Valiokunnan mietintö
StVM
16
2016 vp
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta (HE 130/2016 vp): Asia on saapunut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
ylimatemaatikko
Mikko
Kuusela
sosiaali- ja terveysministeriö
lakimies
Marko
Leimio
sosiaali- ja terveysministeriö
aktuaaripäällikkö
Jaakko
Aho
Eläketurvakeskus
asiantuntija
Antti
Tanskanen
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
työmarkkina-asioiden päällikkö
Harri
Hellstén
Suomen Yrittäjät ry
Valiokunta on saanut kirjalliset lausunnot: 
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Akava ry ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
Työeläkevakuuttajat TELA ry
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijän eläkelakia, julkisten alojen eläkelakia, työeläkevakuutusyhtiöistä annettua lakia, yrittäjän eläkelakia, maatalousyrittäjän eläkelakia ja merimieseläkelakia. Ehdotetut muutokset liittyvät työmarkkinoiden keskusjärjestöjen tekemässä kilpailukykysopimuksessa sovittuun kokonaisuuteen. 
Työntekijän eläkelakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työntekijän työeläkevakuutusmaksua nostetaan ja vastaavasti työnantajien työeläkevakuutusmaksua lasketaan yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä. Työntekijän työeläkevakuutusmaksua nostettaisiin 0,2 prosenttiyksikköä vuosina 2017 ja 2018 sekä 0,4 prosenttiyksikköä vuosina 2019 ja 2020. Työntekijän työeläkevakuutusmaksun 1,2 prosenttiyksikön korotusta ei lisättäisi työttömyysvakuutusrahaston maksun perusteena oleviin työ- ja ansiotuloihin. 
Julkisten alojen eläkelakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ehdotettua työntekijän työeläkevakuutusmaksun korotusta ei vähennettäisi sotilaiden eläkkeen perusteena olevasta työansiosta. 
Lisäksi työeläkevakuutusyhtiöistä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työeläkevakuutusyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenistä kolmannes valittaisiin palkansaajia ja kuudennes työnantajia edustavien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. 
Samalla esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työeläkelakeihin. 
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. 
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Hallituksen esityksen mukainen työeläkevakuutusmaksun jakosuhteen muutos työnantajien ja palkansaajien kesken on valiokunnan näkemyksen mukaan kannatettava. Ehdotettu muutos on osa työmarkkinoiden keskusjärjestöjen solmimaa kilpailukykysopimusta, jolla tavoitellaan suomalaisen työn ja yritysten kilpailukyvyn parantamista, talouskasvua sekä uusien työpaikkojen syntymistä. Työnantajien maksurasituksen vähentyminen pienentää työn yksikkökustannuksia ja madaltaa työllistämiskynnystä. Työn yksikkökustannukset laskevat esityksen johdosta noin 1,0 prosenttiyksiköllä. Kilpailukykysopimuksella arvioidaan saavutettavan yhteensä 35 000 uutta työpaikkaa. Valiokunta pitää myönteisenä, että kansantalouden tilaa ja työllisyyttä parantavaan sopimukseen on päästy yhteisymmärryksessä keskeisten työmarkkinaosapuolten kesken. Työllisyysasteen mahdollisimman korkea taso on keskeinen tekijä myös pyrittäessä turvaamaan työeläkejärjestelmän kestävyyttä. 
Vuoden 2017 työeläkeuudistuksen yhteydessä työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kesken on sovittu, että perittävä työeläkevakuutusmaksu on 24,4 prosenttia työansioista vuosina 2017— 2019. Työeläkkeiden rahoituksen pitkän aikavälin kestävyyden kannalta valiokunta pitääkin tärkeänä, ettei työnantajien maksun alentamisella ja vastaavalla työntekijöiden maksun nostamisella muuteta työeläkevakuutusmaksun kokonaistasoa.  
Esityksen mukainen palkansaajien maksurasituksen lisääntyminen yhteensä 1,2 prosenttiyksiköllä vuoteen 2020 mennessä merkitsee tuloverotuoton pienentymistä vuonna 2017 noin 65 miljoonalla eurolla ja vuodesta 2020 lähtien noin 407 miljoonalla eurolla, koska työeläkevakuutusmaksu vähennetään verovelvollisen ansiotulosta. Verotuksen avulla turvataan näin palkansaajien ostovoiman säilymistä. Valiokunta huomauttaa, että työntekijöiden maksurasitusta lisää myös se, että vuoden 2016 eläkemaksun tilapäinen alennus poistuu vuonna 2017 ja tämä nostaa maksua nyt hyväksyttävien korotusten lisäksi 0,2 prosenttiyksikköä. Yritysten verotettava tulo puolestaan jonkin verran esityksen johdosta kasvaa, kun työnantajamaksut pienenevät. Yhteisöveron tuoton arvioidaan lisääntyvän ensi vuonna 25 miljoonaa euroa ja vuodesta 2020 alkaen 157 miljoonaa euroa. 
Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että työntekijöiden ja työnantajien maksuosuuksien muutos huomioidaan myös työeläkeyhtiöiden hallinnossa siten, että eläkevakuutettujen suhteellinen osuus sekä työeläkeyhtiöiden hallituksissa että hallintoneuvostoissa kasvaa. Maksua koskevan ratkaisun heijastuminen esitetyllä tavalla yhtiöiden hallintoon on yksimielisesti valmisteltu työmarkkinajärjestöjen kesken. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 130/2016 vp sisältyvät 1—6. lakiehdotuksen. 
Helsingissä 22.9.2016 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Tuula
Haatainen
sd
varapuheenjohtaja
Hannakaisa
Heikkinen
kesk
jäsen
Outi
Alanko-Kahiluoto
vihr
jäsen
Eeva-Johanna
Eloranta
sd
jäsen
Arja
Juvonen
ps
jäsen
Niilo
Keränen
kesk
jäsen
Anneli
Kiljunen
sd
jäsen
Sanna
Lauslahti
kok
jäsen
Anne
Louhelainen
ps
jäsen
Aino-Kaisa
Pekonen
vas
jäsen
Sari
Raassina
kok
jäsen
Veronica
Rehn-Kivi
r
jäsen
Vesa-Matti
Saarakkala
ps
jäsen
Annika
Saarikko
kesk
jäsen
Sari
Sarkomaa
kok
jäsen
Martti
Talja
kesk
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Eila
Mäkipää
VASTALAUSE
Perustelut
Valiokunnan mietinnössä hallituksen esityksen mukaisesti ehdotetaan työntekijän eläkelakia muutettavaksi muun muassa siten, että työntekijän työeläkevakuutusmaksua nostetaan ja vastaavasti työnantajien työeläkevakuutusmaksua lasketaan yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä. Työntekijän työeläkevakuutusmaksua nostettaisiin 0,2 prosenttiyksikköä vuosina 2017 ja 2018 sekä 0,4 prosenttiyksikköä vuosina 2019 ja 2020. 
Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan työntekijöiden maksaman työeläkevakuutusmaksun arvioidaan vuonna 2017 kasvavan noin 160 miljoonaa euroa, vuonna 2018 noin 320 miljoonaa euroa, vuonna 2019 noin 670 miljoonaa euroa ja siirtymäajan loputtua vuonna 2020 noin 1 030 miljoonaa euroa. Työnantajien keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu alentuisi vastaavalla määrällä. Yksityisen sektorin eläkejärjestelmien osuus edellä mainituista luvuista on noin 70 % ja julkisen sektorin eläkejärjestelmien noin 30 %. 
En voi hyväksyä valiokunnan mietintöä ja siinä esitettyjä palkansaajan maksujen korotuksia seuraavin perustein:  
Vasemmistoliitto ei jaa hallituksen näkemystä kilpailukykysopimuksesta ja ajatusta työn "halpuuttamisesta" talouslaman lääkkeeksi. Lisäksi voidaan todeta, että aiemmatkaan työnantajamaksujen kevennykset, kuten työnantajien Kela-maksujen alentaminen ja sittemmin poisto, eivät ole merkittävästi luoneet uusia työpaikkoja, vaikka maksujen alennuksia on perusteltu tällä tavoitteella. Kela-maksua alennetiin 0,8 prosenttiyksikköä 1.4.2009 lähtien ja se poistetiin kokonaan 1.1.2010 alkaen.  
Valtiontalouden tutkimuslaitoksen tutkimuksessa arvioitiin, että työnantajien Kela-maksun alentamisen välitön työllisyysvaikutus vuonna 2009 oli työvoimakustannusten alenemisen johdosta 0,07 prosenttia sillä oletuksella, että reaalipalkkojen sopeutuminen olisi ollut välitöntä. (VATT Tutkimukset, Vuoden 2011 energiaverouudistuksen kansantaloudelliset vaikutukset, Juha Honkatukia — Saara Tamminen, s. 24). 
Kilpailukykysopimus saatiin aikaiseksi uhkaamalla ammattiliittoja pakkolaeilla, jotka olisivat leikanneet palkkoja vielä kiky-sopimustakin enemmän. Prosessiin vaikuttivat myös epäselvät suunnitelmat "paikallisen sopimisen" edistämisestä. 
Suomen vientiteollisuuden nykyiset haasteet ratkaisee Suomessa tuotettujen palveluiden ja tuotteiden korkea teknologian ja koulutuksen sekä osaamisen taso, mitä hallitus on niin ikään leikkaamassa vuoden 2017 valtion talousarvioesityksessä. 
Vuoden 2016 ensimmäisessä Talousjohtajabarometrissä kukaan vastaajista ei nähnyt kilpailukykysopimuksella olevan merkittävää vaikutusta yrityksensä kilpailukykyyn. Muun muassa Turun telakan johtaja Jan Meyer painottaa, että palkkataso ei ole ratkaiseva, vaan koko liiketoiminnan kuva, investoinnit, teknologinen kehitys ja tuotteen laatu. 
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että lakiehdotukset hylätään. 
Helsingissä 22.9.2016
Aino-Kaisa
Pekonen
vas
Viimeksi julkaistu 27.2.2017 11:32