Viimeksi julkaistu 8.5.2021 16.50

Valiokunnan mietintö StVM 16/2017 vp HE 123/2017 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2018 indeksitarkistuksista sekä kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja eräiden muiden lakien muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2018 indeksitarkistuksista sekä kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 123/2017 vp): Asia on saapunut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty perustuslakivaliokuntaan lausunnon antamista varten. 

Eduskunta-aloite

Esityksen yhteydessä valiokunta on käsitellyt seuraavan aloitteen: 

Toimenpidealoite
 TPA 28/2017 vp  
Outi Alanko-Kahiluoto vihr ym. 
 
Toimenpidealoite kansaneläkeindeksin jäädytysten ja leikkausten perumisesta

Lausunto

Asiasta on annettu seuraava lausunto: 

  • perustuslakivaliokunta 
    PeVL 47/2017 vp

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • hallitusneuvos Pekka Humalto 
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • asiantuntija Henri Riuttala 
    Kansaneläkelaitos
  • asiantuntija Tapio Räsänen 
    Kansaneläkelaitos
  • tutkimusprofessori Pasi Moisio 
    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
  • tutkimuspäällikkö Jussi Tervola 
    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

HALLITUKSEN ESITYS JA TOIMENPIDEALOITE

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan annettavaksi laki kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2018 indeksitarkistuksista. Tämän lain mukaisesti kansaneläkeindeksi jäädytettäisiin pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vuoden 2017 tasolle. 

Muutos koskisi kansaneläkkeitä, takuueläkettä ja muita sellaisia etuuksia, joita tarkistetaan kansaneläkeindeksin perusteella tai jotka ovat muuten sidottuja kansaneläkkeen määrään. Tällaisia muita etuuksia ovat muun muassa vammaisetuudet, rintamalisät, työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha, työmarkkinatuki sekä lapsikorotus. Muutos koskisi myös kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksien määräytymisperusteita sekä rahamääriä, kuten lääkekorvausten vuotuisen omavastuun rajaa. Esitykseen sisältyy myös ehdotus toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta, jonka mukaisesti toimeentulotuen perusosan määrän korottamisella turvataan se, että toimeentulotuen perusosan taso nousee pysyvän lainsäädännön määräämän tasokorotuksen mukaisesti. Esitykseen sisältyy myös veteraanietuuksia koskeva muutosehdotus. 

Ehdotettu indeksitarkistuksia koskeva muutos on tarkoitettu pysyväksi eikä sitä kompensoitaisi muutosta seuraavissa kansaneläkeindeksin tarkistuksissa. Kansaneläkeindeksistä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi pysyvästi siten, että kansaneläkeindeksin laskemisessa käytettyä jakajaa muutetaan vastaamaan ehdotettua muutosta. Ehdotetuilla muutoksilla pannaan toimeen valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2018—2021. 

Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. Kansaneläkeindeksin laskemisessa käytettävää jakajaa koskeva muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan kuitenkin vasta 1 päivänä tammikuuta 2019. 

Toimenpidealoite

TPA 28/2017 vp. Toimenpidealoitteessa ehdotetaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kansaneläkeindeksien jäädytysten ja leikkausten peruuttamiseksi. 

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Hallituksen esityksessä ehdotettu indeksin jäädytys on yksi sopeuttamistoimista, joita toteutetaan valtiontalouden tasapainottamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Esitys perustuu valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2018—2021. 

Pysyvän lainsäädännön mukaan kansaneläkeindeksiin sidottuja eläkkeitä ja muita etuuksia pitäisi vuonna 2018 korottaa valiokuntakäsittelyn aikana tarkentuneen laskelman mukaan 0,68 prosenttia. Ehdotuksen arvioidaan vähentävän pysyvän lainsäädännön mukaiseen korotukseen verrattuna vuonna 2018 eläke- ja muita etuusmenoja yhteensä 40 miljoonaa euroa. Indeksin jäädytyksen nettomääräinen vaikutus julkiseen talouteen on kuitenkin tätä suurempi, koska indeksin jäädytys vaikuttaa myös eläkkeiden verotukseen. Sekä valtion- että kunnallisverotuksen eläketulovähennysten täydet määrät on sidottu kansaneläkkeen määrään. Tuloraja, jonka ylittämisen jälkeen eläkeläinen joutuu maksamaan tuloveroa, siirtyy näin alemmaksi. Kokonaisuutena arvioiden verotulot kasvavat esityksen johdosta yli 30 miljoonalla eurolla. Ehdotuksen mukaisella indeksin jäädytyksellä on pysyvä vaikutus etuuksien tasoon sekä saavutettavaan valtiontaloudelliseen säästöön, sillä jäädytetty indeksi tulee olemaan myös vuoden 2019 kansaneläkeindeksin laskennan pohjana. 

Ehdotettu indeksin jäädytys koskee myös toimeentulotuen perusosaa. Kaikkein pienimpien tulojen varassa elävien kannalta on kuitenkin hyvä, että hallitus esittää laissa säädettyä toimeentulotuen perusosaa korotettavaksi. Perusosan korotus toteutuu näin ollen tosiasiallisesti täysimääräisesti myös vuonna 2018, mikä lieventää indeksijäädytyksen vaikutusta kaikkein pienituloisimmissa kotitalouksissa.  

Hallitus on samanaikaisesti antanut erillisiä esityksiä, joilla lievennetään indeksijäädytyksen vaikutusta eräissä etuuksissa. Hallitus esittää takuueläkkeen ja eläkkeensaajan alimman hoitotuen korottamista pienituloisten eläkeläisen tilanteen helpottamiseksi (HE 123/2017 vp). Lisäksi hallitus esittää vähimmäismääräisten päivärahojen korottamista niin, että niiden nettomäärä pysyy vähintään toimentulotuen tasoisena (HE 141/2017 vp). Yksinhuoltajien tilanteen helpottamiseksi myös lapsilisän yksinhuoltajalisää ehdotetaan korotettavaksi (HE 163/2017 vp).  

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan hallituksen esityksen vaikutus tuloeroihin ja pienituloisuusasteeseen on hyvin maltillinen. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan nyt ehdotettu kansaneläkeindeksin jäädytys ei kokonaisuutenakaan arvioiden heikennä niin olennaisesti perustuslain 19 §:n 2 momentissa tarkoitettua perustoimeentulon turvaa, että sääntelyä olisi pidettävä perustuslain vastaisena. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan valtioneuvoston tulee kuitenkin huolehtia siitä, että perusoikeuksien tasoon ehdotettujen muutosten ja tulevien muiden uudistusten yhteisvaikutus ei muodostu kohtuuttomaksi. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy siihen perustuslakivaliokunnan huomautukseen, että samaan asiakokonaisuuteen liittyvät samanaikaiset uudistukset tulisi pyrkiä kokoamaan yhteen hallituksen esitykseen tai arvioimaan tällaisten samoihin perusoikeuksiin liittyvien uudistusten vaikutuksia mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Näin esitysten yhteisvaikutukset tulisivat paremmin arvioiduiksi.  

Kansaneläkeindeksin soveltamatta jättäminen vuosina 2017—2019 saa useita eri etuuksia saaville henkilöille ja kotitalouksille aikaan kumuloituvia vaikutuksia. Etuuksien rahamääriin vaikuttavien muutosten lisäksi merkityksellisiä ovat esimerkiksi asumismenojen, lääkekorvausten ja asiakasmaksujen sekä verotuksen muutokset. Osa peräkkäisinä vuosina tehdyistä indeksin jäädytyksistä kohdistuu pahimmin tuen pitkäaikaisiin saajiin, joiden tulotaso uhkaa jäädä jälkeen ja kulutusmahdollisuudet pienentyä muuhun väestöön ja hintakehitykseen nähden. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää perustuslakivaliokunnan tavoin selvänä, että valtioneuvoston on tarkoin seurattava indeksin jäädytyksen vaikutuksia. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyy ehdotetun indeksijäädytyksen, mutta pitää sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuuden kannalta ongelmallisena, jos syyperusteisen perusturvan taso tarveharkintaiseen toimeentulotukeen nähden jatkuvasti heikentyy. Perusturvan ja asumistuen toistuvat indeksijäädytykset osaltaan vahvistavat pienituloisten toimeentulotukiriippuvuutta samoin kuin sosiaaliturvan painopisteen siirtymistä pidemmällä aikavälillä viimesijaiseksi ja tilapäiseksi tarkoitetun toimeentulotuen suuntaan. Syyperusteisen turvan paikkaaminen tarveharkintaisella toimeentulotuella helposti syventää kannustinloukkuja ja estää työllistymistä. Perustuslakivaliokunta huomauttaa, ettei perustoimeentuloa turvaava järjestelmä voi muodostua viimesijaisesta turvasta, ja pitää huolestuttavana etuudensaajien ohjautumista viimesijaiseksi tarkoitetun toimeentulotuen saajiksi. 

Hallituksen esityksessä on tarkasteltu Euroopan sosiaalista peruskirjaa valvovan sosiaalisten oikeuksien komitean vuonna 2016 antamaa ratkaisua, jonka mukaan eräät Suomen perusturvaetuudet ovat riittämättömiä ja rikkovat siten peruskirjan 13 artiklaa. Perustuslakivaliokunta suhtautuu erittäin vakavasti sosiaalisen peruskirjan valvontakäytännössä esitettyihin huomioihin ja katsoo, että valtioneuvoston olisi syytä ryhtyä pikaisesti tarvittaviin toimenpiteisiin niiden johdosta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää hyvänä ja välttämättömänä, että hallitus on aloittanut sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen. Valiokunta korostaa, että huomiota tulee kiinnittää erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien sosiaaliturvaan. 

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

2. Laki kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n muuttamisesta 

Indeksin jäädytystä ei ole tarkoitus kompensoida seuraavissa kansaneläkeindeksin tarkistuksissa, minkä vuoksi tulevien vuosien indeksikorotuksia varten pykälän 2 momentissa mainittua jakajaa ehdotetaan muutettavaksi. Vuoden 2016 kolmannen vuosineljänneksen elinkustannusindeksin pisteluvut ovat tarkentuneet valiokuntakäsittelyn aikana. Pisteluvun muutoksen vuoksi mainitun jakajan tulee olla 1,192, koska jakamalla vuoden 2016 kolmannen vuosineljänneksen elinkustannusindeksin pistelukujen keskiarvo momentissa ilmoitetulla luvulla, päästään kansaneläkeindeksin pistelukuun 1 617, joka on 1. lakiehdotuksen mukainen.  

3. Laki toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta 

Lakiehdotuksessa mainitun toimeentulotuen perusosan määrän tulee olla 458,10 euroa, koska tällöin perusosan määrä vuonna 2018 on 491,21 euroa, kun sen määrää tarkistetaan 1. lakiehdotuksen mukaisella kansaneläkeindeksin pisteluvulla 1 617. Tällöin toimeentulotuen perusosan määrä nousee pysyvän lainsäädännön mukaisen indeksikorotuksen verran eli noin 0,68 prosenttia.  

5. Laki ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta 

Lakiehdotuksessa mainittu rintamalisän euromäärä tulee valiokuntakäsittelyn aikana tarkentuneen indeksin pisteluvun perusteella muuttaa 478,08 euroksi, jotta sen määrä nousee indeksikorotuksen verran eli noin 0,68 prosenttia. 

Toimenpidealoite

Valiokunta on hyväksynyt 1. lakiehdotuksen hallituksen esittämässä muodossa. Tämän vuoksi toimenpidealoite on hylättävä. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 123/2017 vp sisältyvät 1., 4. ja 6. lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 123/2017 vp sisältyvät 2., 3. ja 5. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) Eduskunta hylkää toimenpidealoitteen TPA 28/2017 vp. 

Valiokunnan muutosehdotukset

1. Laki kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2018 indeksitarkistuksista 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Sen estämättä, mitä kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään, kansaneläkeindeksin pisteluku on 1 617 vuonna 2018. 
2 § 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Jos muualla laissa tai asetuksessa viitataan kansaneläkeindeksistä annettuun lakiin, kansaneläkeindeksin pisteluvun suuruuden osalta viittausten katsotaan vuonna 2018 koskevan tätä lakia. 
 Lakiehdotus päättyy 

2. Laki kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan kansaneläkeindeksistä annetun lain (456/2001) 2 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1083/2016, seuraavasti: 
2 § 
Kansaneläkeindeksin laskeminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Kansaneläkeindeksin pisteluku lasketaan jakamalla edellisen vuoden kolmannen neljänneksen kuukausien elinkustannusindeksin pistelukujen keskiarvo luvulla Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 1,192. Muutosehdotus päättyy Sekä keskiarvo että osamäärä pyöristetään erikseen lähimpään kokonaislukuun. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

3. Laki toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 9 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1084/2016, seuraavasti: 
9 § 
Perusosan suuruus 
Toimeentulotuen perusosa kuukautta kohti on: 
1) yksin asuvalla henkilöllä Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 458,10 Muutosehdotus päättyy euroa; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

4. Laki rintamasotilaseläkelain 9 ja 9 a §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan rintamasotilaseläkelain (119/1977) 9 §:n 1 momentti sekä 9 a §:n 2—4 momentti, sellaisena kuin ne ovat 9 §:n 1 momentti laissa 727/2001 ja 9 a §:n 2—4 momentti laissa 572/2007, seuraavasti: 
9 § 
Henkilölle, jolle on annettu rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus tai rintamatunnus, maksetaan rintamalisää 478,92 euroa vuodessa. Ulkomailla asuvalle Suomen kansalaiselle, joka ei saa kansaneläkettä, rintamalisä maksetaan ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/1988) perusteella. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
9 a § 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Ylimääräinen rintamalisä on täysimääräisenä 45 prosenttia ja kuitenkin vähintään 25 prosenttia siitä maksettavasta kansaneläkkeen osasta, joka ylittää 937,44 euroa vuodessa. Jos henkilöllä on kansaneläkelain (568/2007) 22 §:ssä ja kansaneläkelain voimaanpanosta annetun lain (569/2007) 8 §:ssä tarkoitettua tuloa, lukuun ottamatta kansaneläkelain 23 §:n 6 kohdassa tarkoitettua työeläkkeen korotusta ja kansaneläkelain voimaanpanolain 10 §:n 1 ja 4 momentissa tarkoitettua etuutta tai korotusta, edellä mainittu 45 prosentin määrä alenee prosenttiyksikön kutakin tulon 58,36 euron vuotuista määrää kohden kansaneläkelain 20 §:n mukaiseen tulorajaan saakka ja sen jälkeen prosenttiyksikön kutakin tulon 144,38 euron vuotuista määrää kohden. Ylimääräistä rintamalisää määrättäessä tulo otetaan huomioon samalla tavalla kuin henkilön kansaneläkettä määrättäessä. 
Jos kansaneläke on kansaneläkelain 10 §:n mukaan lykätty tai varhennettu, korotetaan edellä mainittua 937,44 euron määrää lykkäyskorotusprosentilla tai alennetaan varhennusvähennysprosentilla. 
Ulkomailta maksettavaa eläkettä tai siihen rinnastettavaa jatkuvaa etuutta saavan ylimääräinen rintamalisä määräytyy sen suuruisen kansaneläkkeen sanottujen rahamäärien ylittävästä osasta, joka maksettaisiin, jos mainitut tulot otettaisiin huomioon kansaneläkettä määrättäessä. Ylimääräinen rintamalisä maksetaan kuitenkin aina vähintään 5,12 euron suuruisena 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

5. Laki ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/1988) 3 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 728/2001, seuraavasti: 
3 § 
Rintamalisä on Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 478,08 Muutosehdotus päättyy euroa vuodessa. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

6. Laki vammaisetuuslain 9 a §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 9 a §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 697/2012, seuraavasti: 
9 a § 
Veteraanilisä 
Henkilölle, jolle maksetaan 9 §:n mukaista korotettua tai ylintä hoitotukea ja rintamasotilaseläkelain (119/1977) mukaista ylimääräistä rintamalisää, hoitotuki maksetaan veteraanilisällä korotettuna. Veteraanilisän suuruus on 84,65 euroa kuukaudessa. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 29.11.2017 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Tuula Haatainen sd 
 
varapuheenjohtaja 
Hannakaisa Heikkinen kesk 
 
jäsen 
Outi Alanko-Kahiluoto vihr 
 
jäsen 
Arja Juvonen ps 
 
jäsen 
Niilo Keränen kesk 
 
jäsen 
Anneli Kiljunen sd 
 
jäsen 
Sanna Lauslahti kok 
 
jäsen 
Anne Louhelainen sin 
 
jäsen 
Ulla Parviainen kesk 
 
jäsen 
Aino-Kaisa Pekonen vas 
 
jäsen 
Pekka Puska kesk 
 
jäsen 
Sari Raassina kok 
 
jäsen 
Veronica Rehn-Kivi 
 
jäsen 
Kristiina Salonen sd 
 
jäsen 
Sari Sarkomaa kok 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Eila Mäkipää  
 

VASTALAUSE 1

Perustelut

Hallitus esittää ensi vuodelle kansaneläkeindeksin jäädyttämistä pysyvästä lainsäädännöstä poiketen kuluvan vuoden tasolle. Jo aiemmin hallitus antoi etuuksien tason laskea poikkeuksellisesti indeksin painuttua miinukselle vuonna 2016. Tälle vuodelle hallitus leikkasi kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia 0,85 prosentilla. Hallitus on myös lopettanut lapsilisän indeksisidonnaisuuden ja leikannut lapsilisiä 0,91 prosentilla. Nyt siis hallitus jäädyttää indeksin kuluvan vuoden alennetulle tasolle. Tämä tarkoittaa n. 0,9 %:n leikkausta perusetuuksiin. Indeksitarkistuksia koskeva muutos on tarkoitettu pysyväksi, eikä sitä kompensoitaisi seuraavissa kansaneläkeindeksin tarkistuksissa. Näin etuudet jäävät jatkossakin tälle matalammalle tasolle.  

Perusturvan määrä on alhainen niin suhteessa toimeentulotukeen kuin minimibudjettiin. Esimerkiksi yksin vuokralla asuvan perusturvan varassa elävän tulot riittävät, elämäntilanteesta riippuen, kattamaan 73—94 prosenttia minimibudjetin mukaisesta kulutuksesta. Ensisijaisten etuuksien varassa sinnittelevät kotitaloudet joutuvat yhä useammin turvautumaan myös pitkäaikaiseen toimeentulotukeen paitsi alhaisten perusturvaetuuksien myös korkeiden asumiskustannusten vuoksi. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laskelmien perusteella vuoden 2018 indeksijäädytys vähentää etuusmenoja 88 miljoonaa euroa. Samalla kotitalouksien laskennallinen tarve toimeentulotuelle kasvaa noin 9 miljoonaa euroa. Hallituskaudella tehdyt indeksijäädytykset ja -leikkaukset yhdessä (2017 ja 2018) vähentävät etuusmenoja 236 miljoonaa euroa ja samalla kasvattavat toimeentulotuen tarvetta 2,2 % eli 23 miljoonaa euroa. Hallituksen toistuvat indeksijäädytykset ja leikkaukset siirtävät pidemmällä aikavälillä sosiaaliturvan painopistettä viimesijaiseksi ja tilapäiseksi tarkoitetun toimeentulotuen suuntaan. Kehitystä vahvistaa asumistuen enimmäisasumismenojen indeksitarkistusten jäädyttäminen vuodesta 2015. Pitkäaikainen, arjen toimeentuloa paikkaava riippuvuus tarveharkintaisesta toimeentulotuesta heikentää myös työnteon kannustimia ja sitoo ihmisiä köyhyysloukkuun, jopa yli sukupolvien. 

Hallituksen leikkaus kohdistuu pienimpiin ensisijaisiin etuuksiin. Hallituksen esitys lisää pienituloisuutta etenkin yli 65-vuotiaiden keskuudessa. Tämä johtuu paitsi siitä, että takuu- ja kansaneläkkeen taso heikkenee, myös siitä, että eläkkeiden verotus voimistuu eläketulovähennyksen pienenemisen myötä. Indeksileikkaukset kumuloituvat paitsi eri etuuksien kautta myös ajallisesti. Muutokset kohdentuvat herkästi samoille henkilöille ja kotitalouksille sekä erityisesti pitkään tiettyjä etuuksia saaville. Lisäksi vaikutukset kumuloituvat myös elämäntilanteiden mukaan. Useita eri etuuksia saavan henkilön osalta jo yksittäisenkin leikkauksen vaikutus kertautuu, koska indeksin alentaminen kohdistuu samanaikaisesti useampaan henkilön saamaan etuuteen. Vuoden 2017 ja 2018 indeksileikkausten ja jäädytysten yhteisvaikutus on kuukausitasolla merkittävä verrattuna vuoden 2001 indeksilain mukaisiin korotuksiin. Pitkällä aikavälillä indeksileikkausten kumuloitumisessa uhkaa tulotason jääminen jälkeen ja kasvava riippuvuus toimeentulotuesta joillekin väestöryhmille. Valiokunnan kuulemat asiantuntijat ovat toistuvasti kiinnittäneet huomiota leikkausten kasautumiseen ja toisaalta vaikutusarvioiden puutteeseen.  

Emme voi hyväksyä hallituksen jatkuvia perusturvaleikkauksia, jotka osuvat toistuvasti samoihin ihmisiin ja ajavat ihmisiä köyhyyteen ja viimesijaisen toimeentulotuen asiakkaiksi. Esitämme, että kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksitarkistukset tehdään pysyvän lainsäädännön mukaisesti siten, että vuoden 2016 pisteluku on vuoden 2015 tasolla (ei painu miinukselle), vuoden 2017 indeksiin ei tehdä 0,85 %:n leikkausta vaan elinkustannusindeksin mukainen 0,49 %:n korotus ja ensi vuoden korotus olisi indeksin mukainen n. 0,93 %. Näin laskettuna vuoden 2018 pisteluku olisi 1 660.  

Ehdotus

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että 1. lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 1 § muutettuna (Vastalauseen muutosehdotukset)että 2.—6. lakiehdotus hylätään.  

Vastalauseen muutosehdotukset

1. lakiehdotus

1 § 
Sen Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi mukaisesti Muutosehdotus päättyy, mitä kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään, kansaneläkeindeksin pisteluku on Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 1 660 Muutosehdotus päättyy vuonna 2018. 
Helsingissä 29.11.2017
Tuula Haatainen sd 
 
Kristiina Salonen sd 
 
Anneli Kiljunen sd 
 
Aino-Kaisa Pekonen vas 
 

VASTALAUSE 2

Perustelut

Esityksessä ehdotetaan annettavaksi laki kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2018 indeksitarkistuksista. Tämän lain mukaisesti kansaneläkeindeksi jäädytettäisiin pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vuoden 2017 tasolle. Ehdotettua lakia sovelletaan kaikkiin kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin. Esitys koskee kansaneläkkeitä, takuueläkkeitä ja muita sellaisia etuuksia, joita tarkistetaan kansaneläkeindeksin perusteella tai jotka ovat muuten sidottuja kansaneläkkeen määrään. Näitä muita etuuksia ovat vammaisetuudet, rintamalisä, työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha, työmarkkinatuki sekä lapsikorotus. Muutos koskisi myös kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksien määräytymisperusteita sekä rahamääriä, kuten lääkekorvausten vuotuisen omavastuun rajaa.  

THL:n mukaan hallituksen esitys lisää pienituloisuutta etenkin yli 65-vuotiaiden keskuudessa. Tämä on seurausta siitä, että takuu- ja kansaneläkkeen taso heikkenee, mutta myös siitä, että eläkkeiden verotus voimistuu eläketulovähennyksen pienenemisen myötä.  

Lakiehdotukset ovat merkityksellisiä perustuslain 19 §:n 2 momentin kannalta. Sen mukaan lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. (PeVL 47/2017 vpHE 123/2017 vp). 

Perussuomalaiset katsovat, että lakiehdotukset lisäävät yhteiskunnallista eriarvoistumista, yhtenä esimerkkinä eläkeläisköyhyys. Eläkeläisten määrä kasvaa entisestään, eivätkä pelkät nimelliset takuueläkkeen nostot riitä. Kansaneläkettä nauttivista suuri osa joutuu elämään erittäin pienillä tuloilla. 

Perussuomalaiset katsovat, että esitys merkitsee perustoimeentulon turvan sellaista heikkenemistä, joka lainsäätäjälle asetetut velvoitteet huomioon ottaen ei ole hyväksyttävissä. 

Ehdotus

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että lakiehdotukset hylätään,  että hyväksytään yksi lausuma seuraavasti: 

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii siitä, että perustoimeentulon turvaan ei puututa olennaisesti. 
Helsingissä 29.11.2017
Arja Juvonen ps 
 

VASTALAUSE 3

Perustelut

Hallitus esitti syksyllä 2016 lakia kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista. Esitetyn lain mukaisesti kansaneläkeindeksi jäädytettiin pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vuoden 2016 tasolle, minkä lisäksi kansaneläkeindeksiä alennettiin 0,85 prosentilla vuoden 2017 talousarviossa siten, että indeksi laskee 1 631 pisteestä 1 617 pisteeseen. Talousarviossa 2018 hallitus esittää edelleen indeksin jäädytyksen jatkamista vuoden 2016 indeksileikatulla tasolla.  

Muutos koskee laajasti suomalaisia pienituloisia. Indeksin jäädytys koskee kansaneläkkeitä, takuueläkettä ja muita sellaisia etuuksia, joita tarkistetaan kansaneläkeindeksin perusteella tai jotka ovat muuten sidottuja kansaneläkkeen määrään. Tällaisia muita etuuksia ovat vammaisetuudet, rintamalisät, työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha, työmarkkinatuki sekä lapsikorotus. Muutos koskee myös kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksien määräytymisperusteita sekä rahamääriä, kuten lääkekorvausten vuotuisen omavastuun rajaa.  

Valtiontalouden tilinpidossa indeksileikkaukset kohdistuvat seuraaviin luokkiin: Valtionosuudet kunnille, lapsilisät, sairausvakuutuslain valtionosuudet (vähimmäispäivärahat), kansaneläkelain valtionosuus (asumismenot), kansaneläkelain valtionosuus, vuorottelukorvauksen valtionosuudet, aikuiskoulutustuen valtionosuudet, työmarkkinatuen valtionosuudet, peruspäivärahan valtionosuudet, ansiopäivärahan valtionosuudet, asumistuki, rintamalisät, kansaneläkelain valtionosuus (asumismenojen alennuksen poisto) sekä työmarkkinatuen valtionosuudet. 

Indeksitarkistuksia koskeva 0,85 prosentin leikkaus tarkoitettiin pysyväksi, eikä sitä kompensoida muutosta seuraavissa kansaneläkeindeksin tarkistuksissa. Kyseessä oli siis pysyvä heikennys pienituloisten arkeen.  

Vihreiden mielestä hallituksen indeksileikkauksille ja jäädytyksille ei ole kestäviä perusteita eikä niitä pidä hyväksyä. Emme pidä kestävänä emmekä kohtuullisena sitä, että indeksisäästöillä kuritetaan erityisesti lapsiperheitä, työttömiä, eläkeläisiä, opiskelijoita, vammaisia, asevelvollisuuden suorittajia sekä sairaita suomalaisia samaan aikaan, kun hallituksen ajama kilpailukykysopimus veronalennuksineen suosii suurituloisia ja ympäristöä saastuttavalle toiminnalle esitetään monenlaisia verotukia. Toimet heikentävät pienituloisten ostovoimaa, mikä heikentää kotimaista kysyntää ja kotimaisten yritysten kasvunäkymiä.  

Ehdotus

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että lakiehdotukset hylätään,  että toimenpidealoite TPA 28/2017 vp hyväksytään. 
Helsingissä 29.11.2017
Outi Alanko-Kahiluoto vihr