Hallituksen esityksellä esitetään jatkettavaksi kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annettua lakia (ns. rajoituslaki) sekä paras-puitelakia. Rajoituslain 3 §:n ulkoistussopimuksen irtisanomisehdon vaatimuksen rajana esitetään edelleen 30 %, eli ulkoistussopimukseen on otettava irtisanomisehto, jos ulkoistettavien palvelujen osuus on yli 30 % kunnan tai kuntayhtymän sote-palveluista.
Pidämme rajoitusten ja paras-puitelain jatkamista välttämättömänä. Ulkoistusten rajoittaminen on välttämätöntä, jotta sote-palveluita ei sidota tiettyyn paikkaan ja rakenteeseen sote-uudistuksen valmistelun aikana. Näin sote-uudistuksen tullessa voimaan järjestäjällä on aito mahdollisuus varmistaa yhdenvertaisen ja kustannusvaikuttavan palvelurakenteen muodostuminen, ilman että pitkäkestoiset ja laaja-alaiset ulkoistamissopimukset, toimitilojen vuokraa koskevat sopimukset tai mittavat investoinnit muodostuvat esteeksi.
Pidämme kuitenkin ulkoistussopimuksen 30 %:n rajaa riittämättömänä, kuten joulukuussa 2017 jättämässämme vastalauseessa (
StVM 23/2017 vp —
HE 182/2017 vp). Tuolloin totesimme rajan tarkoittavan, että esimerkiksi sairaanhoitopiirin toiminnasta voidaan ulkoistaa jokin kokonainen merkittävä toiminta-alue, kuten päivystys, operatiivinen toiminta tai medisiininen toiminta (sisätaudit ym.). Ulkoistaminen vaarantaa päivystystoiminnan ylläpidon ja pitkäjänteisen kehittämisen. Palveluyksiköiden ulkoistamisen jälkeen on mahdotonta palauttaa päivystys julkiselle toimijalle, kun henkilökunta on siirtynyt yksityisen palveluntuottajan alaisuuteen eikä julkisella toimijalla ole enää palveluun tarvittavaa henkilöstöä. Kuten valtiovarainministeriö toteaa lausunnossaan, jokainen ulkoistussopimus, jota ei voisi irtisanoa, tarkoittaisi, että se olisi pois sotejärjestäjän päätösvallasta ja budjetista jo lähtökohtaisesti sidottu osa.
Esitämme, että irtisanomisehto on sisällytettävä ulkoistussopimuksiin, joiden ennakoitu vuotuinen arvo ylittää viisitoista prosenttia vuosittaisista käyttötalousmenoista, ja sopimuksen voimassaolo jatkuu vuoden 2020 jälkeen.
Vaadimme, että hallitus palauttaa sote-uudistuksen keskiöön sen alkuperäiset tavoitteet. Tavoitteena tulee edelleen kirkkaana olla terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen, perustason palveluiden vahvistaminen, ennaltaehkäisy, palveluiden integraatio ja vaikuttavuuden parantaminen. Hallituksen tulee luopua markkinavetoisesta sote-mallistaan, turvata julkisen palvelutuotannon ensisijaisuus ja kehittää suunnitelmallisesti ja hallitusti valinnanvapauden lisäämistä. Julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluita ei pidä uudistuksen varjolla heikentää.
