Valiokunnan mietintö
StVM
13
2015 vp
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, sairausvakuutuslain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä apteekkimaksusta annetun lain 2 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, sairausvakuutuslain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä apteekkimaksusta annetun lain 2 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 106/2015 vp) täydentämisestä
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, sairausvakuutuslain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä apteekkimaksusta annetun lain 2 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 106/2015 vp): Asia on saapunut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, sairausvakuutuslain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä apteekkimaksusta annetun lain 2 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 106/2015 vp) täydentämisestä (HE 128/2015 vp): Asia on saapunut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 
Eduskunta-aloite
Esityksen yhteydessä valiokunta on käsitellyt seuraavan aloitteen: 
Toimenpidealoite
TPA
11
2015 vp
Touko
Aalto
vihr
ym.
Toimenpidealoite lääkärinpalkkioiden ja hammashoidon sekä tutkimuksen ja hoidon korvaustaksojen enimmäismäärien pienentämisestä.
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
neuvotteleva virkamies
Kirsi
Päivänsalo
sosiaali- ja terveysministeriö
neuvotteleva virkamies
Sanna
Pekkarinen
sosiaali- ja terveysministeriö
hallitussihteeri
Milja
Tiainen
sosiaali- ja terveysministeriö
budjettineuvos
Outi
Luoma-aho
valtiovarainministeriö
etuuspäällikkö
Jaana
Kruuti
Kansaneläkelaitos
tiimipäällikkö
Jaana
Martikainen
Kansaneläkelaitos
pääsuunnittelija
Anne
Giss
Kansaneläkelaitos
tutkija
Katri
Aaltonen
Kansaneläkelaitos
ylijohtaja
Sinikka
Rajaniemi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
johtaja
Lauri
Pelkonen
Lääkkeiden hintalautakunta
lakimies
Kaarina
Koskela
Lääkkeiden hintalautakunta
toimitusjohtaja
Antti
Vatanen
Apteekkitavaratukkukauppiaat r.y.
asiantuntija
Jarno
Talvitie
Kuntoutuksen toimialayhdistys ry
lääkepoliittinen johtaja
Sirpa
Rinta
Lääketeollisuus ry
toiminnanjohtaja
Heikki
Bothas
Rinnakkaislääketeollisuus ry
erityisasiantuntija
Päivi
Opari
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
toimitusjohtaja
Merja
Hirvonen
Suomen Apteekkariliitto ry
toiminnanjohtaja
Matti
Pöyry
Suomen Hammaslääkäriliitto
terveyspolitiikan asiantuntija
Lauri
Vuorenkoski
Suomen Lääkäriliitto ry.
Valiokunta on saanut kirjalliset lausunnot: 
Suomen Kuntaliitto
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
Suomen Diabetesliitto ry
Suomen Lääkerinnakkaistuojat ry
Suomen Sydänliitto ry
Terveyspalvelualan Liitto ry.
HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITE
Hallituksen esitys HE 106/2015 vp
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sairausvakuutuslakia, sairausvakuutuslain muuttamisesta annettua lakia sekä apteekkimaksusta annettua lakia. Esityksen tavoitteena on toteuttaa pääministeri Juha Sipilän hallituksen päättämät säästöt sairausvakuutuksen lääke-, sairaanhoito- ja matkakorvausmenoissa vuodesta 2016 lukien. Vakuutetun omavastuuosuuksia lääke- ja matkakustannuksista ehdotetaan korotettaviksi. Lisäksi myös lääkealan toimijoiden ehdotetaan osallistuvan vuoden 2016 lääkekorvaussäästöjen toteuttamiseen erinäisin toimenpitein. Lääkevalmisteen myyntiluvan haltijoille tai myyntiluvan haltijan edustajille ja lääketukkukaupoille ehdotetaan säädettäväksi vuonna 2016 toteutettava kertaluonteinen palautusmaksu. Apteekkien osallistuminen toteutettaisiin muuttamalla apteekkimaksutaulukkoa väliaikaisesti. 
Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. 
Hallituksen esitys HE 128/2015 vp
Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi hallituksen esitystä laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, sairausvakuutuslain muuttamisesta annetun lain muuattmisesta sekä apteekkimaksusta annetun lain 2 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. 
Hallitus on päättänyt pienentää lääkekorvauksiin vuonna 2016 kohdistuvan 50 miljoonan euron säästötavoitteen puoleen. Esityksessä ehdotetaan, että 25 miljoonan euron lääkekorvaussäästö toteutetaan siten, että toimenpiteiden vaikutukset kohdistuvat sekä vakuutettuihin että lääkealan toimijoihin. Hallituksen päätöksen toteuttamiseksi esityksessä ehdotetaan edellä mainittuja lakeja muutettaviksi siten, että vakuutetun alkuomavastuu muutetaan 50 euroon, ylemmän erityiskorvausluokan lääkekohtainen omavastuu muutetaan 4,50 euroon ja vuosiomavastuun ylityksen jälkeinen lääkekohtainen omavastuu muutetaan 2,50 euroksi. Lääkealan toimijoille säästöstä ehdotetaan kohdennettavaksi yhteensä 12,5 miljoonaa euroa, ja säästö toteutettaisiin vuonna 2016 kertaluontoisella palautusmaksulla ja apteekkimaksun väliaikaisella korotuksella. 
Esitys liittyy valtion vuoden 2016 täydentävään talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. 
Toimenpidealoite
TPA 11/2015 vp. Toimenpidealoitteessa ehdotetaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sairausvakuutuslain 3 luvun 6 §:n mukaisen asetuksen muuttamiseksi siten, että lääkärinpalkkioiden ja hammashoidon sekä tutkimuksen ja hoidon korvaustaksojen enimmäismääriä alennetaan vielä noin 20 %:lla. 
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Yleistä
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaan lääkekorvauksiin kohdistetaan 150 miljoonan euron säästöt vuodesta 2017 eteenpäin. Vuoden 2016 talousarvioesityksessä lääkekorvauksiin kohdistettuja säästöjä aikaistettiin niin, että 150 miljoonan euron kokonaissäästöstä 50 miljoonaa euroa toteutetaan jo vuonna 2016. Hallitus päätti kuitenkin puolittaa lääkekorvauksiin kohdistuvan säästön aikaistamisen ja antoi asiasta täydentävän hallituksen esityksen. Nyt esitetyt 25 miljoonan euron säästöt lääkekorvauksista kohdistetaan sekä vakuutettuihin että lääkealan toimijoihin. Valiokunta pitää myönteisenä ensi vuodelle suunniteltujen säästöjen kohtuullistamista. 
Lääkekustannusten nousun hallitsemiseksi on toteutettu viime vuosikymmeninä useita toimenpiteitä. Tällaisia ovat olleet vakuutettujen omavastuun korotukset, lääkevaihdon käyttöön ottaminen, tukkuhintojen alentaminen ja vuonna 2009 käyttöön otettu viitehintajärjestelmä. Viime vuosina lääkekorvausmenoissa on toteutettu 113 miljoonan euron vuotuinen säästö vuoden 2013 alusta muun muassa alentamalla peruskorvauksen ja alemman erityiskorvauksen korvausprosentteja ja alentamalla viitehintajärjestelmään kuulumattomien lääkevalmisteiden kohtuullisia tukkuhintoja. Vuoden 2016 alusta 26 miljoonan euron säästö valtion lääkekorvausmenoissa päätettiin lain muutoksilla toteuttaa siten, että viitehintajärjestelmään kuuluvien alkuperäisvalmisteiden enimmäistukkuhintoja tarkistetaan, rinnakkaisvalmisteiden hinnoittelua uudistetaan ja otetaan käyttöön vuotuinen alkuomavastuu.  
Lääkärinpalkkioihin kohdistetut korvaussäästöt ovat vuodesta 2016 alkaen yhteensä 38 miljoonaa euroa, hammaslääkärinpalkkioista vähennetään 40 miljoonaa euroa ja matkakorvauksista 25 miljoonaa euroa. Lisäksi hallituksen esityksessä ehdotetaan, että aiemmin lakkautettaviksi päätettyjen harkinnanvaraisten ASLAK- ja Tyk-kuntoutusten vuoden 2015 aikana käynnistyneet ja käynnistyvät jatkojaksot voidaan toteuttaa vuosina 2016 ja 2017 tähän varattavalla lisämäärärahalla. 
Lääkekorvaukset
Lääkekorvauksiin kohdistettujen säästöjen toteuttamiseksi vuoden 2016 alusta voimaan tulevaa 45 euron alkuomavastuuta ehdotetaan korotettavaksi 50 euroon, ylemmän erityiskorvausluokan lääkekohtaista omavastuuta 3 eurosta 4,5 euroon ja vuosiomavastuun ylityksen jälkeistä lääkekohtaista omavastuuta 1,5 eurosta 2,5 euroon. Kansaneläkelaitoksen tekemien simulointien mukaan lääkkeiden käyttäjien omavastuu nousee muutettujen säästöehdotusten seurauksena keskimäärin 12 euroa vuodessa. Noin kahdella prosentilla lääkekorvauksia saaneista lääkekustannukset nousevat yli 50 euroa.  
Ensi vuoden alusta käyttöön tulevalla lääkekorvausten alkuomavastuulla siirretään lääkekorvauksia vähän lääkkeitä käyttäviltä niitä paljon käyttäville, mikä aiheuttaa lääkekustannusten omavastuun painottumisen alkuvuoteen. Hyväksyessään asiaa koskevan lakiehdotuksen valiokunta piti alkuomavastuuta tarkoituksenmukaisena, mutta totesi, että uudistuksen vaikutuksia muun muassa pienituloisten pitkäaikaissairaiden ja erityisryhmien lääkekustannuksiin sekä toimeentulotuen ja muiden palvelujen tarpeeseen on seurattava huolellisesti (StVM 43/2014 vp). Nyt esitetyt lisäsäästöt kohdistuvat myös pienituloisiin ja paljon sairastaviin, ja niiden on arvioitu voivan johtaa toimeentulotuen tarpeen kasvuun. Valiokunta pitää tämän vuoksi vaikutusten huolellista seurantaa entistäkin tärkeämpänä. Seurannassa on lisäksi otettava huomioon muun muassa matkakustannusten korvauksiin ja asiakasmaksuihin tehtävien muutosten vaikutukset näihin ryhmiin ja väestöryhmien välisiin terveyseroihin.  
Hallituksen päättämän lääkekorvausten vuonna 2017 toteutettavan 150 miljoonan euron säästön valmistelu on vasta alkuvaiheessa. Valiokunta korostaa, että säästöt tulee toteuttaa sosiaali- ja terveyspoliittisten tavoitteiden kannalta mahdollisimman vaikuttavasti ja oikeudenmukaisesti siten, että ne kohdistuvat ensisijaisesti muihin kuin pienituloisiin ja paljon lääkkeitä käyttäviin. Valiokunta pitää tärkeänä, että lääkekustannusten hillitsemisen keinoja etsitään valmistelun kiireellisyydestä huolimatta yhteistyössä terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja lääkealan toimijoiden kanssa. Säästöt on myös pyrittävä kohdentamaan siten, ettei lääketeollisuuden mahdollisuuksia uusien lääkkeiden kehittämiseen merkittävästi heikennetä.  
Lääkealan toimijat
Vuonna 2014 lääkkeiden kokonaismyynti oli Suomessa 2 831 miljoonaa euroa. Tästä avohoidon reseptilääkkeiden myynti oli 1 978 miljoonaa euroa verollisin vähittäismyyntihinnoin. Lääkkeistä maksettiin yhteensä 1 306 miljoonaa euroa korvauksia noin 1 858 miljoonan euron kustannuksista. 
Valiokunta pitää tärkeänä, että myös lääkealan toimijat osallistuvat ehdotuksen mukaan tarvittavien säästöjen toteutukseen. Lääkealan toimijoille säästöstä ehdotetaan kohdennettavaksi 12,5 miljoonaa euroa. Tämä ehdotetaan toteutettavaksi ottamalla vuonna 2016 määräaikaisesti käyttöön lääketeollisuutta ja lääketukkukauppoja koskeva uusi lääkekustannusten palautusmaksu, joka apteekkien osalta toteutetaan apteekkimaksun määräaikaisella korottamisella. Apteekkimaksun korotus ei koske pienimpiä apteekkeja ja suosii apteekkeja, joilla on sivuapteekki. Valiokunta pitää palautusmaksua perusteltuna ja lääkealan toimijoiden kannalta riittävän tasapuolisena ottaen huomioon, että kyse on vain vuoden kestävästä määräaikaisesta menettelystä.  
Matkakustannusten korvaus
Sairausvakuutuksen matkakustannusten korvausten matkakohtaista omavastuuta ehdotetaan korotettavaksi 16 eurosta 25 euroon ja korotettua omavastuuta 32 eurosta 50 euroon. Matkakustannusten 272 euron vuotuista omavastuuosuutta ehdotetaan korotettavaksi 300 euroon, joka vastaa 12 yhdensuuntaisen matkan omavastuuosuuksien kustannuksia.  
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yksittäisen matkan omavastuun nostaminen 9 eurolla matkaa kohden voi vähentää terveyspalvelujen käyttöä erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Matkakorvaukset kohdentuvat pääosin iäkkäille, pienituloisille asiakkaille, jotka hakevat korvausta matkoista julkiseen erikoissairaanhoitoon tai hoidon vaatimiin kontrollikäynteihin. Esityksen on arvioitu voivan lisätä toimeentulotuen tarvetta tällä asiakasryhmällä. Matkakustannusten vuotuinen omavastuu täyttyy jo 12 yhdensuuntaisen matkan jälkeen aiempien 17 matkan sijaan. Vuotuisen omavastuun korotus on yksittäisten matkojen omavastuun korotusta maltillisempi, mikä jossain määrin kohtuullistaa omavastuun korotusta. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös matkakustannusten omavastuun säästöjen vaikutuksia ja yhteisvaikutuksia muiden säästötoimien ja asiakasmaksujen korotusten kanssa seurataan. 
Lääkärin ja hammaslääkärin palkkioiden korvaukset
Sairaanhoitokorvauksiin kohdistettavien säästöjen toteuttamiseksi ehdotetaan, että Kansaneläkelaitos tarkistaa vuoden 2016 korvaustaksoja vahvistaessaan lääkärin- ja hammaslääkärin palkkioiden sekä näiden määräämän tutkimuksen ja hoidon korvaustasoa ja korvausten rakennetta siten, että sairaanhoitovakuutuksen korvausmenot vähenevät 78 miljoonalla eurolla. Säästöstä 40 miljoonaa euroa kohdistetaan hammashoidon korvausmenoon ja 38 miljoonaa euroa lääkärinpalkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon korvausmenoihin. Hammashoidon korvauksiin kohdistuva säästö ehdotetaan kohdistettavaksi niin, että suun tutkimuksen korvaustaso voidaan säilyttää nykyisellä tasolla.  
Lääkärinpalkkioiden korvaustaso alenee keskimäärin 21 prosentista noin 14 prosenttiin ja hammashoidon korvaus keskimäärin 25 prosentista noin 15 prosenttiin. Korvaustason alentamisen arvioidaan lisäävän hoitoon hakeutumista terveyskeskuksiin, joissa hoidosta perittävät maksut ovat asiakkaille halvempia yksityiseen hoitoon verrattuna. Esityksen perustelujen mukaan korvaustason alentaminen voi lisätä kunnallisen terveydenhuollon menoja, mutta vaikutuksen suuruuden tarkka arviointi on vaikeaa.  
Korvaustason alentamisen vaikutus on todennäköisesti suurempi suun terveydenhuollossa, jossa yksityisten palvelujen osuus on merkittävämpi. Suun terveydenhuollolla on myös huomattava merkitys yleisen terveydentilan ja muiden sairauksien ehkäisemisen kannalta. Hoidon oikea-aikaisen toteuttamisen kannalta on tärkeää huolehtia siitä, ettei kunnallisen hammashuollon potilasmäärän kasvaminen aiheuta terveydelle haitallista viivästymistä hoidon saamisessa.  
Noin puolet lääkärinpalkkioista korvausta saaneista on saanut korvauksia silmätautien tai gynekologian lääkärikäyntien perusteella. Valiokunta pitää tärkeänä, että erityisesti pienituloisten mahdollisuudet käyttää myös näiden erikoisalojen terveyspalveluja turvataan.  
Harkinnanvarainen kuntoutus
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia määräaikaisesti siten, että harkinnanvaraisena kuntoutuksena järjestettävän, kuntoutujan työssä jatkamista mahdollistavan kuntoutuksen menoista 4,5 miljoonaa euroa voidaan maksaa sairausvakuutusrahastosta työtulovakuutuksen kuluina vuonna 2016. Valiokunta pitää sekä vakuutettujen että palveluntuottajien kannalta asianmukaisena, että harkinnanvaraisen kuntoutuksen päätöksen aiemmin saaneiden vakuutettujen mahdollisuus päästä kuntoutukseen toteutuu.  
Lopuksi
Valiokunta pitää ehdotettuja säästöjä valtiontalouden tasapainottamisen kannalta perusteltuina. Valiokunta toteaa kuitenkin, että ensi vuodelle nyt tehtävien lääkekorvausten säästöjen vaikutuksia on tarpeen arvioida huolellisesti ja valmistella hallituksen päättämän lisäsäästön kohdentamista siten, että sairausvakuutuskorvaukset mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla tukevat sosiaali- ja terveyspoliittisia tavoitteita.  
Valiokunta pitää tärkeänä, että tehokkaita toimenpiteitä vakuutettujen ja yhteiskunnan lääkekustannusten kasvun hallitsemiseksi löydetään. Lääkehuollon keskeinen tavoite on mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito kaikille sitä tarvitseville. Hallitusohjelmassa näihin tavoitteisiin on päätetty pyrkiä rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelmalla, jonka tarkoituksena on parantaa potilaan kokonaisvaltaisen hoidon toteutumista, parantaa ihmisten toimintakykyä sekä luoda edellytykset kustannustehokkaalle lääkehoidolle niin potilaan kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.  
Valiokunta katsoo, että lääkehoidossa on edelleen saavutettavissa merkittäviä kustannussäästöjä lisäämällä lääkealan hintakilpailua muun muassa lääkevaihtoa ja viitehintajärjestelmän käyttöä tehostamalla. Turhaa lääkkeiden käyttöä voidaan vähentää esimerkiksi lääkkeiden ylikäyttöä ja lääkejätteen määrää vähentävillä keinoilla. Lähitulevaisuudessa säästöjä voidaan saada lisäksi biologisia lääkkeitä vastaavilla ns. biosimilaareilla lääkkeillä. Edellä mainituilla keinoilla säästöjä voidaan myös toteuttaa siten, ettei lääkkeiden käyttäjien omavastuuosuuksia nosteta. Apteekkien lääkkeiden toimittamisesta saama kate on mahdollista kytkeä nykyistä paremmin lääkkeen toimittamisesta aiheutuvaa työmäärää vastaavaksi.  
Lääkehoidon kehittämisessä on välttämätöntä hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon uusien tietojärjestelmien mahdollisuuksia siten, että terveydenhuollon ammattihenkilöillä on käytettävissään ajantasaiset tiedot muun muassa potilaan kokonaislääkityksestä, lääkkeiden yhteisvaikutuksista ja mahdollisista sivuvaikutuksista sekä lääkkeiden hinnoista. Lisäksi on kehitettävä sekä ammattihenkilöiden että lääkkeiden käyttäjien luotettavan ja näyttöön perustuvan lääketiedon saatavuutta.  
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kestävyyden kannalta on tärkeää, että samanaikaisesti pyritään kehittämään potilaiden mahdollisuuksia esimerkiksi käyttää etäyhteyksiä ja vastata nykyistä paremmin hoitonsa toteutumisesta terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjeiden mukaisesti.  
Eduskunta-aloite
Valiokunta ei ehdota muutoksia hallituksen esityksessä käsiteltyihin lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioiden sairausvakuutuskorvauksien leikkauksiin, mistä seuraa, että toimenpidealoite on hylättävä.  
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 128/2015 vp sisältyvät 2. ja 3. lakiehdotuksen. 
Eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen HE 106/2015 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen ja hallituksen esitykseen HE 128/2015 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen yhdistettyinä 1. lakiehdotukseksi
Eduskunta hylkää hallituksen esitykseen HE 106/2015 vp sisältyvät 2. ja 3. lakiehdotuksen. 
Eduskunta hylkää toimenpidealoitteen TPA 11/2015 vp. 
Valiokunnan muutosehdotukset
1. 
Laki 
sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 4 luvun 7 § ja 18 luvun 11 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 4 luvun 7 § laissa 1256/2014 ja 18 luvun 11 §:n 2 momentti laissa 986/2008, sekä 
lisätään 18 lukuun väliaikaisesti uusi 10 a—10 c § ja luvun 11 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 1113/2005, 986/2008 ja 880/2015, väliaikaisesti uusi 1 a kohta seuraavasti: 
4 luku 
Matkakustannusten korvaaminen 
7 § (kuten HE 106/2015 vp) 
Korvauksen määrä ja omavastuuosuus 
Vakuutetulle aiheutuneet matkakustannukset korvataan kokonaan siltä osin kuin ne yhdensuuntaiselta matkalta ylittävät 25 euroa (omavastuuosuus). Korvaus maksetaan kuitenkin enintään matkakustannuksen korvauksen perusteeksi vahvistetun korvaustaksan määrästä. 
Vakuutetulle taksin käytöstä aiheutuneet matkakustannukset korvataan kuitenkin 1 momentista poiketen kokonaan siltä osin kuin ne yhdensuuntaiselta matkalta ylittävät 50 euroa (korotettu omavastuu), jos taksimatkaa ei ole tilattu Kansaneläkelaitoksen kanssa sopimuksen suorakorvausmenettelystä tehneestä tilausvälityskeskuksesta. Korotettua omavastuuta ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa, toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai valtiossa, joka soveltaa Euroopan unionin lainsäädäntöä. 
Jos vakuutetun maksettavaksi jäävien saman kalenterivuoden aikana syntyneiden tämän lain tai Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetussa laissa tarkoitettujen korvattavien matkojen matkakustannusten yhteismäärä ylittää 300 euroa (vuotuinen omavastuuosuus), ylittävä osa korvataan kokonaan, kuitenkin enintään vahvistetun korvaustaksan mukaiseen määrään. Jos taksimatkaa ei ole tilattu 2 momentissa tarkoitetusta tilausvälityskeskuksesta, taksimatkan kustannuksen omavastuuosuus ei kerrytä vuotuista omavastuuosuutta eikä taksimatkan kustannuksen korotettua omavastuuta korvata vuotuisen omavastuuosuuden täyttymisen jälkeen. 
18 luku 
Sairausvakuutusrahasto ja vakuutusmaksut 
10 a § (kuten HE 128/2015 vp) 
Palautusmaksuvelvollisuus 
Lääkevalmisteen myyntiluvan haltijoiden tai näiden edustajien sekä lääketukkukauppojen on suoritettava Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastolle 18 luvun 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen lääkekorvausmenojen pienentämiseksi vuonna 2016 maksu, joka on yhteensä 7 100 000 euroa. Palautusmaksu määritetään 5 luvun 1 §:n mukaan lääkekorvausjärjestelmän piiriin kuuluvien lääkevalmisteiden vuoden 2015 toteutuneen sairausvakuutuksesta korvatun tukkuhintaisen myynnin perusteella. Myyntiluvan haltijoiden tai näiden edustajien yhteenlaskettu osuus on 6 900 000 euroa ja lääketukkukauppojen yhteenlaskettu osuus 200 000 euroa.  
Edellä 1 momentissa myyntiluvan haltijoille tai näiden edustajille säädetty maksuosuus määritetään näiden kesken siinä suhteessa kuin myyntiluvan haltijan tai tämän edustajan edustamien lääkevalmisteiden korvattu tukkuhintainen kokonaismyynti on vuonna 2015 toteutuneesta palautusmaksun perusteena olevien sairausvakuutuksesta korvattujen lääkevalmisteiden korvatusta tukkuhintaisesta kokonaismyynnistä. Palautusmaksu kohdistetaan lääkevalmisteen vuoden 2015 viimeisimpään myyntiluvan haltijaan tai tämän edustajaan.  
Lääketukkukaupoille 1 momentissa säädetty maksuosuus määritetään näiden kesken siinä suhteessa kuin lääketukkukaupan edustamien lääkevalmisteiden korvattu tukkuhintainen kokonaismyynti on vuonna 2015 toteutuneesta palautusmaksun perusteena olevien sairausvakuutuksesta korvattujen lääkevalmisteiden korvatusta tukkuhintaisesta kokonaismyynnistä. Palautusmaksu kohdistetaan lääkevalmisteen vuoden 2015 viimeisimpään lääketukkukauppaan.  
10 b § (kuten HE 106/2015 vp) 
Palautusmaksun määrääminen 
Kansaneläkelaitos määrää palautusmaksun, antaa siitä päätöksen ja perii palautusmaksun. Ennen asian ratkaisemista Kansaneläkelaitoksen on kuultava myyntiluvan haltijaa tai tämän edustajaa sekä lääketukkukauppaa. Palautusmaksusta annettavan päätöksen sekä ennen lopullista päätöstä annettavan päätösehdotuksen tulee perustua Kansaneläkelaitoksella oleviin tietoihin vuonna 2015 5 luvun 1 §:n mukaan lääkekorvausjärjestelmän piiriin kuuluvien lääkevalmisteiden toteutuneesta sairausvakuutuksesta korvatusta tukkuhintaisesta myynnistä ja myyntiluvan haltijan tai tämän edustajan tai lääketukkukaupan edustamien lääkevalmisteiden osuuteen tästä myynnistä. 
Palautusmaksua, joka on pienempi kuin 150 euroa, ei peritä. 
Palautusmaksu on suoritettava viimeistään 1 päivänä syyskuuta 2016. 
Palautusmaksulle, jota ei ole suoritettu määräaikana, peritään viivästysajalta korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukainen vuotuinen viivästyskorko. Palautusmaksu on suoraan ulosottokelpoinen. Sen perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007). 
Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä Lääkkeiden hintalautakunnalta ja myyntiluvan haltijoilta tai näiden edustajilta sekä lääketukkukaupoilta palautusmaksun määrittämiseksi ja perimiseksi tarpeelliset tiedot. 
10 c § (kuten HE 106/2015 vp) 
Muutoksenhaku ja oikaisu palautusmaksupäätökseen 
Kansaneläkelaitoksen päätökseen palautusmaksusta saa vaatia oikaisua Kansaneläkelaitokselta siten kuin hallintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. 
Kansaneläkelaitoksen päätöstä palautusmaksusta on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu. 
11 § (kuten HE 106/2015 vp) 
Työtulovakuutuksen kulut 
Sairausvakuutusrahastosta maksettavia työtulovakuutuksen kuluja ovat: 
1 a) 4 500 000 euroa Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 12 §:n 1 momentissa tarkoitetun harkinnanvaraisen kuntoutuksen menoista 1 päivän tammikuuta 2016 ja 31 päivän joulukuuta 2016 välisenä aikana; 
Edellä 1 §:n 6 kohdassa tarkoitetuista toimintakuluista työtulovakuutuksen kuluja ovat 1 momentin 1—5 kohdassa tarkoitettujen etuuksien ja korvausten toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat toimintakulut. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 18 luvun 10 a—10 c § ja 11 §:n 1 momentin 1 a kohta ovat voimassa 31 päivään joulukuuta 2016. 
2. 
Laki 
sairausvakuutuslain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan sairausvakuutuslain muuttamisesta annetun lain (252/2015) 5 luvun 3 a §:n 1 momentti, 5 §:n 2 momentin 2 kohta, 8 §:n 1 momentti ja 9 a §:n 1 momentti seuraavasti: 
5 luku 
Lääkekorvaukset 
3 a § 
Alkuomavastuu 
Vakuutetulla on oikeus saada korvausta lääkekustannuksista sen jälkeen, kun vakuutetun tämän luvun mukaan korvaukseen oikeuttavien lääkkeiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden korvauksen perusteena olevat kustannukset ylittävät 50 euroa saman kalenterivuoden aikana (alkuomavastuu).  
5 § 
Erityiskorvaus 
Lääkkeen erityiskorvaus 9 §:n 1, 2 tai 3 momentissa tarkoitetusta korvauksen perusteesta on: 
2) 100 prosenttia 4,50 euron lääkekohtaisen omavastuun ylittävältä osalta alkuomavastuun täyttymisen jälkeen, jos kysymyksessä on vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoidossa tarvittava, vaikutustavaltaan korvaava tai korjaava välttämätön lääke (ylempi erityiskorvaus).  
8 § 
Vuosiomavastuu ja oikeus lisäkorvaukseen 
Jos saman kalenterivuoden aikana alkuomavastuun ja vakuutetulle tämän luvun mukaan korvatuista lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista sekä perusvoiteista korvaamatta jääneiden korvauksen perusteena olevien kustannusten yhteismäärä ylittää 610 euroa (vuosiomavastuu), vakuutetulla on oikeus ylittävältä määrältä lisäkorvaukseen. Lisäkorvaus on 100 prosenttia 2,50 euron lääkekohtaisen omavastuun ylittävältä osalta. 
9 a § 
Poikkeava lääkekohtainen omavastuu ja sen periminen 
Sen estämättä, mitä 5 §:n 2 momentin 2 kohdassa, 8 §:n 1 momentissa ja 9 §:n 5 momentissa säädetään, lääkekohtainen omavastuu voidaan periä poikkeuksellisesti jokaiselta alkavalta hoitoviikolta, jos sairauden hoidossa käytettävän lääkkeen enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava lääkemäärä on lääketieteellisistä tai hoidollisista syistä tai lääkevalmisteen farmaseuttisten ominaisuuksien johdosta ostettava useana toimituseränä taikka kyse on annosjaellusta lääkkeestä. Tällöin 5 §:n 2 momentin 2 kohdan mukainen lääkekohtainen omavastuu on 0,38 euroa ja 8 §:n 1 momentin mukainen lääkekohtainen omavastuu 0,21 euroa jokaiselta alkavalta hoitoviikolta. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
3. 
Laki 
apteekkimaksusta annetun lain 2 §:n väliaikaisesta muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan väliaikaisesti apteekkimaksusta annetun lain (148/1946) 2 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 977/2013, seuraavasti: 
2 § 
Apteekkimaksu määrätään liikevaihtoryhmittäin seuraavasti: 
Liikevaihto € 
Apteekkimaksu liikevaihdon alarajan kohdalla € 
Maksuprosentti alarajan yli menevästä liikevaihdosta 
871 393 – 1 016 139 
6,10 % 
1 016 139 – 1 306 607 
8 830 
7,15 % 
1 306 607 – 1 596 749 
29 598 
8,15 % 
1 596 749 – 2 033 572 
53 245 
9,25 % 
2 033 572 – 2 613 212 
93 651 
9,75 % 
2 613 212 – 3 194 464 
150 166 
10,30 % 
3 194 464 – 3 775 394 
210 035 
10,55 % 
3 775 394 – 4 792 503 
271 323 
10,90 % 
4 792 503 – 6 243 857 
382 188 
11,15 % 
6 243 857 –  
544 014 
11,40 % 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2016. Tätä lakia sovelletaan apteekkimaksuun, joka määrätään apteekkiliikkeen vuoden 2015 liikevaihdon perusteella. 
Helsingissä 3.12.2015 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Tuula
Haatainen
sd
varapuheenjohtaja
Hannakaisa
Heikkinen
kesk
jäsen
Outi
Alanko-Kahiluoto
vihr
jäsen
Anna-Maja
Henriksson
r
jäsen
Arja
Juvonen
ps
jäsen
Niilo
Keränen
kesk
jäsen
Anneli
Kiljunen
sd
Anne
Louhelainen
ps
jäsen
Aino-Kaisa
Pekonen
vas
jäsen
Juha
Pylväs
kesk
jäsen
Sari
Raassina
kok
jäsen
Vesa-Matti
Saarakkala
ps
jäsen
Annika
Saarikko
kesk
jäsen
Kristiina
Salonen
sd
jäsen
Martti
Talja
kesk
varajäsen
Sari
Tanus
kd (osittain)
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Harri
Sintonen
Vastalause 1
Perustelut
Hallituksen sairausvakuutussäästöt lisäävät eriarvoisuutta
Hallituksen esittämä säästö sairausvakuutuskorvauksiin jatkaa samaa pienituloisia, sairaita, vanhuksia ja haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä kurittavaa linjaa kuin useat muutkin talousarvioon liittyvät esitykset. Korvauksiin kohdistuvia säästöjä on jopa aikaistettu ja kovennettu hallitusohjelman liitteessä esitettyyn suunnitelmaan verrattuna. Säästöt kohdistuvat monilta osin samoihin ihmisiin ja uhkaavat syventää ihmisten välisiä terveyseroja. Tämä on kohtuutonta etenkin, kun hallitus sairausvakuutukseen kohdistuvien leikkausten lisäksi aikoo nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja lähes 30 prosentilla. Näiden suoraan sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvien säästöpäätösten ohella hallitus kohdentaa useita muitakin leikkauksia eri etuuksiin ja palveluihin ilman, että niiden vaikutuksia on arvioitu riittävästi etenkin niiden kohdistuessa samoihin ihmisiin ja perheisiin.  
Suomessa sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot ovat jo tällä hetkellä suuret, ja hallituksen tietoinen, pienituloisiin erityisen kovasti kohdistuva leikkauslinja vain lisää eriarvoisuutta.  
Lääke- ja matkakorvausten säästö peruttava
Lääkekorvauksiin kohdistuu ensi vuonna 25 miljoonan euron säästö, josta puolet maksatetaan asiakkailla ja puolet lääkealan toimijoilla. On sinänsä hyvä, että hallitus perääntyi alkuperäisestä säästöesityksestään ja lievensi lääkekorvauksiin kohdistuvia säästöjä. Uudessa esityksessä on kuitenkin puutteita, joiden vuoksi emme voi hyväksyä asiakkaiden lääkekorvauksiin esitettyjä leikkauksia. Alkuomavastuuta ja ylemmän erityiskorvauksen lääkekohtaista omavastuuta pienennettiin, mutta vuosiomavastuun ylittäneiden lääkekohtaista omavastuuta edelleen korotettiin alkuperäiseen esitykseen HE 106/2015 vp nähden. Valiokunnassa kuultujen asiantuntija-arvioiden mukaan lievennykset vaikuttavat suureen potilasjoukkoon, mutta ne jäävät yksilötasolla melko pieniksi. Kaikkein kovimmin omavastuun nousut kohdistuvat lääkkeistään jo nyt eniten maksaviin, mitä ei voi pitää hyväksyttävänä.  
Lääkekustannusten omavastuuosuudet ovat Suomessa kansainvälisessä tarkastelussa poikkeuksellisen korkeat. Ne muodostivat jo vuonna 2012 lähes kolmanneksen (31 %) kotitalouksien terveydenhuoltoon kohdistuvasta rahoitusosuudesta. Kuten ehdotuksessa todetaan, lääkkeiden omavastuuosuuksien korottamisella voi olla terveyserojen kasvamisen kannalta kielteisiä vaikutuksia. 
Sairausvakuutuksesta maksettavien matkakustannusten korvausmeno on kasvanut noin 10 prosentin vuosivauhtia. Matkakustannusten kasvuun vaikuttavat muun muassa väestön ikääntyminen, joukkoliikenteen ja laitoshoidon väheneminen, palveluiden keskittyminen ja ostopalvelutoiminnan lisääntyminen. Matkakustannusten kasvua on pyritty hillitsemään esimerkiksi matkojen yhdistämistoiminnan lisäämisellä ja rajaamalla korvausta lähimpään mahdolliseen hoitopaikkaan silloin, jos vakuutettu on omatoimisesti hakeutunut hoitoon kauemmaksi. Omavastuuta on nostettu ja maksukattoa on korotettu. Tämä on lisännyt etenkin sairauden vuoksi paljon matkoja tekevien kustannuksia. Lisäksi on otettu käyttöön korotettu omavastuu, joka on lisännyt taksimatkojen yhdistelyä ja alentanut tehokkaasti korvauskustannuksia.  
Hallituksen esittämä omavastuun nostaminen 16 eurosta 25 euroon lisää potilaiden kustannuksia, ja leikkaus kohdistuu etenkin harvaan asutuille alueille, pienituloisille ja iäkkäille henkilöille. Tässä tilanteessa matkakorvausten leikkauksia ei voi hyväksyä.  
Säästöjen vaikutus on arvioitava ja etsittävä kestäviä ratkaisuja kustannusten hillintään
Hallitus aikoo jatkossa (v. 2017) saavuttaa 150 miljoonan euron säästön lääkekorvauksista. Vielä ei ole tiedossa, miten säästö aiotaan kohdentaa, mutta hallituksen esityksessä lääkeyrityksiin, tukkuun ja apteekkeihin kohdistuvat toimet on esitetty määräaikaisiksi vain vuodelle 2016. On välttämätöntä, että lääkealan toimijat osallistuvat jatkossakin kustannusten tasaamiseen.  
Viime hallituskaudella tehtiin lääkekorvaussäästöjä, eivätkä nämäkään säästöt ole vielä ehtineet täysimääräisesti voimaan. Jo tuolloin sosiaali- ja terveysvaliokunta oli huolissaan potilaiden asemasta ja totesi muun muassa, että uudistusten vaikutuksia pienituloisten pitkäaikaissairaiden ja erityisryhmien lääkekustannuksiin sekä toimeentulotuen ja muiden palvelujen tarpeeseen on seurattava huolellisesti (StVM 43/2014 vp). Kuitenkin hallituksen vaikutusarviot kaikkien esitystensä osalta ovat hyvin vajavaiset. Mielestämme tässä tilanteessa ei pidä leikata lisää matka- ja lääkekorvauksista ennen kuin selvitetään ja esitetään ratkaisu siihen, miten ihmiset voivat selvitä lisääntyvistä kustannuksistaan. Tällä hetkellä liian iso osa lääkekuluista muodostuu potilaan turhaan käytössä olevista lääkkeistä tai väärin määrätyistä lääkkeistä. Lääkehoidon kokonaisarviointia tulee kehittää ja lääkehuoltoon tulee tehdä kokonaisuudistus, jonka lähtökohdaksi otetaan rationaalinen lääkehuolto, hyvä lääkkeiden määräämiskäytäntö ja lääkehävikin vähentäminen. 
Matkakorvausjärjestelmää tulee edelleen kehittää sen sijaan, että asiakkaiden omavastuita enää nykyisestä nostetaan. Myös maksukattojärjestelmää tulee kehittää, jotta voidaan estää asiakkaille kohtuuttomiksi nousevat maksut. 
Sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaukset
Lääkäri- ja hammaslääkäripalkkioiden korvauksiin kohdistuu myös merkittävät leikkaukset. Korvaustason lasku saattaa lisätä kuntien kustannuksia ja terveydenhuollon jonoja. Pidämme tärkeänä julkisen palvelun vahvistamista, jotta ihmiset saavat jatkossakin tarvittavan hoidon ja palvelun. Etenkin suun terveydenhuollon palvelut on resursoitava riittävästi, jotta voidaan vastata ikääntyvän väestön palvelutarpeisiin. On tärkeää, ettei korvauksiin kohdisteta enää lisää leikkauksia ennen kuin sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusuudistuksesta tehdään päätökset osana sote-ratkaisua. 
Kuntoutuksen rahoitusta on vahvistettava ja kokonaisuudistus toteutettava
Korkea työllisyysaste on välttämätön hyvinvointivaltiomme tulevaisuuden ja kestävän rahoituksen kannalta. Tarvitsemme paitsi työpaikkoja, myös osaavia ja työkykyisiä tekijöitä. Siksi työikäisten ihmisten työ- ja toimintakyvyn turvaaminen ja vahvistaminen ovat tärkeitä myös rakenteellisen kestävyyden näkökulmasta. Työntekijöiden sairauspoissaoloja, sairaana työskentelyä, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja pitkittyviä odotus- ja toipilasaikojen kustannuksia voidaan ehkäistä tehokkaasti mm. toimivan kuntoutusjärjestelmän avulla ja samalla vahvistaa ihmisten työkykyä ja työhyvinvointia.  
Hallituksen politiikka ei kuitenkaan satsaa ennaltaehkäisyyn vaan leikkaa sen rahoitusta. Hallitusohjelman mukaisesti uusi, harkinnanvaraiset ASLAK- ja Tyk-kuntoutukset yhdistävä AURA-kuntoutus päätettiin lakkauttaa ennen sen käynnistämistä vuonna 2016. Viranomaisen toiminnan ennakoitavuuden näkökulmasta on kuitenkin kohtuullista, että vakuutetut saavat heille aikaisemmin myönnetyn kuntoutuksen. Tästä syystä hallitus on esittänyt määräaikaista muutosta niin, että harkinnanvaraisena kuntoutuksena järjestettävän, kuntoutujan työssä jatkamista mahdollistavan kuntoutuksen menoista 4,5 miljoonaa euroa voitaisiin maksaa sairausvakuutusrahastosta työtulovakuutuksen kuluina vuonna 2016. Näin vakuutettujen on mahdollista aloittaa aiemmin tehdyillä kuntoutuspäätöksillä myönnetyt ja varojen puuttumisen johdosta lakkautetut kuntoutukset. Menolisäys kohdentuisi työnantajien, palkansaajien ja yrittäjien rahoittamaan osuuteen työtulovakuutuksen kuluista. Esityksen vaikutukset työnantajien sairausvakuutusmaksuun sekä palkansaajilta ja yrittäjiltä perittävään päivärahamaksuun vuonna 2016 olisivat vähäiset. Esityksellä ei ole vaikutusta valtion rahoittamaan osuuteen sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen kuluista. 
Esitys on kohtuullinen välivaiheen ratkaisu, mutta ei tuo ratkaisua perustavaan ongelmaan: AURA-kuntoutuksen lakkauttaminen jättää aukon työelämässä olevien kuntoutukseen, ja palvelujärjestelmän painopiste siirtyy varhaisen vaiheen kuntoutuksesta kalliimpien, jo olemassa olevien vikojen, vammojen ja sairauksien kuntouttamiseen. 
Tästä syystä olemme esittäneet talousarvioaloitteella ja budjetin vastalauseessa, että vuoden 2016 budjettiin palautetaan AURA-kuntoutuksesta säästetyt 9 miljoonaa euroa harkinnanvaraisen kuntoutuksen vahvistamiseen, jotta työssä olevien riittävän varhainen kuntoutus on mahdollista jatkossakin.  
Kuntoutuksessa ollaan myös sote-uudistuksen ytimessä: toisaalta integrointi etenkin muun sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kanssa on keskeistä, toisaalta monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmat näkyvät hyvin konkreettisesti kuntoutuksen järjestämisessä ja kuntoutujan asemassa. Jotta kuntoutus saadaan parantamaan kaikenikäisten ihmisten elämänlaatua ja toisaalta vaikuttavaksi ja kustannustehokkaaksi osaksi hyvinvointipalvelujärjestelmää, on välttämätöntä, että suunnitteilla oleva kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus tehdään kiinteänä osana sote-uudistusta.  
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että 3. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana, 
että 1. lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 4 luvun 7 § poistetaan,  
että 2. lakiehdotus hylätään ja  
että hyväksytään kaksi lausumaa. (Vastalauseen lausumaehdotukset
Vastalauseen muutosehdotukset
1. 
Laki 
sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 4 luvun 7 § ja 18 luvun 11 §:n 2 momentti, sellaisina kuin se on4 luvun 7 § laissa 1256/2014 ja 18 luvun 11 §:n 2 momentti laissa 986/2008, sekä 
lisätään 18 lukuun väliaikaisesti uusi 10 a—10 c § ja luvun 11 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 1113/2005, 986/2008 ja 880/2015, väliaikaisesti uusi 1 a kohta seuraavasti: 
4 luku 
Matkakustannusten korvaamine
7 § (kuten HE 106/2015 vp) 
Korvauksen määrä ja omavastuuosuus 
Vakuutetulle aiheutuneet matkakustannukset korvataan kokonaan siltä osin kuin ne yhdensuuntaiselta matkalta ylittävät 25 euroa (omavastuuosuus). Korvaus maksetaan kuitenkin enintään matkakustannuksen korvauksen perusteeksi vahvistetun korvaustaksan määrästä. 
Vakuutetulle taksin käytöstä aiheutuneet matkakustannukset korvataan kuitenkin 1 momentista poiketen kokonaan siltä osin kuin ne yhdensuuntaiselta matkalta ylittävät 50 euroa (korotettu omavastuu), jos taksimatkaa ei ole tilattu Kansaneläkelaitoksen kanssa sopimuksen suorakorvausmenettelystä tehneestä tilausvälityskeskuksesta. Korotettua omavastuuta ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa, toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai valtiossa, joka soveltaa Euroopan unionin lainsäädäntöä. 
Jos vakuutetun maksettavaksi jäävien saman kalenterivuoden aikana syntyneiden tämän lain tai Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetussa laissa tarkoitettujen korvattavien matkojen matkakustannusten yhteismäärä ylittää 300 euroa (vuotuinen omavastuuosuus), ylittävä osa korvataan kokonaan, kuitenkin enintään vahvistetun korvaustaksan mukaiseen määrään. Jos taksimatkaa ei ole tilattu 2 momentissa tarkoitetusta tilausvälityskeskuksesta, taksimatkan kustannuksen omavastuuosuus ei kerrytä vuotuista omavastuuosuutta eikä taksimatkan kustannuksen korotettua omavastuuta korvata vuotuisen omavastuuosuuden täyttymisen jälkeen. 
18 luku 
Sairausvakuutusrahasto ja vakuutusmaksut 
10 a § (kuten HE 128/2015 vp) 
Palautusmaksuvelvollisuus 
Lääkevalmisteen myyntiluvan haltijoiden tai näiden edustajien sekä lääketukkukauppojen on suoritettava Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastolle 18 luvun 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen lääkekorvausmenojen pienentämiseksi vuonna 2016 maksu, joka on yhteensä 7 100 000 euroa. Palautusmaksu määritetään 5 luvun 1 §:n mukaan lääkekorvausjärjestelmän piiriin kuuluvien lääkevalmisteiden vuoden 2015 toteutuneen sairausvakuutuksesta korvatun tukkuhintaisen myynnin perusteella. Myyntiluvan haltijoiden tai näiden edustajien yhteenlaskettu osuus on 6 900 000 euroa ja lääketukkukauppojen yhteenlaskettu osuus 200 000 euroa.  
Edellä 1 momentissa myyntiluvan haltijoille tai näiden edustajille säädetty maksuosuus määritetään näiden kesken siinä suhteessa kuin myyntiluvan haltijan tai tämän edustajan edustamien lääkevalmisteiden korvattu tukkuhintainen kokonaismyynti on vuonna 2015 toteutuneesta palautusmaksun perusteena olevien sairausvakuutuksesta korvattujen lääkevalmisteiden korvatusta tukkuhintaisesta kokonaismyynnistä. Palautusmaksu kohdistetaan lääkevalmisteen vuoden 2015 viimeisimpään myyntiluvan haltijaan tai tämän edustajaan.  
Lääketukkukaupoille 1 momentissa säädetty maksuosuus määritetään näiden kesken siinä suhteessa kuin lääketukkukaupan edustamien lääkevalmisteiden korvattu tukkuhintainen kokonaismyynti on vuonna 2015 toteutuneesta palautusmaksun perusteena olevien sairausvakuutuksesta korvattujen lääkevalmisteiden korvatusta tukkuhintaisesta kokonaismyynnistä. Palautusmaksu kohdistetaan lääkevalmisteen vuoden 2015 viimeisimpään lääketukkukauppaan.  
10 b § (kuten HE 106/2015 vp) 
Palautusmaksun määrääminen 
Kansaneläkelaitos määrää palautusmaksun, antaa siitä päätöksen ja perii palautusmaksun. Ennen asian ratkaisemista Kansaneläkelaitoksen on kuultava myyntiluvan haltijaa tai tämän edustajaa sekä lääketukkukauppaa. Palautusmaksusta annettavan päätöksen sekä ennen lopullista päätöstä annettavan päätösehdotuksen tulee perustua Kansaneläkelaitoksella oleviin tietoihin vuonna 2015 5 luvun 1 §:n mukaan lääkekorvausjärjestelmän piiriin kuuluvien lääkevalmisteiden toteutuneesta sairausvakuutuksesta korvatusta tukkuhintaisesta myynnistä ja myyntiluvan haltijan tai tämän edustajan tai lääketukkukaupan edustamien lääkevalmisteiden osuuteen tästä myynnistä. 
Palautusmaksua, joka on pienempi kuin 150 euroa, ei peritä. 
Palautusmaksu on suoritettava viimeistään 1 päivänä syyskuuta 2016. 
Palautusmaksulle, jota ei ole suoritettu määräaikana, peritään viivästysajalta korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukainen vuotuinen viivästyskorko. Palautusmaksu on suoraan ulosottokelpoinen. Sen perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007). 
Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä Lääkkeiden hintalautakunnalta ja myyntiluvan haltijoilta tai näiden edustajilta sekä lääketukkukaupoilta palautusmaksun määrittämiseksi ja perimiseksi tarpeelliset tiedot. 
10 c § (kuten HE 106/2015 vp) 
Muutoksenhaku ja oikaisu palautusmaksupäätökseen 
Kansaneläkelaitoksen päätökseen palautusmaksusta saa vaatia oikaisua Kansaneläkelaitokselta siten kuin hallintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. 
Kansaneläkelaitoksen päätöstä palautusmaksusta on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu. 
11 § (kuten HE 106/2015 vp) 
Työtulovakuutuksen kulut 
Sairausvakuutusrahastosta maksettavia työtulovakuutuksen kuluja ovat: 
1 a) 4 500 000 euroa Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 12 §:n 1 momentissa tarkoitetun harkinnanvaraisen kuntoutuksen menoista 1 päivän tammikuuta 2016 ja 31 päivän joulukuuta 2016 välisenä aikana; 
Edellä 1 §:n 6 kohdassa tarkoitetuista toimintakuluista työtulovakuutuksen kuluja ovat 1 momentin 1—5 kohdassa tarkoitettujen etuuksien ja korvausten toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat toimintakulut. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 18 luvun 10 a—10 c § ja 11 §:n 1 momentin 1 a kohta ovat voimassa 31 päivään joulukuuta 2016. 
Vastalauseen lausumaehdotukset
1. Eduskunta edellyttää, että hallitus tekee kokonaisarvioinnin sairausvakuutuksen lääke- ja matkakorvausten säästöjen kohdentumisesta ja etsii säästöille kestävät vaihtoehtoiset ratkaisut lääkehuollon kokonaisuudistuksesta, matkakorvausjärjestelmän kehittämisestä ja maksukattouudistuksesta. 
2. Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistuksen osana sote-uudistusta. 
Helsingissä 3.12.2015
Tuula
Haatainen
sd
Anneli
Kiljunen
sd
Kristiina
Salonen
sd
Outi
Alanko-Kahiluoto
vihr
Aino-Kaisa
Pekonen
vas
Vastalause 2
Perustelut
Hallituksen suunnitelmat leikata lääkekorvauksia ja matkakulukorvauksia ja korottaa hoitomaksuja ovat harkitsemattomia. Nämä säästöt kohdistuvat erityisesti henkilöihin, joiden tulot ovat jo nykyisellään pienet ja joilla on suurempi hoidon tarve. Tämä voi pahimmillaan johtaa siihen, että meillä on ihmisiä, joilla ei ole enää varaa tarvitsemaansa hoitoon. 
Hallitus esittää mm. lääkkeiden omavastuun korottamista 45 eurosta 50 euroon sekä omavastuukaton (610,37 euroa) ylittävien lääkkeiden kertamaksun korottamista 1,50 eurosta 2,50 euroon. Kansaneläkelaitos (Kela) toteaa valiokunnalle antamassaan lausunnossaan muun muassa, että korvaustasojen muutoksilla tavoiteltavat 12,5 miljoonan euron säästöt olisi mahdollista saavuttaa myös siten, että muutokset kohdentuisivat pienempinä laajemmalle potilasjoukolle. Suomen sosiaali- ja terveys ry (SOSTE) toteaa lausunnossaan, että vuonna 2011 oli yli puoli miljoonaa kotitaloutta, joiden tulot riittivät huonosti lääkkeiden hankintaan. Eräiden pienituloisten osalta terveydenhuoltokulut voivat viedä jopa 40 % perheen maksukyvystä.  
Suunniteltujen leikkausten kokonaisvaikutus voi olla suuri yksittäisen kansalaisen kannalta. Samanaikaisesti matkakulujen omavastuuta korotetaan 9 eurolla yhdensuuntaista matkaa kohden 16 eurosta 25 euroon. Tämä voi käytännössä tarkoittaa, että käynti poliklinikalla voi maksaa kansalaiselle jopa lähemmäs 100 euroa, kun hallitus samalla on korottamassa hoitomaksuja. Tämä on kohtuutonta. Jo nyt Suomi kuuluu niihin maihin, joilla on suurimmat terveyspalvelumaksut OECD:n piirissä. Myös Kela katsoo lausunnossaan, että suuremmat omavastuut saattavat vaikuttaa kansalaisten mahdollisuuksiin käyttää terveyspalveluja. Kelan tutkimusten mukaan matkakulujen korvausjärjestelmää käyttävät etupäässä iäkkäät pienituloiset asiakkaat, ja suunnitellut säästöt kohdistuisivat heihin raskaasti. Hallituksen esitys voi johtaa toimeentulotuen tarpeen kasvuun. 
Kaikkien kattojen ja korvausten erikseen tarkastelemisen sijaan meidän tulisi siirtyä yhtenäiseen järjestelmään, jossa etsittäisiin vakavissaan ratkaisuja lääkkeiden sekä hoito- ja matkakulujen yhteisen omavastuukaton luomiseksi. Tällä tavalla voitaisiin välttää kohtuuttoman kovan rasituksen kohdistuminen pienituloisimpiin ja varmistua samalla korvausjärjestelmää koskevasta kokonaisnäkemyksestä. Ruotsissa on päästy pidemmälle kohti järjestelmää, jossa ihmisen kokonaistilanne otetaan huomioon. Myös mm. SOSTE nostaa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamassaan lausunnossa esiin, että yhtenäinen omavastuiden järjestelmä helpottaisi niiden henkilöiden tilannetta, joilla on suuret hoitokulut. Hallituksen tulisi nyt vakavissaan selvittää yhteistä kustannuskattoa lääkekorvauksille, matkakorvauksille ja terveydenhoitokustannuksille. 
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että 1.—3. lakiehdotus hylätään ja 
että hyväksytään yksi lausuma. (Vastalauseen lausumaehdotus
Vastalauseen lausumaehdotus
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin lääkekorvausten, matkakorvausten ja terveydenhoitopalvelujen yhtenäisen kustannuskaton käyttöön ottamiseksi. 
Helsingissä 3.12.2015
Anna-Maja
Henriksson
r
Vastalause 3
Perustelut
Lääkärin ja hammaslääkärin palkkioiden korvaukset
Mietinnössä ehdotetaan talousarvioesityksen mukaisesti lääkäripalkkioista ja hammaslääkäripalkkioista sairausvakuutuslain mukaisia korvauksia alennettaviksi hallitusohjelman mukaisesti 35 000 000 euroa. Pohjalla ovat jo kehyksiin tehdyt aiemmat vähennykset, eli yhteensä korvaustaksoja alennetaan 78 miljoonalla eurolla vuonna 2016. Lääkärinpalkkioiden korvaustaso laskisi nykyisestä 21 prosentista reiluun 14 prosenttiin, hammashoidon korvaustaso 25 prosentista keskimäärin 15 prosenttiin ja tutkimuksen ja hoidon korvaustaso 21 prosentista 16 prosenttiin. Näin suuri leikkaus yksityisten lääkäripalveluista maksettaviin korvauksiin voi aiheuttaa kansalaisten hakeutumista entistä suuremmassa määrin julkisen terveydenhuollon piiriin ja siten ruuhkauttaa perusterveydenhuollon palvelut erityisesti hammaslääkäripalvelujen osalta. Lopulta kustannus voi olla saatua säästöä suurempi. Noin puolet lääkärinpalkkioista korvausta saaneista on saanut korvauksia silmätautien tai gynekologian lääkärikäyntien perusteella. Pidämme tärkeänä, että erityisesti pienituloisten mahdollisuudet käyttää myös näiden erityisalojen terveyspalveluja säilyvät. Esitämme talousarvioesitykseen sisältyvän lisäleikkauksen perumista. Esitys sisältyy Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin. 
Lääkekorvaukset
Lääkekorvausmenoja esitetään vähennettäviksi 26 miljoonalla eurolla. Säästö muodostuu lääkekorvausjärjestelmän rakenteellisesta uudistamisesta sairausvakuutuslain ja lääkelain 57 §:n muuttamisella siten, että lääkekustannusten osalta otetaan käyttöön 50 euron alkuomavastuu. Samalla lääkkeiden peruskorvausta korotetaan. Esitän, että alkuomavastuun kautta vapautuvat määrärahat (26 miljoonaa euroa) kohdennetaan lääkekorvausten vuosittaisen maksukaton alentamiseen. Arvioimme, että maksukattoa voitaisiin alentaa n. 60 eurolla eli 550 euroon. Näin yhteiskunnan tuki kohdentuisi nykyistä enemmän niille, jotka sitä kipeimmin tarvitsevat eli säännöllistä, pitkäaikaista lääkehoitoa tarvitseville. Tämä ihmisryhmä joutuu kantamaan näissä taloustalkoissa kohtuuttoman suuren taakan. Lääkekorvausten leikkaukset on kohdennettava niin, että leikkaukset eivät kohdistu heihin. Parhaiten tämä toteutuu kompensoimalla alkuomavastuuta vuosittaista maksukattoa alentamalla, mikä helpottaisi muun muassa monien ikääntyneiden ihmisten tilannetta, erityisesti monelle heistä taloudellisesti raskaan alkuvuoden osalta. Jatkossa olisi hyvä arvioida myös alkuomavastuun jakamista useamman kuukauden jaksolle ja aloittaa toimenpiteet lääkekorvausten, matkakustannusten ja terveydenhoitopalvelujen yhtenäisen kustannuskaton käyttöön ottamiseksi. Tämä helpottaisi erityisesti pienituloisten tilannetta.  
Esitys sisältyy Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin. 
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että 2. lakiehdotus hylätään.  
Lisäksi yhdyn vastalauseissa 1. ja 2. tehtyihin lausumaehdotuksiin. 
Helsingissä 3.12.2015
Sari
Tanus
kd
Viimeksi julkaistu 13.1.2016 11:24