Valiokunnan mietintö
StVM
22
2016 vp
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta (HE 199/2016 vp): Asia on saapunut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
neuvotteleva virkamies
Pekka
Humalto
sosiaali- ja terveysministeriö
neuvotteleva virkamies
Minna
Liuttu
sosiaali- ja terveysministeriö
budjettineuvos
Outi
Luoma-aho
valtiovarainministeriö
suunnittelun asiantuntija
Teemu
Hänninen
Kansaneläkelaitos
matemaatikko
Henri
Riuttala
Kansaneläkelaitos
asiantuntija
Miia
Kannisto
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
neuvottelupäällikkö
Sari
Ojanen
KT Kuntatyönantajat
lainopillinen asiamies
Albert
Mäkelä
Suomen Yrittäjät ry
asiantuntija
Samppa
Koskela
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
Valiokunta on saanut kirjalliset lausunnot: 
Suomen Kuntaliitto
Akava ry
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry.
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan työnantajien sairausvakuutusmaksua alennettavaksi 0,94 prosenttiyksiköllä vuonna 2017, 1,00 prosenttiyksiköllä vuonna 2018, 1,04 prosenttiyksiköllä vuonna 2019 ja 0,58 prosenttiyksiköllä vuodesta 2020 alkaen. Valtion rahoitusosuutta sairausvakuutuksen menoista ehdotetaan vastaavasti korotettavaksi. 
Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että pienituloisten palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksuun tehtäisiin 63 milj. euron määrää vastaava alennus hyvittämään heille kilpailukykysopimuksen mukaisista maksukorotuksista aiheutuvaa nettotulojen alenemaa. 
Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä joulukuuta 2016. 
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Esityksen mukaan kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksua alennetaan vuosina 2017—2019 noin yhdellä prosenttiyksiköllä kunakin vuonna. Vuonna 2020 alennus on 0,58 prosenttiyksikköä, ja sen suuruisena alennus jää pysyväksi. Ehdotetut alennukset eivät siis ole kumulatiivisia vaan koskevat kutakin vuotta kerrallaan. 
Esitys on osa työmarkkinoiden keskusjärjestöjen solmimaa kilpailukykysopimusta. Sopimuksella tavoitellaan suomalaisen työn ja yritysten kilpailukyvyn parantamista, talouskasvua sekä uusien työpaikkojen syntymistä. Työnantajien maksurasituksen vähentyminen pienentää työn yksikkökustannuksia ja madaltaa työllistämiskynnystä. Kilpailukykysopimukseen sisältyvillä eri toimenpiteillä arvioidaan saavutettavan yhteensä 35 000 uutta työpaikkaa. 
Sairausvakuutusrahastoon vuosina 2017—2019 maksun alennuksista syntyvä 706—882 miljoonan ja vuodesta 2020 alkaen 541 miljoonan euron vuosittainen vaje korvataan valtion varoista. Valtiolle tuleva lisäosuus rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille koituvilla säästöillä, jotka syntyvät työaikaan ja julkisen sektorin lomarahoihin liittyvillä toimilla sekä työnantajamaksujen pienentymisestä. 
Kilpailukykysopimuksen perusteella työnantajien työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja siirretään palkansaajien maksettaviksi. Palkansaajien maksurasituksen lisääntyminen otetaan vähennyksinä huomioon verotuksessa. Verohelpotuksilla voidaan turvata palkansaajien ostovoiman ja samalla kotimaisen kysynnän säilyminen.  
Valiokunta pitää kannatettavana, että hallitus esittää maksurasituksen kasvun hyvittämistä erillisratkaisulla myös niille palkansaajille ja yrittäjille, jotka eivät maksa tuloistaan valtion- tai kunnallisveroa eivätkä siten saa kompensaatiota verotuksen avulla. Verotuksen sijasta hyvitys tehdään sairausvakuutuksen puolella siten, että alle 14 000 euroa vuodessa ansaitsevat vapautetaan kokonaan sairausvakuutuksen päivärahamaksun maksamisesta. Näin työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen korotukset eivät pienennä pientä työ- tai yrittäjätuloa saavien nettotuloja. Valtion maksuosuutta sairaanhoitovakuutuksesta kasvatetaan tämän vapautuksen johdosta esityksen mukaan 63 miljoonaa euroa. Valtion vuoden 2017 talousarvioesityksessä hyvitykseen on varattu 30 miljoonaa euroa, mutta talousarviota täydentävässä hallituksen esityksessä on tarkoitus osoittaa sairausvakuutukseen lisärahoitusta 33 miljoonaa euroa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hyvityksen vaatimaa valtion osuutta ei ole tarkoitus rahoittaa sosiaaliturvaan kohdistettavilla uusilla leikkauksilla.  
Valiokunta hyväksyy esitetyn kompensaatiomallin, mutta huomauttaa, että sairausvakuutuksen kautta toteutettavaan hyvitykseen sisältyy ristiriita maksujen ja etuuksien vastaavuutta koskevan vakuutusperiaatteen kanssa. Lisäksi malli muodostaa kannustinloukun 14 000 euron vuositulojen kohdalle, koska rajan ylittävä vähäinenkin tulo aiheuttaa sen, että maksu (1,58 prosenttia vuonna 2016) peritään koko palkkasummasta. Käytännössä kannustinvaikutuksen arvioidaan kuitenkin jäävän pieneksi ottaen huomioon, että päivärahamaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. 
Valiokunta ehdottaa, että lakiehdotuksen voimassaolosäännöksen 5 momentti tarpeettomana poistetaan. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 199/2016 vp sisältyvän lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotus) 
Valiokunnan muutosehdotus
Laki 
sairausvakuutuslain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 lukuun, sellaisena kuin se on laissa 1113/2005, uusi 24 a § seuraavasti: 
18 luku 
Sairausvakuutusrahasto ja vakuutusmaksut 
24 a § 
Sairausvakuutuksen päivärahamaksun ja sairaanhoitomaksun tarkistaminen sekä päivärahamaksun, työnantajan sairausvakuutusmaksun ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun tarkistaminen vuosina 2017—2019 ja 2020 alkaen 
Poiketen siitä, mitä 24 §:n 1 momentissa säädetään sairausvakuutuksen päivärahamaksun tarkistamisesta, päivärahamaksua ei peritä, jos vuotuisen palkka- ja työtulon yhteismäärä alittaa 14 000 euroa. 
Poiketen siitä, mitä 24 § 1 momentissa säädetään sairausvakuutuksen päivärahamaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun tarkistamisesta, työnantajan sairausvakuutusmaksun maksuprosenttia alennetaan 0,94 prosenttiyksiköllä vuonna 2017, 1,00 prosenttiyksiköllä vuonna 2018, 1,04 prosenttiyksiköllä vuonna 2019 sekä 0,58 prosenttiyksiköllä vuodesta 2020. 
Sen lisäksi, mitä 13 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetään valtion rahoitusosuudesta, valtion varoista rahoitetaan 3,3 prosenttia kuluista, jotka aiheutuvat muun kuin sanotun pykälän 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun suuruisena maksettavasta tämän lain mukaisesta vanhempainpäivärahasta aiheutuvasta kulusta. 
Sairausvakuutuksen päivärahamaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun maksuprosentin alennusta vastaava euromäärä vähennettynä 3 momentissa tarkoitetulla euromäärällä otetaan huomioon 24 §:n 1 momentin mukaisen päivärahamaksun maksuperusteessa ja päivärahamaksua korotetaan vastaavasti. Jos 1 momentissa tarkoitettu tuloraja ylittyy, päivärahamaksu peritään myös rajan alittavasta tulonosasta. 
Sairausvakuutuksen päivärahamaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun maksuprosentin alennusta vastaava euromäärä otetaan huomioon sairaanhoitovakuutuksen 10 §:n mukaisen valtion rahoitusosuuden korotuksena. 
Sairausvakuutuksen päivärahamaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun maksuprosentin alennusta vastaava euromäärä vähennettynä 3 momentissa tarkoitetulla euromäärällä otetaan huomioon 20 §:n 1 momentin mukaisen sairaanhoitomaksun maksuperusteessa ja sairaanhoitomaksua alennetaan vastaavasti. Tätä momenttia sovelletaan vain 15—18 §:ssä mainittuun ansiotuloon. 
Sen estämättä mitä 23 §:n 2 momentissa säädetään, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun maksuprosentista voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella, jos alittaminen johtuu 1 ja 2 momentissa säädetystä maksuprosentin alentamisesta. 
Pykälän 1 momentissa oleva tuloraja tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain 96 §:n 1 momentissa tarkoitetulla palkkakertoimella. Jos tuloraja nousee tarkistuksen yhteydessä yli täyden euron, jätetään yli menevä osa lukuun ottamatta. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2016. 
Tätä lakia sovelletaan vuodelta 2017 ja sen jälkeen perittävään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksuun. 
Tätä lakia sovelletaan sairausvakuutuksen päivärahamaksuun ja työnantajan sairausvakuutusmaksuun, jotka perustuvat vuonna 2017 ja sen jälkeen maksettavaan palkkaan tai työtuloon. 
Tämän lain 24 a §:ssä oleva rahamäärä vastaa työntekijän eläkelain 96 §:ssä tarkoitetun palkkakertoimen arvoa vuonna 2017. 
Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun, päivärahamaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun tarkistamisesta sekä yrittäjän lisärahoitusosuuden suuruudesta voidaan 18 luvun 23 §:n 2 momentin ja 24 §:n 3 momentin estämättä säätää vuonna 2016 ennen joulukuun 9 päivää annettavalla valtioneuvoston asetuksella. 
Helsingissä 25.10.2016 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Tuula
Haatainen
sd
varapuheenjohtaja
Hannakaisa
Heikkinen
kesk
jäsen
Outi
Alanko-Kahiluoto
vihr
jäsen
Eeva-Johanna
Eloranta
sd
jäsen
Arja
Juvonen
ps
jäsen
Niilo
Keränen
kesk
jäsen
Anneli
Kiljunen
sd
jäsen
Anne
Louhelainen
ps
jäsen
Aino-Kaisa
Pekonen
vas
jäsen
Veronica
Rehn-Kivi
r
jäsen
Vesa-Matti
Saarakkala
ps
jäsen
Annika
Saarikko
kesk
jäsen
Sari
Sarkomaa
kok
jäsen
Martti
Talja
kesk
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Eila
Mäkipää
VASTALAUSE 1
Perustelut
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei kannata kilpailukykysopimusta ja ns. sisäisen devalvaation eli palkka-alennusten politiikkaa keinona Suomen talousongelmien ratkaisemiseksi. Tästä syystä emme hyväksy vuoden 2017 valtion talousarvioon tehtyjä, kilpailukykysopimuksesta johtuvia palkansaajien maksujen korotuksia. 
Esityksessä ehdotetaan työnantajien sairausvakuutusmaksua alennettavaksi 0,94 prosenttiyksiköllä vuonna 2017, 1,00 prosenttiyksiköllä vuonna 2018, 1,04 prosenttiyksiköllä vuonna 2019 ja 0,58 prosenttiyksiköllä vuodesta 2020 alkaen. Valtion rahoitusosuutta sairausvakuutuksen menoista ehdotetaan vastaavasti korotettavaksi.  
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29 päivänä helmikuuta 2016 saavuttaneet kilpailukykysopimukseksi nimetyn neuvottelutuloksen, jonka mukaan kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksua alennetaan seuraavasti: -0,94 prosenttiyksikköä vuonna 2017, -1,00 prosenttiyksikköä vuonna 2018, -1,04 prosenttiyksikköä vuonna 2019 sekä -0,58 prosenttiyksikköä vuonna 2020 ja siitä eteenpäin pysyvästi. Kilpailukykysopimuksen mukaan sosiaaliturvamaksun alennusta vastaava valtion rahoitusosuus kohdistetaan lakisääteisen sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutukseen.  
Valiokunnan mietinnössä hyväksytyn lakiehdotuksen mukaan palkansaajan sairaanhoitomaksua alennetaan valtion rahoitusosuuden muutosta vastaavalla määrällä ja vakuutetun päivärahamaksua nostetaan samalla määrällä. Tällöin palkansaajan ja yrittäjien päivärahamaksua tulisi korottaa arviolta 0,90, 1,00, 1,02 ja 0,59 prosenttiyksikköä ja vakuutetuilta perittävää sairaanhoitomaksua tulisi alentaa 1,23, 1,32, 1,37 ja 0,76 prosenttiyksikköä vuosina 2017—2020. 
Lisäksi valiokunnan mietinnössä ehdotetaan, että pienituloisten palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksuun tehtäisiin 63 milj. euron määrää vastaava alennus hyvittämään heille kilpailukykysopimuksen mukaisista maksukorotuksista aiheutuvaa nettotulojen alenemaa. Kilpailukykysopimuksella siirretään työnantajien maksurasitusta palkansaajille, mutta samalla palkansaajien verotusta kevennetään. Verokevennyksiä ei voida kohdentaa palkansaajille, jotka eivät maksa tuloistaan valtion tai kunnallisveroa. Näin ollen palkansaajiin ja yrittäjiin kohdistuvat maksumuutokset alentavat nettotuloja pieniä palkkatuloja ansaitsevilla. Tämän vuoksi pienituloisten päivärahamaksuun esitetään 63 miljoonan euron kevennystä. Kevennys toteutettaisiin siten, että alle 14 000 euroa vuodessa ansaitsevilta päivärahamaksua ei perittäisi. 
Eduskunnan tietopalvelu on tehnyt esimerkkilaskelman nettotulojen ja veroasteen muutoksesta vuosina 2016—2017. Veroperusteiden muutoksista on huomioitu henkilöverotukseen kohdistuvat muutokset sekä sosiaalivakuutusmaksujen muutokset kilpailukykysopimuksen ja eläkeuudistuksen johdosta. Laskelmassa huomioidaan myös valtiovarainministeriön talousarvioesityksestä indeksiin sidottujen etuusperusteiden leikkaus 0,85 prosentilla, joka vaikuttaa laskelmassa työttömyysturvaan, kansaneläkkeen ja takuueläkkeen määrään sekä verotuksessa eläketulovähennyksiin. Laskelmissa on myös huomioitu nyt käsittelyssä olevan lakiesityksen (HE 199/2016 vp) mukaiset muutokset sairausvakuutusmaksuihin. Työttömyysturvan, kansaneläkkeen ja takuu-eläkkeen lisäksi laskelmissa ei huomioida muita sosiaaliturvaetuuksia.  
Edellä mainitusta laskelmasta näkyy, että hallituksen "tasapainoiseksi" ja kaikkia samoin kohtelevaksi mainostama kokonaispaketti on tämän viimeisen muutoksenkin jälkeen hyvätuloisia suosiva ja yli 7 500 euroa/kk ansaitsevien ostovoima kasvaa tämän viimeisimmän laskelman valossa enemmän (+0,9 %) kuin edellisessä laskelmassa (0,8 %). Alimpien palkkatulojen 500 euroa/kk ja 1 000 euroa/kk tasolla ostovoiman leikkaus on suurin (500 euroa/kk—1 000 euroa/kk: -0,4 %). Takuueläkettä (760 euroa/kk) saavien eläkkeensaajien ostovoimasta hallituksen ratkaisu leikkaa 1,9 % (173 euroa vuodessa).  
Hallituksen esityksen perusteluissa esityksen tulonjakovaikutuksista todetaan, että esityksessä ehdotettujen vakuutetun maksumuutosten yhteisvaikutus tulonjakoon vuonna 2017 Gini-kertoimella mitattuna on 0,07 prosenttiyksikköä eli toimenpiteet kasvattavat tuloeroja. 
Ehdotan, että kilpailukykysopimuksesta johtuvat säännökset maksumuutoksiksi poistetaan tästä lakiehdotuksesta ja työnantajien sekä palkansaajien sairausvakuutusmaksut pidetään vuonna 2017 tämän vuoden tasolla. Kannatamme esitystä pienituloisten palkansaajien ja yrittäjien, alle 14 000 euron vuosituloa saavien päivärahamaksun poistamisesta. Nyt ehdotetussa mallissa marginaaliveroaste on kuitenkin kohtuuttoman suuri tulojen ylittäessä 14 000 euroa, koska tässä esityksessä ehdotettujen päivärahamuutosten johdosta työtulon marginaaliveroaste nousee noin 160 prosenttiin tulojen noustessa yli 14 000 euron ja päivärahamaksun noustessa 0,0 prosentista 1,58 prosenttiin. (Vastalauseen lausumaehdotus).  
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Vastalauseen muutosehdotukset) ja 
että hyväksytään yksi lausuma (Vastalauseen lausumaehdotus)
Vastalauseen muutosehdotukset
Laki 
sairausvakuutuslain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 lukuun, sellaisena kuin se on laissa 1113/2005, uusi 24 a § seuraavasti: 
18 luku 
Sairausvakuutusrahasto ja vakuutusmaksut 
24 a § 
Poikkeussäännös sairausvakuutuksen päivärahamaksun perimisestä vuonna 2017—2019 
Poiketen siitä, mitä 24 §:n 1 momentissa säädetään sairausvakuutuksen päivärahamaksun tarkistamisesta, päivärahamaksua ei peritä, jos vuotuisen palkka- ja työtulon yhteismäärä alittaa 14 000 euroa. 
Poiketen siitä, mitä 24 § 1 momentissa säädetään sairausvakuutuksen päivärahamaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun tarkistamisesta, työnantajan sairausvakuutusmaksun maksuprosenttia alennetaan 0,94 prosenttiyksiköllä vuonna 2017, 1,00 prosenttiyksiköllä vuonna 2018, 1,04 prosenttiyksiköllä vuonna 2019 sekä 0,58 prosenttiyksiköllä vuodesta 2020
Sen lisäksi, mitä 13 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetään valtion rahoitusosuudesta, valtion varoista rahoitetaan 3,3 prosenttia kuluista, jotka aiheutuvat muun kuin sanotun pykälän 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun suuruisena maksettavasta tämän lain mukaisesta vanhempainpäivärahasta aiheutuvasta kulusta. 
Sairausvakuutuksen päivärahamaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun maksuprosentin alennusta vastaava euromäärä vähennettynä 3 momentissa tarkoitetulla euromäärällä otetaan huomioon 24 §:n 1 momentin mukaisen päivärahamaksun maksuperusteessa ja päivärahamaksua korotetaan vastaavasti. Jos 1 momentissa tarkoitettu tuloraja ylittyy, päivärahamaksu peritään myös rajan alittavasta tulonosasta. 
Sairausvakuutuksen päivärahamaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun maksuprosentin alennusta vastaava euromäärä otetaan huomioon sairaanhoitovakuutuksen 10 §:n mukaisen valtion rahoitusosuuden korotuksena. 
Sairausvakuutuksen päivärahamaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun maksuprosentin alennusta vastaava euromäärä vähennettynä 3 momentissa tarkoitetulla euromäärällä otetaan huomioon 20 §:n 1 momentin mukaisen sairaanhoitomaksun maksuperusteessa ja sairaanhoitomaksua alennetaan vastaavasti. Tätä momenttia sovelletaan vain 15—18 §:ssä mainittuun ansiotuloon. 
Sen estämättä mitä 23 §:n 2 momentissa säädetään, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun maksuprosentista voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella, jos alittaminen johtuu 1 ja 2 momentissa säädetystä maksuprosentin alentamisesta. 
Pykälän 1 momentissa oleva tuloraja tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain 96 §:n 1 momentissa tarkoitetulla palkkakertoimella. Jos tuloraja nousee tarkistuksen yhteydessä yli täyden euron, jätetään yli menevä osa lukuun ottamatta. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2016. 
Tätä lakia sovelletaan vuodelta 2017 ja sen jälkeen perittävään sairausvakuutuksen päivärahamaksuun
Tätä lakia sovelletaan sairausvakuutuksen päivärahamaksuun ja työnantajan sairausvakuutusmaksuun, jotka perustuvat vuonna 2017 ja sen jälkeen maksettavaan palkkaan tai työtuloon. 
Tämän lain 24 a §:ssä oleva rahamäärä vastaa työntekijän eläkelain 96 §:ssä tarkoitetun palkkakertoimen arvoa vuonna 2017. 
Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun, päivärahamaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun tarkistamisesta sekä yrittäjän lisärahoitusosuuden suuruudesta voidaan 18 luvun 23 §:n 2 momentin ja 24 §:n 3 momentin estämättä säätää vuonna 2016 ennen joulukuun 9 päivää annettavalla valtioneuvoston asetuksella. 
Vastalauseen lausumaehdotus
Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee uuden, porrastetun mallin, jossa sairausvakuutuksen päivärahamaksua peritään täyttä osuutta vähemmän 14 000 euron ja esimerkiksi 25 000 euron välisillä tulotasoilla.  
Helsingissä 25.10.2016
Aino-Kaisa
Pekonen
vas
VASTALAUSE 2
Perustelut
Kilpailukykysopimuksella työnantajien maksurasitusta siirretään palkansaajille ja samalla palkansaajien verotusta kevennetään. Koska veronkevennyksiä ei ole mahdollista kohdentaa palkansaajille, jotka eivät maksa tuloistaan valtion- tai kunnallisveroa, hallitus esittää pientä palkkatuloa saavien päivärahamaksuun 63 milj. euron kevennystä, jolla hyvitetään kilpailukykysopimuksen mukaisista maksujen korotuksista aiheutuvaa nettotulojen laskua. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hyvityksen vaatima lisärahoitus osoitetaan hallituksen antaessa talousarviota täydentävän esityksen. Pidämme välttämättömänä, että hyvityksen vaatimaa valtionosuutta ei rahoiteta sosiaaliturvaan kohdistuvilla uusilla leikkauksilla. 
Hallitus esittää, että alle 14 000 euroa vuodessa ansaitsevalta ei peritä sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Arvioiden mukaan näin kompensoidaan kilpailukykysopimuksesta aiheutuvan alle 14 000 euroa vuodessa ansaitsevien maksurasituksen nousu. 
Kuitenkaan kompensaatio ei näytä riittävän, vaan alle 1 000 euron kuukausitulolla palkansaajien ostovoima tulee joidenkin arvioiden mukaan laskemaan. Vastaavasti ostovoiman kasvu on prosentuaalisesti suurinta, kun kuukausitulot ovat yli 7 500 euroa kuukaudessa. Kaikki laskelmat perustuvat tässä vaiheessa ennusteisiin, joten oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi vaikutuksia tulisi arvioida tarkemmin, kun kaikki esitetyt muutokset sairausvakuutukseen ja verotukseen ovat tulleet voimaan.  
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena ja  
että hyväksytään yksi lausuma (Vastalauseen lausumaehdotus). 
Vastalauseen lausumaehdotus
Eduskunta edellyttää, että kilpailukykysopimukseen perustuvien sosiaaliturvamaksujen muutosten ja hallituksen kompensaatioesitysten vaikutukset pienituloisten palkansaajien ostovoimaan arvioidaan uudelleen viimeistään vuoden 2017 alussa ja esitetään tarvittavat muutokset, jotta myös pienituloisten palkansaajien ostovoimaa voidaan parantaa. 
Helsingissä 25.10.2016
Tuula
Haatainen
sd
Anneli
Kiljunen
sd
Eeva-Johanna
Eloranta
sd
Outi
Alanko-Kahiluoto
vihr
Viimeksi julkaistu 27.2.2017 12:02