Hallitus jatkaa myös vuonna 2017 kylmää leikkauslinjaansa, joka kohdistuu kaikkein kovimmin pienituloisimpien ihmisten arjen toimeentuloon. Hallitus aikoo leikata kansaneläkeindeksiä 0,85 prosentilla ja jäädyttää indeksin tämän vuoden tasolle saavuttaakseen säästöä julkiseen talouteen. Leikkaus kohdistuu siis pienimpiin etuuksiin, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin. Hallitus antoi jo tänä vuonna etuuksien tason laskea noin 0,4 prosentilla, kun kansaneläkeindeksi painui miinukselle. Lisäksi indeksi tullaan jäädyttämään tälle alemmalle tasolle vuosiksi 2017—2019.  

Muutokset näkyvät laajasti pienituloisten elämässä

Indeksijäädytys ei koske vain myönnettävien etuuksien tasoa, vaan myös monia muita kel-indeksiin sidottuja euromääriä, kuten täyteen kansaneläkkeeseen oikeuttava tuloraja sekä yleisessä asumistuessa ja eläkkeensaajien asumistuessa määriteltyjen omavastuukaavojen tulorajat. Kansaneläkeindeksin leikkaus ja jäädytys vaikuttavat myös eläkkeiden verotukseen, sillä eläketulovähennysten täydet määrät on sidottu kansaneläkkeeseen. Tuloraja, jonka ylittämisen jälkeen eläkeläinen joutuu maksamaan tuloveroa, siirtyy alemmaksi. Ehdotus toisaalta pienentää veronalaisten eläke- ja etuustulojen verotuloja noin 18 milj. eurolla, mutta eläketulovähennyksen rajan alentaminen kiristää eläkeläisten verotusta, joten kokonaisuutena arvioiden verotulot lisääntyvät noin 30 miljoonalla eurolla. 

Indeksijäädytyksellä ja kansaneläkeindeksin alennuksella on pysyvä, kumulatiivinen vaikutus etuuksien tasoon, sillä indeksin muutosta ei ole tarkoitus myöhemmin hyvittää. Ennusteiden mukainen hintakehitys tulevina vuosina tarkoittaa, että normaalit indeksikorotukset vuodesta 2016 vuoteen 2019 olisivat yhteensä noin 2,8 prosenttia. Esitetty 0,85 prosentin alennus merkitsee siten ennustettuun normaaliin kehitykseen verrattuna noin 3,5 prosentin alennusta etuustasoon. Ehdotettu indeksin alennus laskisi työmarkkinatuen peruspäivärahaa kuukausitasolla 6,02 euroa vuonna 2017. Erotus pysyvän lainsäädännön mukaiseen indeksikorotukseen olisi peruspäivärahan osalta arviolta 9,03 euroa. Kansaneläkkeen osalta alennus olisi 5,45 euroa kuukaudessa ja erotus pysyvän lainsäädännön mukaiseen indeksikorotukseen 8,17 euroa.  

Leikattavien sosiaaliturvaetuuksien taso on jo valmiiksi alhainen. Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on jo aiemmin huomauttanut Suomea liian alhaisesta sosiaaliturvan vähimmäistasosta. Nyt esitetyt leikkaukset heikentävät sosiaaliturvan vähimmäistasoa edelleen. Leikkausten yhteisvaikutukset ovat huomattavat kotitalouksissa, jotka saavat useaa etuutta. Laskelmien mukaan indeksileikkauksen johdosta Gini-kertoimen arvo kasvaa eli tuloerot lisääntyvät ja köyhyysaste kasvaa. Leikkausten vaikutusta kaikkein pienituloisimmissa kotitalouksissa lieventää se, ettei indeksileikkaus koske toimeentulotuen perusosaa. Toisaalta on ilmeistä, että leikkaukset lisäävät ja monessa tapauksessa pitkittävät pienituloisten kotitalouksien riippuvuutta toimeentulotuesta. Tämä voi pahentaa tulosidonnaisiin etuuksiin liittyviä kannustinongelmia. 

Perusturvan indeksijäädytys ja -leikkaukset heikentävät syyperusteisen sosiaaliturvan ensisijaisuutta viimesijaiseen sosiaalihuollon toimeentulotukeen nähden. Perusturvan ja asumistuen indeksijäädytykset ja -leikkaukset sekä lapsilisän alentaminen kasvattavat toimeentulotukimenoja. Pidemmällä aikavälillä kehitys johtaa syyperusteisen perusturvan ja asumistuen merkityksen vähenemiseen ja vastaavasti tarveharkintaisen ja kotitalouskohtaisen toimeentulotuen roolin kasvamiseen toimeentuloturvassa ja asumisen tuissa. 

On huomattava, että jälleen vaikutusten arviointi on jäänyt lähinnä opposition, tutkimuslaitosten, kansalaisjärjestöjen ja eduskunnan tietopalvelun tehtäväksi. Hallituksen esityksessä vaikutusten arviointi ihmisten arjen toimeentuloon on jätetty käytännössä tekemättä. 

Kansaneläkeindeksin pitää seurata hintakehitystä

Edellytämme, että hallitus peruu kohtuuttoman leikkauksen pienimpiin etuuksiin. Ostovoiman turvaava indeksikorotus palautuu suoraan kulutukseen ja turvaa arjen hyvinvointia. 

Hallitus toteuttaa talousarvioesityksessä kevään kehyspäätöksessä linjaamansa 0,85 prosentin leikkauksen kaikkiin indeksisidonnaisiin etuuksiin. Kyseessä olevassa hallituksen esityksessä (HE 149/2016 vp) ehdotetaan annettavaksi laki kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista, jonka mukaisesti kansaneläkeindeksi jäädytettäisiin pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vuoden 2016 tasolle ja tämän lisäksi kansaneläkeindeksiä alennettaisiin 0,85 prosentilla. Esityksen mukaan muutos koskisi kansaneläkkeitä, takuueläkettä ja muita sellaisia etuuksia, joita tarkistetaan kansaneläkeindeksin perusteella tai jotka ovat muuten sidottuja kansaneläkkeen määrään. Tällaisia muita etuuksia ovat muun muassa vammaisetuudet, rintamalisät, työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha, työmarkkinatuki sekä lapsikorotus. Muutos koskisi myös kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksien määräytymisperusteita sekä rahamääriä, kuten lääkekorvausten vuotuisen omavastuun rajaa.  

Hallituksen esittämät toimenpiteet kohdistuvat niihin ihmisiin, jotka ovat jo valmiiksi yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa. Tämän esityksen lisäksi hallitus kohdistaa myös muita leikkaustoimenpiteitä samaan ihmisryhmään, ja katson, että eri toimenpiteiden yhteisvaikutuksesta seuraa kohtuuton ja inhimillisyysvajetta korostava lopputulos. En voi hyväksyä näitä hallituksen esittämiä toimenpiteitä ja esitän lakiehdotusten hylkäämistä.