Viimeksi julkaistu 8.5.2021 15.59

Valiokunnan mietintö StVM 18/2015 vp HE 105/2015 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta (HE 105/2015 vp): Asia on saapunut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • neuvotteleva virkamies Pekka Humalto 
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • lakimies Pirkko Sihvonen 
    Kansaneläkelaitos
  • asiantuntija Tarja Arkio 
    Akava ry
  • asiantuntija Miia Kannisto 
    Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
  • ekonomisti Ilkka Kaukoranta 
    Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
  • sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi 
    Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • Suomen Yrittäjät ry.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia. Esityksen mukaan sairauspäivärahan määräytymisessä käytettävän vuosittain palkkakertoimella tarkistettavan 70 prosentin korvaustasoon oikeuttavan vuosityötulon yläraja alennettaisiin nykyisestä 36 419 eurosta 30 000 euroon. Tulorajan ylittävältä osalta sairauspäivärahaa karttuisi nykyisen 40 prosentin sijasta 35 prosenttia 56 032 euroon saakka ja sen ylittävältä osalta 25 prosenttia. Myös vanhempainpäivärahakaudelta maksettava 30 päivän korotettu 75 prosentin korvausaste ehdotetaan alennettavaksi 70 prosenttiin. 

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. 

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Päivärahojen muutokset

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työtuloperusteisten sairaus- ja kuntoutuspäivärahojen sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen korvausastetta sekä eri korvausprosentteihin liittyviä tulorajoja. Sairauspäivärahaan ehdotettujen muutosten säästövaikutukseksi on arvioitu 29 milj. euroa ja vanhempainpäivärahaan ehdotettujen muutosten 13 milj. euroa vuositasolla. Säästövaikutus kohdistuu sairausvakuutuksen työtulovakuutukseen, joka rahoitetaan työnantajilta, työntekijöiltä ja yrittäjiltä perittävillä vakuutusmaksuilla. Vakuutusmaksuilla rahoitettavasta osuudesta työnantajien osuus on yli kaksi kolmasosaa. 

Valiokunta pitää esitystä tarkoituksenmukaisena työnantajien sosiaaliturvamaksurasituksen alentamiseksi. Esitetyt muutokset tukevat tavoitetta yritysten kustannuskilpailukyvyn parantamisesta ja työllistämiskynnyksen alentamisesta. Valiokunta kuitenkin ilmaisee huolensa niistä kielteisistä seurauksista, joita voi aiheutua sairaus- ja kuntoutuspäivärahojen alentamisesta. Keskituloisille eli noin 3 000 euroa ansaitseville uudet laskusäännöt merkitsevät noin 180 euroa alempaa sairaus- ja kuntoutuspäivärahaa kuukaudessa. Työurien pidentämiseksi sekä vajaakuntoisten työelämässä pysymisen ja työelämään palaamisen tukena kuntoutuksella on merkittävä rooli. Kuntoutuspäivärahoihin kohdistuva säästö voi vähentää ammatilliseen kuntoutukseen hakeutumisen kannustetta. Päivärahan leikkaukset kohdentuvat myös työnantajille, jotka maksavat työntekijän sairausajalta palkkaa joko työsopimuslain mukaisesti 9 päivän ajan tai työehtosopimusten perusteella pidempiaikaisesti sekä sairaus- että kuntoutusajalta. 

Sairauspäivärahan tason alentaminen johtaa myös siihen, että yhä useammalle sairastuneelle työkyvyttömyyseläke on tasoltaan parempi etuus kuin sairauspäiväraha. Työurien pidentämiseksi päivärahan tason tulisi olla sellainen, ettei sairastuneella ole kannustetta hakeutua ensisijaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle. Etuudensaajalle puolestaan on iso merkitys sillä, saako hän vuoden ajan työeläkettä vaiko tasoltaan alempaa sairauspäivärahaa.  

Valiokunta katsoo, että tämän uudistuksen johdosta tulee selvittää, olisiko eri etuuksien ensisijaisuutta koskevia säännöksiä tarpeen muuttaa. Sairastuneen toimeentulon taso on nykyisin riippuvainen siitä, hakeeko hän ensin sairauspäivärahaa vaiko eläkettä. Pitkän työkyvyttömyyden ollessa todennäköinen on kohtuutonta, ettei ensiksi myönnettyä sairauspäivärahaa voi ennen vuoden kestänyttä työkyvyttömyyttä muuttaa työkyvyttömyyseläkkeeksi. 

Työedellytyksestä luopuminen

Valiokunta ehdottaa tässä yhteydessä kumottavaksi sairausvakuutuslain 8 luvun 3 §:n, joka koskee sairaus- ja osasairauspäivärahan ehtona olevaa työedellytystä. Työedellytys tarkoittaa, että työtulojen perusteella määräytyvään sairauspäivärahaan on oikeus vain sillä edellytyksellä, että sairastuneella on ollut vähintään yksi päivä työskentelyä edeltäneiden kolmen kuukauden aikana ennen sairastumista. Säännös on tulkinnanvarainen ja johtaa joissain tilanteissa kohtuuttomaan lopputulokseen vakuutetun kannalta. Vakuutetun palkasta on peritty päivärahamaksua, mutta hän ei saa lainkaan päivärahaa tai saa vain vähimmäispäivärahan, jos työedellytys ei täyty.  

Käytännössä muutos vaikuttaa vuositasolla arviolta noin sadan sellaisen vakuutetun päivärahoihin, joiden vuositulo on 1 399—10 296 euroa mutta jotka jäävät kokonaan vaille päivärahaa 55 ensimmäisen sairauspäivän aikana työedellytyksen puuttumisen vuoksi. He tulevat nyt oikeutetuiksi 55 päivän ajan työtuloihin perustuvaan, vähimmäispäivärahaa pienempään päivärahaan. Muutos merkitsee myös, että ne, arviolta noin sata henkilöä vuodessa, joiden vuositulo on yli 10 400 euroa mutta jotka työedellytyksen puuttumisen vuoksi saisivat vain vähimmäismääräistä päivärahaa, siirtyvät työtulovakuutuksen piiriin. Näin valtion kustannettava päivärahameno vähenee heidän osaltaan. Muutos parantaa vakuutettujen asemaa ja noudattaa nykytilaa paremmin vakuutusperiaatetta. 

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

7 luku

Päivärahaetuuksien saamisen yleiset edellytykset

1 §. Oikeus päivärahaetuuteen työtulon perusteella.

Pykälässä säädetään sen työtulon vähimmäismäärästä, joka oikeuttaa ansioperusteiseen sairauspäivärahaan. Lisäksi ansioperusteisen sairauspäivärahan myöntämisen edellytyksenä on, että hakija täyttää sairausvakuutuslain 8 luvun 3 §:ssä säädetyn työedellytyksen. Valiokunta ehdottaa viimeksi mainitun pykälän kumoamista ja työedellytystä koskevasta vaatimuksesta luopumista. Sen vuoksi myös tämän pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi viittaus sairauspäivärahan työedellytykseen. 

8 luku

Sairauspäiväraha ja osasairauspäiväraha

3 §. Työedellytys.

Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. 

8 §. Sairauspäivärahan enimmäisaika.

Pykälässä säädetään sairauspäivärahan enimmäisajasta ja sitä laskettaessa huomioon otettavista päivistä. Pykälän 3 momentin 2 kohdan mukaan enimmäisaikaa laskettaessa otetaan huomioon mm. ne päivät, joilta sairauspäivärahaa ei ole maksettu sen vuoksi, että vakuutettu ei ole täyttänyt 3 §:n mukaista työedellytystä. Työedellytyksestä ehdotetaan luovuttavaksi. Sen vuoksi pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä poistetaan 2 kohta. Samalla mainittua momenttia ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että nykyiset 3, 4 ja 5 kohta siirtyvät 2, 3 ja 4 kohdaksi. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 105/2015 vp sisältyvän lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Valiokunnan muutosehdotukset

Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi kumotaan  Muutosehdotus päättyyValiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi sairausvakuutuslain (1224/2004) 8 luvun 3 § sekä Muutosehdotus päättyy 
muutetaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 7 luvun 1 §:n Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 1 ja Muutosehdotus päättyy 3 momentti, 8 luvun Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 8 §:n 3 momentti ja Muutosehdotus päättyy 9 §:n 2 momentti, 11 luvun 1 § ja 9 §:n 1 momentti sekä 10 a §, 
sellaisina kuin ne ovat, 7 luvun 1 §:n Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 1 ja Muutosehdotus päättyy 3 momentti sekä Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 8 luvun 8 §:n 3 momentti Muutosehdotus päättyy laissa 678/2014, 8 luvun 9 §:n 2 momentti laissa 880/2015, 11 luvun 1 § laeissa 1342/2006, 1142/2010 ja 903/2012, 11 luvun 9 §:n 1 momentti laissa 1342/2006 sekä 11 luvun 10 a § laissa 912/2007, seuraavasti: 
7 luku 
Päivärahaetuuksien saamisen yleiset edellytykset 
1 § 
Oikeus päivärahaetuuteen työtulon perusteella 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Vakuutetulla on oikeus sairauspäivärahaan työtulojen perusteella, jos hänen 11 luvun 3 §:ssä tarkoitetut vuosityötulonsa tai 11 luvun 4 §:ssä tarkoitetut arvioidut vuosityötulonsa ovat vähintään 1 264 euroa.  Muutosehdotus päättyyValiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Lisäksi vakuutetun on täytettävä 8 luvun 3 §:ssä säädetty työedellytys. Poistoehdotus päättyy 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Edellä 1 momentissa tarkoitetun työtulon määrä tarkistetaan noudattaen 11 luvun 1 §:n 4 momenttia. 
8 luku 
Sairauspäiväraha ja osasairauspäiväraha 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 8 § (Uusi) Muutosehdotus päättyy 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Enimmäisaikaa laskettaessa otetaan huomioon myös päivät, joilta sairauspäivärahaa ei ole maksettu 5 §:ssä säädettyjen maksamisrajoitusten tai 5 a §:ssä säädetyn maksamisen keskeytyksen vuoksi tai sen vuoksi, että: 
1) vakuutetun työtulojen määrä on jäänyt alle 7 luvun 1 §:n 1 momentissa säädetyn vähimmäismäärän; 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 2) vakuutettu ei ole täyttänyt 3 §:n mukaista työedellytystä; Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 2 Muutosehdotus päättyy) vakuutetulla on oikeus työkyvyttömyyden vuoksi muun lain perusteella sairauspäivärahaa suurempaan ansionmenetyskorvaukseen; 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 3 Muutosehdotus päättyy) vakuutetulle on suoritettu samalta ajalta vanhempainpäivärahaa; tai 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 4 Muutosehdotus päättyy) hakemus sairauspäivärahan saamiseksi on myöhästynyt. 
9 § 
Sairauspäiväraha enimmäisajan jälkeen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Edellä 1 momentissa tarkoitettuun työkykyisyysaikaan rinnastetaan aika, jolta vakuutettu on saanut Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain, työtapaturma- ja ammattitautilain, maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain tai työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa, osakuntoutusrahaa tai kuntoutusavustuksena maksettavaa kuntoutusrahaa taikka ansionmenetyskorvausta liikennevakuutuslain, sotilasvammalain tai sotilastapaturmalain kuntoutusta koskevien säännösten nojalla tai jona vakuutettu on ollut työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa taikka osallistunut julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaiseen palveluun tai mainitun lain 6 luvussa tarkoitettuun opiskeluun. Työkykyisyysaikaan rinnastetaan myös aika, jona vakuutettu on ollut oikeutettu työttömyysturvalain mukaiseen etuuteen työttömyysturvalain 3 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
11 luku 
Päivärahaetuuksien määrä 
1 § 
Päivärahaetuuksien määrä työtulojen perusteella 
Sairauspäivärahan määrä on 70 prosenttia vakuutetun verotuksessa todettujen vuosityötulojen kolmassadasosasta, jos vuosityötulot eivät ylitä 26 898 euroa. Tämän ylittävästä osasta 50 606 euron vuosituloon sairauspäivärahan määrä on 35 prosenttia vuosityötulon kolmassadasosasta ja 50 606 euron ylittävästä osasta 25 prosenttia vuosityötulon kolmassadasosasta. 
Vanhempainpäivärahan ja erityishoitorahan määrä on 70 prosenttia vakuutetun verotuksessa todettujen vuosityötulojen kolmassadasosasta, jos vuosityötulot eivät ylitä 32 892 euroa. Tämän ylittävästä osasta 50 606 euron vuosituloon vanhempainpäivärahan ja erityishoitorahan määrä on 40 prosenttia vuosityötulon kolmassadasosasta ja 50 606 euron ylittävästä osasta 25 prosenttia vuosityötulon kolmassadasosasta. 
Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, äitiysrahan määrä on 56 ensimmäisen arkipäivän ajalta 90 prosenttia vakuutetun verotuksessa todettujen vuosityötulojen kolmassadasosasta, jos vuosityötulot eivät ylitä 50 606 euroa. Tämän ylittävästä osasta äitiysrahan määrä on 32,5 prosenttia vuosityötulon kolmassadasosasta. 
Edellä 1—3 momentissa tarkoitetut verotuksessa todetut työtulot tarkistetaan siinä suhteessa kuin työkyvyttömyyden tai vanhempainpäiväraha- taikka erityishoitorahaoikeuden alkamisajankohdalle vahvistettu työntekijän eläkelain 96 §:n 1 momentissa tarkoitettu palkkakerroin poikkeaa edelliselle kalenterivuodelle vahvistetusta palkkakertoimesta.  
Edellä 1—3 momentissa tarkoitettuja tulorajoja tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain 96 §:n 1 momentissa tarkoitetulla palkkakertoimella. Jos tulorajat nousevat tarkistuksen yhteydessä yli täysien eurojen, jätetään yli menevä osa lukuun ottamatta. 
9 § 
Isän vanhempainpäivärahan määrä 
Isän vanhempainpäivärahakausi alkaa sinä päivänä, jolta hänelle maksetaan ensimmäisen kerran vanhempainpäivärahaa saman lapsen perusteella. Isyys- ja vanhempainrahan määrä on samasta lapsesta koko vanhempainpäivärahakauden ajan samansuuruinen, jollei 8 §:stä muuta johdu. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
10 a § 
Äidin vanhempainpäivärahan tarkistaminen 
Äidille maksettava vanhempainpäiväraha on samasta lapsesta koko vanhempainpäivärahakauden ajan samansuuruinen, jollei 1 §:n 3 momentista tai 8 §:stä muuta johdu. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Tämän lain 11 luvun 1 §:n 1 momenttia sovelletaan, jos työkyvyttömyys alkaa tämän lain voimaantulon jälkeen. 
Tämän lain 11 luvun 1 §:ää sovelletaan vanhempainpäivärahaan, jos ensimmäinen saman lapsen perusteella maksettava vanhempainpäivärahapäivä on tämän lain voimaantulon jälkeen. 
Tämän lain 11 luvun 1 §:n 1 momentissa säädetty työtulon 26 898 euron yläraja vastaa työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetun palkkakertoimen arvoa vuonna 2010. 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 8.12.2015 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

varapuheenjohtaja 
Hannakaisa Heikkinen kesk 
 
jäsen 
Outi Alanko-Kahiluoto vihr 
 
jäsen 
Anna-Maja Henriksson 
 
jäsen 
Arja Juvonen ps 
 
jäsen 
Niilo Keränen kesk 
 
jäsen 
Anneli Kiljunen sd 
 
jäsen 
Sanna Lauslahti kok 
 
jäsen 
Anne Louhelainen ps 
 
jäsen 
Aino-Kaisa Pekonen vas 
 
jäsen 
Juha Pylväs kesk 
 
jäsen 
Sari Raassina kok 
 
jäsen 
Annika Saarikko kesk 
 
jäsen 
Kristiina Salonen sd 
 
jäsen 
Sari Sarkomaa kok 
 
varajäsen 
Ilmari Nurminen sd 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Eila Mäkipää 
 

Vastalause

Perustelut

Päivärahaleikkaus kohdistuu kohtuuttomasti keskituloisiin palkansaajiin

Hallituksen esittämät leikkaukset merkitsevät sairaus-, kuntoutus- ja vanhempainpäivärahan merkittävää heikennystä. Esitykseen ei ole sisällytetty yksityiskohtaisempia vaikutusarvioita palkansaajiin eri ansio- ja päivärahatasoilla. Asiantuntijakuulemisten yhteydessä valiokunta on kuitenkin saanut selvityksen, jonka mukaan leikkauksen maksajiksi joutuvat 30 000—56 000 euroa vuodessa ansaitsevat, kun korvausprosenttien ns. taitekohta siirtyy alhaisemmalle tulotasolle. Erityisesti kärsijöiksi joutuvat keskituloiset (n. 3 000 e/kk ansaitsevat) palkansaajat. Tällä ansiotasolla sairaus- ja kuntoutuspäivärahojen menetys olisi peräti 9—10 %. Ylärajan jälkeen euromääräinen muutos on sama (10,76 euroa/pv), eli eniten ansaitsevat palkansaajat kärsivät leikkauksesta suhteellisesti vähiten; korkeimmissa päivärahoissa leikkaus jäisi 5 prosenttiin. Etuusleikkaukset kohdentuvat myös sellaisille työnantajille, jotka maksavat palkkaa sairaus- tai kuntoutusajalta. Valmistelussa olisi ehdottomasti tullut huomioida erilaisia malleja, jotka kohdentuvat tasapuolisemmin eri ansiotasoille. On myös todettava, että Kelan työtulovakuutuksen kautta toimeenpantavien etuusleikkauksien vaikutukset valtiontalouden säästöihin ovat olemattomat.  

Kuntoutuksen kannustavuus heikkenee

Yksi viime vuosien keskeinen tavoite yhteiskunnassa on ollut työurien pidentäminen. Kuntoutuksen ensisijaisuuden korostaminen ja kuntoutuksen kannustavuuden parantaminen ovat tärkeitä keinoja työurien pidentämiseksi. Kuitenkin hallitus esityksellään heikentää kuntoutuksen kannustavuutta niin, että työkyvyttömyyseläke saattaa nousta taloudellisesti kiinnostavammaksi vaihtoehdoksi. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista sosiaalipolitiikkaa. Kuntoutuksella on merkittävä rooli vajaakuntoisten työelämässä pysymisen ja työelämään palaamisen tukena. Säästöjen kohdentaminen esitetyllä tavalla kuntoutusrahaan heikentää kuntoutuksen houkuttelevuutta ja on selkeässä ristiriidassa työurien pidentämistavoitteen kanssa.  

Hallitus leikkaa naisilta ja lisää äitien hoivavastuuta

Vanhempainpäivärahan leikkaus kohdistuu pääosin naisiin, koska vain noin 3—4 % isistä käyttää vanhempainrahakautta. Korotetun vanhempainpäivärahan leikkaus on tasa-arvonäkökulmasta ongelmallinen. Kannusteet isän hoitovastuun lisäämiseksi ovat tärkeitä, jotta perheissä voidaan jakaa hoitovastuuta lapsen edun mukaisesti ja perheen talouden kannalta järkevästi. Parempi korvaustaso isälle on tutkitusti yksi parhaita keinoja lisätä isien osuutta perhevapaiden käytöstä. Näin on voitu parantaa työelämän tasa-arvoa ja naisten työmarkkina-asemaa. Isien lisääntyvä osuus perhevapaista myös vähentää äitien työnantajille kertyviä kustannuksia. Korotetun isyysrahan yksi tavoite on ollut kannustaa isien työnantajia maksamaan palkkaa isän perhevapaan ajalta ja parantaa työnantajan saamaa korvaustasoa. Kannusteiden pienentäminen tulee vähentämään isien isyysrahakauden käyttöä ja siirtämään lasten hoitovastuuta entisestään äideille.  

Hallituksen toimet työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi eivät vakuuta

Hallituksen toimet työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi ovat muutenkin jääneet lähinnä puheen tasolle. Etenkin varhaiskasvatukseen kohdistuvat leikkaukset heikentävät perheiden arjen järjestämistä monella tavalla ja heikentävät myös työllisyyttä. Elokuussa voimaan tulevat päivähoitomaksujen korotukset tulevat entisestään vähentämään työn vastaanottamisen kannustavuutta. On myös erikoinen arvovalinta, että samalla kun hallitus leikkaa palkansaajien vanhempainpäivärahoja, se on ilmoittanut ottavansa käyttöön 2 500 euron kertakorvauksen äidin työnantajille osana ns. pakkolakipakettia. Tasasuuruinen kertakorvaus ei kannusta perhevapaiden tasaisempaan jakamiseen perheiden sisällä eikä edistä heikommin ansaitsevien naisten palkkatasa-arvoa. Mikäli rahoituksen kanavana käytetään työtulovakuutusta, on syytä huomioida työtulovakuutukseen lähivuosille kohdistuvat merkittävät rahoituspaineet, koska samassa pakkolakipaketissa on esitetty peräti 1,72 prosenttiyksikön alennusta yksityisten työnantajien työtulovakuutuksen maksuun (nyt 2,08 %). Lisäksi pakkolakipaketin toimet, esim. vuosilomien leikkaaminen ja sairaudesta sakottaminen, tulevat heikentämään etenkin naisvaltaisten alojen työoloja ja näin myös työnteon houkuttelevuutta. 

Hallitus sivuttaa kolmikannan toistuvasti

Esityksen valmistelu on tehty poikkeavasti, sillä yleensä työnantajien ja -tekijöiden yhteisesti rahoittamien ansiopäivärahojen muutoksista päätetään kolmikannassa. Nyt työmarkkinajärjestöt kutsuttiin kesken valmistelun kuulemaan tehdyt päätökset, ilman että niiden keskeiseen sisältöön olisi ollut mahdollisuutta vaikuttaa. On valitettavaa, että hallitus ei arvosta työmarkkinajärjestöjen perinteistä roolia ansiosidonnaisen sosiaaliturvan asiantuntijoina ja neuvotteluosapuolina. Aiemmin kolmikannassa on pystytty hyvässä yhteistyössä valmistelemaan vaikeitakin asioita, joihin eri osapuolet ovat voineet sitoutua. Kolmikantavalmistelussa pystytään arvioimaan vaikutuksia tasapuolisesti palkansaajille ja vakuutetuille, työpaikoille ja työnantajille sekä yhteiskunnalle ja kansantaloudelle. Konsensuspolitiikka edistää yhteiskuntarauhaa, vakautta ja sosiaalista koheesiota, jotka edistävät myös kilpailukykyä ja Suomen kiinnostavuutta sijoituskohteena.  

Lopuksi

Kannatamme esitystä työedellytysvaatimuksen muutokseksi. Se on oikeudenmukainen ja auttaa pienen väliinputoajaryhmän taloudellista tilannetta. 

Ehdotus

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotus hyväksytään muutettuna. 

Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
kumotaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 8 luvun 3 § sekä 
muutetaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 7 luvun 1 §:n 1 ja 3 momentti Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi ja Muutosehdotus päättyy 8 luvun 8 §:n 3 momentti Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi ja 9 §:n 2 momentti, 11 luvun 1 § ja 9 §:n 1 momentti sekä 10 a § Poistoehdotus päättyy
sellaisina kuin ne ovatValiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi , 7 luvun 1 §:n 1 ja 3 momentti sekä 8 luvun 8 §:n 3 momentti Poistoehdotus päättyy laissa 678/2014,Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi  8 luvun 9 §:n 2 momentti laissa 880/2015, 11 luvun 1 § laeissa 1342/2006, 1142/2010 ja 903/2012, 11 luvun 9 §:n 1 momentti laissa 1342/2006 sekä 11 luvun 10 a § laissa 912/2007 Poistoehdotus päättyy, seuraavasti: 
7 luku 
Päivärahaetuuksien saamisen yleiset edellytykset 
1 § 
Oikeus päivärahaetuuteen työtulon perusteella 
Vakuutetulla on oikeus sairauspäivärahaan työtulojen perusteella, jos hänen 11 luvun 3 §:ssä tarkoitetut vuosityötulonsa tai 11 luvun 4 §:ssä tarkoitetut arvioidut vuosityötulonsa ovat vähintään 1 264 euroa.  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Edellä 1 momentissa tarkoitetun työtulon määrä tarkistetaan noudattaen 11 luvun 1 §:n 4 momenttia. 
8 luku 
Sairauspäiväraha ja osasairauspäiväraha 
8 § 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Enimmäisaikaa laskettaessa otetaan huomioon myös päivät, joilta sairauspäivärahaa ei ole maksettu 5 §:ssä säädettyjen maksamisrajoitusten tai 5 a §:ssä säädetyn maksamisen keskeytyksen vuoksi tai sen vuoksi, että: 
1) vakuutetun työtulojen määrä on jäänyt alle 7 luvun 1 §:n 1 momentissa säädetyn vähimmäismäärän; 
2) vakuutetulla on oikeus työkyvyttömyyden vuoksi muun lain perusteella sairauspäivärahaa suurempaan ansionmenetyskorvaukseen; 
3) vakuutetulle on suoritettu samalta ajalta vanhempainpäivärahaa; tai 
4) hakemus sairauspäivärahan saamiseksi on myöhästynyt. 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 9 § Poistoehdotus päättyy 
Sairauspäiväraha enimmäisajan jälkeen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Edellä 1 momentissa tarkoitettuun työkykyisyysaikaan rinnastetaan aika, jolta vakuutettu on saanut Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain, työtapaturma- ja ammattitautilain, maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain tai työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa, osakuntoutusrahaa tai kuntoutusavustuksena maksettavaa kuntoutusrahaa taikka ansionmenetyskorvausta liikennevakuutuslain, sotilasvammalain tai sotilastapaturmalain kuntoutusta koskevien säännösten nojalla tai jona vakuutettu on ollut työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa taikka osallistunut julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaiseen palveluun tai mainitun lain 6 luvussa tarkoitettuun opiskeluun. Työkykyisyysaikaan rinnastetaan myös aika, jona vakuutettu on ollut oikeutettu työttömyysturvalain mukaiseen etuuteen työttömyysturvalain 3 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla. Poistoehdotus päättyy 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 11 luku Poistoehdotus päättyy 
Päivärahaetuuksien määrä 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 1 § Poistoehdotus päättyy 
Päivärahaetuuksien määrä työtulojen perusteella 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Sairauspäivärahan määrä on 70 prosenttia vakuutetun verotuksessa todettujen vuosityötulojen kolmassadasosasta, jos vuosityötulot eivät ylitä 26 898 euroa. Tämän ylittävästä osasta 50 606 euron vuosituloon sairauspäivärahan määrä on 35 prosenttia vuosityötulon kolmassadasosasta ja 50 606 euron ylittävästä osasta 25 prosenttia vuosityötulon kolmassadasosasta. Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Vanhempainpäivärahan ja erityishoitorahan määrä on 70 prosenttia vakuutetun verotuksessa todettujen vuosityötulojen kolmassadasosasta, jos vuosityötulot eivät ylitä 32 892 euroa. Tämän ylittävästä osasta 50 606 euron vuosituloon vanhempainpäivärahan ja erityishoitorahan määrä on 40 prosenttia vuosityötulon kolmassadasosasta ja 50 606 euron ylittävästä osasta 25 prosenttia vuosityötulon kolmassadasosasta. Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, äitiysrahan määrä on 56 ensimmäisen arkipäivän ajalta 90 prosenttia vakuutetun verotuksessa todettujen vuosityötulojen kolmassadasosasta, jos vuosityötulot eivät ylitä 50 606 euroa. Tämän ylittävästä osasta äitiysrahan määrä on 32,5 prosenttia vuosityötulon kolmassadasosasta. Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Edellä 1—3 momentissa tarkoitetut verotuksessa todetut työtulot tarkistetaan siinä suhteessa kuin työkyvyttömyyden tai vanhempainpäiväraha- taikka erityishoitorahaoikeuden alkamisajankohdalle vahvistettu työntekijän eläkelain 96 §:n 1 momentissa tarkoitettu palkkakerroin poikkeaa edelliselle kalenterivuodelle vahvistetusta palkkakertoimesta.  Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Edellä 1—3 momentissa tarkoitettuja tulorajoja tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain 96 §:n 1 momentissa tarkoitetulla palkkakertoimella. Jos tulorajat nousevat tarkistuksen yhteydessä yli täysien eurojen, jätetään yli menevä osa lukuun ottamatta. Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 9 § Poistoehdotus päättyy 
Isän vanhempainpäivärahan määrä 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Isän vanhempainpäivärahakausi alkaa sinä päivänä, jolta hänelle maksetaan ensimmäisen kerran vanhempainpäivärahaa saman lapsen perusteella. Isyys- ja vanhempainrahan määrä on samasta lapsesta koko vanhempainpäivärahakauden ajan samansuuruinen, jollei 8 §:stä muuta johdu. Poistoehdotus päättyy 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 10 a § Poistoehdotus päättyy 
Äidin vanhempainpäivärahan tarkistaminen 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Äidille maksettava vanhempainpäiväraha on samasta lapsesta koko vanhempainpäivärahakauden ajan samansuuruinen, jollei 1 §:n 3 momentista tai 8 §:stä muuta johdu. Poistoehdotus päättyy 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Tämän lain 11 luvun 1 §:n 1 momenttia sovelletaan, jos työkyvyttömyys alkaa tämän lain voimaantulon jälkeen. Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Tämän lain 11 luvun 1 §:ää sovelletaan vanhempainpäivärahaan, jos ensimmäinen saman lapsen perusteella maksettava vanhempainpäivärahapäivä on tämän lain voimaantulon jälkeen. Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Tämän lain 11 luvun 1 §:n 1 momentissa säädetty työtulon 26 898 euron yläraja vastaa työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetun palkkakertoimen arvoa vuonna 2010. Poistoehdotus päättyy 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 8.12.2015
Kristiina Salonen sd 
 
Anneli Kiljunen sd 
 
Aino-Kaisa Pekonen vas 
 
Anna-Maja Henriksson 
 
Ilmari Nurminen sd