Yleistä
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaan lääkekorvauksiin kohdistetaan 150 miljoonan euron säästöt vuodesta 2017 eteenpäin. Vuoden 2016 talousarvioesityksessä lääkekorvauksiin kohdistettuja säästöjä aikaistettiin niin, että 150 miljoonan euron kokonaissäästöstä 50 miljoonaa euroa toteutetaan jo vuonna 2016. Hallitus päätti kuitenkin puolittaa lääkekorvauksiin kohdistuvan säästön aikaistamisen ja antoi asiasta täydentävän hallituksen esityksen. Nyt esitetyt 25 miljoonan euron säästöt lääkekorvauksista kohdistetaan sekä vakuutettuihin että lääkealan toimijoihin. Valiokunta pitää myönteisenä ensi vuodelle suunniteltujen säästöjen kohtuullistamista.
Lääkekustannusten nousun hallitsemiseksi on toteutettu viime vuosikymmeninä useita toimenpiteitä. Tällaisia ovat olleet vakuutettujen omavastuun korotukset, lääkevaihdon käyttöön ottaminen, tukkuhintojen alentaminen ja vuonna 2009 käyttöön otettu viitehintajärjestelmä. Viime vuosina lääkekorvausmenoissa on toteutettu 113 miljoonan euron vuotuinen säästö vuoden 2013 alusta muun muassa alentamalla peruskorvauksen ja alemman erityiskorvauksen korvausprosentteja ja alentamalla viitehintajärjestelmään kuulumattomien lääkevalmisteiden kohtuullisia tukkuhintoja. Vuoden 2016 alusta 26 miljoonan euron säästö valtion lääkekorvausmenoissa päätettiin lain muutoksilla toteuttaa siten, että viitehintajärjestelmään kuuluvien alkuperäisvalmisteiden enimmäistukkuhintoja tarkistetaan, rinnakkaisvalmisteiden hinnoittelua uudistetaan ja otetaan käyttöön vuotuinen alkuomavastuu.
Lääkärinpalkkioihin kohdistetut korvaussäästöt ovat vuodesta 2016 alkaen yhteensä 38 miljoonaa euroa, hammaslääkärinpalkkioista vähennetään 40 miljoonaa euroa ja matkakorvauksista 25 miljoonaa euroa. Lisäksi hallituksen esityksessä ehdotetaan, että aiemmin lakkautettaviksi päätettyjen harkinnanvaraisten ASLAK- ja Tyk-kuntoutusten vuoden 2015 aikana käynnistyneet ja käynnistyvät jatkojaksot voidaan toteuttaa vuosina 2016 ja 2017 tähän varattavalla lisämäärärahalla.
Lääkekorvaukset
Lääkekorvauksiin kohdistettujen säästöjen toteuttamiseksi vuoden 2016 alusta voimaan tulevaa 45 euron alkuomavastuuta ehdotetaan korotettavaksi 50 euroon, ylemmän erityiskorvausluokan lääkekohtaista omavastuuta 3 eurosta 4,5 euroon ja vuosiomavastuun ylityksen jälkeistä lääkekohtaista omavastuuta 1,5 eurosta 2,5 euroon. Kansaneläkelaitoksen tekemien simulointien mukaan lääkkeiden käyttäjien omavastuu nousee muutettujen säästöehdotusten seurauksena keskimäärin 12 euroa vuodessa. Noin kahdella prosentilla lääkekorvauksia saaneista lääkekustannukset nousevat yli 50 euroa.
Ensi vuoden alusta käyttöön tulevalla lääkekorvausten alkuomavastuulla siirretään lääkekorvauksia vähän lääkkeitä käyttäviltä niitä paljon käyttäville, mikä aiheuttaa lääkekustannusten omavastuun painottumisen alkuvuoteen. Hyväksyessään asiaa koskevan lakiehdotuksen valiokunta piti alkuomavastuuta tarkoituksenmukaisena, mutta totesi, että uudistuksen vaikutuksia muun muassa pienituloisten pitkäaikaissairaiden ja erityisryhmien lääkekustannuksiin sekä toimeentulotuen ja muiden palvelujen tarpeeseen on seurattava huolellisesti (StVM 43/2014 vp). Nyt esitetyt lisäsäästöt kohdistuvat myös pienituloisiin ja paljon sairastaviin, ja niiden on arvioitu voivan johtaa toimeentulotuen tarpeen kasvuun. Valiokunta pitää tämän vuoksi vaikutusten huolellista seurantaa entistäkin tärkeämpänä. Seurannassa on lisäksi otettava huomioon muun muassa matkakustannusten korvauksiin ja asiakasmaksuihin tehtävien muutosten vaikutukset näihin ryhmiin ja väestöryhmien välisiin terveyseroihin.
Hallituksen päättämän lääkekorvausten vuonna 2017 toteutettavan 150 miljoonan euron säästön valmistelu on vasta alkuvaiheessa. Valiokunta korostaa, että säästöt tulee toteuttaa sosiaali- ja terveyspoliittisten tavoitteiden kannalta mahdollisimman vaikuttavasti ja oikeudenmukaisesti siten, että ne kohdistuvat ensisijaisesti muihin kuin pienituloisiin ja paljon lääkkeitä käyttäviin. Valiokunta pitää tärkeänä, että lääkekustannusten hillitsemisen keinoja etsitään valmistelun kiireellisyydestä huolimatta yhteistyössä terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja lääkealan toimijoiden kanssa. Säästöt on myös pyrittävä kohdentamaan siten, ettei lääketeollisuuden mahdollisuuksia uusien lääkkeiden kehittämiseen merkittävästi heikennetä.
Lääkealan toimijat
Vuonna 2014 lääkkeiden kokonaismyynti oli Suomessa 2 831 miljoonaa euroa. Tästä avohoidon reseptilääkkeiden myynti oli 1 978 miljoonaa euroa verollisin vähittäismyyntihinnoin. Lääkkeistä maksettiin yhteensä 1 306 miljoonaa euroa korvauksia noin 1 858 miljoonan euron kustannuksista.
Valiokunta pitää tärkeänä, että myös lääkealan toimijat osallistuvat ehdotuksen mukaan tarvittavien säästöjen toteutukseen. Lääkealan toimijoille säästöstä ehdotetaan kohdennettavaksi 12,5 miljoonaa euroa. Tämä ehdotetaan toteutettavaksi ottamalla vuonna 2016 määräaikaisesti käyttöön lääketeollisuutta ja lääketukkukauppoja koskeva uusi lääkekustannusten palautusmaksu, joka apteekkien osalta toteutetaan apteekkimaksun määräaikaisella korottamisella. Apteekkimaksun korotus ei koske pienimpiä apteekkeja ja suosii apteekkeja, joilla on sivuapteekki. Valiokunta pitää palautusmaksua perusteltuna ja lääkealan toimijoiden kannalta riittävän tasapuolisena ottaen huomioon, että kyse on vain vuoden kestävästä määräaikaisesta menettelystä.
Matkakustannusten korvaus
Sairausvakuutuksen matkakustannusten korvausten matkakohtaista omavastuuta ehdotetaan korotettavaksi 16 eurosta 25 euroon ja korotettua omavastuuta 32 eurosta 50 euroon. Matkakustannusten 272 euron vuotuista omavastuuosuutta ehdotetaan korotettavaksi 300 euroon, joka vastaa 12 yhdensuuntaisen matkan omavastuuosuuksien kustannuksia.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yksittäisen matkan omavastuun nostaminen 9 eurolla matkaa kohden voi vähentää terveyspalvelujen käyttöä erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Matkakorvaukset kohdentuvat pääosin iäkkäille, pienituloisille asiakkaille, jotka hakevat korvausta matkoista julkiseen erikoissairaanhoitoon tai hoidon vaatimiin kontrollikäynteihin. Esityksen on arvioitu voivan lisätä toimeentulotuen tarvetta tällä asiakasryhmällä. Matkakustannusten vuotuinen omavastuu täyttyy jo 12 yhdensuuntaisen matkan jälkeen aiempien 17 matkan sijaan. Vuotuisen omavastuun korotus on yksittäisten matkojen omavastuun korotusta maltillisempi, mikä jossain määrin kohtuullistaa omavastuun korotusta. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös matkakustannusten omavastuun säästöjen vaikutuksia ja yhteisvaikutuksia muiden säästötoimien ja asiakasmaksujen korotusten kanssa seurataan.
Lääkärin ja hammaslääkärin palkkioiden korvaukset
Sairaanhoitokorvauksiin kohdistettavien säästöjen toteuttamiseksi ehdotetaan, että Kansaneläkelaitos tarkistaa vuoden 2016 korvaustaksoja vahvistaessaan lääkärin- ja hammaslääkärin palkkioiden sekä näiden määräämän tutkimuksen ja hoidon korvaustasoa ja korvausten rakennetta siten, että sairaanhoitovakuutuksen korvausmenot vähenevät 78 miljoonalla eurolla. Säästöstä 40 miljoonaa euroa kohdistetaan hammashoidon korvausmenoon ja 38 miljoonaa euroa lääkärinpalkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon korvausmenoihin. Hammashoidon korvauksiin kohdistuva säästö ehdotetaan kohdistettavaksi niin, että suun tutkimuksen korvaustaso voidaan säilyttää nykyisellä tasolla.
Lääkärinpalkkioiden korvaustaso alenee keskimäärin 21 prosentista noin 14 prosenttiin ja hammashoidon korvaus keskimäärin 25 prosentista noin 15 prosenttiin. Korvaustason alentamisen arvioidaan lisäävän hoitoon hakeutumista terveyskeskuksiin, joissa hoidosta perittävät maksut ovat asiakkaille halvempia yksityiseen hoitoon verrattuna. Esityksen perustelujen mukaan korvaustason alentaminen voi lisätä kunnallisen terveydenhuollon menoja, mutta vaikutuksen suuruuden tarkka arviointi on vaikeaa.
Korvaustason alentamisen vaikutus on todennäköisesti suurempi suun terveydenhuollossa, jossa yksityisten palvelujen osuus on merkittävämpi. Suun terveydenhuollolla on myös huomattava merkitys yleisen terveydentilan ja muiden sairauksien ehkäisemisen kannalta. Hoidon oikea-aikaisen toteuttamisen kannalta on tärkeää huolehtia siitä, ettei kunnallisen hammashuollon potilasmäärän kasvaminen aiheuta terveydelle haitallista viivästymistä hoidon saamisessa.
Noin puolet lääkärinpalkkioista korvausta saaneista on saanut korvauksia silmätautien tai gynekologian lääkärikäyntien perusteella. Valiokunta pitää tärkeänä, että erityisesti pienituloisten mahdollisuudet käyttää myös näiden erikoisalojen terveyspalveluja turvataan.
Harkinnanvarainen kuntoutus
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia määräaikaisesti siten, että harkinnanvaraisena kuntoutuksena järjestettävän, kuntoutujan työssä jatkamista mahdollistavan kuntoutuksen menoista 4,5 miljoonaa euroa voidaan maksaa sairausvakuutusrahastosta työtulovakuutuksen kuluina vuonna 2016. Valiokunta pitää sekä vakuutettujen että palveluntuottajien kannalta asianmukaisena, että harkinnanvaraisen kuntoutuksen päätöksen aiemmin saaneiden vakuutettujen mahdollisuus päästä kuntoutukseen toteutuu.
Lopuksi
Valiokunta pitää ehdotettuja säästöjä valtiontalouden tasapainottamisen kannalta perusteltuina. Valiokunta toteaa kuitenkin, että ensi vuodelle nyt tehtävien lääkekorvausten säästöjen vaikutuksia on tarpeen arvioida huolellisesti ja valmistella hallituksen päättämän lisäsäästön kohdentamista siten, että sairausvakuutuskorvaukset mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla tukevat sosiaali- ja terveyspoliittisia tavoitteita.
Valiokunta pitää tärkeänä, että tehokkaita toimenpiteitä vakuutettujen ja yhteiskunnan lääkekustannusten kasvun hallitsemiseksi löydetään. Lääkehuollon keskeinen tavoite on mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito kaikille sitä tarvitseville. Hallitusohjelmassa näihin tavoitteisiin on päätetty pyrkiä rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelmalla, jonka tarkoituksena on parantaa potilaan kokonaisvaltaisen hoidon toteutumista, parantaa ihmisten toimintakykyä sekä luoda edellytykset kustannustehokkaalle lääkehoidolle niin potilaan kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.
Valiokunta katsoo, että lääkehoidossa on edelleen saavutettavissa merkittäviä kustannussäästöjä lisäämällä lääkealan hintakilpailua muun muassa lääkevaihtoa ja viitehintajärjestelmän käyttöä tehostamalla. Turhaa lääkkeiden käyttöä voidaan vähentää esimerkiksi lääkkeiden ylikäyttöä ja lääkejätteen määrää vähentävillä keinoilla. Lähitulevaisuudessa säästöjä voidaan saada lisäksi biologisia lääkkeitä vastaavilla ns. biosimilaareilla lääkkeillä. Edellä mainituilla keinoilla säästöjä voidaan myös toteuttaa siten, ettei lääkkeiden käyttäjien omavastuuosuuksia nosteta. Apteekkien lääkkeiden toimittamisesta saama kate on mahdollista kytkeä nykyistä paremmin lääkkeen toimittamisesta aiheutuvaa työmäärää vastaavaksi.
Lääkehoidon kehittämisessä on välttämätöntä hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon uusien tietojärjestelmien mahdollisuuksia siten, että terveydenhuollon ammattihenkilöillä on käytettävissään ajantasaiset tiedot muun muassa potilaan kokonaislääkityksestä, lääkkeiden yhteisvaikutuksista ja mahdollisista sivuvaikutuksista sekä lääkkeiden hinnoista. Lisäksi on kehitettävä sekä ammattihenkilöiden että lääkkeiden käyttäjien luotettavan ja näyttöön perustuvan lääketiedon saatavuutta.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kestävyyden kannalta on tärkeää, että samanaikaisesti pyritään kehittämään potilaiden mahdollisuuksia esimerkiksi käyttää etäyhteyksiä ja vastata nykyistä paremmin hoitonsa toteutumisesta terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjeiden mukaisesti.
Eduskunta-aloite
Valiokunta ei ehdota muutoksia hallituksen esityksessä käsiteltyihin lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioiden sairausvakuutuskorvauksien leikkauksiin, mistä seuraa, että toimenpidealoite on hylättävä.