Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi yhteistyömallista sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesti yhtenäisen valmiussuunnittelun luomiseksi ja tilannekuvan kokoamiseksi.  

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää ehdotettuja terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muutoksia kansallisen turvallisuuden näkökulmasta tärkeinä. Valiokunnan näkemyksen mukaan esitys on merkittävä askel kohti valtakunnallisesti koordinoitua yhtenäistä valmiussuunnittelua. Valiokunta toteaa, että nykyisestä pirstaleisesta palvelujärjestelmästä johtuen tarve jäsentyneemmälle ja yhtenäiselle tilannekuvan luomiselle sekä valmiussuunnittelulle on ollut olemassa jo ennen koronavirusepidemiaa. Epidemia on osaltaan korostanut tarvetta tuottaa reaaliaikaista kansallista tilannekuvaa valmiussuunnittelua varten. Nykyiset mekanismit häiriötilanteiden tilannekuvan luomiseksi sekä valmiussuunnitelmien laatimiseksi ovat osin riittämättömät ja epäyhtenäiset. Kokonaiskuvaa erityisesti sosiaalihuollon tilasta, toteutuksesta ja puutteista on ollut vaikea luotettavasti muodostaa.  

Ehdotus mahdollistaa valiokunnan näkemyksen mukaan yhdenmukaisen valmiussuunnittelun toteutuksen ja parantaa tiedon kulkua toimijoiden välillä. Yhtenäinen ja ajantasainen tilannekuvatieto tukee kutakin toimijaa hallinnon eri tasoilla sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan sekä resurssien johtamisessa ja ohjaamisessa. Näin ollen ehdotetut säännökset mahdollistavat nykyistä paremman tietoon perustuvan päätöksenteon valmiuteen ja varautumiseen liittyvissä toimissa. Esitys selkeyttää nykykäytäntöä ja luo edellytykset kattavalle varautumisen suunnittelulle sekä tiedon kokoamiselle tilannekuvan muodostamista varten. Ehdotetut muutokset yhtenäistävät valmiussuunnittelua ja tilannekuvatiedon muodostamista myös terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välillä. 

Valmiutta ja varautumista koskevien toimivaltasäännösten sisältämät vastuut tulee olla selkeästi säännelty. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on nostettu esiin huoli ehdotetun sääntelyn vaikutuksista toimijoiden vastuisiin sekä mahdollisista epäselvyyksistä sääntelyn tulkinnassa. Valiokunta toteaa, että myös ehdotetun 42 a §:n perustelut voivat olla omiaan lisäämään tulkinnan epäselvyyttä, kun hallituksen esityksen perusteluissa (s. 25) todetaan yliopistollista sairaalaa ylläpitävälle sairaanhoitopiirille säädetyn valmiussuunnittelun ohjaustehtävän tarkoittavan alueellista valmiussuunnittelua ja varautumista. Varautuminen on kuitenkin terveydenhuoltolain 38 §:n nojalla säädetty kunkin sairaanhoitopiirin päätettäväksi yhteistyössä alueensa kuntien kanssa.  

Valiokunta toteaa, että ehdotetuilla muutoksilla ei muuteta varautumista koskevaa päätösvaltaa tai johtosuhteita. Yliopistollista sairaalaa ylläpitäville sairaanhoitopiireille annettavassa uudessa tehtävässä on nimenomaisesti kyse yhtenäisen valmiussuunnittelun ohjauksesta sekä tilannekuvaa koskevan tiedon kokoamiseen ja sen jakamiseen liittyvistä tehtävistä siten kuin ehdotetussa 42 a §:ssä säädetään.  

Asiantuntijakuulemisissa on tuotu esiin myös kritiikkiä siitä, että valmiussuunnittelua varten ei tarvittaisi uutta toimijatasoa viitaten yliopistoa ylläpitäville sairaanhoitopiireille ehdotettuihin uusiin tehtäviin. Valiokunta näkee yhtenäisen tilannekuvan sekä valmiussuunnittelun näkökulmasta tarpeen ehdotetulle sääntelylle. Kyse ei sellaisenaan ole uudesta toimijatasosta, vaan yhtenäisestä toimintamallista, jossa suunnittelun ohjaamista sekä tiedon keruuta ja sen jakamista varten on perusteltua säätää tehtävistä esitetyin tavoin laissa. Tämä on tarpeen, jotta valmiussuunnittelua ohjataan yhtenäisin perustein ja tilannekuvasta kyetään muodostamaan yhtenäinen ja kattava kokonaisuus. 

Ahvenanmaan maakunnan asema. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 §:n 12 kohdan mukaan maakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat terveyden- ja sairaanhoitoa 27 §:n 24, 29 ja 30 kohdassa säädetyin poikkeuksin. Itsehallintolain 18 §:n 13 kohdan mukaan myös sosiaalihuolto kuuluu maakunnan lainsäädäntövaltaan. Itsehallintolain 23 §:n mukaan itsehallintoviranomaiset huolehtivat maakunnan lainsäädäntövallan piiriin kuuluvien asioiden hallinnosta. Itsehallintolain 27 §:n 34 kohdan mukaan valmius poikkeusolojen varalta kuuluu valtakunnan toimivaltaan. Tasavallan presidentin asetuksella poikkeusoloihin varautumista koskevien tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaan maakunnassa (900/2000) säädetään siitä, mitkä viranomaiset huolehtivat poikkeusoloihin varautumista koskevista tehtävistä. Ahvenanmaan maakunnassa niistä valtakunnan viranomaisille kuuluvista valmistelevista hallintotehtävistä ja muista valmistelevista tehtävistä, jotka kuuluvat väestönsuojeluun, huoltovarmuuteen tai yleiseen poikkeusoloihin varautumiseen, huolehtivat valtakunnan ja maakunnan viranomaiset yhdessä siten kuin kyseisessä asetuksessa säädetään.  

Valiokunnan sosiaali- ja terveysministeriöltä saaman selvityksen mukaan lakiehdotukset eivät ole ristiriidassa yllä mainittujen säännösten kanssa eikä esityksestä seuraa uusia velvollisuuksia Ahvenanmaan hallinnolle tai toimijoille. Esitetyt valmiussuunnittelun ja tilannekuvan luomisen säännökset eivät velvoita Ahvenanmaata, vaan — kuten covid 19-pandemiankin aikana — valtakunnan viranomaiset ja Ahvenanmaan maakunnan viranomaiset tekevät yhteistyötä tilannekuvan luomisessa ja valmiussuunnittelussa. 

Voimaantulo. Hallituksen esityksen mukaan ehdotettujen muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on pidetty esitettyä voimaantuloaikataulua ongelmallisena. Kuulemisen perusteella valiokunta edellyttää, että lain voimaantuloa myöhennetään ehdotetusta. Voimaantuloajankohta on asetettava siten, että säädösmuutosten toimeenpanon edellyttämälle käytännön valmistelutyölle jää riittävä aika.