kirkon työnantajan eläkemaksut valtion eläketurvan rahoituksesta annetun lain 2 §:n 1 momentin ja evankelis-luterilaisen kirkon rahoituksesta annetun lain 3 §:n 2 momentin mukaisina ja työntekijän eläkemaksut julkisten alojeneläkelain 168 §:n 2 momentin mukaisina ja että eläkemaksut sekä siirtymämaksut ja Työllisyysrahaston työeläkekustannusosuus on maksettu oikean suuruisina valtion eläkerahastolle ja että eläkemaksut ja Työllisyysrahaston työeläkekustannusosuus on maksettu oikean suuruisena evankelis-luterilaiselle kirkolle. Tilintarkastajan on oltava joko Tilintarkastusvalvonnan hyväksymä KHT-tilintarkastaja tai JHT-tilintarkastaja. Tilintarkastuksesta säädetään tilintarkastuslaissa (1141/2015). 
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021
Helsingissä 19.5.2020 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Anu
Vehviläinen
kesk
varapuheenjohtaja
Mia
Laiho
kok
jäsen
Kim
Berg
sd
jäsen
Anna-Kaisa
Ikonen
kok
jäsen
Kaisa
Juuso
ps
jäsen
Noora
Koponen
vihr
jäsen
Aki
Lindén
sd
jäsen
Hanna-Leena
Mattila
kesk
jäsen
Ilmari
Nurminen
sd
jäsen
Veronica
Rehn-Kivi
r
jäsen
Heidi
Viljanen
sd
varajäsen
Petri
Honkonen
kesk
varajäsen
Petri
Huru
ps
varajäsen
Katja
Hänninen
vas
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Harri
Sintonen
Viimeksi julkaistu 28.5.2020 12.45