Viimeksi julkaistu 2.12.2020 16.01

Valiokunnan mietintö StVM 28/2020 vp HE 14/2020 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyyskassalain muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysvaliokunta

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyyskassalain muuttamisesta (HE 14/2020 vp): Asia on saapunut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Lausunto

Asiasta on annettu seuraava lausunto: 

perustuslakivaliokunta
PeVL 33/2020 vp

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut (etäkuuleminen): 

  • hallitussihteeriMarkoLeimio
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • lakimiesSatuLuojola
    Finanssivalvonta
  • professoriRoopeUusitalo
    Helsingin yliopisto
  • kassanjohtajaPasiKoskinen
    Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa
  • kassanjohtajaJanPeltonen
    Rakennusalan työttömyyskassa
  • sosiaaliasioiden päällikköPirjoVäänänen
    Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
  • kassanjohtajaMerjaJokinen
    SYT - Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa
  • työttömyyskassan johtajaIreneNiskanen
    Teollisuuden työttömyyskassa
  • johtajaTapioOksanen
    Työllisyysrahasto
  • toiminnanjohtajaNiinaJussila
    Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

Valiokunta on saanut kirjalliset lausunnot: 

  • Akava ry
  • Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
  • STTK ry
  • Suomen Yrittäjät ry
  • professoriOlliMäenpää
  • professoriTuomasOjanen

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyyskassalakia. Lakiin ehdotetut muutokset ovat pääsääntöisesti teknisluonteisia ja tarkoituksena on nostaa aiemmin työttömyyskassoille annetuissa ohjeissa ja määräyksissä olleita säännöksiä lain tasolle. 

Esityksessä ehdotetaan täsmennettäviksi kassan johdon sopivuutta ja ammattitaitoa koskevia säännöksiä, kassan hallituksen jäsenyyden edellytyksiä sekä hallituksen tehtäviä ja toimintoja koskevaa sääntelyä. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi kassan vastuunalaisen toimihenkilön tehtäviä ja toimintoja koskevat säännökset. Lisäksi työttömyyskassan yleisiä hallintovaatimuksia sekä selvitystilaan asettamista koskevia säännöksiä ehdotetaan täsmennettäväksi. 

Esityksessä ehdotetaan myös muutettaviksi säännöksiä, jotka koskevat työttömien kassan jäsenten vakuuttamisedellytyksiä kassan selvitystilan alkaessa, kassan purkautuessa sekä kassan konkurssitilanteissa. Esityksessä ehdotetaan lakiin lisättäväksi säännös koskien kassan jäljellä olevien varojen käytöstä kassan purkautumis- ja konkurssitilanteissa. Niin kutsuttua jäsenmaksun tasausta koskeva säännös ehdotetaan kumottavaksi. 

Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyyskassan jäsenyyden alkamista koskevan päätöksen antamista ja jäsenen erottamista koskevaa sääntelyä sekä työttömyyskassojen rahoitusosuuksien vahvistamismenettelyä. 

Laki ehdotetaan tulevan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021. Sen 2 §:n 2 momentin 10 ja 11 kohta ja 50 a § sekä 2 §:n 2 momentin 5, 12 ja 13 kohdan kumoaminen ehdotetaan tulevan kuitenkin voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2020. 

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Yleistä

Esityksen tavoitteena on täsmentää työttömyyskassojen hallinnointiin ja toimintaan liittyvää sääntelyä sekä selkeyttää työttömyyskassan toimintaa. Kassojen johdon ja hallituksen pätevyyteen sekä kassojen toimintaan ehdotetuilla muutoksilla ajantasaistetaan työttömyyskassojen toimintaa koskevia säädöksiä vastaamaan paremmin nykyisin voimassa olevia käytäntöjä ja vaatimuksia. Lisäksi kassan työttömien jäsenten vakuuttamismahdollisuuksia työttömyyskassan purkautumistilanteessa parannetaan antamalla työttömälle jäsenelle mahdollisuus liittyä toiseen työttömyyskassaan. Esitys sisältää myös ehdotuksen purkautuvan kassan varojen luovutuksesta Työllisyysrahastolle sekä ehdotuksen työttömyyskassan jäsenmaksujen tasauksesta luopumisesta.  

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kannattaa ehdotettuja muutoksia seuraavin muutosehdotuksin ja huomioin.  

Kassan jäljellä olevien varojen luovutus kassan purkautumis- ja konkurssitilanteessa

Esityksessä ehdotetaan työttömyyskassalakiin uutta 50 a §:ää, jonka perusteella kassan purkautumis- ja konkurssitilanteessa kassan jäljellä olevat varat siirretään Työllisyysrahastoon. Lainkohdan perustelujen mukaan Työllisyysrahastoon luovutetut varat käytetään ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoittamiseen. Ehdotetulla sääntelyllä pyritään turvaamaan ansiopäivärahan saajien asema mahdollisessa kassan purkamistilanteessa ja lisäksi työttömyyskassojen jäsenmaksuilla kerättyjen varojen käyttämisen kohdentuminen siihen tarkoitukseen, johon ne on kerätty. 

Voimassa olevassa laissa ei ole säännöksiä siitä, miten kassan varat on käytettävä kassan purkautumis- tai konkurssitilanteessa. Työttömyyskassalain 2 §:n 2 momentin 13 kohdan mukaan työttömyyskassan säännöissä on kuitenkin mainittava, miten kassan varat käytetään, jos kassa puretaan. Hallituksen esityksen mukaan työttömyyskassojen säännöissä on määräyksiä varojen luovuttamisesta esimerkiksi kassan toimintaa lähellä olevalle yhteisölle tai järjestölle käytettäväksi jäsenten talouden ja ammatillisen koulutuksen tukemiseen.  

Hallituksen esityksessä varojen luovutuksen Työllisyysrahastoon on ehdotettu koskevan niin palkansaaja- kuin yrittäjäkassoja. Työllisyysrahasto ei kuitenkaan rahoita yrittäjien ansioturvamenoja. Näin ollen Työllisyysrahastolle mahdollisesti siirtyneitä yrittäjäkassan varoja ei käytetä sen jäseninä olleiden yrittäjien ansioturvamenoihin, vaan palkansaajien ansioturvamenoihin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n perusteella lakiesityksen 50 a §:stä lausuntoa perustuslakivaliokunnalta.  

Perustuslakivaliokunnan lausunnon PeVL 33/2020 vp mukaan varojen luovuttamista koskeva sääntely on merkityksellistä omaisuuden suojaa koskevan perustuslain 15 §:n kannalta. Sääntelyä arvioidessa on perustuslakivaliokunnan mukaan otettava huomioon työttömyyskassojen erityinen asema ja perustuslain 19 §:n 2 momentissa tarkoitettuun perustoimeentulon turvaan kiinnittyvät tehtävät työttömyysturvan toteuttamisessa. 

Ehdotetulla sääntelyllä pyritään turvaamaan ansiopäivärahan saajien asema mahdollisessa kassan purkamistilanteessa ja lisäksi työttömyyskassojen jäsenmaksuilla kerättyjen varojen käyttämisen kohdentuminen siihen tarkoitukseen, johon ne on kerätty. Sääntelyn tavoite on perustuslakivaliokunnan mielestä hyväksyttävä, eikä valiokunta pidä muutenkaan omaksuttua perusratkaisua nyt käsillä olevassa erityislaatuisessa sääntely-yhteydessä perustuslain vastaisena (ks. myös PeVL 52/2006 vp). Perustuslakivaliokunta pitää kuitenkin välttämättömänä, että laista käy ilmi varojen luovuttamisen tarkoitus. 

Yrittäjäkassojen varojen siirtämiselle Työllisyysrahastoon ei ole sitä vastoin perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan esitetty lakiehdotuksessa tai sen perusteluissakaan vastaavaa hyväksyttävää, varojen keräämistarkoitukseen ja käyttöön kiinnittyvää perustetta kuin palkansaajakassojen osalta. Lausunnon mukaan lain 50 a §:n soveltamisalaa on siten rajattava niin, ettei se kata yrittäjäkassoja. Tällaisen muutoksen tekeminen on lausunnon mukaan edellytyksenä lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa, että 50 a §:ää muutetaan perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla niin, että pykälä rajataan koskemaan vain palkansaajakassoja ja pykälästä käy ilmi varojen luovuttamisen tarkoitus. 

Lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tärkeänä, että yrittäjien työttömyysturvaa ja muuta sosiaalivakuuttamista kehitetään. Vuoden 2020 alusta alkaen yrittäjäkassoja on ollut vain yksi eikä yrittäjä voi liittyä palkansaajakassan jäseneksi. Hallituksen esityksen mukaan yrittäjäkassojen asemaa työttömyysturvajärjestelmän kokonaisuudessa sekä yrittäjien sosiaalivakuuttamista on tarkoitus tarkastella jatkossa erikseen osana työttömyyskassalain jatkouudistusta sekä sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen yhteydessä. 

Jäsenmaksun tasaus

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että työttömyyskassojen jäsenmaksujen tasauksesta luovutaan. Työttömyyskassojen jäsenmaksun tasauksella pyritään tasoittamaan eroja työttömyyden kustannuksissa eri alojen välillä.  

Työttömyyskassalain perusteella Työllisyysrahasto suorittaa jäsenmaksujen tasausta rahaston hallintoneuvoston vuosittain päättämän määrän niille palkansaajakassoille, joiden maksamien työttömyysetuuspäivien lukumäärä on edellisenä vuonna ylittänyt olennaisesti kassojen jäsentä kohti lasketut keskimääräiset työttömyysetuuspäivät. Jäsenmaksun tasaukseen voidaan vuosittain käyttää enintään määrä, mikä vastaa 0,75 prosenttia työttömyyskassojen kalenterivuotena maksamista etuuksista. Hallituksen esityksen mukaan jäsenmaksun tasauksen suhde vuosittaisiin etuusmenoihin on vaihdellut 0,15—0,75 prosentin välillä vuosina 2000—2017. Euromääräisesti jäsenmaksun tasaus on vaihdellut viime vuosina 3—10 miljoonan euron välillä. Vuonna 2019 tasausta ei maksettu.  

Valiokunta toteaa, että jäsenmaksun tasauksesta luopuminen voi luoda jäsenmaksujen korotuspaineita korkean työttömyyden alan työttömyyskassoille. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan työttömyysvakuutusjärjestelmä kuitenkin tasaa työttömyyden kustannuksia alojen välillä suhteellisen voimakkaasti jäsenmaksujen tasauksesta riippumatta, koska kassojen jäsenmaksuilla rahoitettu osuus työttömyysturvan kustannuksista on pieni. Vuonna 2018 kassojen jäsenmaksuilla rahoitettiin ansiosidonnaisten työttömyysetuuksien menoista noin 5,7 prosenttia. Työnantajien ja työntekijöiden pakollisilla vakuutusmaksuilla katettiin noin 54,6 prosenttia ja valtion varoilla noin 39,7 prosenttia.  

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa lisäksi, että vuoden 2020 II lisätalousarviossa on kohdistettu 20 miljoonaa euroa työttömyyskassojen kasvaneisiin hallintokuluihin ja vuoden 2020 IV lisätalousarviossa 40 miljoonaa euroa palkansaajia vakuuttavien työttömyyskassojen omalla vastuulla olevan ansio-osan rahoitusvastuun ennakoimattomaan kasvuun. Eduskunta on 21.10.2020 hyväksynyt työttömyyskassalain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muutokset, joilla säädetään covid-19-epidemian vuoksi tarpeen olevan työttömyyskassojen lisärahoituksen jakoperusteista (EV 119/2020 vp). Lisärahoitus vähentää työttömyyskassojen jäsenmaksujen korotuspaineita ja turvaa niiden toimintaa poikkeuksellisessa tilanteessa.  

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

Johtolause.

Valiokunta ehdottaa muutettavaksi työttömyyskassalain 2 §:n 2 momenttia, minkä johdosta johtolausetta on muutettava.  

2 §. Työttömyyskassan perustaminen.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan pykälän 2 momentista poistettavaksi kohta 13, jonka mukaan työttömyyskassan säännöissä on mainittava kassan varojen käytöstä kassan purkutilanteessa. Työttömyyskassalakiin ehdotettavassa uudessa 50 a §:ssä säädetään, että konkurssi- ja purkutilanteessa kassan varat siirretään Työllisyysrahastolle. Koska sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta, että kyseinen säännös ei koske yrittäjäkassoja, valiokunta ehdottaa, että työttömyyskassalain 2 §:n 2 momentin 13 kohdassa säädetään, että yrittäjäkassan säännöissä on mainittava kassan varojen käytöstä kassan purkutilanteessa. Valiokunnan ehdottaman muutoksen johdosta hallituksen esityksessä ehdotetut tekniset muutokset työttömyyskassalain 2 §:n 2 momentin 10 ja 11 kohtiin ovat tarpeettomia.  

50 a §. Varojen luovutus työttömyyskassan purkautumis- ja konkurssitilanteessa.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta valiokunta ehdottaa pykälää ja sen otsikkoa muutettavaksi siten, että pykälässä säädetään palkansaajakassan varojen luovuttamisesta Työllisyysrahastolle kassan purkautumis- ja konkurssitilanteessa. Lisäksi pykälässä ehdotetaan säädettäväksi Työllisyysrahastolle luovutettujen varojen käyttötarkoituksesta. Luovutetut varat käytetään työttömyyskassojen ansioturvamenojen ansio-osan rahoittamiseen.  

Voimaantulo.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että osa työttömyyskassalain 2 §:n 2 momentin muutoksista ja 50 a § tulevat voimaan 1.4.2020. Koska ehdotettu voimaantulo ei ole esityksen eduskuntakäsittelyn vaatiman ajan vuoksi enää mahdollinen, valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että kaikki ehdotetut muutokset tulevat voimaan samanaikaisesti. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 14/2020 vp sisältyvän lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Valiokunnan muutosehdotukset

Laki työttömyyskassalain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
kumotaan työttömyyskassalain (603/1984) 2 §:n 2 momentin 5 Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi ja Muutosehdotus päättyy 12 Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi ja 13 Poistoehdotus päättyy kohta sekä 19 a §, sellaisena kuin niistä on 19 a § laeissa 556/1998 ja 913/2000, 
muutetaan 2 §:n 2 momentin Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 10 ja 11 Poistoehdotus päättyyValiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 13 Muutosehdotus päättyy kohta, 3 §:n 1 ja 8 momentti, 4 §:n 1 momentin johdantokappale ja 3 kohta ja 4 momentti, 4 luvun otsikko, 11, 12, ja 12 a §, 24 §:n 2 momentti, 27 §:n 1 momentti ja 43 §:n 2 momentti,  
sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 1 momentti laissa 1331/2004, 3 §:n 8 momentti laissa 99/1990, 4 §:n 4 momentti laissa 1291/2002, 11 § laissa 476/1993, 12 § osaksi laissa 476/1993, 12 a § laissa 1013/2008, 24 §:n 2 momentti ja 43 §:n 2 momentti laissa 913/2000 ja 27 §:n 1 momentti laissa 1102/2007, sekä 
lisätään 3 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 99/1990, 1291/2002 ja 1331/2004, uusi 9 momentti, lakiin uusi 11 a ja 12 b §, 43 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 913/2000, uusi 3 momentti, sekä lakiin uusi 50 a § seuraavasti: 
2 § 
Työttömyyskassan perustaminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Säännöissä on mainittava ainakin: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 10) milloin kassan varsinainen kokous pidetään ja siellä käsiteltävät asiat; sekä Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 11) millä tavalla kutsu kokoukseen ja muut tiedonannot toimitetaan kassan jäsenille; Poistoehdotus päättyy 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 13) miten yrittäjäkassan varat käytetään, jos kassa puretaan. Muutosehdotus päättyy 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
3 § 
Jäsenyyden ehdot 
Palkansaajakassan jäseneksi pääsee työttömyysturvalain soveltamisalaan kuuluva palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta ja joka työskentelee sellaisessa ammatissa tai sellaisella työalalla, joka kuuluu kassan toiminnan piiriin. Yrittäjäkassan jäseneksi pääsee työttömyysturvalain soveltamisalaan kuuluva yrittäjä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta. Yrittäjänä pidetään työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettua henkilöä, jonka toimeentulon on katsottava perustuvan yritystoiminnasta saatavaan tuloon. Työtön henkilö voi päästä toisen kassan jäseneksi, jos työttömyyskassa, jossa hän on jäsenenä, purkautuu taikka asetetaan konkurssiin tai selvitystilaan. Työttömän henkilön oikeudesta päästä kassan jäseneksi säädetään lisäksi sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1408/71 ja määrätään pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa (SopS 105—106/1993). 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Kassan jäsenyys alkaa siitä päivästä, josta alkaen henkilö on maksanut jäsenmaksunsa, aikaisintaan kuitenkin siitä päivästä, jona hän on kirjallisesti hakenut kassan jäsenyyttä. Hakijalle on annettava kirjallinen päätös kassan jäseneksi pääsyn hylkäämisestä tai erottamisesta. Jäseneksi hyväksymisestä kassa antaa päätöksen tarvittaessa sekä lisäksi aina jäsenen pyynnöstä. 
Työtön kassan jäsen voi liittyä toiseen kassaan kuukauden kuluessa siitä kun kassa, jonka jäsen hän on, purkautuu taikka asetetaan selvitystilaan tai konkurssiin. Kuukauden määräaika alkaa siitä kassan kokouksen päätöksestä, jolla kassa asetetaan selvitystilaan tai puretaan taikka siitä tuomioistuimen päätöksestä, jolla kassa asetetaan konkurssiin.  
4 § 
Huomautus, varoitus ja kassasta erottaminen 
Työttömyyskassan hallitus voi jäsentä kuultuaan antaa huomautuksen tai varoituksen taikka erottaa jäsenyydestään sen; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
3) joka kieltäytyy noudattamasta kassan sääntöjä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Päätökseen, jolla kassa on hyväksynyt tai hylännyt jäseneksi pääsyn tai erottanut jäsenensä, sovelletaan työttömyysturvalain 12 lukua muutoksenhausta.  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
4 luku 
Kassan johto ja valtuuskunta 
11 § 
Kassan hallitus 
Työttömyyskassalla tulee olla hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Hallituksen jäsenistä vähintään kahden kolmasosan on oltava kassan jäseniä. Vastuunalainen toimihenkilö tai muu kassan palveluksessa oleva henkilö ei voi toimia hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä.  
11 a § 
Hallituksen jäsenen ja kassan vastuunalaisen toimihenkilön kelpoisuus 
Hallituksen jäsenen ja kassan vastuunalaisen toimihenkilön on oltava hyvämaineisia. Kassan johdolla on oltava sellainen työttömyysvakuutustoiminnan tuntemus kuin kassan toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen tai kassan palveluksessa on oltava riittävän päteviä ja kokeneita asiantuntijoita. Hallituksessa on oltava myös sijoitustoiminnan tuntemusta siten kuin kassan toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen tai kassan palveluksessa on oltava riittävän päteviä ja kokeneita asiantuntijoita.  
Vajaavaltainen, konkurssissa oleva tai liiketoimintakieltoon määrätty ei voi olla hallituksen jäsen eikä vastuunalainen toimihenkilö. 
Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä ja vastuunalaisella toimihenkilöllä on oltava asuinpaikka ETA-valtiossa.  
Mitä tässä säädetään hallituksen jäsenestä ja vastuunalaisesta toimihenkilöstä, sovelletaan myös hallituksen varajäseneen vastuunalaisen toimihenkilön sijaiseen. 
12 § 
Hallituksen tehtävät ja toiminta 
Työttömyyskassan hallitus huolehtii kassan hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä edustaa kassaa. Lisäksi hallitus valitsee kassan vastuunalaisen toimihenkilön. 
Kassan säännöissä voidaan määrätä, saadaanko ja miten laajalti hallituksen tehtäviä antaa yhdelle tai useammalle hallituksen jäsenelle taikka hallitukseen kuulumattomalle kassan palveluksessa olevalle muulle toimihenkilölle. Säännöillä ei voida siirtää 1 momentin, 12 a §:n, 13 §:n eikä 41 §:n 2 momentin mukaisia velvollisuuksia kassan toimihenkilöille. 
Hallituksen jäsen ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan. 
Haaste tai muu tiedoksianto katsotaan toimitetuksi kassalle, kun se on annettu tiedoksi hallituksen jäsenelle taikka henkilölle, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa kassan nimi.  
12 a § 
Yleiset hallintovaatimukset 
Työttömyyskassalla on oltava sen toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä ja toimiva hallintojärjestelmä, jossa vastuualueet on määritelty. Työttömyyskassalla on oltava hallituksen hyväksymä jatkuvuussuunnitelma sekä kirjalliset toimintaperiaatteet kassan sisäisestä valvonnasta, riskienhallintajärjestelmästä, sisäisen tarkastuksen järjestämisestä, palkitsemisesta ja toimintojen ulkoistamisen järjestämisestä. Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä hallintojärjestelmästä, jatkuvuussuunnitelmasta ja kirjallisista toimintaperiaatteista. 
Työttömyyskassan hallituksen on säännöllisesti arvioitava hallintojärjestelmää, jatkuvuussuunnitelmaa ja kirjallisia toimintaperiaatteita.  
12 b § 
Vastuunalaisen toimihenkilön tehtävät ja toiminta 
Työttömyyskassalla on oltava vastuunalainen toimihenkilö, joka hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Vastuunalaisen toimihenkilön on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi. 
Vastuunalaisella toimihenkilöllä on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksessa ja käyttää siellä puhevaltaa, jollei hallitus päätä toisin. 
24 § 
Oikeus osuuksiin 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Sosiaali- ja terveysministeriö voi erityisistä syistä hyväksyä 1 momentissa säädetyn jäsenmäärää koskevan edellytyksen estämättä työttömyyskassalle oikeuden täysiin osuuksiin. 
27 § 
Osuuksien maksaminen 
Valtionosuus, Työllisyysrahaston osuus ja hallintokuluihin kohdistuvat osuudet maksetaan kultakin kalenterivuodelta. Päätökset rahoitusosuuksien maksamisesta tekee sosiaali- ja terveysministeriö. Rahoitusosuudet työttömyyskassoille maksaa Työllisyysrahasto, jolle valtio maksaa valtionosuuden hallintokuluosuuksineen. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
43 § 
Selvitystilaan asettaminen ja purkaminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jos työttömyyskassa puretaan muulla kuin 1 momentissa mainitulla perusteella, viimeksi valittu hallitus suorittaa purkamisen käynnistämiseen liittyvät toimet. Muilta osin kassan purkamisessa noudatetaan selvitystilaa koskevia säännöksiä.  
Kutsu kassan selvitystilaan asettamisesta päättävään kokoukseen on toimitettava kaikille kassan jäsenille viimeistään kahta viikkoa ennen kassan kokousta. Kutsussa on mainittava tiedot myös selvitystilaan asettamisen vaikutuksesta kassan jäsenten päivärahaoikeuteen. 
50 a § 
Varojen luovutus Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi palkansaajakassan Muutosehdotus päättyy purkautumis- ja konkurssitilanteessa 
Purkautuneen tai konkurssiin asetetun Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi palkansaajakassan Muutosehdotus päättyy mahdolliset varat velkojen ja muiden sitoumusten täyttämisen jälkeen luovutetaan Työllisyysrahastolle. Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Työllisyysrahastolle luovutetut varat käytetään työttömyyskassojen ansioturvamenojen ansio-osan rahoittamiseen. Muutosehdotus päättyy 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä   kuuta 20  . Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Sen 2 §:n 2 momentin 10 ja 11 kohta ja 50 a § sekä 2 §:n 2 momentin 5, 12 ja 13 kohdan kumoaminen tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2020. Poistoehdotus päättyy 
Lain 11 ja 11 a §:ää sovelletaan hallituksen tai vastuunalaisen toimihenkilön valintaan lain voimaantulon jälkeen kassan seuraavan kerran valitessa hallitusta, hallituksen jäsentä tai vastuunalaista toimihenkilöä. 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 4.11.2020 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja
MarkusLohikesk
varapuheenjohtaja
MiaLaihokok
jäsen
PekkaAittakumpukesk
jäsen
KimBergsd
jäsen
Anna-KaisaIkonenkok
jäsen
KaisaJuusops
jäsen
ArjaJuvonenps
jäsen
NooraKoponenvihr
jäsen
AkiLindénsd
jäsen
Hanna-LeenaMattilakesk
jäsen
VeronicaRehn-Kivir
jäsen
MinnaReijonenps
jäsen
HannaSarkkinenvas
jäsen
HeidiViljanensd
jäsen
SofiaVirtavihr

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos
SannaPekkarinen