Hallituksen esityksessä HE 162/2017 vp ehdotetaan lisättävän sosiaalihuoltolakiin säännös, jonka mukaan valtio korvaisi tietyissä tilanteissa kunnille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille henkilöille annettujen kiireellisten sosiaalipalveluiden kustannukset. Kansaneläkelaitos korvaisi valtion varoista kunnalle ja kuntayhtymälle kiireellisistä sosiaalipalveluista aiheutuneet kustannukset, kun välttämätöntä sosiaalipalvelua on annettu kansainvälistä suojelua hakeneelle ulkomaalaiselle, jonka vastaanottopalvelut ovat lakanneet kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetussa laissa tarkoitetulla tavalla. Korvattavia palveluja olisivat välttämättömänä sosiaalipalveluna annettu tilapäinen asuminen sekä kustannukset ruoasta ja välttämättömistä lääkkeistä. 

Esityksellä HE 162/2017 vp ei anneta uusia tehtäviä kunnille eikä uusia palveluja laittomasti maassa oleskeleville. Esityksen tarkoituksena on jakaa valtion ja kuntien välisiä kustannuksia. Perussuomalaiset ymmärtävät sen, että valtio osallistuu kuntien ylimääräisiin kustannuksiin antamalla kunnille resursseja. Perussuomalaiset pitävät myös tärkeänä, että ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen ja auttamiseen tehdään Suomessa toimia. 

Perussuomalaiset esittää kuitenkin huolensa valtion ja kuntien jaetusta taakanjaosta, sillä samalla kun valtio kustantaa kielteisen turvapaikan saaneiden kiireellisiä ja välttämättömiä sosiaalipalveluja, se luo myös kannustimia ja vetovoimatekijöitä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille siten, että heidän luvaton maassa oleskelunsa saattaa jatkua eivätkä he poistu maasta. Tämä on kestämätöntä, ja Suomen tulisikin tehdä sellaisia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joilla laittomasti maassa oleskelevat poistuvat Suomesta kielteisen turvapaikkapäätöksen saatuaan.  

Laittomasti maassa oleskelun ehkäisyyn ja hallintaan laaditussa toimenpidesuunnitelmassa (16.12.2016) todettiin, että vuonna 2015 saapuneista turvapaikanhakijoista runsaat 11 300 on saanut kielteisen päätöksen oleskelulupahakemukseensa. Muutoksenhaun alaisena oli edelleen yli 9 400 hakemusta. Lisäksi vastaanottojärjestelmästä on kadonnut noin 3 800 henkilöä. Näistä henkilöistä jopa 8 000—10 000 voi jäädä oleskelemaan maassa laittomasti.  

Kustannusarvioissa henkilöä ja vuorokautta kohden majoituksen kustannukseksi arvioidaan 35 euroa, ruokakorvaukseksi 7,36 euroa ja lääkekuluiksi 5 euroa. Hätämajoitusta käyttäviä arvioidaan olevan 500—1 000 henkilöä noin kolmen kuukauden ajan, ruokakorvausta hakevia 1 500 henkilöä noin puolen vuoden ajan, ja muiden kustannusten perusteena on 1 000 henkilöä puolen vuoden ajan. Arvioiden mukaan kuntien menot olisivat yhteensä 5 346 000 euroa vuonna 2018.  

Hallituksen budjetissa esitetyt resurssit sosiaalihuoltolain muuttamiseen ja kuntien kustannusten korvaamiseen laittomasti maassa oleskelevien kiireellisten ja välttämättömien sosiaalipalvelujen osalta saattavat kuitenkin olla alimitoitettuja, sillä esimerkiksi Kuntaliiton asiantuntijalausunnoissa todetaan, että Kuntaliiton näkemyksen mukaan rahoituksen riittävyys edellä mainittuihin palveluihin tulee turvata tarvittaessa lisäbudjetilla. Myös Helsingin kaupunki on lausunnossaan todennut, että esitys on tällaisenaan riittämätön ja vastuu palvelujen järjestämisestä vastaanottopalvelujen ulkopuolelle jääneille ja siitä aiheutuvat kustannukset kohdistuvat yleisesti pääkaupunkiseudun kuntiin, ja paine erityisesti Helsingin kaupunkiin on kova, mikä nostaa kaupungin henkilöstöresurssikustannuksia. Tämä tulisi Helsingin kaupungin lausunnon mukaan huomioida kustannusten korvaamisessa. Kansaneläkelaitos on myös esittänyt asiantuntijakuulemisessa, että lisäkustannuksia voi tulla hallinnollisista kustannuksista sekä muun muassa tulkkaustilanteista. 

Perussuomalaiset ovat erittäin huolissaan kustannusten kasvusta ja siitä, että hallituksen esityksessä esitetään korvattavaksi sekä kiireelliset sosiaalipalvelut sekä välttämättömät sosiaalipalvelut. Perussuomalaisten mielestä lainsäädännöstä tulisi avata erityisesti kiireellisyyden ja välttämättömän käsite sosiaalipalveluista puhuttaessa. Välttämättömistä sosiaalipalveluista puhuttaessa voi syntyä käsitys, että kyseessä on tuki, jota annetaan toistuvasti. Erityistä huolta on kannettava myös laittomasti maassa oleskelevien ja sosiaalipalveluiden piiriin hakeutuvien henkilöllisyyden identifioinnista, sillä laittomasti maassa oleskelevien statusta ei kyetä välttämättä tarkistamaan ja he saattavat hakeutua palvelujen piiriin toistuvasti esimerkiksi väärällä henki-löl--lisyydellä. Perussuomalaisten mielestä olisikin syytä selvittää, miten laittomasti maassa oleskelevat olisi mahdollista rekisteröidä heidän sosiaalipalveluihin hakeutuessaan, jotta palvelujen antajilla olisi tarkka tieto palvelujen saajista.  

Perussuomalaiset ovat esittäneet valiokunnassa kysymyksen siitä, miten kiireellisen sosiaalihuollon kustannukset laittomasti maassa olevien osalta on järjestetty muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa. Vertailua hallituksen esityksen mukaisesta kustannusten jaosta valtion ja kuntien välillä löytyi kuitenkin vähän. Ruotsissa kunnat vastaavat välttämättömästä avusta laittomasti maassa olevien osalta, eikä valtio korvaa sitä kunnille. Tanskassa kansainvälistä suojelua hakeneen henkilön, joka on saanut kielteisen päätöksen, tulee lähteä maasta. Tanskan maahanmuuttovirasto vastaa ulkomaalaisen tukemisesta, kunnes hän lähtee tai hänet karkotetaan Tanskasta. Perussuomalaisten mielestä olisi tärkeää, että ajantasaista tietoa siitä, miten erilaisista sosiaalipalveluista ja niiden kustannusjaosta säädetään Pohjoismaissa ja Euroopassa, olisi saatavilla.