Valiokunnan mietintö
StVM
27
2016 vp
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta (HE 151/2016 vp): Asia on saapunut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 
Eduskunta-aloite
Esityksen yhteydessä valiokunta on käsitellyt seuraavan aloitteen: 
Lakialoite
LA
93
2016 vp
Stefan
Wallin
r ym.
Lakialoite laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
hallitussihteeri
Annika
Juurikko
sosiaali- ja terveysministeriö
tutkija
Elina
Ahola
Kansaneläkelaitos
matemaatikko
Paula
Eskola
Kansaneläkelaitos
johtava tutkija
Pertti
Honkanen
Kansaneläkelaitos
matemaatikko
Henri
Riuttala
Kansaneläkelaitos
tutkimusprofessori
Pasi
Moisio
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITE
Hallituksen esitys
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lapsilisälain lapsilisän suuruutta koskevaa pykälää. Muutoksella on tarkoitus toteuttaa pääministeri Juha Sipilän hallituksen julkisen talouden suunnitelman eli niin sanotun kehyspäätöksen vuosille 2017—2020 yhteydessä päätetty 11,7 miljoonan euron suuruinen säästö valtion menoihin. Kehyspäätöksen mukaan muun muassa kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin sekä lapsilisiin tehdään 0,85 prosentin tasasuuruinen vähennys.  
Kehyspäätöksen mukainen säästötoimenpide ehdotetaan toteutettavaksi siten, että lapsilisän yksinhuoltajakorotus jätetään lapsilisän tason alentamisen ulkopuolelle. Tällöin muiden lapsilisien tasoja alennetaan 0,91 prosentilla.  
Lapsilisän alentaminen ei vaikuttaisi toimeentulotukea saavien perheiden taloustilanteeseen, sillä toimeentulotukilaskelmassa lapsilisä otetaan huomioon toimeentulotuen määrään vaikuttavana tulona. 
Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. 
Eduskunta-aloite
LA 93/2016 vp. Lakialoitteessa ehdotetaan, että lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan 6,20 euroa kuukaudessa eli 48,55 eurosta 54,75 euroon kuukaudessa. 
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa päätettiin hallituskaudella toteutettavista julkisen talouden sopeuttamistoimista. Valtiontalouden osalta toteutetaan mittavia säästötoimia sekä joitakin menolisäyksiä, jotka kummatkin ovat luonteeltaan pysyviä. Sopeuttamistoimien tavoitteena on parantaa valtiontalouden tasapainoa sekä kuroa umpeen julkisen talouden kestävyysvajetta. Jotta valtiontalouden säästöt toteutuisivat hallitusohjelmassa sovitun tasoisina, hallitus päätti vuosien 2017—2020 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä esittää uusia säästötoimenpiteitä. Lapsilisien osalta tavoitteena on aikaansaada säästöä 11,7 miljoonaa euroa. Samaan aikaan annetulla hallituksen esityksellä (HE 149/2016 vp) kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin ehdotetaan toteutettavaksi 0,85 prosenttiyksikön pysyvä leikkaus ja luovuttavaksi etuuksien indeksikorotuksista vuonna 2017. Lapsilisiin saman suuruinen säästö ehdotetaan toteutettavaksi siten, että lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ei alenneta, jolloin muiden lapsilisien tasoja alennetaan 0,91 prosentilla. Valiokunta pitää ratkaisua perusteltuna yksinhuoltajien taloudellisen tilanteen suojaamiseksi. 
Hallitusohjelmassa on sitouduttu ottamaan käyttöön päätösten lapsi- ja perhevaikutusten arviointi. Valiokunta pitää myönteisenä, että esityksessä on arvioitu leikkauksen vaikutuksia eri kokoisten lapsiperheiden käytettävissä oleviin tuloihin, köyhyysriskiin, ostovoimaan sekä toimeentulotuen tarpeeseen.  
Arviot osoittavat, että lapsilisien ehdotetun tasoisen alentamisen vaikutukset lapsiperheiden pienituloisuusasteeseen sekä suhteelliseen tulonmuutokseen jäävät erittäin pieniksi ja lapsiperheiden väliset tuloerot kasvavat hyvin vähän. Vähäinen vaikutus johtuu tason alentamisen pienuudesta. Lapsilisän määrät laskevat ensimmäisen lapsen kohdalla 0,87 euroa ja viidennen lapsen kohdalla 1,58 euroa kuukaudessa. Suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin tason alentamisen arvioidaan heikentävän eniten yksinhuoltajaperheiden ja monilapsisten perheiden käytettävissä olevia tuloja. Lyhyellä aikavälillä vaikutukset kuitenkin ovat sekä suhteellisesti että euromääräisesti tarkasteltuna vähäiset myös pienituloisten lapsiperheiden kohdalla. Pidemmällä aikavälillä hintojen noustessa ehdotettu lapsilisän tason alentaminen, yhdessä vuoden 2016 alusta voimaan tulleen lapsilisän indeksisidonnaisuuden poistamisen kanssa, kuitenkin pienentää lapsilisien ostovoimaa, mikäli tasokorotuksia ei tehdä.  
Valiokunta toteaa, että lapsilisän alentamisen vaikutukset esimerkiksi perheiden käytettävissä oleviin tuloihin, toimeentulotuen käyttöön tai köyhyysasteeseen riippuvat kuitenkin myös muiden etuuksien, maksujen sekä verotuksen muutoksista. Esimerkiksi tuloverolain mukainen verotuksen lapsivähennys on voimassa määräaikaisesti verovuosina 2015—2017. Verotuksen lapsivähennyksen poistuminen verovuoden 2017 jälkeen pienentää käytettävissä olevia tuloja useimmilla lapsiperheillä. Toimeentulotukimenojen on esityksessä arvioitu kasvavan erityisesti vuodesta 2018 alkaen lapsilisien tason jäädessä jälkeen yleisestä hintakehityksestä. 
Valiokunta pitää tärkeänä, että hallituksen eri hallinnonaloilla toteuttamien lasten ja lapsiperheiden asemaan vaikuttavien uudistusten lapsi- ja perhevaikutuksia arvioidaan eduskunnan aiemmin hyväksymien (EV 99/2015 vp ja EV 112/2015 vp) lausumien mukaisesti erillisillä selvityksillä. 
Eduskunta-aloite
Valiokunta on hyväksynyt lapsilisälain 7 §:n hallituksen esityksen mukaisena. Tämän vuoksi lakialoite on hylättävä. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 151/2016 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 
Eduskunta hylkää lakialoitteen LA 93/2016 vp. 
Helsingissä 10.11.2016 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Tuula
Haatainen
sd
varapuheenjohtaja
Hannakaisa
Heikkinen
kesk
jäsen
Outi
Alanko-Kahiluoto
vihr
jäsen
Eeva-Johanna
Eloranta
sd
jäsen
Arja
Juvonen
ps
jäsen
Anneli
Kiljunen
sd
jäsen
Mikko
Kärnä
kesk
jäsen
Sanna
Lauslahti
kok
jäsen
Anne
Louhelainen
ps
jäsen
Aino-Kaisa
Pekonen
vas
jäsen
Sari
Raassina
kok
jäsen
Veronica
Rehn-Kivi
r
jäsen
Annika
Saarikko
kesk
jäsen
Martti
Talja
kesk
varajäsen
Sari
Tanus
kd
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Eila
Mäkipää
VASTALAUSE 1
Perustelut
Hallitus aikoo — vastoin pääministeripuolueen aiempia lupauksia — leikata lapsilisiä 0,91 prosentilla saavuttaakseen säästöä julkiseen talouteen. Leikkauksella on lyhyellä aikavälillä keskimäärin vähäinen vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin. Pidemmällä aikavälillä hintojen noustessa ehdotettu lapsilisän tason alentaminen, yhdessä vuoden 2016 alusta voimaan tulleen lapsilisän indeksisidonnaisuuden poistamisen kanssa, kuitenkin pienentää lapsilisien ostovoimaa.  
Lapsiperheiden köyhyyttä ei pidä lisätä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan keskeiset lapsiperheille suunnatut tulonsiirrot, kuten lapsilisä, vanhempainpäiväraha ja kodinhoidontuki ovat jääneet ostovoimaltaan jälkeen yleisestä hintojen ja ansiotulojen noususta. Noin puolessa köyhyysrajan alittavista lapsiperheistä kukaan ei käy ansiotyössä. Kun perheen kokonaistuloista suurin osa koostuu erilaisista tulonsiirroista, on köyhyysriski suuri.  
THL:n Lapsiperheiden hyvinvointi 2014 -tutkimuksen mukaan taloudellinen eriarvoisuus ilmenee lasten arjessa varsinkin kuluttamisen ja toimintamahdollisuuksien eroina. Perheen pienituloisuus saattaa johtaa lasten syrjimiseen, ryhmästä sulkemiseen ja kiusaamiseen. THL:n kohorttitutkimus vuonna 1987 syntyneistä, 21-vuotiaaksi asti rekisteriaineistojen avulla seuratuista lapsista kertoo, että jos vanhemmat olivat saaneet pitkään toimeentulotukea, lapsilla lisääntyivät vähäinen koulutus, mielenterveysongelmat, huostaanotot ja pienimuotoinen rikollisuus. Samoin lisääntyi toimeentulo-ongelmien kokeminen aikuisiässä. Lapsuuden olosuhteilla on siten huomattava vaikutus myöhempään hyvinvointiin.  
Lapsilisän alentamisen ennakoidaan lisäävän toimeentulotukimenoja tulevaisuudessa. Toimeentulotukiriippuvuuden kasvu nostaisi pienituloisten lapsiperheiden työllistymiskynnystä, koska tuki leikkaantuu pois tulojen kasvaessa.  
Perusturvan indeksijäädytys ja -leikkaukset heikentävät syyperusteisen sosiaaliturvan ensisijaisuutta viimesijaiseen sosiaalihuollon toimeentulotukeen nähden. Lapsilisän alentamisella on samansuuntainen vaikutus. Perusturvan ja asumistuen indeksijäädytykset ja -leikkaukset sekä lapsilisän alentaminen kasvattavat toimeentulotukimenoja. Pidemmällä aikavälillä kehitys johtaa syyperusteisen perusturvan ja asumistuen merkityksen vähenemiseen ja vastaavasti tarveharkintaisen ja kotitalouskohtaisen toimeentulotuen roolin kasvamiseen toimeentuloturvassa ja asumisen tuissa. 
Lapsiperheiden toimeentuloa on tarkasteltava kokonaisuutena
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on muistutettu, ettei kyseessä ole yksittäinen säästötoimenpide vaan lapsilisän kehityksen kumulatiivisia vaikutuksia on syytä arvioida pidemmällä aikavälillä. Lapsilisän reaaliarvo on laskenut vuodesta 1994 saakka, ja sen suhteellinen taso yleiseen tulo- ja palkkatasoon nähden on laskenut huomattavasti enemmän. Vuonna 2011 tehty sitominen indeksiin ei juuri muuttanut tilannetta, kun indeksikorotukset jäädytettiin vuosiksi 2013—2015. Viime hallituskaudella lapsilisää alennettiin kahdeksan prosenttia mutta leikkausta kompensoitiin pieni- ja keskituloisille perheille vuosina 2015—2017 tehtävällä väliaikaisella verovähennyksellä, joka poistuu vuonna 2017. Tällä hallituskaudella lapsilisän indeksisidonnaisuudesta on kokonaan luovuttu. 
Lapsilisän alkuperäinen tarkoitus oli toimia tulontasauksena lapsiperheiden ja lapsettomien kotitalouksien välillä. Lapsilisä on universaali, kaikille lapsiperheille maksettava etuus, johon perheen tulot eivät vaikuta. Kun lapsilisä ei enää seuraa sen enempää hinta- kuin tulokehitystäkään, olisi tarpeen arvioida, miten lapsilisää tulee kehittää ja halutaanko alkuperäisestä tarkoituksesta luopua. Katsomme, kuten asiantuntijakuulemisessakin on käynyt ilmi, että tällaisesta periaatteellisesta muutoksesta olisi käytävä avoin yhteiskunnallinen keskustelu ja tehtävä poliittinen päätös. Lapsilisän vähittäinen nakertaminen ilman vaikutusarviointeja ei ole hyväksyttävä toimintatapa.  
Emme voi hyväksyä lapsiperheisiin kohdistuvia eriarvoistavia päätöksiä. Etuusleikkausten lisäksi näitä ovat esimerkiksi koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintamaksujen enimmäismaksujen kaksinkertaistaminen, varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen ja ryhmäkokojen suurentaminen varhaiskasvatuksessa sekä leikkaukset lasten ja nuorten koulutuksen ja erityisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen rahoitukseen. Katsomme, ettei lapsiperheisiin kohdistuvia etuus- ja palveluleikkauksia tule tehdä ennen kattavaa arviointia. Edellytämme, että hallitus arvioi lapsiperhepolitiikkansa kokonaisuutena, jossa huomioidaan paitsi etuudet ja palvelut, myös toimet työn ja perheen yhteensovittamiseksi.  
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että lakiehdotus hylätään. 
Helsingissä 10.11.2016
Tuula
Haatainen
sd
Eeva-Johanna
Eloranta
sd
Anneli
Kiljunen
sd
Outi
Alanko-Kahiluoto
vihr
Aino-Kaisa
Pekonen
vas
VASTALAUSE 2
Perustelut
Suomessa lapsiköyhyys on kasvussa. Samanaikaisesti kun yleinen tulotaso on noussut, lapsiperheiden köyhyys on kasvanut. Vähävaraisissa perheissä asui 52 000 alle 18-vuotiasta vuonna 1995. Vuoden 2000 alussa lasten lukumäärä köyhissä perheissä oli 129 000 ja vuonna 2007 jo 151 000. Lasten määrä vähävaraisissa perheissä on lähes kolminkertaistunut. EU:n perusoikeusviraston mukaan sosiaalisen ulkopuolisuuden uhan alla olevien lasten suhde kasvoi Suomessa 13 %:sta 15,6 %:iin vuosien 2013 ja 2014 välisenä aikana. Köyhyys uuvuttaa niin aikuiset kuin lapsetkin ja on suuri riski lapsen kasvulle ja hyvinvoinnille. Lapsuusajan pitkäaikainen köyhyys seuraa usein mukana aikuiselämään ja johtaa köyhyyden periytymiseen sukupolvelta toiselle. Lapsiperheiden köyhyyteen on suhtauduttava vakavasti.  
Lapsiköyhyys on tavallisinta perheissä, joissa on ainoastaan yksi huoltaja. Noin 20 % kaikista perheistä on yksinhuoltajaperheitä, ja enemmistössä näistä, 86 %:ssa, huoltajana on äiti. Nykyisin 20 % yksinhuoltajaperheistä on pienituloisia, 1990-luvun puolivälissä osuus oli noin 10 %. Kahden huoltajan perheistä 7 % on pienituloisia. Syinä yksinhuoltajien pienituloisuuteen on työttömyys ja tulonsiirtojen leikkaukset. Yksinhuoltajien osallistuminen työelämään on selvästi heikompaa kuin kahden huoltajan lapsiperheissä. Yksinhuoltajien työttömyys oli 16,4 % vuonna 2014, ja erityisesti yksinhuoltajaäideillä on alhaisempi koulutustaso kuin kahden huoltajan perheiden äideillä. Yksinhuoltajien paluu työmarkkinoille vanhempainvapaan jälkeen on osoittautunut vaikeaksi.  
Universaalit edut ja palvelut muodostavat perustan lapsiperheiden köyhyyden torjunnalle. Tukien leikkaukset ovat suuri uhka lapsiperheiden taloudelle. Tästä huolimatta hallitus suunnittelee säästävänsä 11,7 miljoonaa euroa lapsilisistä, mikä heikentää entisestään kaikkein pienimpiä tuloja saavien perheiden elintasoa. Eriarvoisuus lisääntyy, jos yhteiskunta siirtyy universaaleista lapsilisistä tarveharkintaiseen toimeentulotukeen. Erityisen raskaita leikkaukset ovat yksinhuoltajaperheille, minkä vuoksi lapsilisän yksinhuoltajakorotusta tulisi korottaa 6,20 euroa kuukaudessa eli 48,55 eurosta 54,75 euroon kuukaudessa. 
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 7 §:ään lisätään 3 momentti lakialoitteen LA 93/2016 vp mukaisesti. 
Helsingissä 10.11.2016
Veronica
Rehn-Kivi
r
VASTALAUSE 3
Perustelut
Hallitus toteuttaa talousarvioesityksessä kevään kehyspäätöksessä linjaamansa 0,85 prosentin leikkauksen kaikkiin indeksisidonnaisiin etuuksiin. Lapsilisien kohdalla leikkauksen kokonaismäärä on 11,7 miljoonaa euroa, vaikka lapsilisät eivät kategorisesti kuulu enää indeksisidonnaisiin etuuksiin. Hallitus on leikkaamassa lapsilisiä kolmella eri tavalla. Lapsilisien indeksikorotukset lakkautettiin väliaikaisen jäädyttämisen sijasta kokonaan tämän vuoden alussa. Arvion mukaan jo indeksisidonnaisuuden lakkauttaminen leikkaa lapsilisiä 4,1 prosenttia vuoteen 2019 mennessä. Leikkaustoimet ovat vahvassa ristiriidassa sen lupauksen kanssa, että lapsilisiä ei enää leikata. Lapsilisät sidottiin indeksiin vuonna 2011 ja indeksikorotukset tehtiin vuosina 2011 ja 2012. Tätä ennen ja tämän jälkeen indeksikorotuksia ei ole tehty, minkä johdosta lapsilisän reaaliarvo on laskenut 30 prosenttia vuodesta 1994. Vuoden 2015 alusta lapsilisän määriä leikattiin 8,1 prosentilla, jota kompensoitiin verotuksen lapsivähennyksellä. Vuoden päästä hallitus lakkauttaa myös lapsivähennyksen. Nyt hallitus on lisäksi leikkaamassa lapsilisiä 0,85 prosenttia.  
Lapsilisäleikkaus kohdistuu juuri heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Erityisesti vähävaraisten lapsiperheiden arkeen lapsilisäleikkaukset olisivat kohtuuton teko. En hyväksy leikkausta ja esitän lakiehdotuksen hylkäämistä. 
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että lakiehdotus hylätään. 
Helsingissä 10.11.2016
Sari
Tanus
kd
Viimeksi julkaistu 1.2.2017 14:46