Valiokunnan mietintö
StVM
27
2018 vp
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain muuttamisesta (HE 54/2018 vp): Asia on saapunut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty perustuslakivaliokuntaan lausunnon antamista varten. 
Eduskunta-aloite
Esityksen yhteydessä valiokunta on käsitellyt seuraavan aloitteen: 
Lakialoite
LA
45
2016 vp
Sari
Tanus
kd
ym.
Lakialoite laiksi ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain 4 §:n muuttamisesta
Lausunto
Asiasta on annettu seuraava lausunto: 
perustuslakivaliokunta
PeVL 27/2018 vp
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
neuvotteleva virkamies
Merituuli
Mähkä
sosiaali- ja terveysministeriö
ylilääkäri
Tuija
Ikonen
sosiaali- ja terveysministeriö
erityisasiantuntija
Jaakko
Yrjö-Koskinen
sosiaali- ja terveysministeriö
ylilääkäri
Helena
Isoniemi
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
terveyspoliittinen asiantuntija
Mervi
Kattelus
Suomen Lääkäriliitto ry
toiminnanjohtaja
Sari
Högström
Munuais- ja maksaliitto ry
Valiokunta on saanut kirjalliset lausunnot: 
oikeusministeriö
lapsiasiavaltuutettu
Tuomas
Kurttila
Lapsiasiavaltuutetun toimisto
tietosuojavaltuutettu
Reijo
Aarnio
tietosuojavaltuutetun toimisto
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira)
Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE
HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITE
Hallituksen esitys
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annettua lakia. Ehdotetun lain tavoitteena on lisätä elävältä luovuttajalta tapahtuvia uusiutumattoman elimen ja kudoksen luovutuksia, käytännössä munuaisen luovutuksia.  
Ehdotetussa laissa mahdollistettaisiin se, että luovuttajina voivat toimia muutkin henkilöt kuin voimassa olevassa laissa tarkoitetut vastaanottajan lähiomaiset ja muut läheiset. Täysi-ikäinen henkilö, joka kykenee päättämään hoidostaan, voisi luovuttaa uusiutumattoman elimen tai uusiutumatonta kudosta sukulaisensa tai muun läheisensä sairauden tai vamman hoitoa varten. Jos sukulainen tai muu läheinen ei sovellu luovuttajaksi, elimen tai kudoksen voisi luovuttaa myös muu siihen sopiva täysi-ikäinen henkilö, joka kykenee päättämään hoidostaan.  
Lakiin otettaisiin myös luovuttajalle tehtäviä tutkimuksia ja selvityksiä koskevat perussäännökset ja säännökset, joissa edellytettäisiin vapaaehtoisuuteen ja mahdolliseen taloudelliseen etuun liittyvien tutkimusten ja selvitysten riippumattomuutta irrottamistoimenpiteestä päättämiseen nähden. Elinluovutusrekisteriä koskeviin säännöksiin tehtäisiin eräitä täsmennyksiä. 
Laki on tarkoitettu tulevaksi voimaan 1 päivänä elokuuta 2018. 
Lakialoite
LA 45/2016 vp. Lakialoitteessa ehdotetaan lain 4 §:n muuttamista siten, että täysi-ikäinen henkilö, joka kykenee päättämään hoidostaan, voi luovuttaa uusiutumattoman elimen tai uusiutumatonta kudosta toisen henkilön sairauden tai vamman hoitoa varten. Elimen tai kudoksen irrottamiseen tulee olla Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston lupa. 
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Uusiutumattoman elimen luovuttaminen
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annettua lakia (jäljempänä kudoslaki). Lakiehdotuksessa mahdollistetaan uusiutumattoman elimen tai kudoksen luovuttajana toimiminen muillekin kuin vastaanottajan lähiomaisille ja muille läheisille. Ehdotetun 4 §:n 1 momentin mukaan täysi-ikäinen henkilö, joka kykenee päättämään hoidostaan, saa luovuttaa uusiutumattoman elimen tai uusiutumatonta kudosta sukulaisensa tai muun läheisensä sairauden tai vamman hoitoa varten. Jos vastaanottajan sukulainen tai muu läheinen ei sovellu luovuttajaksi, elimen tai kudoksen saa luovuttaa myös muu siihen sopiva täysi-ikäinen henkilö, joka kykenee päättämään hoidostaan.  
Käytännössä kyse on hallituksen esityksen perustelujen mukaan ennen muuta elävän henkilön toisen munuaisen luovuttamisesta. Saadun selvityksen mukaan dialyysihoidossa olevien määrä on kasvanut merkittävästi kymmenen viime vuoden kuluessa. Tyypin 2 diabetes on yleisin krooniseen munuaisten vajaatoimintaan johtava sairaus. Munuaissiirtoa pidetään loppuvaiheen munuaissairauden parhaana hoitomuotona siihen soveltuville potilaille. Suomessa munuaissiirrettä odottaa noin 400 potilasta, kun tehtävien munuaissiirtojen määrä on vuosittain noin 200—250. Pitkä odotusaika dialyysihoidossa heikentää potilaan ja siirteen ennustetta. Potilaita kuolee vuosittain siirtoa odottaessaan tai joudutaan poistamaan siirtolistalta sairauksien ja heikentyneen yleiskunnon vuoksi. Elävältä luovuttajalta tapahtuvien luovutusten arvioidaan muutoksen myötä lisääntyvän noin 30 luovutuksella vuosittain. 
Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan, että kun otetaan huomioon yhtäältä ehdotetun elinten luovuttajapiirin laajentamisen taustalla olevat, poikkeuksellisen painavat perusoikeuksiin palautuvat perusteet sekä toisaalta luovutuksen perustuminen vapaaehtoisuuteen ja sääntelyn sisältämät menettelylliset takeet, ei perustuslakivaliokunnalla ole huomautettavaa sääntelyn sisällöstä. Sääntely täyttää perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan myös biolääketiedesopimuksen ja sen ihmisalkuperää olevien elinten ja kudosten siirrosta tehdyn lisäpöytäkirjan elimen irrottamiselle eläviltä henkilöiltä asettamat vaatimukset ja on siten sopusoinnussa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. 
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä munuaisluovutusten lisäämistä ja elinsiirtojonojen lyhentämistä mahdollisten luovuttajien piiriä laajentamalla. Valiokunta katsoo, että elinluovutusten lisäämisen ensisijaisena keinona tulee edelleen olla sairaaloiden toiminnan tehostaminen siten, että mahdollisimman suuri osa aivokuolleiden luovuttajien elimistä saadaan elinsiirtokäyttöön. Valiokunta korostaa lisäksi terveyden edistämisen merkitystä sairauksien ennalta ehkäisyssä.  
Valiokunta pitää myös tarkoituksenmukaisina lakiehdotukseen sisältyviä täsmennyksiä siitä, miten varmistetaan luovutuksen turvallisuus, luovuttajan vapaaehtoisuus ja se, ettei luovutukseen liity taloudellisen edun hankkimista tai tarjoamista. Valiokunta pitää asianmukaisena, ettei hallituksen esityksessä alaikäisten toimimista luovuttajana laajenneta nykyisestä, mutta täsmennetään myös heidän osaltaan luovuttajalle tehtäviä tutkimuksia ja selvityksiä koskevaa sääntelyä.  
Lain muu uudistamistarve
Perustuslakivaliokunta kiinnitti vuoden 2010 valtiopäivillä huomiota siihen, että kudoslain 8 §:n 2 momentin mukaan kuolema on todettava siten kuin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään. Ottaen huomioon perustuslain 7 §:n säännökset oikeudesta elämään ja 80 §:n 1 momentin säännöksen, jonka mukaan yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lailla, valiokunta piti välttämättömänä, että valtioneuvoston piirissä ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin kuoleman toteamista koskevan perussäännöksen säätämiseksi lain tasolla (PeVL 24/2010 vp, s. 4). Perustuslakivaliokunta uudisti nyt käsiteltävästä esityksestä antamassaan lausunnossa aikaisemmin esittämänsä kannan ja kiirehti perustuslainvastaisen sääntelyn pikaista korjaamista. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan sääntelyä tarkastellaan meneillään olevassa kuolemansyyn selvittämistä koskevassa lainsäädännön kokonaisuudistuksessa. 
Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan, että nyt ehdotettu muutos koskee ennen kaikkea täysi-ikäisiä luovuttajia, mutta kiinnitti yleisesti huomiota lain alaikäisiä koskevaan sääntelyyn. Alaikäinen saa ehdotetun 5 §:n mukaan luovuttaa vain uusiutuvaa kudosta tai osan uusiutuvasta elimestä sisaruksensa henkeä uhkaavan sairauden tai vamman hoitoon, jos sopivaa kudosta tai elintä ei ole saatavissa kuolleelta tai täysivaltaiselta luovuttajalta. Kun luovuttaja on alaikäinen, irrottamiseen tulee kudoslain 3 §:n 3 momentin mukaan olla hänen laillisen edustajansa kirjallinen suostumus. Perustuslakivaliokunnan mielestä perustuslain 6 §:n 3 momentin vaatimusta vastaisi paremmin se, että alaikäiseltä itseltään pyydettäisiin kirjallinen suostumus, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista.  
Perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota myös siihen, että elinsiirtotoiminta on kehittynyt huomattavasti lain voimaantulon 1.9.2001 jälkeen ja että useat keskeiset elinkauppaa vastaan tehdyt yleissopimukset on solmittu lain voimaantulon jälkeen 2000- ja 2010-luvuilla. Tuorein sopimus on Euroopan neuvoston puitteissa vuonna 2015 laadittu yleissopimus elinkaupan vastaisesta toiminnasta. Valiokunta viittasi myös Euroopan unionin yleiseen tietosuoja-asetukseen. Perustuslakivaliokunnan mielestä näistä kyseessä olevan toimintaympäristön oikeudellisissa puitteissa tapahtuneista muutoksista aiheutuu tarve harkita kudoslain nyt ehdotettua laajempaa muuttamista. 
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää perustuslakivaliokunnan tavoin tärkeänä sekä lääketieteen nopean kehityksen että toimintaympäristön muiden muutosten huomioon ottamista lainsäädännössä. Valiokunta kiinnittää myös huomiota Maailman lääkäriliiton kannanottoon menettelytavoista, joilla varmistetaan, että elävät luovuttajat toimivat vapaaehtoisesti ja vailla painostusta tai pakottamista. Valiokunta katsoo, että kudoslain kokonaisuudistuksessa on edellä esitettyjen muutostarpeiden lisäksi syytä harkita elinluovutuksia ja -siirtoja koskevien säännösten erottamista kudoksia ja soluja koskevasta laista. Valiokunta ehdottaa kokonaisuudistuksen käynnistämisestä lausumaa. (Valiokunnan lausumaehdotus
Lakialoite
Valiokunta on hyväksynyt lakiehdotuksen 4 §:n hallituksen esityksen mukaisena. Valiokunnan kannasta seuraa, että lakialoite on hylättävä.  
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 54/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 
Eduskunta hylkää lakialoitteeseen LA 45/2016 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 
Eduskunta hyväksyy yhden lausuman. (Valiokunnan lausumaehdotus) 
Valiokunnan lausumaehdotus
Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää valmistelutyön ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain kokonaisuudistukseksi.  
Helsingissä 14.12.2018 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Krista
Kiuru
sd
varapuheenjohtaja
Hannakaisa
Heikkinen
kesk
jäsen
Outi
Alanko-Kahiluoto
vihr
jäsen
Niilo
Keränen
kesk
jäsen
Anneli
Kiljunen
sd
jäsen
Jaana
Laitinen-Pesola
kok
jäsen
Anne
Louhelainen
sin
jäsen
Ulla
Parviainen
kesk
jäsen
Aino-Kaisa
Pekonen
vas
jäsen
Pekka
Puska
kesk
jäsen
Sari
Raassina
kok
jäsen
Veronica
Rehn-Kivi
r
jäsen
Vesa-Matti
Saarakkala
sin
jäsen
Kristiina
Salonen
sd
jäsen
Sari
Sarkomaa
kok
jäsen
Martti
Talja
kesk
varajäsen
Sari
Tanus
kd
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Harri
Sintonen
Viimeksi julkaistu 6.3.2019 10:12