Valiokunnan mietintö
StVM
7
2016 vp
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2016 vp) täydentämisestä
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 15/2016 vp): Asia on saapunut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty perustuslakivaliokuntaan lausunnon antamista varten. 
Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2016 vp) täydentämisestä (HE 58/2016 vp): Asia on saapunut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty perustuslakivaliokuntaan lausunnon antamista varten. 
Lausunto
Asiasta on annettu seuraava lausunto: 
perustuslakivaliokunta
PeVL 17/2016 vp
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
neuvotteleva virkamies
Meri
Paavola
sosiaali- ja terveysministeriö
lakimies
Laura
Terho
sosiaali- ja terveysministeriö
hallitusneuvos
Ismo
Tuominen
sosiaali- ja terveysministeriö
lainsäädäntöneuvos
Timo
Makkonen
oikeusministeriö
poliisitarkastaja
Juha
Henttala
Poliisihallitus
poliisiylitarkastaja
Samppa
Holopainen
Poliisihallitus
tulliylitarkastaja
Anna
Kallio
Tulli
yliproviisori
Kristiina
Pellas
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
ylitarkastaja
Reetta
Honkanen
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira)
ylilääkäri
Antero
Heloma
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
terveysinsinööri
Teemu
Holmén
Helsingin kaupungin ympäristökeskus
erityisasiantuntija
Tarja
Hartikainen
Suomen Kuntaliitto
CA Manager
Berth
Sundström
Philip Morris Finland Oy
järjestöpäällikkö
Paula
Hellemaa
Allergia- ja Astmaliitto ry
päällikkö
Tuula
Sundman
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
terveysasiantuntija
Maija
Kolstela
Hengitysliitto ry
hallituksen jäsen
Teija
Ojankoski
Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry - KOVA
lakimies
Kai
Massa
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
johtaja
Ilkka
Nieminen
Päivittäistavarakauppa ry
erityisasiantuntija
Kaarina
Tamminiemi
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
puheenjohtaja
Pekka
Puska
Suomen ASH ry
puheenjohtaja
Patrick
Lindgren
Suomen Asunto-osakkeenomistajat r.y.
toimitusjohtaja
Mika
Hokkanen
Suomen Bensiinikauppiaitten ja Liikennepalvelualojen Liitto SBL ry
toimitusjohtaja
Tero
Heikkilä
Suomen Isännöintiliitto ry
lakiasiantuntija
Tommi
Leppänen
Suomen Isännöintiliitto ry
päälakimies
Jenni
Hupli
Suomen Kiinteistöliitto ry
terveyden edistämisen ylilääkäri, dosentti
Eeva
Ollila
Syöpäjärjestöt
johtaja
Anna
Mäkelä
Tupakkateollisuusliitto r.y.
toimittaja-asiantuntija
Teemu
Pyyluoma
Vapers Finland ry
Valiokunta on saanut kirjalliset lausunnot: 
oikeusministeriö
sosiaali- ja terveysministeriö
Tulli
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
Suomen Kiinteistöliitto ry
Vuokralaiset VKL ry.
HALLITUKSEN ESITYS
Hallituksen esitys HE 15/2016 vp
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi tupakkalaki. Lisäksi esityksessä ehdotetaan teknisiä muutoksia lääkelakiin, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annettuun lakiin, terveydenhuoltolakiin, ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annettuun lakiin, oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettuun lakiin, tupakkaverosta annettuun lakiin, Kainuun hallintokokeilusta annettuun lakiin, kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin ja tietoyhteiskuntakaareen. 
Tupakkalailla ja sen nojalla annettavilla säädöksillä pantaisiin täytäntöön Euroopan unionin uusi tupakkatuotedirektiivi. Lisäksi toteutettaisiin useita muita uudistuksia, joilla pyritään ehkäisemään tupakkatuotteiden käytön aloittamista ja nikotiiniriippuvuuden syntymistä, edistämään tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden käytön lopettamista sekä suojelemaan väestöä altistumiselta tupakansavulle. 
Tupakkatuotedirektiivistä johtuvia muutoksia olisivat muun muassa tiettyjen lisäaineiden kieltäminen tupakkatuotteista sekä savukkeita ja kääretupakkaa koskeva tunnusomaisten tuoksujen ja makujen, kuten mentolin, kielto. Tupakkapakkauksiin vaadittaisiin tupakkatuotedirektiivin mukaiset yhdistetyt terveysvaroitukset, jotka koostuvat varoitustekstistä ja sitä vastaavasta kuvasta. Pakkausten jäljitettävyyttä parannettaisiin tupakkatuotteiden laittoman kaupan ehkäisemiseksi. 
Sähkösavukkeiden avulla höyrystettävien nikotiininesteiden myyntiin ei enää pääsääntöisesti vaadittaisi lääkelaissa tarkoitettua myyntilupaa, vaan sähkösavukkeet ja niissä käytettävät nikotiini- ja muut nesteet otettaisiin kattavasti tupakkalain sääntelyn piiriin. Tuotteiden olisi täytettävä tupakkatuotedirektiivin mukaiset tiukat laatu- ja turvallisuusvaatimukset, ja niiden tuominen markkinoille edellyttäisi ennakkoilmoitusta. Pakkauksiin vaadittaisiin nikotiinia koskeva varoitusmerkintä. 
Tupakkatuotedirektiivistä johtuvien muutosten lisäksi esityksessä ehdotetaan esimerkiksi kaikkien savuttomien tupakkatuotteiden myynnin ja maahantuonnin kieltoa, aikarajaa Euroopan talousalueen ulkopuolisista maista tapahtuvalle maahantuonnille, tiettyjen tuotteiden etämyynnin kieltoa ja tukkumyynnin säätämistä ilmoituksenvaraiseksi. Asuntoyhteisöjen mahdollisuuksia suojella asukkaita tupakansavulta parvekkeilla ja muissa ulkotiloissa sekä sisätiloissa lisättäisiin. 
Myös sähkösavukkeille ja nikotiininesteille ehdotetaan kansallista sääntelyä, johon kuuluisivat esimerkiksi ostoikäraja, myynnin luvanvaraistaminen, markkinointi-, esilläpito- ja etämyyntikiellot, tunnusomaisten tuoksujen ja makujen kielto, maahantuonnin rajoittaminen sekä käyttökiellot tiloissa, joissa ei saa tupakoida. Myös tupakan vastikkeille, kuten niin sanotulle energianuuskalle, ehdotetaan nykyistä tiukempaa sääntelyä. 
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 20 päivänä toukokuuta 2016, jolloin tupakkatuotedirektiivi on viimeistään pantava täytäntöön. Ehdotetussa tupakkalaissa on useita siirtymäaikaa koskevia säännöksiä. 
Hallituksen esitys HE 58/2016 vp
Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi hallituksen esitystä tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esityksen mukaan yksityisessä käytössä olevan kulkuneuvon sisällä ei saisi tupakoida, kun siellä oleskelee alle 15-vuotias henkilö. Kielto ei kuitenkaan koskisi kulkuneuvossa olevaa asuintilaa. 
VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT
Kuten esityksen perusteluissa todetaan, Suomi on ollut tupakkapolitiikan edelläkävijämaita vuodesta 1976, jolloin säädettiin voimassa oleva tupakkalaki. Tupakointi on etenkin 2000-luvun vaihteesta lähtien vähentynyt sekä nuorten että aikuisten keskuudessa. Tupakointi on maassamme silti edelleen keskeinen kansanterveyden ongelma, joka aiheuttaa vuosittain noin 4 400 ennenaikaista kuolemaa. 
EU:n tupakkatuotedirektiivillä tiukennetaan tupakkatuotteiden valmistamista ja pakkauksia koskevia säännöksiä sekä laajennetaan sääntelyn alaa kattamaan esimerkiksi sähkösavukkeet. Direktiivistä johtuvia muutoksia ovat muun muassa tiettyjen lisä- ja makuaineiden, kuten mentolin, tupakkatuotteissa käytön kiellot. Tupakkatuotedirektiivi pannaan täytäntöön uudella tupakkalailla ja sen nojalla annettavilla säädöksillä.  
Tupakkatuotedirektiivin ulkopuolisina uudistuksina tupakkalakiin ehdotetaan myös muun muassa savuttomien tupakkatuotteiden maahantuonnin ja myynnin kieltoa, matkustajatuonnin rajoittamista, etämyynnin kieltoa ja tupakointikieltojen laajentamista. Lisäksi ehdotetaan sähkösavukkeille ja niiden nikotiininesteille kansallista lisäsääntelyä, kuten ostoikärajaa, esilläpitokieltoa, etämyynnin kieltoa sekä käyttökieltoa tiloissa, joissa tupakointi on kielletty. 
Tupakkalain tavoitteena on esityksen mukaan paitsi tupakkatuotteiden myös muiden nikotiinituotteiden käytön loppuminen vuoteen 2030 mennessä (Savuton Suomi). Tällä tarkoitetaan käytännössä sitä, että vuonna 2030 alle 5 prosenttia väestöstä käyttää tupakka- tai nikotiinituotteita päivittäin. Terveystavoitteinen tupakkapolitiikka on yleistynyt eri puolilla maailmaa, ja useissa maissa on hyväksytty tiukkaa tupakkalainsäädäntöä liittyen etenkin tupakointikieltoihin. Myös tupakkatuotteiden käytön loppuminen on otettu eräissä maissa tavoitteeksi Suomen tavoin.  
Valiokunnan käsityksen mukaan ehdotettujen säännösten avulla voidaan vähentää tupakka- ja nikotiinituotteiden houkuttelevuutta ja niiden aiheuttamaa riippuvuutta, ehkäistä lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamista sekä suojella väestöä altistumiselta tupakansavulle. Valiokunta ehdottaa lakiehdotusten hyväksymistä muutettuina.  
Ainesosat, vähittäismyyntipakkaukset ja etämyynti
Tupakkatuotedirektiiviin perustuen esityksessä ehdotetaan uutta sääntelyä muun muassa tupakkatuotteiden ainesosiin ja päästöihin sekä niitä koskeviin valmistajan ja maahantuojan velvollisuuksiin. Tunnusomaiset tuoksut ja maut kielletään savukkeista ja kääretupakasta, mutta esimerkiksi mentolisavukkeita saa direktiivin mukaisesti myydä 20 päivään toukokuuta 2020. Kiellot perustuvat tupakkatuotedirektiivin ohella tupakoinnin torjuntaa koskevan WHO:n puitesopimuksen suosituksiin.  
Valiokunta pitää erityisesti tupakoinnin houkuttelevuuden vähentämisen ja lasten tupakoinnin aloittamisen ehkäisemisen kannalta tärkeänä, että makuaineiden käyttöä rajoitetaan lakiehdotuksen mukaisesti. Tupakkatuotteissa ei saa käyttää esimerkiksi sellaisia lisäaineita, jotka ovat omiaan luomaan vaikutelman energiasta ja elinvoimasta taikka siitä, että tuotteella olisi terveysvaikutuksia. Savukkeiden ja kääretupakan komponenteissa ei saa käyttää makuaineita niin, että tuotteen tuoksua, makua tai savun voimakkuutta voi muuttaa. Esimerkiksi niin sanotut kapselisavukkeet, joiden makua käyttäjä voi itse muuttaa rikkomalla savukkeen sisällä olevan kapselin, tulevat kielletyiksi.  
Tupakkatuotedirektiivin täytäntöönpanemiseksi tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkauksiin vaaditaan tekstistä ja kuvasta muodostuvat yhdistetyt terveysvaroitukset. Vaatimus koskee kaikkien poltettavaksi tarkoitettujen tupakkatuotteiden pakkauksia, jotta ei syntyisi virheellistä käsitystä joidenkin tuotteiden vähemmästä haitallisuudesta.  
Tupakkatuotedirektiivissä mahdollistetaan tupakkatuotteiden, sähkösavukkeiden ja täyttösäiliöiden rajat ylittävän etämyynnin kieltäminen. Vaihtoehtoisesti jäsenvaltioiden on otettava käyttöön rajat ylittävää etämyyntiä harjoittavien vähittäismyyjien rekisteröitymismenettely ja edellytettävä, että tällaiset vähittäismyyjät varmistuvat ostajien iästä. Esityksen mukaan näitä keinoja ei kuitenkaan voida pitää riittävinä sen varmistamiseksi, että kuluttajille ei päädy tupakkatuotedirektiivin vastaisia tuotteita ja että alaikäiset eivät tätä kautta saa hankittua tupakkatuotteita ja vastaavia tuotteita. Sekä rajat ylittävän että kansallisen etämyynnin kieltämisellä estetään säännösten kiertäminen ulkomaille sijoittumalla. 
Sähkösavukkeet ja nikotiininesteet
Suomessa sähkösavukkeiden nikotiininesteet on katsottu lääkelain mukaista myyntilupaa edellyttäviksi lääkkeiksi. Sähkösavukkeiden nikotiininesteet muistuttavat koostumukseltaan ja vaikutukseltaan tupakasta vieroittamiseen tarkoitettuja nikotiinikorvaustuotteita, joilla on lääkelain mukainen myyntilupa. Tupakkatuotedirektiivin lähtökohtana on, että sähkösavukkeisiin ja nikotiininestettä sisältäviin täyttösäiliöihin sovelletaan pääsääntöisesti tupakkatuotedirektiiviä. Esityksen mukaan Suomen nykyisen sääntelyn ongelmana on ollut erityisesti nikotiininesteiden ulkomailta tilaamiseen liittyvät valvontaongelmat. 
Lakiehdotuksen mukaan sähkösavukkeista ja niissä käytettävistä nikotiininesteistä sekä täyttösäiliöistä säädetään tupakkalaissa tupakkatuotedirektiivin mukaisesti. Näiden tuotteiden tulee jatkossa täyttää tupakkatuotedirektiivin mukaiset laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Valmistajien ja maahantuojien on toimitettava Valviralle tuotteistaan direktiivissä edellytetyt ennakkoilmoitukset sekä vuosittaiset ilmoitukset muun muassa myyntimääristään.  
Sähkösavukkeiden ja täyttösäiliöiden vähittäismyyntipakkauksiin vaaditaan direktiivin mukaisesti terveysvaroitukset, ainesosaluettelot ja informaatiolehtiset. Valmistajien ja maahantuojien on myös perustettava järjestelmä tuotteidensa haittavaikutusten seuraamiseksi. Lisäksi sähkösavukkeiden ja nikotiininesteiden markkinointi kielletään. Tupakkalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät edelleen sellaiset nikotiininesteet, joille on myönnetty lääkelain mukainen myyntilupa tai jotka kuuluvat esitystapansa puolesta lääkelain alaisuuteen. 
Kun sähkösavukkeiden ja nikotiininesteiden myynti tupakkatuotedirektiivin mukaisesti sallitaan Suomessa, aikuiset tupakoitsijat voivat halutessaan siirtyä käyttämään sähkösavukkeita. Sähkösavukkeisiin ja niiden nesteisiin liittyvien terveysriskien vuoksi niistä ehdotetaan säänneltäväksi tupakkatuotteita vastaavasti direktiivin vaatimukset ylittävän kansallisen lisäsääntelyn kautta.  
Tupakkatuotedirektiivi ei koske sähkösavukkeissa käytettäväksi tarkoitettuja nikotiinittomia nesteitä eikä nikotiinittomalla nesteellä valmiiksi täytettyjä niin kutsuttuja "e-shishoja". Tällaiset nesteet voivat kuitenkin nikotiinia lukuun ottamatta vastata koostumukseltaan täysin nikotiininesteitä. Tämän vuoksi on perusteltua, että tiettyjä nikotiininesteiden laatua ja turvallisuutta koskevia tupakkatuotedirektiivin säännöksiä sovelletaan myös sähkösavukkeissa käytettäväksi tarkoitettuihin nikotiinittomiin nesteisiin. 
Vähentämällä sähkösavukkeiden houkuttelevuutta voidaan esimerkiksi ehkäistä pienten lasten nikotiinimyrkytyksiä sekä sitä, että sähkösavukkeet muodostuvat uudeksi väyläksi nikotiiniriippuvuuteen alaikäisille. Valiokunta korostaa myös sähkösavukkeissa käytetyn höyryn hengittämisen voivan alustavien tutkimusten mukaan aiheuttaa terveysriskejä, joita ei vielä riittävästi tunneta.  
Nikotiininesteiden hallussapito kielletään alle 18-vuotiailta, mutta hallussapitokiellon rikkomista ei ehdoteta rangaistavaksi. Sääntely vastaa voimassa olevaa tupakkatuotteiden hallussapitokieltoa, joka säilyy ennallaan. Hallussapitokiellot ehkäisevät valiokunnan käsityksen mukaan lasten ja nuorten nikotiiniriippuvuuden syntymistä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, ettei poliisilla ehdotetun sääntelyn perusteella ole toimivaltaa näiden tuotteiden takavarikoimiseksi. Valiokunta toteaa, että jatkossa rangaistussäännösten uudistamista arvioitaessa on aiheellista selvittää myös takavarikointimenettelyyn liittyvää sääntelytarvetta. 
Savuttomat tuotteet ja tupakan vastikkeet
Esityksessä ehdotetaan kaikkien savuttomien tupakkatuotteiden myynnin ja muun luovuttamisen sekä maahantuonnin kieltämistä. Esimerkiksi purutupakka ja nenänuuska tulisivat siis samalla tavalla kielletyiksi kuin suussa käytettäväksi tarkoitettu tupakka. Kysymys on tuotteista, joiden käyttö on toistaiseksi ollut Suomessa hyvin vähäistä, mutta joiden avulla on esimerkiksi yritetty kiertää suussa käytettäväksi tarkoitetun tupakan maahantuontikieltoa.  
Energianuuskan kaltaisissa tupakan vastikkeissa on kysymys käyttötarkoitukseltaan tupakkatuotteita vastaavista tuotteista, joiden avulla jopa hyvin nuoret lapset voivat jäljitellä oikean tupakkatuotteen käyttämistä. Tällaisten tuotteiden käytön on arvioitu madaltavan tupakoinnin aloittamiskynnystä. Valmistajien mukaan energianuuska on tarkoitettu nuuskankäyttäjille ja tupakasta eroon pyrkiville, mutta Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan 9 prosenttia 14—18-vuotiaista pojista on kokeillut sitä.  
Joihinkin tupakan vastikkeisiin liittyy lisäksi vastaavanlaisia terveysriskejä kuin oikeisiin tupakkatuotteisiin. Esimerkiksi yrttisavukkeissa on havaittu olevan jopa suurempia määriä tervaa, hiilimonoksidia ja eräitä muita syöpävaarallisia aineita kuin tupakkakasvia sisältävissä savukkeissa. Lisäksi höyrystettäväksi tarkoitetut nikotiinittomat nesteet sisältävät usein makuaineita, joiden hengittämiseen saattaa tutkimusten mukaan liittyä terveyshaittoja.  
Valiokunta pitää savuttomien tuotteiden ja tupakan vastikkeiden kattavaa sääntelyä tarpeellisena niihin liittyvien terveysriskien ja erityisesti sen vuoksi, että on olemassa viitteitä kyseisten tuotteiden käytön lisääntymisestä nuorten keskuudessa.  
Tupakointikiellon määrääminen asuntoyhteisöön
Asumiseen liittyvien tupakointikieltojen lähtökohtana on, että asuntoyhteisöissä jokaisella on oikeus tupakoida omassa asunnossaan, parvekkeellaan ja ulkoalueellaan, jos se ei aiheuta haittaa muille asukkaille. Tämän vuoksi esityksessä ei ehdoteta yleistä tupakointikieltoa esimerkiksi kaikilla parvekkeilla. Erityisesti parveketupakoinnista voi kuitenkin aiheutua savuhaittoja läheisten parvekkeiden ja sisätilojen haltijoille. Tämän vuoksi asuntoyhteisöt saavat esityksen mukaan hakea kunnalta tupakointikieltoa rakennuksensa huoneistoihin kuuluville parvekkeille, huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin ja huoneistojen sisätiloihin. Ehdotuksen mukainen parveketupakoinnin kielto koskee myös sähkösavukkeen käyttämistä, mutta asuinhuoneiston asuintilan tupakointikielto ei kata sähkösavukkeita. Asuntoyhteisön tulee ilmoittaa valmisteilla olevasta hakemuksesta kyseisten tilojen haltijoille ja varata heille mahdollisuus lausua mielipiteensä.  
Lakiehdotuksen mukaan kunnan viranomaisen on määrättävä tupakointikielto, jos kyseisestä tilasta voi tilan rakenteiden ja muiden olosuhteiden vuoksi kulkeutua tupakansavua toiseen vastaavaan tilaan. Asuinhuoneiston asuintiloja koskevan tupakointikiellon lisäedellytyksenä on, että savun kulkeutumista toiseen tilaan ei ole mahdollista rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella kohtuudella ehkäistä ja kyseisen asuinhuoneiston haltijalle on ennen kieltoa varattu mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimenpiteillään. Esimerkiksi taloyhtiön vastuunjakosäännösten ja mahdollisten yhtiöjärjestyksen määräysten perusteella määräytyy se, kumpi osapuoli korjaa mahdolliset rakenteiden virheellisyydet ja vastaa tästä aiheutuvista kustannuksista. Koska asuinhuoneistojen välistä savuhaittaa voidaan usein hallita yksinkertaisilla ilmastoinnin säädöillä ja korjauksilla, asuntoyhteisön on esityksen perustelujen mukaan käytännössä aina selvitettävä ennen hakemuksen tekemistä, voidaanko savun kulkeutuminen kohtuukustannuksin estää. 
Perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, ettei lakiehdotus mitenkään erottele esimerkiksi satunnaista ja vähäistä savun kulkeutumista. Lausunnon mukaan tupakointikiellon määräämiselle tulee lisätä edellytykset, jotka liittyvät tupakansavun kulkeutumisen haitallisiin vaikutuksiin toisille ja tämän aiheuttaman asumishaitan merkittävyyteen ja olennaisuuteen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella 79 §:ää muutettavaksi siten, että kielto on määrättävä silloin, kun savu voi kulkeutua lainkohdassa mainittuihin tiloihin muutoin kuin poikkeuksellisesti. Valiokunta katsoo, ettei tupakkalain 1 §:n mukaisten tavoitteiden ja terveyden edistämisen kannalta ole tarkoituksenmukaista asettaa kiellon määräämiselle muita perustuslakivaliokunnan ehdottamia edellytyksiä. Valiokunnan käsityksen mukaan tällaiset edellytykset heikentäisivät mahdollisuuksia turvata asukkaiden oikeutta puhtaaseen hengitysilmaan ja vaikeuttaisivat lain tavoitteiden toteuttamista. 
Jos asuntoyhteisö ei hae tupakointikieltoa, vaikka edellytykset kiellon määräämiselle ovat olemassa, tupakansavusta kärsivien asukkaiden käytettävänä on terveydensuojelulain mukainen menettely. Tällöin asuntoyhteisö voi joutua korjaamaan talon rakenteita tai tupakointikielto voidaan mahdollisesti perusteellisempien tutkimusten jälkeen määrätä viranomaispäätöksellä. 
Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiön hallitus tarvitsee yhtiökokouksen päätöksen toimiin, jotka vaikuttavat olennaisesti osakkeenomistajan hallinnassa olevan huoneiston käyttämiseen. Päätösvalta tupakointikiellon hakemisesta kuuluu yhtiökokoukselle, joka voi enemmistöpäätöksellä päättää tupakointikiellon hakemisesta. Yhtiökokouksen esityslistalle asian saa yksikin osakkeenomistaja tekemällä tästä kirjallisen ehdotuksen. Ylimääräisen yhtiökokouksen voi saada koolle kymmenesosa osakkeenomistajista. Päätöksen tekeminen yhtiökokouksessa antaa myös tilojen haltijana olevalle osakkeenomistajalle mahdollisuuden lausua oma näkemyksensä kiellon hakemisesta. Yhtiökokouksen päätöksenteossa on otettava huomioon asunto-osakeyhtiölain yhdenvertaisuussäännös (AOYL 1:10 §), jonka vuoksi kieltoa ei voi hakea vain tiettyjen osakkeenomistajien hallitsemiin tiloihin, jos olosuhteet savun kulkeutumisen suhteen ovat osakkeenomistajien tiloissa toisiaan vastaavat. 
Lakiehdotuksen 79 §:n 1 momentin osalta perustuslakivaliokunta esitti sosiaali- ja terveysvaliokunnan harkittavaksi, tulisiko tupakkalakiin lisätä informatiivinen viittaussäännös niihin asunto-osakeyhtiölain säännöksiin, jotka ovat asian kannalta merkityksellisiä. Asuntoyhteisöissä tupakointia koskevat tupakkalain säännökset koskevat paitsi asunto-osakeyhtiölain mukaisia osakeyhtiöitä myös asunto-osuuskuntia, yhteishallinnosta vuokrataloissa annetun lain (649/1990) 2 §:ssä tarkoitettuja vuokrataloja sekä muuta vuokratalokantaa. Asuntoyhteisöjen päätöksentekojärjestys, oikeus tai velvollisuus rakenteellisten korjausten tekemiseen ja tällaisten korjausten kustannusvastuu määräytyvät kussakin asuntoyhteisössä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti, ja ne voivat esimerkiksi asunto-osakeyhtiössä olla erilaisia yhtiöjärjestyksen tai yhtiökokouksen päätösten perusteella. Valiokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena viittaussäännösten sisällyttämistä tähän lakiehdotukseen. 
Kulkuneuvossa tupakoinnin kielto
Täydentävässä hallituksen esityksessä (HE 58/2016 vp) ehdotetaan, ettei yksityisessä käytössä olevan kulkuneuvon sisällä saa tupakoida, kun siellä oleskelee alle 15-vuotias henkilö. Kielto ei koske kulkuneuvossa olevaa asuintilaa, eikä kiellon rikkomista ehdoteta säädettävän rangaistavaksi.  
Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan kiellon koskevan tilannetta, jossa suojeluobjektina on alle 15-vuotias henkilö. Lisäksi kieltoon liittyy tutkimustiedon valossa selviä passiivisesta tupakoinnista aiheutuvia terveysriskejä. Lausunnon mukaan täysi-ikäisellä henkilöllä on lasta paremmat edellytykset, lähes täydet mahdollisuudet myötävaikuttaa siihen, tupakoidaanko autossa vai ei. Tupakoivalla henkilöllä on myös mahdollisuus pysäyttää auto ja poistua sen sisätiloista tupakoinnin ajaksi. Sen sijaan lapsilla ei välttämättä ole samanlaisia mahdollisuuksia tai toisintoimimisen edellytyksiä. Perustuslakivaliokunta katsoi, että edellä todetut näkökohdat ja nyt ehdotetun autotupakointikiellon erot valiokunnan vuonna 2010 arvioimaan esitykseen vähentävät kokonaisharkinnassa olennaisesti kiellon valtiosääntöoikeudellista ongelmallisuutta perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten kannalta ja että autotupakointia koskeva 74 §:n 2 momentin säännös voidaan säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Valiokunta kuitenkin huomautti, että hallituksen esitys sisältää ylisääntelyn piirteitä; kaikkea, mitä yhteiskunnassa ei pidetä hyväksyttävänä tai suotavana, ei ole perusteltua lailla kieltää. Sellaisia symbolisia kieltoja, joiden valvontakin on lähinnä symbolista, tulisi välttää.  
Kuten täydentävän esityksen perusteluissa tutkimuksiin viitaten todetaan, on passiivinen altistuminen tupakansavulle haitallista lasten terveydelle. Tutkimuksen mukaan autossa tupakointi nostaa tupakansavupitoisuuden savuisimpien ravintoloiden tasolle. Savulle altistumisen on todettu muun muassa vahingoittavan lasten valtimoita ja lisäävän astman, allergisen nuhan ja keuhkoputkentulehdusten yleisyyttä.  
Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että kiellon säätämisellä voidaan lisätä tupakoivien henkilöiden tietoisuutta passiivisen savulle altistumisen erityisesti lapsille aiheuttamista haitallisista terveysvaikutuksista. Kunnan viranomaisten käytettävissä olevat valvontakeinot tosiasialliseen ja tehokkaaseen puuttumiseen kiellon vastaiseen tupakointiin ovat käytännössä vähäiset. Kiellon arvioidaan kuitenkin voivan edelleen vähentää autossa tupakointia, joka viime vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan on jo selvästi vähäisempää kuin aikaisemmin. Kiellon säätämisellä on myös selvityksen mukaan väestön laaja tuki. Valiokunta pitää lasten terveyden suojelun kannalta tarkoituksenmukaisena täydentävän esityksen lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.  
Maahantuonti
Suussa käytettäväksi tarkoitetun tupakan, kuten nuuskan, elinkeinotoiminnassa tapahtuva myynti ja muu luovuttaminen kiellettiin vuonna 1995. Suussa käytettävään tupakkaan liittyvää sääntelyä on sittemmin kiristetty, ja voimassa olevan tupakkalain mukaan tällaisen tupakan maahantuonti sekä myynti ja muu luovuttaminen on kielletty muutoinkin kuin elinkeinotoiminnassa. Maahantuontikielto koskee myös suussa käytettäväksi tarkoitetun tupakan hankkimista ja vastaanottamista postitse tai muulla vastaavalla tavalla Suomen ulkopuolelta. Yksityishenkilö saa kuitenkin tuoda omaa henkilökohtaista käyttöään varten maahan suussa käytettäväksi tarkoitettua tupakkaa matkatavarana rajoitetun määrän (enintään 30 rasiaa á 50 g).  
Lakiehdotus merkitsee kaikkien savuttomien tupakkatuotteiden myynnin ja muun luovuttamisen sekä maahantuonnin kieltämistä. Esimerkiksi purutupakka ja nenänuuska tulevat siis samalla tavalla kielletyiksi kuin suussa käytettäväksi tarkoitettu tupakka. Myös matkustajatuontia koskevaan sääntelyyn ehdotetaan muutoksia. Matkustajatuonnin sallittua enimmäismäärää ei ilmaistaisi laissa enää rasioiden määrän ja painon perusteella, vaan tuonnille säädettäisiin pelkkä grammamääräinen rajoitus, joka ehdotetaan nykyistä pienemmäksi. Valiokunta pitää myönteisenä, että varustamot ovat esityksen perustelujen mukaan sitoutuneet valvomaan nuuskan myyntiä nykyistä paremmin laivaliikenteessä tekemällä matkalippuihin merkinnän nuuskan myynnistä.  
Lisäksi esityksessä ehdotetaan suussa käytettäväksi tarkoitetun tupakan laittoman kaupan ehkäisemiseksi, että matkustajatuonnille säädetään vuorokausiraja. Alaikäisiä koskeva maahantuontikielto ulotetaan myös nikotiininesteisiin ja ETA:n ulkopuolelta tapahtuvalle tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden maahantuonnille ehdotetaan 24 tunnin aikarajaa. Lakiehdotuksen aikarajat poikkeavat osittain tullittomuus- ja verottomuussäännösten samoin kuin alkoholin maahantuonnin aikarajoista, mikä voi Tullin toiminnan kannalta aiheuttaa tulkintaongelmia ja epäyhtenäistä soveltamiskäytäntöä. Ehdotettujen rajoitusten avulla voidaan torjua tupakkatuotteiden laitonta kauppaa ja ehkäistä tupakkatuotedirektiivin vastaisten tupakkatuotteiden päätymistä Suomen markkinoille. Valiokunta pitää ehdotettuja maahantuonnin rajoituksia perusteltuina, mutta toteaa, että esimerkiksi maahantuonnin aikarajoja on pyrittävä jatkossa yhtenäistämään.  
Tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden matkustajatuonnin määrällisiä rajoja koskevan 67 §:n 2 momentin mukaan yksityishenkilö ei saa tuoda näitä tuotteita muutoin kuin omaan käyttöönsä. Omalla käytöllä tarkoitetaan tupakkalaissa valmisteverotuslakia vastaavasti paitsi yksityishenkilön henkilökohtaista käyttöä myös hänen perheensä käyttöä tai lahjaa.  
Voimaantulo
Tupakkatuotedirektiivi (2014/40/EU) tuli voimaan 19 päivänä toukokuuta 2014, ja sen säännökset oli saatettava osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä viimeistään 20 päivänä toukokuuta 2016. Sekä direktiivin täytäntöönpanon että kansallisista lähtökohdista esitettyjen säännösten voimaantulo mahdollisimman pian on valiokunnan käsityksen mukaan tärkeää. Uudessa tupakkalaissa on useita merkittäviä muutoksia muun muassa alan toimijoiden ja asuntoyhteisöjen kannalta, minkä vuoksi on välttämätöntä, että lainsäädännön soveltamisesta annetaan selkeät ohjeet. Valiokunta ehdottaa tarkemmin yksityiskohtaisissa perusteluissa kuvattuja pidennyksiä joihinkin siirtymäaikoihin. 
VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1. lakiehdotus
Tupakkalaki
2 §. Määritelmät.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella ehdotetaan asuntoyhteisön määritelmää täsmennettävän pykälän 42 kohdassa. Yhteishallinnosta vuokrataloissa annetun lain 2 §:ssä säädetty soveltamisala koskee vain arava- ja korkotukirahoitteisia vuokrataloja, mutta tupakkalain määritelmän on tarkoitus kattaa myös muu vastaava vuokratalokanta. Tarkoitus ei kuitenkaan ole sisällyttää soveltamisalaan esimerkiksi yksityisiä omakotitaloja, joissa on vuokralaisia. Valiokunta ehdottaa tämän vuoksi määritelmän rajaamista yhteisöjen omistamaan vuokratalokantaan. 
14 §. Ainesosa-, päästö- ja paloturvallisuusilmoitukset.
Valiokunta ehdottaa 3 momentin viittauksen teknistä korjaamista koskemaan 1 momentin 1—5 kohtaa. 
34 §. Tupakkatuotteiden vähimmäispakkauskoko.
Tupakkatuotedirektiivissä asetetaan vaatimuksia muun muassa savukerasioiden vähimmäismitoille. Valiokunta ehdottaa pykälään uutta 3 momenttia, jossa sosiaali- ja terveysministeriölle säädetään valtuus antaa asetus tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkausten vähimmäismitoista EU:n lainsäädännön täytäntöönpanemiseksi.  
63 §. Savuttoman tupakkatuotteen maahantuontikielto.
Valiokunta ehdottaa 2 momentin täsmentämistä siten, että säännöksessä tarkoitettu maahan tuomisen raja merkitsee saman kalenterivuorokauden aikana tuotua määrää.  
78 §. Asuntoyhteisön tupakointikiellot.
Valiokunta ehdottaa, että 2 momentissa oleva omistamista koskeva edellytys poistetaan, koska säännöksen tarkoituksena on tehdä ero yhtäältä asuntoyhteisön hallitsemien, yhteisten ulkotilojen ja toisaalta huoneistojen haltijoiden hallitsemien ulkotilojen välillä. Tässä yhteydessä kysymys ulkotilojen omistuksesta ei ole ratkaiseva. Muutoksen jälkeen myös esimerkiksi vuokra-tontilla oleva Hitas-asunto-osakeyhtiö voi kieltää tupakoinnin säännöksessä tarkoitetuilla alueilla. 
79 §. Tupakointikiellon määrääminen asuntoyhteisöön.
Valiokunta ehdottaa yleisperusteluissa esitetyistä syistä 2 momentin muuttamista siten, että huoneistoon kuuluvaa parveketta, huoneistojen käytössä olevaa ulkotilaa tai huoneistojen sisätiloja koskevan tupakointikiellon määräämisen edellytyksenä on, että tiloista voi kulkeutua savua muihin vastaaviin tiloihin muutoin kuin poikkeuksellisesti. Näin muutettuna ei kieltoa määrättäessä oteta huomioon savun satunnaista kulkeutumista. Esimerkiksi vierekkäisten parvekkeiden välillä savu voi yleensä kulkeutua tilasta toiseen muutoin kuin poikkeuksellisesti. 
Asuinhuoneiston asuintilaan kielto voidaan määrätä hallituksen esityksen mukaisesti vain, jos savun kulkeutumista ei ole mahdollista rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella kohtuudella ehkäistä ja tähän on asuintilan haltijalle annettu mahdollisuus ennen kiellon määräämistä. Tarkoitus on, että asuintilaa koskeva kielto määrätään vain poikkeuksellisesti. Parvekkeilla tupakointi voidaan kieltää ilman edellä mainitun edellytyksen täyttymistä.  
Perustuslakivaliokunta piti perusteltuna 3 momentin tupakointikiellon peruuttamista koskevan sääntelyn täydentämistä niin, että asuntoyhteisön on haettava tupakointikiellon peruuttamista, jos kiellolle ei muuttuneiden olosuhteiden vuoksi ole enää perusteita. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa, että asunnon haltijalle säädetään myös oikeus hakea kiellon peruuttamista, jos olosuhteet ovat muuttuneet olennaisesti eikä asuntoyhteisö tee tästä hakemusta.  
Lakiehdotuksen 1 momentin mukaan hakemuksessa tarkoitettujen tilojen haltijoita on kuultava ennen hakemuksen tekemistä. Pykälän 3 momentin mukaan tarkempia säännöksiä tupakointikieltoa ja sen peruuttamista koskevan hakemuksen tekemisestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Valiokunta ehdottaa, että 3 momentin valtuus koskee myös mahdollisuutta antaa säännöksiä kuulemisen kirjaamisesta hakemukseen. 
85 §. Varmistuslaboratorion hyväksyminen.
Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan kielellistä korjausta. 
86 §. Tarkastus- ja näytteenotto-oikeus.
Lakiehdotuksen 86 §:ssä ei mahdollisteta tarkastuksen tekemistä asunnossa sen selvittämiseksi, onko savun kulkeutuminen 79 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla mahdollista kohtuudella ehkäistä rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella. Asumiseen liittyviä tupakointikieltoja on valiokunnan saaman selvityksen mukaan tähän asti käytännössä määrätty terveydensuojelulain nojalla. Asunnoissa tupakointiin liittyviä tarkastuksia on tehty ja kieltojen rikkomisia on valvottu terveydensuojelulain 46 §:n mukaisesti.  
Valiokunta ehdottaa pykälään uutta 3 momenttia, jonka mukaan tupakkalain 10 luvun tupakointikieltoihin ja rajoituksiin liittyviin asunnontarkastuksiin sovelletaan terveydensuojelulain 46 §:ää. Mainitun säännöksen nojalla pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyn tilan tarkastus voidaan tehdä muutoin kuin tilan haltijan tai omistajan omasta aloitteesta vain, jos se on välttämätön sen selvittämiseksi, aiheutuuko haltijalle tai muulle tilassa oleskelevalle taikka naapurille terveyshaittaa. Tarkastus asukkaan tahdon vastaisesti on mahdollista vain, jos viranomaisella on perusteltu syy epäillä välittömiä toimia edellyttävää vakavaa terveyshaittaa. Tarkastuksen voi toimittaa vain viranomainen. Lakiehdotuksen mukaiset 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi. 
Valiokunta ehdottaa, että pykälän 2 momenttiin tehdään tekninen tarkistus.  
88 §. Tietojen luovuttaminen.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan katsonut, että pykälässä ehdotettu tietojensaantioikeus on kytkettävä välttämättömyysvaatimukseen tai tietosisällöt on täsmennettävä laissa. Tällainen muutos on edellytyksenä sille, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että tietojensaantioikeus kytketään välttämättömyysvaatimukseen. 
93 §. Kustannusten korvaaminen kunnalle.
Lakiehdotuksen mukaan valtio korvaa kunnalle aiheutuneet kustannukset, jotka aiheutuvat tupakkalaissa säädetyistä tehtävistä, jotka Valvira on ohjannut kuntien toimeenpantaviksi. Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että kunnan tehtävien lakisääteisyyden vaatimus sulkee pois sen mahdollisuuden, että kunnille voitaisiin antaa tai määritellä tehtäviä viranomaisen ohjauksella. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa säännöksen muutettavaksi siten, että korvaus koskee virka-apuna suoritettuja tehtäviä.  
94 ja 95 §.
Valiokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella, että internetiin sijoitettavista henkilörekistereistä voidaan tietoja hakea vain yksittäisinä hakuina eikä erilaisina massahakuina. 
97 §. Vähittäismyyntiluvan peruuttaminen.
Lakiehdotuksen mukaan kunta voi tietyin edellytyksin korvauksetta peruuttaa 44 §:ssä tarkoitetun vähittäismyyntiluvan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella, että säännöksen maininta peruuttamisen korvauksettomuudesta poistetaan tarpeettomana johdantokappaleesta ja 2 momentista. 
108 §. Päätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta.
Ehdotettu 108 § on poikkeus pääsäännöstä, jonka mukaan muutoksenhaku keskeyttää viranomaisen päätöksen täytäntöönpanon. Säännöksen tarkoituksena on ennen kaikkea turvata päätöksen nopea täytäntöönpano tapauksissa, joissa on rikottu lakia. Valiokunta ehdottaa, että kunnan 79 §:n nojalla määräämän tupakointikiellon täytäntöönpanon edellytyksenä on kuitenkin päätöksen lainvoimaisuus.  
110, 111, 113, 114 ja 115 §.
Valiokunta ehdottaa rangaistusäännösten lakiteknistä muuttamista.  
120 §. Voimaantulo.
Ehdotetun tupakkalain on tärkeää tulla voimaan mahdollisimman pian. Lailla pannaan täytäntöön EU:n uusi tupakkatuotedirektiivi, jonka täytäntöönpanon määräpäivä oli 20.5.2016. Laki ei kuitenkaan ehdi tulla voimaan vielä tuolloin, minkä vuoksi osaan voimaantulo- ja siirtymäsäännöksistä ehdotetaan muutoksia. Osa voimaantulo- ja siirtymäsäännöksistä perustuu tupakkatuotedirektiiviin, eikä niistä ole mahdollista säätää kansallisesti toisin. 
Lakiehdotuksen 5 momentin mukaan tunnusomaisten tuoksujen ja makujen kieltoa sovellettaisiin höyrystettäväksi tarkoitettuun nikotiinittomaan nesteeseen 20 päivästä marraskuuta 2016. Lisäksi pykälän 8 momentin mukaan esilläpitokieltoa sovellettaisiin muihin säännöksessä tarkoitettuihin tuotteisiin kuin tupakkatuotteisiin 20 päivästä marraskuuta 2016, jos tuotteessa ei ole tupakkatuotteen tavaramerkkiä. Tämä ei kuitenkaan koske nikotiininesteitä eikä sähkösavukkeita, jotka on täytetty valmiiksi nikotiininesteellä. Valiokunta ehdottaa, että kieltoja sovelletaan vasta 1 päivästä tammikuuta 2017, jotta kaupoille jää riittävästi aikaa tehdä ehdotettujen kieltojen edellyttämät muutokset. 
Hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyssä on käynyt ilmi, että kaupat tarvitsevat lisää aikaa tehdäkseen 70 §:ssä ehdotetun hintahyvityksen kiellon edellyttämät muutokset tietojärjestelmiinsä. Valiokunta pitää perusteltuna myös 79 §:n voimaantulon siirtymäajan pidentämistä (tupakointikiellon määrääminen asuntoyhteisöön). Tämän vuoksi ehdotetaan, että 70 ja 79 §:ää sovelletaan vasta 1 päivästä tammikuuta 2017. Siirtymäajasta ehdotetaan uutta 8 momenttia, jolloin lakiehdotuksen 8 ja 9 momentti siirtyvät 9 ja 10 momentiksi. 
122 §. Vähittäismyyntipakkauksia koskevat siirtymäsäännökset.
Pykälässä ehdotetut siirtymäajat perustuvat 4 momenttia lukuun ottamatta tupakkatuotedirektiivin 30 artiklaan. Tupakkalain voimaantulon siirtymisen vuoksi pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että höyrystettäväksi tarkoitettuja nikotiinittomia nesteitä, joiden vähittäismyyntipakkaukset eivät ole 38 §:n mukaisia, saa kyseisten säännösten estämättä myydä ja muutoin luovuttaa kuluttajille vuoden 2016 loppuun. 
123 §. Vähittäis- ja tukkumyyntiä koskevat siirtymäsäännökset.
Tupakkalain voimaantulon siirtymisen vuoksi pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että säännösten siirtymäajat päättyvät vuoden 2016 lopussa.  
124 §. Savuttomia tupakkatuotteita koskeva siirtymäsäännös.
Tupakkalain voimaantulon siirtymisen vuoksi siirtymäsäännöksen soveltamista ei ole perusteltua sitoa sellaisiin tuotteisiin, jotka ovat olleet markkinoilla 20.5.2016. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että muita savuttomia tupakkatuotteita kuin suussa käytettäväksi tarkoitettua tupakkaa saa 51 §:n estämättä myydä ja muutoin luovuttaa vähittäin 20 päivään toukokuuta 2017. 
6. lakiehdotus
Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 6 §:n muuttamisesta
Valiokunta ehdottaa lain nimikkeen lakiteknistä täsmentämistä. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Sosiaali -ja terveysvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 15/2016 vp sisältyvät 2.—5. ja 7.—10. lakiehdotuksen. 
Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 15/2016 vp sisältyvän 6. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 
Eduskunta hyväksyy muutettuna ja yhdistettynä hallituksen esitykseen HE 15/2016 vp ja hallituksen esitykseen HE 58/2016 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 
Lakiehdotukset
Valiokunnan muutosehdotukset
1. 
Tupakkalaki 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 luku 
Yleiset säännökset 
1 §  
Lain tavoite 
Tämän lain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen. 
Edellä 1 momentissa tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseksi tässä laissa säädetään toimenpiteistä, joilla ehkäistään tupakkatuotteiden käytön aloittamista ja nikotiiniriippuvuuden syntymistä sekä edistetään tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden käytön lopettamista ja suojellaan väestöä altistumiselta niiden savulle. 
2 §  
Määritelmät 
Tässä laissa tarkoitetaan: 
1) tupakkatuotteella kulutukseen sopivaa, tupakasta (nicotiana) kokonaan tai osittain koostuvaa tuotetta; 
2) savuttomalla tupakkatuotteella purutupakkaa, nenänuuskaa ja suussa käytettäväksi tarkoitettua tupakkaa sekä muuta sellaista tupakkatuotetta, jota ei polteta; 
3) poltettavaksi tarkoitetulla tupakkatuotteella muita tupakkatuotteita kuin savuttomia tupakkatuotteita; 
4) savukkeella tupakkaverosta annetun lain (1470/1994) 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua tupakkakääröä; 
5) sikarilla tupakkaverosta annetun lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua tupakkakääröä; 
6) pikkusikarilla sikaria, joka painaa enintään kolme grammaa; 
7) kääretupakalla tupakkaa, jota kuluttajat tai vähittäismyyntiliikkeet voivat käyttää savukkeiden tekemiseen; 
8) piipputupakalla poltettavaksi tarkoitettua tupakkaa, joka on tarkoitettu käytettäväksi yksinomaan piipussa; 
9) vesipiipputupakalla tupakkatuotetta, jota voi käyttää tupakointiin yksinomaan vesipiipun avulla; 
10) purutupakalla savutonta tupakkatuotetta, joka on tarkoitettu yksinomaan pureskeltavaksi; 
11) nenänuuskalla nenän kautta käytettäväksi tarkoitettua savutonta tupakkatuotetta; 
12) suussa käytettäväksi tarkoitetulla tupakalla suussa käytettäväksi tarkoitettua, kokonaan tai osittain tupakasta valmistettua tupakkatuotetta, jauheena tai pieninä paloina tai jonakin näiden muotojen yhdistelmänä tarjottavana, lukuun ottamatta hengitettäviksi tai pureskeltavaksi tarkoitettuja tuotteita; 
13) uudella tupakkatuotteella muuta sellaista tupakkatuotetta kuin 4–12 kohdassa tarkoitettua tuotetta, joka on asetettu Euroopan unionissa (EU) sijaitsevien kuluttajien saataville myöhemmin kuin 19 päivänä toukokuuta 2014; 
14) tupakan vastikkeella käyttötarkoitukseltaan tupakkatuotetta vastaavaa tuotetta, joka ei sisällä tupakkaa; 
15) poltettavaksi tarkoitetulla kasviperäisellä tuotteella kasveista valmistettua tupakan vastiketta, joka on tarkoitettu poltettavaksi; 
16) tupakointivälineellä tupakoinnissa tai sen valmistelussa pääasiassa käytettäväksi tarkoitettua välinettä tai tarviketta; 
17) tupakkajäljitelmällä muodoltaan tupakkatuotetta tai tupakointivälinettä läheisesti muistuttavaa tuotetta, joka ei sisällä tupakkaa tai sen vastiketta; 
18) sähkösavukkeella tuotetta, jonka avulla voidaan hengittää sisään nikotiinipitoista höyryä suukappaleen kautta, sekä kyseisen tuotteen osia; 
19) nikotiininesteellä nikotiinia sisältävää nestettä, joka on tarkoitettu höyrystettäväksi sähkösavukkeen avulla, jonka nikotiinipitoisuus on enintään 20 milligrammaa millilitrassa ja jolla ei ole lääkelain (395/1987) 3 §:n 1 momentin mukaista käyttötarkoitusta; 
20) höyrystettäväksi tarkoitetulla nikotiinittomalla nesteellä sähkösavukkeen avulla tai muulla vastaavalla tavalla höyrystettäväksi tarkoitettua muuta nestettä kuin nikotiininestettä; 
21) täyttösäiliöllä nikotiininestettä sisältävää astiaa, jota voidaan käyttää sähkösavukkeen täyttämiseen; 
22) nikotiinipatruunalla nikotiininestettä sisältävää sähkösavukkeen vaihdettavaa osaa; 
23) ainesosalla tupakkaa, lisäainetta sekä muita aineita ja osatekijöitä, joita on lopullisessa tupakkatuotteessa tai vastaavassa tuotteessa; 
24) lisäaineella muuta tupakkatuotteeseen taikka sen vähittäismyyntipakkaukseen tai myyntipäällykseen lisättyä ainetta kuin tupakkaa; nikotiininesteen osalta lisäaineella tarkoitetaan muuta nikotiininesteeseen taikka sen vähittäismyyntipakkaukseen tai myyntipäällykseen lisättyä ainetta kuin nikotiinia; 
25) tunnusomaisella tuoksulla tai maulla muuta kuin tupakan tuoksua tai makua, joka on tulosta lisäaineesta tai lisäaineiden yhdistelmästä ja joka on selvästi havaittavaa tupakkatuotteessa, nikotiininesteessä tai höyrystettäväksi tarkoitetussa nikotiinittomassa nesteessä ennen tuotteen käyttöä tai sen aikana; 
26) päästöillä aineita, joita vapautuu, kun tupakkatuotetta tai vastaavaa tuotetta käytetään tarkoitetulla tavalla; 
27) tervalla raakaa, vedetöntä ja nikotiinitonta tupakansavun tiivistymää; 
28) nikotiinilla nikotiinialkaloideja; 
29) toksisuudella aineen ominaisuutta aiheuttaa haitallisia vaikutuksia ihmisen elimistössä, mukaan luettuna ajan mittaan esiintyvät vaikutukset, yleensä toistuvan tai jatkuvan käytön tai altistumisen seurauksena; 
30) CMR-ominaisuuksilla tupakkatuotteen tai muun tässä laissa tarkoitetun tuotteen ainesosien ominaisuuksia, jotka aiheuttavat syöpää, vaurioittavat perimää tai ovat lisääntymisen kannalta vaarallisia; 
31) vähittäismyyntipakkauksella tupakkatuotteen tai muun tässä laissa tarkoitetun tuotteen pienintä yksittäispakkausta, joka on saatettu markkinoille; 
32) myyntipäällyksellä pakkausta, jossa tupakkatuotteet tai muut tässä laissa tarkoitetut tuotteet saatetaan markkinoille ja joka sisältää vähittäismyyntipakkauksen tai useita vähittäismyyntipakkauksia; myyntipäällyksellä ei kuitenkaan tarkoiteta vähittäismyyntipakkauksen läpinäkyvää käärettä; 
33) myyntipisteellä myyntipaikassa olevaa asiakaspalvelupistettä, josta luovutetaan tai myydään tupakkatuotteita tai nikotiininesteitä; 
34) rajat ylittävällä etämyynnillä sellaista etämyyntiä kuluttajille, jossa kuluttaja on tuotetta vähittäismyyntiliikkeestä tilatessaan muussa EU:n jäsenvaltiossa kuin siinä jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa, johon vähittäismyyntiliike on sijoittautuneena; vähittäismyyntiliikkeen katsotaan olevan sijoittautuneena jäsenvaltiossa, jos luonnollisen henkilön liiketoimipaikka on kyseisessä jäsenvaltiossa taikka muussa tapauksessa, jos vähittäismyyntiliikkeellä on kyseisessä jäsenvaltiossa sääntömääräinen kotipaikka, hallinnollinen päätoimipaikka, liiketoimipaikka, sivutoimipaikka, jokin muu toimipaikka tai edustaja; 
35) markkinoinnilla mainontaa, epäsuoraa mainontaa ja muuta myynninedistämistä sekä tupakkasponsorointia; 
36) epäsuoralla mainonnalla tuotteen myynnin edistämistä muun hyödykkeen mainonnan yhteydessä siten, että muun hyödykkeen tunnuksena käytetään sellaisenaan tai tunnistettavasti muunnettuna tuotteelle vakiintunutta tunnusta tai että muutoin välittyy mielikuva tietystä tuotteesta; 
37) tupakkasponsoroinnilla sellaista julkista tai yksityistä tapahtumalle, toiminnalle tai henkilölle annettavaa tukea, jonka tavoitteena taikka suorana tai epäsuorana vaikutuksena on tupakkatuotteen, tupakan vastikkeen, tupakointivälineen, tupakkajäljitelmän, sähkösavukkeen tai nikotiininesteen myynnin edistäminen; 
38) tupakoinnilla poltettavaksi tai muutoin kuumennettavaksi tarkoitetun tupakkatuotteen käyttämistä; 
39) sisätilalla asuin-, oleskelu-, odotus- tai työskentelytilaksi tarkoitettua suljettua tilaa, jossa on katto, lattia ja seinät, sekä tällaiseen käyttöön tarkoitettua tilaa, josta yhden tasopinnan lisäämisellä voidaan muodostaa suljettu tila; 
40) tupakointitilalla sisätilaan sijoitettua erillistä tilaa, jonka rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt tupakointiin; 
41) yleisellä tilaisuudella kokoontumislaissa (530/1999) tarkoitettua yleistä kokousta ja yleisötilaisuutta; 
42) asuntoyhteisöllä osakeyhtiötä, johon sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia (1599/2009), asunto-osuuskuntaa, yhteishallinnosta vuokrataloissa annetun lain (649/1990) 2 §:ssä tarkoitettua vuokrataloa sekä muuta yhteisöjen omistamaa vuokratalokantaa. 
3 §  
Soveltamisalan rajoitukset 
Tätä lakia ei sovelleta lääkevalmisteisiin, joille on myönnetty lääkelain 21 §:ssä tarkoitettu myyntilupa tai joihin sovelletaan lääkelain 2 §:n 4 momenttia, eikä tuotteisiin, joihin sovelletaan huumausainelakia (373/2008) tai terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettua lakia (629/2010). 
2 luku 
Viranomaiset 
4 §  
Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävät 
Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen yleinen johto ja ohjaus kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. 
5 §  
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävät 
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa ja tutkii tässä laissa säädettyjen toimenpiteiden ja tupakkavalmisteiden vähittäismyyntihintojen muutosten vaikutusta tupakoinnin yleisyyteen sekä tekee ja tukee tupakoinnista aiheutuvien terveysvaarojen ja -haittojen vähentämiseen liittyvää tutkimus-, seuranta- ja kehittämistyötä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii valtakunnallisesta toiminnasta tupakoinnin lopettamiseksi ja seuraa sähkösavukkeiden ja täyttösäiliöiden markkinoiden kehitystä. 
6 §  
Valviran tehtävät 
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ohjaa aluehallintovirastoja ja kuntia niille tämän lain perusteella kuuluvien tehtävien hoitamisessa. Valvira valvoo: 
1) tupakkatuotteiden, sähkösavukkeiden, täyttösäiliöiden, nikotiininesteiden, höyrystettäväksi tarkoitettujen nikotiinittomien nesteiden ja poltettavaksi tarkoitettujen kasviperäisten tuotteiden ainesosia, päästöjä, paloturvallisuutta sekä laatua ja teknisiä ominaisuuksia koskevien säännösten noudattamista; 
2) 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden vähittäismyyntipakkauksia koskevien säännösten noudattamista; 
3) tässä laissa tarkoitettujen tuotteiden markkinointia koko maassa; 
4) 85 §:ssä tarkoitettuja varmistuslaboratorioita koskevien säännösten noudattamista. 
7 §  
Aluehallintoviraston tehtävät 
Aluehallintovirasto ohjaa kuntia tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten toimeenpanossa toimialueellaan. Aluehallintovirasto huolehtii myös alueellisesta toiminnasta tupakoinnin lopettamiseksi. 
8 §  
Kunnan tehtävät 
Kunta huolehtii alueellaan paikallisesta toiminnasta tupakoinnin lopettamiseksi. Kunta valvoo alueellaan: 
1) tupakkatuotteiden, tupakan vastikkeiden, tupakointivälineiden, sähkösavukkeiden ja nikotiininesteiden myyntiä ja muuta luovuttamista sekä omavalvontaa koskevien säännösten noudattamista; 
2) tässä laissa säädettyjen markkinointi- ja esilläpitokieltoja koskevien säännösten noudattamista; 
3) tupakointikieltoja ja -rajoituksia koskevien säännösten noudattamista. 
Kunnalla ei ole oikeutta siirtää 84 §:ssä tarkoitetun valvontasuunnitelman hyväksymistä koskevaa toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. 
Kunnan tämän lain nojalla järjestämään toimintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettua lakia (733/1992), jollei lailla toisin säädetä. 
9 §  
Muiden viranomaisten tehtävät 
Tulli valvoo tässä laissa säädettyjen maahantuontikieltojen ja -rajoitusten noudattamista. 
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston akkreditointiyksikkö (FINAS-akkreditointipalvelu) avustaa Valviraa 85 §:ssä tarkoitettujen varmistuslaboratorioiden pätevyyden ja varmistusmenetelmien pätevyyden valvonnassa. 
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus avustaa Valviraa nikotiininesteisiin liittyvässä valvonnassa. 
Poliisi valvoo tässä laissa säädettyjen tupakointikieltojen ja -rajoitusten noudattamista yleisissä tilaisuuksissa. 
Tupakointikieltojen ja -rajoitusten noudattamisen valvonnasta työyhteisössä säädetään työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa (44/2006). 
3 luku 
Tupakkatuotteita koskevat vaatimukset ja ilmoitukset 
10 §  
Tupakkatuotteen valmistajan ja maahantuojan yleiset velvollisuudet 
Tupakkatuotteen valmistaja ja maahantuoja vastaavat siitä, että elinkeinotoiminnassa myyntiin tai muuhun luovuttamiseen tarkoitettu tupakkatuote on sitä koskevien säännösten ja määräysten mukainen. 
Velvoite toimittaa Valviralle ja Euroopan komissiolle (komissio) sekä muiden EU:n jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille tässä luvussa vaaditut tiedot on ensisijaisesti valmistajalla, jos valmistaja on sijoittautunut Euroopan unioniin. Velvoite toimittaa tiedot on ensisijaisesti maahantuojalla, jos valmistaja on sijoittautunut EU:n ulkopuolelle ja maahantuoja on sijoittautunut Euroopan unioniin. Velvoite toimittaa tiedot on yhteisesti valmistajalla ja maahantuojalla, jos sekä valmistaja että maahantuoja ovat sijoittautuneet EU:n ulkopuolelle. 
11 §  
Kielletyt lisäaineet ja ominaisuudet 
Kuluttajalle ei saa myydä tai muutoin luovuttaa: 
1) savuketta tai kääretupakkaa, jossa on tunnusomainen tuoksu tai maku; 
2) tupakkatuotetta, jonka sisältämät lisäaineet ovat omiaan luomaan vaikutelman, että tuotteella on terveysvaikutuksia tai että sen aiheuttama terveysriski on vähäisempi kuin muilla tupakkatuotteilla; 
3) tupakkatuotetta, jonka sisältämät piristeet tai muut lisäaineet ovat omiaan luomaan vaikutelman energiasta ja elinvoimasta; 
4) tupakkatuotetta, jonka lisäaineilla on päästöjä värjääviä ominaisuuksia; 
5) tupakkatuotetta, jonka lisäaineilla on CMR-ominaisuuksia polttamattomassa muodossa; 
6) poltettavaksi tarkoitettua tupakkatuotetta, jonka lisäaineet edistävät nikotiinin imeytymistä tai savun hengittämistä keuhkoihin; 
7) savuketta tai kääretupakkaa, jonka jossakin osassa on makuaineita niin, että tuotteen tuoksua, makua tai savun voimakkuutta voi muuttaa; 
8) savuketta, jonka suodatin, paperi tai patruuna sisältää tupakkaa tai nikotiinia; 
9) tupakkatuotetta, jossa on lisäaineita sellaisia määriä, että ne lisäävät merkittävällä tai mitattavissa olevalla tavalla tupakkatuotteen toksisia tai riippuvuutta aiheuttavia vaikutuksia taikka CMR-ominaisuuksia käyttövaiheessa. 
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan EU:n lainsäädännön täytäntöön panemiseksi säätää enimmäismääristä sellaisille tupakkatuotteiden lisäaineille tai niiden yhdistelmille, jotka: 
1) saavat aikaan tunnusomaisen tuoksun tai maun savukkeessa tai kääretupakassa; 
2) lisäävät 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetulla tavalla tupakkatuotteen toksisia tai riippuvuutta aiheuttavia vaikutuksia. 
12 §  
Päästöjen enimmäismäärät ja mittaaminen 
Elinkeinotoiminnassa myytävästä tai muuten luovutettavasta taikka elinkeinotoiminnassa valmistettavasta savukkeesta saa poltettaessa syntyä: 
1) tervaa enintään 10 milligrammaa; 
2) nikotiinia enintään 1 milligrammaa; 
3) hiilimonoksidia enintään 10 milligrammaa. 
Savukkeesta poltettaessa syntyvän tervan, nikotiinin ja hiilimonoksidin määrät on mitattava ja mittausmerkintöjen paikkansapitävyys määritettävä ennen tuotteen luovuttamista vähittäismyyntiin. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä mittauksissa ja varmistamisessa käytettävistä menetelmistä. 
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan EU:n lainsäädännön täytäntöön panemiseksi säätää: 
1) savukkeesta poltettaessa syntyvien muiden päästöjen kuin tervan, nikotiinin ja hiilimonoksidin enimmäismääristä; 
2) muista tupakkatuotteista kuin savukkeista poltettaessa syntyvien päästöjen enimmäismääristä. 
13 §  
Savukkeiden paloturvallisuusvaatimukset 
Savukkeen palamisominaisuuksien on täytettävä itsestään sammumista koskevat riittävät paloturvallisuusvaatimukset. Ne on testattava ja osoitettava ennen tuotteen luovuttamista vähittäismyyntiin. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä palamisominaisuuksien testaamisessa ja osoittamisessa käytettävistä menetelmistä. 
14 §  
Ainesosa-, päästö- ja paloturvallisuusilmoitukset 
Ennen kuin tupakkatuotetta myydään tai muutoin luovutetaan kuluttajalle, valmistajan tai maahantuojan on toimitettava Valviralle: 
1) luettelo, jossa ilmoitetaan myytävinä olevista savukkeista poltettaessa syntyvän tervan, nikotiinin ja hiilimonoksidin määrät sekä tiedot mittauksen ja varmistamisen suorittaneesta laboratoriosta; 
2) luettelot, joissa ilmoitetaan savukkeista poltettaessa syntyvien, muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen päästöjen määrät ja niiden mittausmenetelmät sekä muista tupakkatuotteista kuin savukkeista poltettaessa syntyvien päästöjen määrät; 
3) tiedot muista kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista päästömääristä, jos ne ovat saatavilla; 
4) tuotemerkki- ja tyyppikohtainen ainesosaluettelo kunkin tupakkatuotteen kaikista sen valmistamisessa käytetyistä ainesosista ja niiden määristä; 
5) savukkeiden ja kääretupakan osalta tekninen asiakirja, jossa annetaan yleinen kuvaus tuotteessa käytetyistä lisäaineista ja niiden ominaisuuksista; 
6) savukkeiden osalta tuotemerkkikohtaisesti paloturvallisuusvaatimusten täyttymistä osoittavat hyväksytyn varmistuslaboratorion tai tutkimuslaitoksen tutkimusselosteet ja lausunnot sekä tiedot varmistuslaboratoriosta tai tutkimuslaitoksesta. 
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut tiedot tarvitsee toimittaa vain, jos säännöksessä tarkoitetuille päästöille on säädetty enimmäismääriä 12 §:n 3 momentin nojalla. 
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentin 15 kohdassa tarkoitettujen luetteloiden ja muiden asiakirjojen rakenteesta sekä luetteloihin liitettävistä ainesosia koskevista selvityksistä, toksikologisista tiedoista ja muista tiedoista. 
15 §  
Muutosilmoitukset 
Tupakkatuotteen valmistajan tai maahantuojan on ilmoitettava Valviralle, jos tuotteen koostumusta muutetaan niin, että muutos vaikuttaa 14 §:n nojalla toimitettuihin tietoihin. Valmistajan tai maahantuojan on toimitettava Valviralle muuttuneet tiedot ennen kuin tuotetta aletaan myydä tai muutoin luovuttaa kuluttajille. 
16 §  
Markkinatutkimukset ja myyntimäärät 
Tupakkatuotteen valmistajan tai maahantuojan on toimitettava Valviralle tupakkatuotteen ainesosia ja päästöjä koskien: 
1) saatavilla olevia markkinatutkimuksia ja tutkimuksia eri kuluttajaryhmien mieltymyksistä; 
2) tiivistelmiä kaikista markkinatutkimuksista, joita valmistaja tai maahantuoja tekee tuodessaan markkinoille uusia tupakkatuotteita. 
Valmistajan tai maahantuojan on lisäksi kerran vuodessa ilmoitettava Valviralle tupakkatuotteiden tuote- ja tyyppikohtaisista myyntimääristään. Savukkeiden, sikarien ja pikkusikarien myyntimäärät on ilmoitettava kappaleina ja muiden tupakkatuotteiden myyntimäärät kilogrammoina. 
17 §  
Tutkimukset tärkeimmistä lisäaineista 
Jos savuke tai kääretupakka sisältää lisäainetta, joka sisältyy tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä sekä direktiivin 2001/37/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/40/EU (tupakkatuotedirektiivi) 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun tärkeimpien lisäaineiden luetteloon, tuotteen valmistajan tai maahantuojan on tutkittava kunkin lisäaineen osalta: 
1) edistääkö lisäaine kyseisen tuotteen toksisuutta tai siitä riippuvuutta ja lisääkö tämä merkittävällä tai mitattavissa olevalla tavalla kyseisen tuotteen toksisuutta tai siitä riippuvuutta; 
2) saako lisäaine aikaan tunnusomaisen tuoksun tai maun; 
3) edistääkö lisäaine savun hengittämistä keuhkoihin tai nikotiinin imeytymistä; 
4) missä määrin lisäaine johtaa CMR-ominaisuuksien muodostumiseen ja lisääkö lisäaine merkittävällä tai mitattavissa olevalla tavalla CMR-ominaisuuksia kyseisessä tuotteessa. 
Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tutkimuksissa on otettava huomioon tuotteen tarkoitettu käyttö ja tarkasteltava erityisesti päästöjä, jotka johtuvat kyseisten lisäaineiden palamisprosessista. Lisäksi on tarkasteltava kyseisen lisäaineen yhteisvaikutusta tuotteen sisältämien muiden ainesosien kanssa.  
Samaa lisäainetta tupakkatuotteissaan käyttävät valmistajat tai maahantuojat voivat toteuttaa yhteisen tutkimuksen, jos ne käyttävät lisäainetta tuotteissaan keskenään verrattavissa olevalla tavalla. 
18 §  
Tiukennettu ilmoitusvelvollisuus 
Savukkeen tai kääretupakan valmistajan tai maahantuojan on laadittava raportti 17 §:ssä tarkoitettujen tutkimusten tuloksista. Raportissa on oltava tiivistelmä ja kattava yleiskatsaus, jossa luetellaan kutakin tutkittua lisäainetta koskeva tieteellinen kirjallisuus ja esitetään yhteenveto lisäaineen vaikutuksia koskevista sisäisistä tiedoista. 
Valmistajan tai maahantuojan on toimitettava 1 momentissa tarkoitettu raportti komissiolle sekä raportin jäljennös Valviralle ja muiden sellaisten EU:n jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joissa tutkittua lisäainetta sisältävä tupakkatuote on saatettu markkinoille, viimeistään 18 kuukauden kuluessa siitä, kun lisäaine on lisätty 17 §:n 1 momentissa tarkoitettuun luetteloon. 
Komissio ja Valvira voivat pyytää valmistajalta tai maahantuojalta lisätietoja tutkitusta lisäaineesta. Lisätiedot kuuluvat raporttiin sen osana. Komissio ja Valvira voivat lisäksi pyytää riippumatonta tieteellistä elintä tekemään raportista vertaisarvioinnin. 
19 §  
Pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeva poikkeus 
Mitä 17 ja 18 §:ssä säädetään valmistajan ja maahantuojan velvollisuuksista, ei sovelleta tupakkatuotedirektiivin 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jos jokin muu tupakkatuotteen valmistaja tai maahantuoja laatii raportin lisäaineesta. 
20 §  
Ilmoitus uudesta tupakkatuotteesta 
Tupakkatuotteen valmistajan tai maahantuojan on ilmoitettava Valviralle uudesta tupakkatuotteesta, jota se aikoo alkaa myydä tai muutoin luovuttaa kuluttajille. Ilmoitus on tehtävä viimeistään kuusi kuukautta ennen kuin tuote saatetaan markkinoille. Ilmoitukseen on liitettävä yksityiskohtainen kuvaus tuotteesta, sen käyttöohjeet sekä tiedot sen ainesosista ja päästöistä 14 §:n mukaisesti. 
Valmistajan tai maahantuojan on samassa ajassa toimitettava Valviralle myös: 
1) saatavilla olevat tieteelliset tutkimukset tuotteen toksisuudesta, riippuvuutta aiheuttavista ominaisuuksista ja houkuttelevuudesta erityisesti tuotteen ainesosien ja päästöjen osalta; 
2) saatavilla olevat tutkimukset ja niiden tiivistelmät tuotteesta sekä tuotetta koskevat markkinatutkimukset eri kuluttajaryhmien mieltymyksistä; 
3) tuotetta koskeva riski-hyötyanalyysi, tuotteen odotettavissa olevat vaikutukset tupakan käytön lopettamiseen ja aloittamiseen, kuluttajien ennakoidut käsitykset tuotteesta sekä muut käytettävissä olevat ja asiaankuuluvat tuotetta koskevat tiedot. 
Valmistajan tai maahantuojan on toimitettava Valviralle uudet tai päivitetyt tutkimukset ja muut 2 momentissa tarkoitetut tiedot. Valvira voi vaatia valmistajaa tai maahantuojaa tekemään lisätestejä ja toimittamaan lisätietoja tuotteesta. 
21 §  
Tupakkatuotteita koskevien tietojen toimittamisen tapa, malli ja ajankohta 
Tässä luvussa tarkoitetut ilmoitukset ja muut tiedot on toimitettava Valviralle sähköisessä muodossa. Sama koskee komissiolle ja muiden EU:n jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille 18 §:n mukaan toimitettavia tietoja. 
Valmistajan ja maahantuojan on tässä luvussa tarkoitettuja tietoja toimittaessaan ilmoitettava, mitä ilmoittamiaan tietoja se pitää liike- tai ammattisalaisuuksina. 
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 14—16 ja 18 §:ssä tarkoitettujen tietojen toimittamisen tavasta ja mallista sekä 16 ja 18 §:ssä tarkoitettujen tietojen toimittamisen ajankohdasta. 
4 luku 
Eräitä muita tuotteita koskevat vaatimukset ja ilmoitukset 
22 §  
Eräiden muiden tuotteiden valmistajan ja maahantuojan yleiset velvollisuudet 
Valmistaja ja maahantuoja vastaavat siitä, että elinkeinotoiminnassa myyntiin tai muuhun luovuttamiseen tarkoitettu sähkösavuke, täyttösäiliö, nikotiinineste, höyrystettäväksi tarkoitettu nikotiiniton neste tai poltettavaksi tarkoitettu kasviperäinen tuote on sitä koskevien säännösten ja määräysten mukainen. 
Velvoite toimittaa Valviralle ja komissiolle sekä muiden EU:n jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille tässä luvussa vaaditut tiedot on ensisijaisesti valmistajalla, jos valmistaja on sijoittautunut Euroopan unioniin. Velvoite toimittaa tiedot on ensisijaisesti maahantuojalla, jos valmistaja on sijoittautunut EU:n ulkopuolelle ja maahantuoja on sijoittautunut Euroopan unioniin. Velvoite toimittaa tiedot on yhteisesti valmistajalla ja maahantuojalla, jos sekä valmistaja että maahantuoja ovat sijoittautuneet EU:n ulkopuolelle. 
23 §  
Sähkösavukkeita ja täyttösäiliöitä koskevat vaatimukset 
Sähkösavuketta saa myydä tai muutoin luovuttaa kuluttajille vain, jos nikotiini vapautuu laitteesta tasaisesti tavanomaisissa käyttöolosuhteissa. Sähkösavukkeet ja täyttösäiliöt on suojattava lapsilta ja väärinkäytöltä sekä rikkoutumiselta ja vuodoilta, ja niissä on oltava vuotamattoman täytön varmistava mekanismi. 
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitetun täyttömekanismin teknisistä standardeista sekä standardeista, joiden mukaisesti arvioidaan muiden 1 momentissa tarkoitettujen vaatimusten täyttymistä. 
24 §  
Nikotiininestettä koskevat vaatimukset 
Sähkösavukkeessa käytettäväksi tarkoitettua nikotiininestettä saa myydä tai muutoin luovuttaa kuluttajille vain: 
1) täyttösäiliössä taikka kertakäyttöisessä sähkösavukkeessa tai nikotiinipatruunassa; 
2) jos nesteellä ei ole sellaisia ominaisuuksia eikä neste sisällä sellaisia lisäaineita, joita 11 §:n 1 momentin 1—6 kohdan mukaan ei saa olla tupakkatuotteessa; 
3) jos nesteen valmistuksessa käytetään vain puhtaita ainesosia; 
4) jos nesteessä käytetään, nikotiinia lukuun ottamatta, vain ainesosia, jotka eivät aiheuta riskiä ihmisen terveydelle kuumennetussa eivätkä kuumentamattomassa muodossa. 
Nikotiininesteessä ei saa esiintyä ainesosia, joista ei ole tehty 26 §:ssä tarkoitettua ennakkoilmoitusta. Tämä ei kuitenkaan koske sellaisia jäämiä, joita ei voida teknisesti välttää valmistuksen aikana. 
Täyttösäiliön tilavuus saa olla enintään 10 millilitraa ja kertakäyttöisen sähkösavukkeen säiliön ja kertakäyttöisen nikotiinipatruunan tilavuus enintään 2 millilitraa. 
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä siitä, miten 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen vaatimusten täyttymistä arvioidaan. 
25 §  
Höyrystettäväksi tarkoitettua nikotiinitonta nestettä koskevat vaatimukset 
Mitä 24 §:n 1 momentin 2—4 kohdassa säädetään, sovelletaan myös höyrystettäväksi tarkoitettuun nikotiinittomaan nesteeseen. 
26 § 
Ennakkoilmoitus sähkösavukkeista ja täyttösäiliöistä 
Sähkösavukkeen tai täyttösäiliön valmistajan tai maahantuojan on ilmoitettava Valviralle tuotteesta, jota se aikoo alkaa myydä tai muutoin luovuttaa kuluttajille. Ilmoitus on tehtävä viimeistään kuusi kuukautta ennen kuin tuote saatetaan markkinoille. Vastaavasti myös tuotteeseen tehtävästä merkittävästä muutoksesta on tehtävä ilmoitus ennen kuin tuotetta aletaan myydä tai muutoin luovuttaa kuluttajille. 
Ilmoituksessa on oltava: 
1) valmistajan nimi ja yhteystiedot, tuotteesta vastaava oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö EU:ssa sekä tuotteen maahantuoja EU:hun; 
2) luettelo kaikista tuotteen sisältämistä ainesosista ja sen käytöstä aiheutuvista päästöistä tuotemerkin ja -tyypin mukaan sekä ainesosien ja päästöjen määrät; 
3) tuotteen ainesosien ja päästöjen toksikologiset tiedot, myös kuumennettujen ainesosien osalta, ottaen huomioon erityisesti vaikutukset, joita niistä aiheutuu kuluttajien terveydelle niitä hengitettäessä, ja riippuvuutta aiheuttava vaikutus; 
4) tiedot nikotiinin annostuksesta ja imeytymisestä, kun tuotetta käytetään tavanomaisissa tai kohtuudella ennakoitavissa olevissa oloissa; 
5) kuvaus tuotteen osista; 
6) kuvaus tuotantoprosessista ja ilmoitus siitä, että tuotantoprosessissa varmistetaan tämän lain vaatimusten noudattaminen; 
7) ilmoitus siitä, että valmistaja tai maahantuoja kantaa täyden vastuun tuotteen laadusta ja turvallisuudesta, kun se saatetaan markkinoille ja kun sitä käytetään tavanomaisissa tai kohtuudella ennakoitavissa olevissa oloissa. 
27 §  
Markkinatutkimukset ja myyntimäärät sähkösavukkeista ja täyttösäiliöistä 
Sähkösavukkeen tai täyttösäiliön valmistajan tai maahantuojan on toimitettava vuosittain Valviralle: 
1) kattavat tiedot myyntimääristä tuotemerkin ja -tyypin mukaan; 
2) tiedot eri kuluttajaryhmien mieltymyksistä; 
3) tiedot tuotteiden myyntitavoista; 
4) tiivistelmät 1—3 kohdassa tarkoitettuja asioita koskevista markkinatutkimuksista sekä tiivistelmien englanninkielinen käännös. 
28 §  
Haittavaikutusten seuranta ja korjaavat toimenpiteet 
Sähkösavukkeiden tai täyttösäiliöiden valmistajan, maahantuojan ja jakelijan on perustettava järjestelmä tietojen keräämiseksi sähkösavukkeiden ja täyttösäiliöiden epäillyistä haittavaikutuksista ihmisten terveydelle ja pidettävä tällaista järjestelmää yllä. Valmistajan, maahantuojan ja jakelijan on toimitettava järjestelmän tiedot Valviralle. 
Jos jokin 1 momentissa tarkoitettu toimija katsoo tai sillä on syytä uskoa, että sen hallussa olevat ja markkinoille saatettavaksi tarkoitetut taikka markkinoille saatetut sähkösavukkeet tai täyttösäiliöt eivät ole turvallisia ja laadukkaita taikka muuten tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisia, toimijan on ryhdyttävä heti tarpeellisiin korjaaviin toimiin kyseisen tuotteen saattamiseksi säännösten mukaiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi. Tällöin toimijan on myös heti ilmoitettava asiasta Valviralle sekä markkinavalvontaviranomaisille muissa sellaisissa EU:n jäsenvaltioissa, joissa tuote on asetettu tai on tarkoitus asettaa saataville. Samalla on annettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti ihmisen terveyttä ja turvallisuutta koskevista riskeistä sekä mahdollisista korjaavista toimista ja niiden tuloksista. 
29 §  
Ainesosailmoitukset poltettavaksi tarkoitetuista kasviperäisistä tuotteista 
Poltettavaksi tarkoitetun kasviperäisen tuotteen valmistajan tai maahantuojan on toimitettava Valviralle tuotenimi- ja tyyppikohtainen luettelo tuotteen valmistamisessa käytetyistä ainesosista ja niiden määristä ennen kuin tuotetta myydään tai muutoin luovutetaan kuluttajille. 
Valmistajan tai maahantuojan on ilmoitettava Valviralle, jos tuotteen koostumusta muutetaan niin, että muutos vaikuttaa 1 momentin mukaisesti toimitettuihin tietoihin. Valmistajan tai maahantuojan on toimitettava Valviralle muuttuneet tiedot ennen kuin tuotetta aletaan myydä tai muutoin luovuttaa kuluttajille. 
30 §  
Eräitä muita tuotteita koskevien tietojen toimittamisen tapa, malli ja ajankohta 
Tässä luvussa tarkoitetut ilmoitukset ja muut tiedot on toimitettava Valviralle sähköisessä muodossa. 
Valmistajan ja maahantuojan on tässä luvussa tarkoitettuja tietoja toimittaessaan ilmoitettava, mitä ilmoittamiaan tietoja se pitää liike- tai ammattisalaisuuksina. 
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 26 ja 27 §:ssä tarkoitettujen tietojen toimittamisen tavasta ja mallista sekä 27 §:ssä ja 28 §:n 1 momentissa tarkoitettujen tietojen toimittamisen ajankohdasta. 
5 luku 
Vähittäismyyntipakkaukset 
31 §  
Vähittäismyyntipakkauksia koskeva yleissäännös 
Tupakkatuotteita, sähkösavukkeita, täyttösäiliöitä ja poltettavaksi tarkoitettuja kasviperäisiä tuotteita sekä nikotiininesteitä ja höyrystettäväksi tarkoitettuja nikotiinittomia nesteitä saa myydä ja muutoin luovuttaa kuluttajille ainoastaan tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten sekä asiaa koskevan EU:n lainsäädännön mukaisissa vähittäismyyntipakkauksissa. Sikareita saa kuitenkin luovuttaa irrallisina, jos ne on varustettu 32 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisilla merkinnöillä. 
32 §  
Tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkausten pakolliset merkinnät 
Tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkauksessa on oltava: 
1) suomen- ja ruotsinkieliset varoitustekstit sekä kuvalliset varoitukset tupakkatuotteiden aiheuttamista terveyshaitoista, tupakansavun haitallisuutta koskeva tiedotusviesti sekä tupakoinnin lopettamista koskevia tietoja; 
2) vähittäismyyntipakkauksen jäljittämistä varten tarkoitettu yksilöllinen tunniste sekä väärinkäytöltä suojaava turvaominaisuus, joka koostuu näkyvistä ja näkymättömistä tekijöistä. 
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä: 
1) 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen merkintöjen tekstistä, kuvista, kirjasinlajista ja -koosta, väristä, kehystämisestä, pinta-alasta, sijoittelusta, vuorottelemisesta, kiinnittämisestä, rikkoutumattomuudesta ja muusta määrittelystä; 
2) 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun yksilöllisen tunnisteen sijoittelusta ja merkitsemisestä pakkaukseen, tunnisteen avulla määritettävistä tiedoista sekä siitä, mitkä tiedot kuuluvat tunnisteeseen ja mihin tietoihin on päästävä sähköisesti sen välityksellä; 
3) 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun turvaominaisuuden sijoittelusta ja merkitsemisestä pakkaukseen sekä turvaominaisuuden teknisistä standardeista ja niiden mahdollisesta vuorottelusta. 
33 §  
Tupakkatuotteiden ja niiden vähittäismyyntipakkausten kielletyt merkinnät 
Tupakkatuotteiden tai niiden vähittäismyyntipakkausten merkinnät eivät saa: 
1) edistää tuotteen myyntiä tai kannustaa tuotteen kulutukseen antamalla väärää vaikutelmaa tuotteen ominaisuuksista, terveysvaikutuksista, riskeistä tai päästöistä; 
2) sisältää mitään tietoja tuotteen sisältämästä nikotiinista, tervasta tai hiilimonoksidista; 
3) antaa ymmärtää, että tuote on vähemmän haitallinen kuin muut tuotteet tai että tuotteessa on pyritty vähentämään joidenkin savun haitallisten osien vaikutusta; 
4) antaa ymmärtää, että tuotteella on elinvoimaa ja energiaa lisääviä, parantavia, nuorentavia, luonnollisia tai orgaanisia ominaisuuksia taikka että sen käytöstä on muuta terveyteen tai elämäntapoihin liittyvää hyötyä; 
5) viitata makuun, tuoksuun, maku- tai aromiaineisiin tai muihin lisäaineisiin taikka niiden puutteeseen; 
6) muistuttaa elintarviketta tai kosmeettista valmistetta; 
7) antaa ymmärtää, että tuotteella on ympäristöetuja; 
8) antaa ymmärtää, että tuote on paloturvallinen tai muuten luoda mielikuvaa tuotteen vaarattomuudesta tai siitä, että se on paloturvallisempi kuin muut vastaavat tuotteet. 
34 §  
Tupakkatuotteiden vähimmäispakkauskoko 
Tupakkatuotteen vähittäismyyntipakkauksen vähimmäiskoko on 20 savuketta, 30 grammaa kääre- tai piipputupakkaa tai 10 pikkusikaria. 
Tupakkatuotteita ei saa, sikareita lukuun ottamatta, myydä tai muutoin luovuttaa kuluttajille vähittäismyyntipakkauksessa, joka sisältää pienempiä pakkauksia tai joka voidaan jakaa pienempiin pakkauksiin. 
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan EU:n lainsäädännön täytäntöön panemiseksi säätää tupakkatuotteen vähittäismyyntipakkauksen vähimmäismitoista. (Uusi) 
35 §  
Eräiden tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkauksen muoto, materiaali ja avausmekanismi 
Savukkeiden vähittäismyyntipakkauksen on oltava muodoltaan suorakulmainen särmiö. Kääretupakan vähittäismyyntipakkauksen on oltava muodoltaan suorakulmainen särmiö taikka lieriömäinen tai pussimainen. 
Savukkeiden vähittäismyyntipakkauksen on oltava kartonkia tai pehmeää materiaalia. Siinä ei saa olla avausmekanismia, joka voidaan sulkea tai sinetöidä ensimmäisen avauskerran jälkeen, lukuun ottamatta läppäkantta ja kovan rasian saranoitua kantta. Jos vähittäismyyntipakkauksessa on läppäkansi tai saranoitu kansi, kansi saa olla saranoitu vain vähittäismyyntipakkauksen takapuolella. 
36 §  
Sähkösavukkeiden ja täyttösäiliöiden vähittäismyyntipakkausten merkinnät 
Sähkösavukkeiden ja täyttösäiliöiden vähittäismyyntipakkauksissa on oltava: 
1) luettelo tuotteen sisältämistä ainesosista alenevassa painojärjestyksessä; 
2) maininta tuotteen nikotiinipitoisuudesta ja annostuksesta; 
3) valmistajan eränumero; 
4) suositus tuotteen pitämisestä lasten ulottumattomissa; 
5) suomen- ja ruotsinkieliset terveysvaroitukset; 
6) lehtinen, joka sisältää tietoja tuotteesta ja sen käytöstä sekä tarvittavat yhteystiedot. 
Edellä 1 momentin 1, 2 ja 5 kohtaa ei sovelleta sähkösavukkeeseen, jota ei ole täytetty valmiiksi nikotiininesteellä. 
Sähkösavukkeessa tai täyttösäiliössä taikka niiden vähittäismyyntipakkauksissa ei saa olla 33 §:ssä tarkoitettuja kiellettyjä merkintöjä. Tämä ei kuitenkaan koske tietoa tuotteen nikotiinipitoisuudesta, annostuksesta ja makuaineista. 
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun terveysvaroituksen tekstistä, kirjasinlajista ja -koosta, väristä, pinta-alasta, sijoittelusta ja muusta määrittelystä sekä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetussa lehtisessä annettavista tiedoista. 
37 §  
Sähkösavukkeiden ja täyttösäiliöiden merkinnät 
Nikotiininesteellä valmiiksi täytetyn sähkösavukkeen sekä täyttösäiliön merkinnöistä säädetään aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1272/2008. 
38 §  
Höyrystettäväksi tarkoitetun nikotiinittoman nesteen vähittäismyyntipakkauksen merkinnät 
Edellä 36 §:n 1 momentin 1 kohtaa ja 3 momenttia sovelletaan myös höyrystettäväksi tarkoitettuun nikotiinittomaan nesteeseen ja sen vähittäismyyntipakkaukseen. 
39 §  
Poltettavaksi tarkoitetun kasviperäisen tuotteen vähittäismyyntipakkauksen merkinnät 
Poltettavaksi tarkoitetun kasviperäisen tuotteen vähittäismyyntipakkauksessa on oltava suomen- ja ruotsinkieliset varoitukset tuotteen aiheuttamista terveyshaitoista. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä varoitusmerkintöjen tekstistä, kirjasinlajista ja -koosta, väristä, pinta-alasta, sijoittelusta ja muusta määrittelystä. 
Poltettavaksi tarkoitetussa kasviperäisessä tuotteessa tai sen vähittäismyyntipakkauksessa ei saa olla 33 §:n 1—4 tai 6 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä merkintöjä eikä tuotteessa tai sen vähittäismyyntipakkauksissa saa todeta, että tuotteessa ei ole lisäaineita taikka maku- tai aromiaineita. 
40 §  
Varoitusmerkintöjä koskeva poikkeus ulkomaanliikenteessä 
Mitä 32 §:n 1 momentin 1 kohdassa, 36 §:n 1 momentin 5 kohdassa ja 39 §:n 1 momentissa säädetään suomen ja ruotsin kielen käyttämisestä varoitusmerkinnöissä, ei sovelleta tupakkatuotteiden, sähkösavukkeiden, täyttösäiliöiden ja poltettavaksi tarkoitettujen kasviperäisten tuotteiden myyntiin ammattimaisessa kansainvälisessä liikenteessä olevalla vesi- tai ilma-aluksella tai lentoasemalla sijaitsevassa verottomien tavaroiden myymälässä. 
6 luku 
Tupakkatuotteiden jäljitettävyys 
41 §  
Kirjaaminen 
Tupakkatuotteiden kauppaan osallistuvien elinkeinonharjoittajien, vähittäismyyjää lukuun ottamatta, on pidettävä kirjaa siitä, milloin ne ovat saaneet vähittäismyyntipakkaukset haltuunsa, vähittäismyyntipakkausten myöhemmistä liikkeistä sekä siitä, milloin vähittäismyyntipakkaukset lopullisesti poistuvat niiden hallusta. Kirjattuja tietoja ei saa muuttaa tai poistaa. 
Tupakkatuotteiden toimitusketjuun osallistuvien elinkeinonharjoittajien on pidettävä täydellisesti ja tarkasti kirjaa kaikista asiaankuuluvista liiketapahtumista. 
Tupakkatuotteiden valmistajien on annettava 1 momentissa tarkoitettujen elinkeinonharjoittajien käyttöön laitteet, joita tarvitaan ostettujen, myytyjen, varastoitujen, kuljetettujen tai muutoin käsiteltyjen tupakkatuotteiden kirjaamiseen. Laitteilla on voitava lukea ja siirtää kirjatut tiedot sähköisesti 42 §:ssä tarkoitettuun tiedontallennusjärjestelmään. 
42 §  
Tiedontallennusjärjestelmä 
Tupakkatuotteiden valmistajien ja maahantuojien on tehtävä riippumattoman kolmannen osapuolen kanssa tiedontallennussopimus, jossa tämä sitoutuu huolehtimaan jäljitettävyyden kannalta merkityksellisten tietojen tiedontallennusjärjestelmästä. Tiedontallennusjärjestelmän on sijaittava fyysisesti EU:n alueella. Kolmannen osapuolen soveltuvuuden samoin kuin tiedontallennussopimuksen hyväksyy komissio. 
Edellä 1 momentissa tarkoitetun kolmannen osapuolen toimintaa seuraa ulkoinen tarkastaja, jota ehdottaa ja jonka maksaa tupakkatuotteiden valmistaja ja jonka hyväksyy komissio. Ulkoinen tarkastaja esittää komissiolle ja Tullille vuosikertomuksen, jossa se arvioi erityisesti tietojen luvattomaan saatavuuteen mahdollisesti kohdistuneita väärinkäytöksiä. 
Edellä 2 momentissa tarkoitetulla ulkoisella tarkastajalla ja komissiolla sekä Tullilla ja muiden EU:n jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava täydellinen pääsy tiedontallennusjärjestelmiin. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio tai Tulli voi antaa valmistajille tai maahantuojille pääsyn tallennettuihin tietoihin. 
Liike- ja ammattisalaisuuksien ja henkilötietojen suojasta säädetään erikseen. 
43 §  
Tarkemmat säännökset jäljitettävyydestä 
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä: 
1) teknisistä standardeista jäljitysjärjestelmien perustamista ja toimintaa varten, mukaan lukien 32 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista yksilöllisistä tunnisteista ja kirjanpidosta sekä tietojen välityksestä, käsittelystä, tallennuksesta ja tallennettujen tietojen saatavuudesta; 
2) teknisistä standardeista sen varmistamiseksi, että 32 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa yksilöllisessä tunnisteessa ja siihen liittyvissä toiminnoissa käytetyt järjestelmät ovat toistensa kanssa täysin yhteensopivia koko EU:ssa; 
3) 42 §:ssä tarkoitetun tiedontallennussopimuksen kestosta, uusittavuudesta, säännöllisestä seurannasta, arvioinnista, siinä edellytetystä asiantuntemuksesta ja luottamuksellisuuden määrittelemisestä sekä sopimuksen muusta keskeisestä sisällöstä. 
7 luku 
Myynti ja muu luovuttaminen 
44 §  
Vähittäismyynnin luvanvaraisuus 
Tupakkatuotteita ja nikotiininesteitä saa myydä tai muutoin luovuttaa vähittäin vain myyntipaikan sijaintikunnan myöntämän myyntipaikka- ja luvanhaltijakohtaisen vähittäismyyntiluvan perusteella. Luvan vähittäismyyntiin liikkuvassa liikennevälineessä myöntää kuitenkin luvanhakijan kotikunta. 
Vähittäismyyntilupa voidaan myöntää määräajaksi, jos toiminta on määräaikaista. Määräaikainen lupa voidaan myöntää enintään vuodeksi kerrallaan. 
45 §  
Vähittäismyyntiluvan myöntämisen edellytykset ja esteet 
Kunta myöntää 44 §:ssä tarkoitetun vähittäismyyntiluvan hakemuksesta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakija on täysi-ikäinen ja esittää hyväksyttävän 54 §:ssä tarkoitetun omavalvontasuunnitelman eikä luvan myöntämiselle ole 2 tai 3 momentista johtuvaa estettä. Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos hakemuksessa tarkoitettu toiminta olisi ilmeisesti tämän lain vastaista tai jos myyntipaikka ei ole kunnan valvottavissa. 
Vähittäismyyntilupaa ei saa myöntää hakijalle, jolta on viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana pysyvästi peruutettu tämän lain tai tupakkalain (693/1976), jäljempänä vanha tupakkalaki, nojalla myönnetty vähittäismyyntilupa. 
Vähittäismyyntilupaa ei saa myöntää paikkaan, joka sijaitsee: 
1) päiväkodin tai perhepäivähoidon sisätilassa taikka päiväkodin ulkoalueella; 
2) lastensuojelulain (417/2007) tai mielenterveyslain (1116/1990) nojalla hoitoa antavan laitoksen alle 18-vuotiaille tarkoitetussa sisätilassa tai heille tarkoitetulla ulkoalueella; 
3) perusopetusta, ammatillista koulutusta tai lukio-opetusta antavan oppilaitoksen sisätilassa tai oppilasasuntolassa taikka tällaisen oppilaitoksen käytössä olevalla ulkoalueella. 
46 §  
Vähittäismyyntilupahakemuksen muoto ja sisältö 
Vähittäismyyntilupaa koskeva hakemus on tehtävä kirjallisesti. Hakemuksessa on oltava: 
1) hakijan nimi tai toiminimi sekä yhteystiedot Suomessa, henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus sekä tuotteiden myyntipaikan osoite; 
2) selvitys siitä, minkä tuotteiden myyntiä lupahakemus koskee; 
3) omavalvontasuunnitelma; 
4) selvitys myyntipaikassa sijaitsevien myyntipisteiden lukumäärästä ja sijainnista; 
5) selvitys tupakkatuotteiden, tupakan vastikkeiden, tupakointivälineiden, sähkösavukkeiden ja nikotiininesteiden sijoittelusta myyntipisteessä. 
Lupahakemuksen sisällöstä voidaan antaa tarkempia säännöksiä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. 
47 §  
Vähittäismyyntiluvan esilläpito 
Vähittäismyyntilupa on pidettävä asiakkaiden nähtävillä myyntipisteessä. Luvan koosta ja muusta ulkoasusta sekä luvan nähtävillä pitämisestä voidaan antaa tarkempia säännöksiä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. 
48 §  
Ilmoitus nikotiininesteiden vähittäismyynnistä 
Se, jolla on vanhan tupakkalain nojalla myönnetty tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupa, saa myydä samassa myyntipaikassa myös nikotiininesteitä tehtyään luvan myöntäneelle kunnalle kirjallisen ilmoituksen asiasta ja toimitettuaan kunnalle päivityksen 46 §:n 1 momentissa tarkoitetuista tiedoista. 
Kunnan on 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen vastaanotettuaan toimitettava ilmoituksen tekijälle viipymättä vastaanottoilmoitus. 
49 §  
Vähittäismyyntilupaa koskevat ilmoitukset 
Vähittäismyyntiluvan haltijan on ilmoitettava kunnalle 46 §:ssä tarkoitetun hakemuksen ja 48 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tietojen muutoksista sekä myynnin lopettamisesta. Kunnan on ilmoitettava Valviralle luvan myöntämisestä ja peruuttamisesta, lupaa koskevista muutoksista, myyntirikkomuksista sekä myynnin lopettamisesta. 
50 §  
Tukkumyynnin ilmoituksenvaraisuus 
Tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden tukkumyyntiä saa harjoittaa se, joka on tehnyt myyntipaikan sijaintikunnalle kirjallisen ilmoituksen asiasta. Ilmoituksessa on annettava 46 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot. Vastaava ilmoitus on tehtävä ennen kuin toimintaa olennaisesti muutetaan ja kun toiminta lopetetaan. 
Kunnan on 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen vastaanotettuaan toimitettava ilmoituksen tekijälle viipymättä vastaanottoilmoitus. 
Kunnan on ilmoitettava Valviralle 1 momentissa tarkoitetuista ilmoituksista. 
51 §  
Savuttoman tupakkatuotteen myyntikielto 
Savutonta tupakkatuotetta ei saa myydä tai muutoin luovuttaa taikka välittää. 
52 §  
Eräiden nikotiinia sisältävien nesteiden myyntikielto 
Sähkösavukkeen avulla höyrystettäväksi tarkoitettua nikotiinia sisältävää nestettä, jonka nikotiinipitoisuus on yli 20 milligrammaa millilitrassa tai jolla on lääkelain 3 §:n 1 momentin mukainen käyttötarkoitus, ei saa myydä tai muutoin luovuttaa. 
53 §  
Kielto myydä alaikäiselle 
Tupakkatuotteita ja nikotiininesteitä ei saa myydä tai muutoin luovuttaa eikä välittää alle 18-vuotiaalle. 
Tupakan vastikkeita, tupakointivälineitä ja sähkösavukkeita ei saa elinkeinotoiminnassa myydä tai muutoin luovuttaa alle 18-vuotiaalle. 
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen tuotteiden myyntipisteessä on oltava myynnin ikärajoista kertova ilmoitus, joka on asiakkaiden hyvin havaittavissa. Ilmoituksen sisällöstä voidaan antaa tarkempia säännöksiä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. 
54 §  
Omavalvontasuunnitelma 
Tupakkatuotteita, tupakan vastikkeita, tupakointivälineitä, sähkösavukkeita tai nikotiininesteitä myyvän elinkeinonharjoittajan on kustannuksellaan laadittava ja toteutettava omavalvontasuunnitelma 53 §:n 1 ja 2 momentissa säädettyjen kieltojen noudattamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä omavalvontasuunnitelman laatimisesta, sisällöstä ja toteuttamisesta. 
55 §  
Ostotilanteen jatkuva valvonta 
Myyjän on oltava paikalla myyntipisteessä niin, että tämä pystyy jatkuvasti valvomaan tupakkatuotteen, tupakan vastikkeen, tupakointivälineen, sähkösavukkeen ja nikotiininesteen ostotilannetta. 
56 §  
Myyjän vähimmäisikä 
Tupakkatuotteita, tupakan vastikkeita, tupakointivälineitä, sähkösavukkeita tai nikotiininesteitä elinkeinotoiminnassa myyvän henkilön on oltava vähintään 18-vuotias. Tätä nuorempi henkilö saa kuitenkin myydä mainittuja tuotteita, jos myynti tapahtuu 18 vuotta täyttäneen henkilön valvonnan alaisena. 
57 §  
Automaattisten myyntilaitteiden kielto 
Tupakkatuotteita, tupakan vastikkeita, tupakointivälineitä, sähkösavukkeita tai nikotiininesteitä ei saa myydä tai muutoin luovuttaa automaattisesta myyntilaitteesta. 
58 §  
Etämyynnin kielto 
Tupakkatuotteiden, sähkösavukkeiden ja nikotiininesteiden rajat ylittävä etämyynti on kielletty. Myöskään Suomeen sijoittautunut elinkeinonharjoittaja ei saa myydä tai muutoin luovuttaa mainittuja tuotteita kuluttajalle kuluttajansuojalain (38/1978) 6 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettua etäviestintä käyttäen. 
59 §  
Tullihuutokaupalla myynnin kielto 
Tupakkatuotteita, poltettavaksi tarkoitettuja kasviperäisiä tuotteita, sähkösavukkeita ja nikotiininesteitä ei saa myydä tullihuutokaupalla. 
60 §  
Tukkumyynnin rajoitukset 
Tupakkatuotteita saa myydä tukuittain vain 50 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tehneelle tukkukaupalle jälleenmyyntiä varten sekä sille, jolla on: 
1) 44 §:ssä tarkoitettu vähittäismyyntilupa ja joka on 46 §:n 1 momentin 2 kohdan tai 49 §:n nojalla ilmoittanut myyvänsä tupakkatuotteita; 
2) vanhan tupakkalain nojalla myönnetty vähittäismyyntilupa. 
Nikotiininesteitä saa myydä tukuittain vain 50 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tehneelle tukkukaupalle jälleenmyyntiä varten sekä sille, jolla on: 
1) 44 §:ssä tarkoitettu vähittäismyyntilupa ja joka on 46 §:n 1 momentin 2 kohdan tai 49 §:n nojalla ilmoittanut myyvänsä nikotiininesteitä; 
2) vanhan tupakkalain nojalla myönnetty vähittäismyyntilupa ja joka on tehnyt 48 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen. 
Tupakkatuotteita tai nikotiininesteitä ei saa myydä tukuittain 45 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa paikoissa. 
8 luku 
Maahantuonti 
61 §  
Maahantuonnin raja 
Mitä tässä laissa säädetään maahantuonnista, sovelletaan myös Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain (1266/1996) 18 §:n 2 kohdassa tarkoitettuun tuontiin. 
62 §  
Alaikäisiä koskeva maahantuontikielto 
Alle 18-vuotias ei saa tuoda maahan tupakkatuotetta tai nikotiininestettä. 
63 §  
Savuttoman tupakkatuotteen maahantuontikielto 
Savuttomia tupakkatuotteita ei saa tuoda maahan. Maahantuontikielto koskee myös savuttomien tupakkatuotteiden hankkimista ja vastaanottamista postitse tai muulla vastaavalla tavalla Suomen ulkopuolelta. 
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, yksityishenkilö saa omaa henkilökohtaista käyttöään varten tuoda mukanaan maahan yhteensä enintään 1 000 grammaa savuttomia tupakkatuotteita kalenterivuorokaudessa
Edellä 1 momentissa tarkoitettu maahantuontikielto ei koske kansainvälisessä liikenteessä käytettävän vesi- tai ilma-aluksen suljetussa myyntitilassa tai varastossa olevaa tuotetta. 
64 §  
Eräiden nikotiinia sisältävien nesteiden maahantuontikielto 
Yksityishenkilö ei saa tuoda maahan sähkösavukkeen avulla höyrystettäväksi tarkoitettua nikotiinia sisältävää nestettä, jonka nikotiinipitoisuus on yli 20 milligrammaa millilitrassa tai jolla on lääkelain 3 §:n 1 momentin mukainen käyttötarkoitus. Maahantuontikielto koskee myös tällaisen nesteen hankkimista ja vastaanottamista postitse tai muulla vastaavalla tavalla Suomen ulkopuolelta. 
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, yksityishenkilö saa omaa henkilökohtaista käyttöään varten tuoda mukanaan maahan enintään 10 millilitraa tällaista nestettä. 
65 §  
Kielto tuoda maahan etäviestimen välityksellä hankittuja tuotteita 
Yksityishenkilö ei saa hankkia tai vastaanottaa elinkeinonharjoittajalta tupakkatuotteita, sähkösavukkeita tai nikotiininesteitä postitse, tavarankuljetuksena tai muulla vastaavalla tavalla Suomen ulkopuolelta. 
66 §  
Matkustajatuonnin aikarajat 
Suomessa asuva henkilö, joka muutoin kuin lentoliikenteessä saapuu maahan Euroopan talousalueen ulkopuolelta ja jonka matka on kestänyt enintään 24 tuntia, ei saa tuoda maahan tupakkatuotteita tai nikotiininesteitä. 
Euroopan talousalueen ulkopuolella asuva henkilö, joka muutoin kuin lentoliikenteessä saapuu maahan Euroopan talousalueen ulkopuolelta ja jonka muu kuin kauttakulkuun liittyvä oleskelu Suomessa kestää enintään kolme vuorokautta, ei saa tuoda maahan tupakkatuotteita tai nikotiininesteitä. 
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, henkilö saa tuoda maahan tupakkatuotteita ja nikotiininesteitä, jos on ilmeistä, että ne on hankittu ennen maasta poistumista. Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, henkilö saa tuoda maahan mainittuja tuotteita, jos on ilmeistä, että ne on tarkoitettu hänen henkilökohtaiseen käyttöönsä maassa oleskelun ajaksi. 
67 §  
Matkustajatuonnin määrälliset rajat 
Yksityishenkilö ei saa tuoda maahan: 
1) tupakkatuotteita, joiden vähittäismyyntipakkauksen merkinnät poikkeavat 32 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetystä, enempää kuin 200 savuketta, 50 sikaria, 100 pikkusikaria ja 250 grammaa kääre- tai piipputupakkaa; 
2) nikotiininestettä sähkösavukkeessa tai täyttösäiliössä, jonka vähittäismyyntipakkauksen merkinnät poikkeavat 36 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädetystä, enempää kuin 10 millilitraa; 
3) poltettavaksi tarkoitettuja kasviperäisiä tuotteita, joiden vähittäismyyntipakkausten merkinnät poikkeavat 39 §:n 1 momentissa säädetystä, enempää kuin 200 yksikköä valmiiksi käärittyinä ja 250 grammaa irtonaisena. 
Yksityishenkilö ei saa tuoda 1 momentissa tarkoitettuja tuotteita muutoin kuin omaan käyttöönsä. 
9 luku 
Markkinointi- ja esilläpitokiellot 
68 §  
Markkinointikielto 
Tupakkatuotetta, tupakan vastiketta, tupakointivälinettä, tupakkajäljitelmää, sähkösavuketta tai nikotiininestettä ei saa markkinoida. 
69 §  
Poikkeukset markkinointikiellosta 
Mitä 68 §:ssä säädetään, ei sovelleta: 
1) markkinointiin julkaisussa, joka on painettu ja julkaistu EU:n ulkopuolella, jota ei ole ensisijaisesti suunnattu EU:n markkinoille ja jonka pääasiallinen tarkoitus ei ole tupakkatuotteen, tupakan vastikkeen, tupakointivälineen, tupakkajäljitelmän, sähkösavukkeen tai nikotiininesteen markkinointi; 
2) yksittäisten keräilykohteina pidettävien, muiden kuin uusien tupakointivälineiden markkinointiin, jos tuotteiden tuotemerkit eivät näy markkinoinnissa; 
3) tuotetietoon, jota tuotteen valmistaja tai maahantuoja antaa tuotteen myyntiin osallistuville. 
Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna tuotetietona pidetään tietoja tuotteen hinnasta, koostumuksesta, ominaisuuksista, valmistamisesta, terveysvaaroista ja -haitoista, alkuperämaasta ja vähittäismyyntipakkauksesta. Kuva tuotteesta tai sen vähittäismyyntipakkauksesta voidaan antaa tuotetietona ainoastaan muuhun tuotetietoon liitettynä. Muuta kuvaa tuotetietoon ei saa liittää. Tuotetiedon on oltava sisällöltään sellaista, että tuotteen myyntiin osallistuva saa tuotteesta ja sen ominaisuuksista kokonaisvaltaisen ja oikean tiedon. 
70 §  
Hintahyvityksen kielto 
Elinkeinonharjoittaja ei saa tarjota eikä maksaa tupakkatuotteen, tupakan vastikkeen, tupakointivälineen, tupakkajäljitelmän, sähkösavukkeen tai nikotiininesteen hinnasta hyvitystä, joka määräytyy mainittujen tuotteiden tai muiden kulutushyödykkeiden ja palvelujen ostojen mukaan. 
71 §  
Esilläpitokielto 
Tupakkatuotteita, tupakan vastikkeita, sähkösavukkeita, nikotiininesteitä ja niiden tavaramerkkejä ei saa pitää esillä tupakkatuotteiden, tupakan vastikkeiden, tupakointivälineiden, tupakkajäljitelmien, sähkösavukkeiden tai nikotiininesteiden vähittäismyynnissä. 
Edellä 1 momentissa säädetty esilläpitokielto ei kuitenkaan koske sellaista erillisellä sisäänkäynnillä varustettua myyntipaikkaa, jossa myydään lähes yksinomaan tässä laissa tarkoitettuja tuotteita, jos tuotteita ja niiden tavaramerkkejä ei voida nähdä myyntipaikan ulkopuolelta. 
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske myyntiä kansainvälisessä meriliikenteessä käytettävällä aluksella. 
72 §  
Kuvasto ja luettelo 
Sen estämättä, mitä 68 ja 71 §:ssä säädetään, vähittäismyyjä saa esittää ostajalle tämän pyynnöstä painetun kuvaston myyntipaikassa myytävänä olevista tuotteista tai niiden vähittäismyyntipakkauksista. Vähittäismyyjä saa myös luovuttaa ostajalle tämän pyynnöstä painetun luettelon mainituista tuotteista sekä niiden hinnoista. Kuvaston ja luettelon muodosta, sisällöstä ja ulkoasusta voidaan antaa tarkempia säännöksiä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. 
10 luku 
Tupakointikiellot ja -rajoitukset 
73 §  
Tupakointikieltojen soveltaminen 
Mitä tässä luvussa säädetään tupakoinnista ja tupakansavusta, sovelletaan myös poltettavaksi tarkoitetun kasviperäisen tuotteen polttamiseen ja sähkösavukkeen käyttämiseen sekä niistä syntyviin savuihin, höyryihin ja hiukkasiin. 
74 §  
Yleiset tupakointikiellot 
Tupakoida ei saa: 
1) rakennuksen, kulkuneuvon tai muun vastaavan paikan sisätiloissa, jotka ovat yleisön tai työntekijöiden käytettävissä taikka elinkeinotoiminnassa tuotettujen tai julkisten palvelujen tarjoamista varten asiakkaiden käytettävissä; 
2) ulkotiloissa järjestettävien yleisten tilaisuuksien katoksissa tai katsomoissa taikka muissa tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan; 
3) päiväkotien taikka esi- tai perusopetusta, ammatillista koulutusta tai lukio-opetusta antavien oppilaitosten ulkotiloissa. 
Tupakoida ei myöskään saa yksityisessä käytössä olevan kulkuneuvon sisällä, kun siellä oleskelee alle 15-vuotias. Kielto ei koske kulkuneuvossa olevaa asuintilaa. 
Savutonta tupakkatuotetta ei saa käyttää päiväkotien taikka esi- tai perusopetusta, ammatillista koulutusta tai lukio-opetusta antavien oppilaitosten sisä- tai ulkotiloissa. 
75 §  
Poikkeukset yleisistä tupakointikielloista 
Edellä 74 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetyn estämättä tupakointi on kuitenkin sallittu: 
1) asiakkaan, työntekijän tai elinkeinon- tai muun ammatinharjoittajan kodissa tai omassa käytössä olevassa kulkuneuvossa, sekä muussa sisätilassa, joka on yksinomaan saman perheen jäsenten ja muiden samassa taloudessa asuvien käytössä; mitä edellä säädetään, ei kuitenkaan koske perhepäivähoidon sisätiloja perhepäivähoidon aikana; 
2) enintään yhdessä kymmenestä hotellin tai muun majoitusliikkeen asiakkaiden majoitushuoneesta tai huoneiden lukumäärästä riippumatta enintään kolmessa majoitushuoneessa; 
3) kansainvälisessä meriliikenteessä käytettävän aluksen ravitsemisliikkeen sisätilassa, jossa tarjolla olevan ruuan ja juoman nauttimiseen on varattu alle 50 neliömetriä tai tätä suuremmassa tilassa enintään 50 prosentissa tilasta. 
Sisätilan haltijan, joka sallii tupakoinnin 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetussa sisätilassa tai hallitsemassaan ulkotilassa, on huolehdittava siitä, etteivät sisätilan työntekijät joudu altistumaan tupakansavulle, sekä siitä, ettei tupakansavu pääse kulkeutumaan alueelle, jolla tupakointi on kielletty. 
76 §  
Tupakointitila 
Edellä 74 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuissa sisätiloissa tupakointi voidaan sallia erillisessä tupakointitilassa, joka on hyväksytty tupakointiin maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) nojalla. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei tupakansavu pääse kulkeutumaan alueelle, jolla tupakointi on kielletty. Tupakointitila ei saa olla sellaisen sisätilan yhteydessä, joka on pääasiassa alle 18-vuotiaiden käytössä. 
Tupakointitilassa ei saa työskennellä lukuun ottamatta järjestyksen, palo- ja pelastustoimen sekä turvallisuuden kannalta välttämätöntä työskentelyä. Tupakointitilan saa siivota vasta, kun se on huolellisesti tuuletettu. 
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tupakointitilan rakenteellisista ja toimivuutta koskevista rakennusteknisistä vaatimuksista. 
77 §  
Ravitsemisliikkeen tupakointitila 
Jos ravitsemisliikkeeseen perustetaan 76 §:ssä tarkoitettu tupakointitila, se on mitoitettava kohtuullisen kokoiseksi suhteessa liikehuoneiston kokoon ja asiakaspaikkojen määrään. Tupakointitilassa ei saa tarjoilla tai nauttia ruokaa tai juomaa. 
Elinkeinonharjoittajan on laadittava omavalvontasuunnitelma, jossa esitetään, miten tupakointitilan toimivuus varmistetaan ja miten tupakointitilan olosuhteita ja järjestystä voidaan valvoa sen ulkopuolelta. 
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tupakointitilan vähimmäis- ja enimmäispinta-alasta sekä tilan pinta-alan suhteesta liikehuoneiston anniskelualueen kokoon tai asiakaspaikkojen määrään. 
78 §  
Asuntoyhteisön tupakointikiellot 
Asuntoyhteisön yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa ei saa tupakoida. 
Asuntoyhteisö saa kieltää tupakoinnin asuntoyhteisön omistamissa ja sen hallitsemissa yhteisissä ulkotiloissa rakennuksen sisäänkäyntien ja ilmanottoaukkojen läheisyydessä, lasten leikkialueella ja yhteisillä parvekkeilla. 
79 §  
Tupakointikiellon määrääminen asuntoyhteisöön 
Asuntoyhteisö voi hakea kunnalta tupakointikiellon määräämistä asuntoyhteisön rakennuksen huoneistoihin kuuluville parvekkeille, huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin ja huoneistojen sisätiloihin. Hakemuksessa tarkoitettujen tilojen haltijoita on kuultava ennen hakemuksen tekemistä. 
Kunnan on määrättävä tupakointikielto hakemuksessa tarkoitettuihin tiloihin, jos tiloista voi niiden rakenteiden tai muiden olosuhteiden vuoksi muutoin kuin poikkeuksellisesti kulkeutua tupakansavua toiselle parvekkeelle, toiseen huoneistoon kuuluvan ulkotilan oleskelualueelle tai toisen huoneiston sisätiloihin. Tupakointikielto saadaan määrätä asuinhuoneiston asuintilaan vain, jos savun kulkeutumista ei ole mahdollista rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella kohtuudella ehkäistä ja asuintilan haltijalle on ennen kiellon määräämistä varattu mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimenpiteillään. Asuinhuoneiston asuintilaa koskeva tupakointikielto ei koske sähkösavukkeen käyttämistä. 
Kunnan on peruutettava määräämänsä tupakointikielto asuntoyhteisön hakemuksesta, jos kiellolle ei muuttuneiden olosuhteiden vuoksi ole enää perusteita. Kielto voidaan peruuttaa myös tilan haltijan hakemuksesta, jos asuntoyhteisö ei olennaisesti muuttuneista olosuhteista huolimatta hae kiellon peruuttamista. Tarkempia säännöksiä tupakointikieltoa ja sen peruuttamista koskevan hakemuksen tekemisestä ja asuntoyhteisön toimittaman kuulemisen kirjaamisesta hakemukseen voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 
80 §  
Tupakointikieltoa koskevat opasteet 
Sisätilan tai ulkoalueen haltijan ja yleisen tilaisuuden järjestäjän on asetettava näkyville 74 §:n 1 momentissa tarkoitetun tupakointikiellon sekä 76 ja 77 §:ssä tarkoitetun tupakointiin tarkoitetun tilan osoittavat opasteet. Opasteiden on oltava sisällöltään yksiselitteisiä sekä kooltaan ja sijoittelultaan sellaisia, että ne ovat tiloihin saapuvien ja niissä oleskelevien helposti havaittavissa. 
81 §  
Tupakointikieltojen toimeenpano 
Jos joku rikkoo 74 §:ssä tarkoitettua tupakointikieltoa eikä kehotuksesta huolimatta lopeta tupakointia, paikan haltija taikka tämän edustaja saa poistaa hänet sieltä, jollei poistamista voida pitää kohtuuttomana. 
82 §  
Viranomaisten ilmoitukset 
Työsuojeluviranomaisten, kunnan ja tarvittaessa poliisin on ilmoitettava alkoholilain (1143/1994) mukaiselle lupaviranomaiselle tupakointitilaa koskevien säännösten rikkomisesta ja rakennusvalvontaviranomaiselle tupakointitilan rakentamista, kunnossapitoa tai korjaus- ja muutostyötä koskevien säännösten ja määräysten rikkomisesta. 
Alkoholilain mukaisen lupaviranomaisen on ilmoitettava työsuojeluviranomaiselle ja kunnalle havaitsemastaan tupakointitilaa ja ulkona tapahtuvaa tupakointia koskevien säännösten rikkomisesta. Työsuojeluviranomaisen ja kunnan valvontaviranomaisen on ilmoitettava toisilleen edellä tarkoitettujen säännösten ja määräysten rikkomisesta. 
11 luku 
Ohjaus ja valvonta 
83 §  
Valvontaohjelma 
Valvira laatii tämän lain toimeenpanon ohjaamiseksi ja yhteensovittamiseksi valtakunnallisen tupakkalain valvontaohjelman (valvontaohjelma). Valvontaohjelmassa on vähintään: 
1) tarkastusten sisällön yleinen määrittely; 
2) perusteet, joiden mukaan erityyppisten valvontakohteiden riskit arvioidaan ja kohteiden tarkastustiheys määrätään; 
3) näytteenoton tarpeen arviointia ja ohjeistusta koskevat tiedot; 
4) 84 §:ssä tarkoitettujen valvontasuunnitelmien toteutumisen arvioinnissa käytettävät menetelmät; 
5) valvontaohjelman toteutumisen arvioinnissa käytettävät menetelmät. 
Valvontaohjelma on tarkistettava tarvittaessa. Valvontaohjelma on osa ympäristöterveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa. 
Tarkempia säännöksiä valvontaohjelman laatimisesta ja sisällöstä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 
84 §  
Valvontasuunnitelma 
Kunta laatii ja hyväksyy tämän lain noudattamisen säännöllistä valvontaa koskevan tupakkalain valvontasuunnitelman (valvontasuunnitelma). Valvonnan tulee olla laadukasta, riskiperusteista ja terveyshaittoja ehkäisevää. 
Valvontasuunnitelmassa otetaan huomioon valvontaohjelma paikallisten tarpeiden mukaisesti. Valvontasuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa. 
Aluehallintovirasto arvioi alueensa valvontasuunnitelmat ja niiden toteutumista. 
85 §  
Varmistuslaboratorion hyväksyminen 
Edellä 12 §:ssä tarkoitetut päästömittaukset on varmistettava ja 13 §:ssä tarkoitetut savukkeiden palamisominaisuudet osoitettava laboratoriossa, joka on Valviran hyväksymä ja valvoma. Laboratorio ei saa olla tupakkatuotteen valmistajan tai maahantuojan omistuksessa tai määräysvallassa. Valvira pitää yllä ja päivittää luetteloa hyväksytyistä laboratorioista ja toimittaa sen komissiolle. 
Laboratorion on toimitettava hyväksymistä koskeva hakemuksensa Valviralle. Valvira hyväksyy laboratorion, jos laboratorio esittää hakemuksensa liitteenä todistuksen siitä, että FINAS-akkreditointipalvelu on todennut laboratorion täyttävän kansainväliset vaatimukset varmistuslaboratorioiden pätevyydestä ja että 12 ja 13 §:ssä tarkoitetut menetelmät kuuluvat laboratorion pätevyysalueeseen. Laboratorion on ilmoitettava hyväksymisen edellytyksiä koskevista muutoksista Valviralle. 
Laboratorio katsotaan ilman eri päätöstä hyväksytyksi, jos laboratorio toimittaa Valviralle todistuksen siitä, että EU:n toisen jäsenvaltion viranomainen on hyväksynyt laboratorion, ja ilmoittaa ne perusteet, joilla laboratorio ja käytetyt varmistusmenetelmät on hyväksytty. 
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tässä pykälässä tarkoitetuista laboratorioista ja niiden hyväksymisestä, hyväksymisen edellytyksenä olevasta akkreditointimenettelystä, valvonnan toteuttamisesta sekä Valviralle ja komissiolle tehtävistä ilmoituksista. 
86 §  
Tarkastus- ja näytteenotto-oikeus 
Valviralla ja kunnalla on tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvontaa varten oikeus: 
1) päästä tarkastamaan tässä laissa tarkoitettujen tuotteiden valmistus-, pakkaus-, varastointi- ja myyntipaikan ja varmistuslaboratorioiden tiloja ja toimintaa sekä valvonnassa tarvittavia asiakirjoja; 
2) ottaa ja saada asianomaisen tuotteen valmistajalta, maahantuojalta ja myyjältä tutkimuksia varten korvauksetta näytteitä tässä laissa tarkoitetuista tuotteista. 
Edellä 1 momentissa tarkoitettua tarkastusta ei saa ulottaa pysyväisluonteiseen asumiseen tarkoitettuihin tiloihin, ellei se ole välttämätöntä tarkastuksen kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi ja on perusteltua syytä epäillä 109 §:ssä tarkoitettua tupakan myyntirikosta tai 111 §:ssä tarkoitettua tupakan markkinointirikosta. 
Asunnontarkastukseen, joka  liittyy tämän  lain 10 luvussa säädettyihin tupakointikieltoihin ja -rajoituksiin, sovelletaan terveydensuojelulain (763/1994) 46 §:ää. (Uusi 3 mom.) 
Muilta osin tämän lain mukaisesta tarkastuksesta säädetään hallintolain (434/2003) 39 §:ssä. 
Jos 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja näytteitä ei anneta määräajassa, Valvira tai kunta voi asettaa velvoitteen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon tuomitsee hallinto-oikeus uhkasakon asettajan hakemuksesta. Uhkasakkoa ei kuitenkaan saa asettaa, jos asianosaista on aihetta epäillä rikoksesta ja pyydetty aineisto liittyy rikosepäilyn kohteena olevaan asiaan.  
87 §  
Tiedonsaantioikeus 
Valviralla ja kunnalla on oikeus saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä tässä laissa tarkoitettujen tuotteiden valmistajilta, maahantuojilta ja myyjiltä sekä muilta viranomaisilta tietoja, jotka ovat välttämättömiä tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten vastaisen toiminnan selvittämiseksi. 
Jos 1 momentissa tarkoitettuja tietoja ei anneta määräajassa, Valvira tai kunta voi asettaa velvoitteen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon tuomitsee hallinto-oikeus uhkasakon asettajan hakemuksesta. Uhkasakkoa ei kuitenkaan saa asettaa, jos asianosaista on aihetta epäillä rikoksesta ja pyydetty aineisto liittyy rikosepäilyn kohteena olevaan asiaan. 
Kunta ja aluehallintovirasto ovat pyydettäessä velvollisia toimittamaan korvauksetta Valviralle tarkastuksia ja muita valvontatoimenpiteitä, valvontahenkilöstöä, maksuja ja valvontaa koskevia muita tietoja tämän lain mukaisen valvonnan ohjausta, seurantaa, raportointia ja tilastointia varten. Tiedot on toimitettava Valviran määräämällä tavalla. 
88 §  
Tietojen luovuttaminen 
Salassapitosäännösten estämättä Valvira tai kunta saa luovuttaa toiselle valvontaviranomaiselle tämän lain noudattamista valvottaessa tai valvontaan liittyvää tehtävää suoritettaessa saatuja tietoja liike- tai ammattisalaisuudesta, jos tiedot ovat välttämättömiä kyseiselle viranomaiselle säädetyn valvontatehtävän hoitamiseksi. Tietoja saa luovuttaa myös EU:n lainsäädännön tai muun Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen edellyttämille ulkomaisille toimielimille ja tarkastajille kyseisen lainsäädännön tai sopimuksen niin edellyttäessä. 
89 §  
Virka-apu 
Valviralla ja kunnalla on oikeus saada muilta viranomaisilta virka-apua tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvomiseksi ja päätösten täytäntöön panemiseksi. 
90 §  
Hakemusten ja ilmoitusten käsittelystä perittävät maksut 
Kunta perii hyväksymänsä taksan mukaisen maksun: 
1) 44 §:ssä tarkoitettua vähittäismyyntilupaa koskevan hakemuksen käsittelystä; 
2) 48 §:ssä tarkoitetun nikotiininesteen vähittäismyyntiä koskevan ilmoituksen käsittelystä; 
3) 50 §:ssä tarkoitetun tukkumyynti-ilmoituksen käsittelystä; 
4) 79 §:ssä tarkoitetun tupakointikieltoa koskevan hakemuksen käsittelystä. 
Kunnan on määrättävä 1 momentissa tarkoitetuista suoritteistaan perimänsä maksut siten, että ne vastaavat määrältään enintään suoritteen tuottamisesta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. 
Valvira voi periä valmistajalta tai maahantuojalta maksun: 
1) sen tutkimisesta, onko tupakkatuotteessa 11 §:ssä kiellettyjä ominaisuuksia tai lisäaineita; 
2) savukkeesta poltettaessa syntyvien tervan, nikotiinin ja hiilimonoksidin määrää koskevien mittausten varmistamisesta; 
3) virastolle 14–16, 18, 20 ja 26–29 §:n nojalla toimitettujen tietojen vastaanottamisesta, tallentamisesta, käsittelystä, analysoinnista ja julkaisemisesta sekä niihin liittyvistä toimenpiteistä; 
4) 18 §:n 3 momentissa tarkoitetuista vertaisarvioinneista. 
Edellä 3 momentissa tarkoitetun maksun määrästä säädetään valtion maksuperustelaissa (150/1992). 
91 §  
Tupakkalain valvontamaksut 
Kunta perii vuosittain hyväksymänsä taksan mukaisen, myyntipistekohtaisen valvontamaksun siltä, jolla on 44 §:ssä tarkoitettu tai vanhan tupakkalain nojalla myönnetty vähittäismyyntilupa, sekä siltä, joka on tehnyt tämän lain 50 §:ssä tarkoitetun tukkumyynti-ilmoituksen. 
Valvontamaksu on enintään 500 euroa myyntipistettä kohden. Jos toimija kuitenkin on 46 §:n 1 momentin 2 kohdan tai 50 §:n 1 momentin mukaisesti ilmoittanut sekä tupakkatuotteiden että nikotiininesteiden vähittäis- tai tukkumyynnistä taikka on tehnyt 48 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen nikotiininesteiden vähittäismyynnistä, valvontamaksu peritään enintään kaksinkertaisena. 
Kunta perii 1 päivänä tammikuuta voimassa olevista vähittäismyyntiluvista ja tukkumyynti-ilmoituksen perusteella harjoitettavasta toiminnasta valvontamaksun kyseiseltä vuodelta. Jos vähittäismyyntilupa myönnetään tai tukkumyynti-ilmoitus tehdään kesken vuoden tai toimintaa harjoitetaan vuotta lyhyemmän ajan, kunta voi periä toiminnan kestoon suhteutetun valvontamaksun. 
92 §  
Maksujen periminen ja korko 
Tässä laissa säädetyt maksut ovat suoraan ulosottokelpoisia. Niiden perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007). 
Jos maksu viivästyy, sille on maksettava korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentin mukainen viivästyskorko. Eräpäivä voi olla aikaisintaan kahden viikon kuluttua maksun määräytymisen perusteena olevan palvelun saamisesta. Viivästyskoron sijasta viranomainen voi periä viiden euron suuruisen viivästysmaksun, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi. 
93 § 
Kustannusten korvaaminen kunnalle 
Valtio korvaa kunnalle aiheutuneet kustannukset sellaisista kunnan virka-apuna suorittamista tupakkavalvonnan tarkastuksista, näytteenotoista, tutkimuksista ja selvityksistä, jotka tässä laissa säädetään Valviran tehtäviksi ja jotka Valvira on ohjannut kuntien toimeenpantaviksi
94 §  
Tuotevalvontaa koskevien tietojen tallentaminen ja julkaiseminen 
Valvira tallentaa 14—16 ja 18 §:n nojalla saadut tiedot sähköisesti niin, että komissiolla ja muiden EU:n jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on pääsy niihin. Valvira toimittaa 20 §:n nojalla saadut tiedot komissiolle. Valviran on lisäksi pyynnöstä toimitettava komissiolle ja toisen EU:n jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle 26—28 §:n nojalla saadut tiedot. 
Valvira asettaa 14 §:n 1 momentin 1—4 kohdan sekä 15, 18, 26 ja 29 §:n nojalla saadut tiedot liike- ja ammattisalaisuuksia lukuun ottamatta yleisön saatavilla olevalle verkkosivustolle, josta tietoja voi hakea ainoastaan yksittäisinä hakuina käyttäen hakuperusteena tuotteen nimeä taikka rekisteröidyn nimeä tai yritys- ja yhteisötunnusta
Poiketen siitä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 16 §:n 3 momentissa säädetään, tämän lain 26 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun luonnollisen henkilön nimi on saatettava sellaisenaan julkiseksi, kun tietoja asetetaan saataville tämän pykälän 2 momentin mukaisesti. Edellä 26 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot on säilytettävä pysyvästi. 
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 2 momentissa tarkoitetun tietojen saataville asettamisen mallista. 
95 §  
Vähittäismyyntilupien ja tukkumyynti-ilmoitusten rekisteri 
Valvira ja kunnat pitävät tässä laissa tarkoitettujen lupa- ja ilmoitusasioiden käsittelyä, valvontaa ja tilastointia varten rekisteriä elinkeinonharjoittajista: 
1) joille on myönnetty 44 §:ssä tarkoitettu lupa tai jotka ovat hakeneet tällaista lupaa; 
2) jotka ovat tehneet 48—50 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen. 
Valvira vastaa rekisterin tietojärjestelmän toimivuudesta. Rekisteröitäviä tietoja ovat: 
1) hakijan tai ilmoituksen tekijän nimi, toiminimi ja yhteystiedot Suomessa, henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus sekä tuotteiden myyntipaikan osoite; 
2) lupanumero, tiedot luvan tai ilmoituksen perusteella tapahtuvasta toiminnasta ja omavalvonnasta, tiedot tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten, määräysten ja kieltojen rikkomisesta sekä tällaisen rikkomuksen seuraamuksesta sekä tiedot valvontaviranomaisten suorittamista tarkastuksista ja näiden tuloksista; 
3) muut lupa- ja ilmoitusasioiden käsittelyä, valvontaa ja tilastointia varten tarpeelliset tiedot. 
Poiketen siitä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:n 3 momentissa säädetään, luvanhaltijan ja ilmoituksen tekijän nimi, lupa- ja ilmoitusnumero ja yleiseen käyttöön tarkoitetut osoite- ja yhteystiedot voidaan saattaa rekisterissä sellaisinaan julkisiksi niin, että tietoja voidaan hakea ainoastaan yksittäisinä hakuina käyttäen hakuperusteena luvanhaltijan tai ilmoituksen tekijän nimeä, yritys- ja yhteisötunnusta tai lupa- tai ilmoitusnumeroa taikka myyntipaikan nimeä. Elinkeinonharjoittajaa koskevat tiedot säilytetään rekisterissä viisi vuotta myynnin lopettamisen tai vähittäismyyntiluvan peruuttamisen jälkeen. 
12 luku 
Kiellot ja vähittäismyyntiluvan peruuttaminen 
96 §  
Kunnan kiellot 
Jos kunta valvontatehtävässään havaitsee alueellaan tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten vastaista toimintaa, kunta voi kieltää tällaisen toiminnan. 
97 §  
Vähittäismyyntiluvan peruuttaminen 
Kunta voi korvauksetta peruuttaa 44 §:ssä tarkoitetun vähittäismyyntiluvan vähintään viikon ja enintään kuuden kuukauden määräajaksi, jos vähittäismyyntiluvan haltija kunnan tai muun valvontaviranomaisen kirjallisesta varoituksesta taikka rikosoikeudellisesta seuraamuksesta huolimatta: 
1) myy tai muutoin luovuttaa tupakkatuotteita, sähkösavukkeita, täyttösäiliöitä, nikotiininesteitä, höyrystettäväksi tarkoitettuja nikotiinittomia nesteitä tai poltettavaksi tarkoitettuja kasviperäisiä tuotteita, joiden vähittäismyyntipakkaukset ovat 5 luvun säännösten vastaisia; 
2) jättää ilmoittamatta 49 §:ssä tarkoitettuja olennaisia tietoja; 
3) 51 §:n vastaisesti myy tai muutoin luovuttaa savuttomia tupakkatuotteita; 
4) 53 §:n vastaisesti myy tai muutoin luovuttaa tupakkatuotteita, tupakan vastikkeita, tupakointivälineitä, sähkösavukkeita tai nikotiininesteitä alle 18-vuotiaalle taikka 56 §:n vastaisesti sallii alle 18-vuotiaan myydä tai muutoin luovuttaa mainittuja tuotteita; 
5) 57 §:n vastaisesti myy tai muutoin luovuttaa tupakkatuotteita, tupakan vastikkeita, tupakointivälineitä, sähkösavukkeita tai nikotiininesteitä automaattisesta myyntilaitteesta; 
6) 58 §:n vastaisesti myy tai muutoin luovuttaa tupakkatuotteita, sähkösavukkeita tai nikotiininesteitä kuluttajalle etäviestintä käyttäen; 
7) 68 §:n vastaisesti markkinoi tupakkatuotteita, tupakan vastikkeita, tupakointivälineitä, tupakkajäljitelmiä, sähkösavukkeita tai nikotiininesteitä; 
8) 71 §:n vastaisesti pitää tupakkatuotteita, tupakan vastikkeita, sähkösavukkeita tai nikotiininesteitä taikka niiden tavaramerkkejä esillä myyntipaikassa. 
Kunta voi korvauksetta peruuttaa vähittäismyyntiluvan pysyvästi, jos vähittäismyyntiluvan haltija luvan määräaikaisesta peruuttamisesta huolimatta jatkaa tai uudistaa 1 momentissa tarkoitettua lainvastaista toimintaa eikä tekoa ole pidettävä vähäisenä. 
98 §  
Myyntirikkomuksista ilmoittaminen kunnalle 
Poliisin on ilmoitettava myyntiluvan myöntäneelle kunnalle tietoonsa tulleista, tämän lain vastaisista menettelyistä, jos ne voivat olla perusteena vähittäismyyntiluvan peruuttamiselle. Kunnalle on myös ilmoitettava poliisin toimista asiassa. 
99 §  
Markkinointia koskeva kielto 
Jos tupakkatuotetta, tupakan vastiketta, tupakointivälinettä, tupakkajäljitelmää, sähkösavuketta tai nikotiininestettä markkinoidaan 68 §:n vastaisesti eikä menettely rajoitu yhden kunnan alueelle, Valvira voi kieltää markkinointitoimen tilaajaa, sen toimeenpanijaa sekä näiden palveluksessa olevaa jatkamasta ja uudistamasta säännösten vastaista menettelyä. 
100 §  
Myyntikielto 
Valvira voi kieltää tupakkatuotteen, sähkösavukkeen, nikotiininesteen, höyrystettäväksi tarkoitetun nikotiinittoman nesteen ja poltettavaksi tarkoitetun kasviperäisen tuotteen myymisen ja muun luovuttamisen, jos: 
1) tupakkatuotteessa on 11 §:ssä kiellettyjä lisäaineita tai ominaisuuksia; 
2) tupakkatuotteen päästöjä ei ole mitattu 12 §:ssä edellytetyllä tavalla tai varmistettu 85 §:n mukaisessa hyväksytyssä laboratoriossa taikka jos päästöt ylittävät 12 §:ssä tai sen nojalla säädetyt enimmäismäärät; 
3) savukkeen palamisominaisuudet eivät täytä 13 §:ssä tai sen nojalla säädettyjä vaatimuksia taikka jos palamisominaisuuksia ei ole testattu ja osoitettu 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla tai 85 §:n mukaisessa hyväksytyssä laboratoriossa; 
4) sähkösavuke tai täyttösäiliö ei täytä 23 §:ssä tai sen nojalla taikka 24 §:n 3 momentissa säädettyjä vaatimuksia; 
5) nikotiinineste ei täytä 24 §:ssä tai sen nojalla säädettyjä vaatimuksia taikka höyrystettäväksi tarkoitettu nikotiiniton neste ei täytä 25 §:ssä säädettyjä vaatimuksia; 
6) sähkösavukkeen tai täyttösäiliön valmistaja, maahantuoja tai jakelija ei ole perustanut 28 §:n 1 momentissa tarkoitettua haittavaikutusten seurantajärjestelmää tai pitänyt sitä yllä taikka kieltäytyy toimittamasta seurantajärjestelmän tietoja Valviralle; 
7) sähkösavukkeen tai täyttösäiliön valmistaja, maahantuoja tai jakelija ei ole 28 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa ryhtynyt säännöksessä tarkoitettuihin korjaaviin toimenpiteisiin tai on jättänyt tekemättä säännöksessä tarkoitetun ilmoituksen; 
8) valmistaja tai maahantuoja ei ole toimittanut Valviralle 14—16, 18, 20, 26, 27 tai 29 §:ssä tarkoitettuja tietoja säädetyllä tavalla, säädetyssä ajassa tai säädettyä mallia käyttäen taikka jos toimitetut tiedot eivät pidä paikkaansa; 
9) valmistaja tai maahantuoja on jättänyt suorittamatta Valviralle 90 §:n 3 momentissa tarkoitetun maksun;  
10) tupakkatuotteen vähittäismyyntipakkaus on 32—35 §:n tai niiden nojalla annettujen säännösten vastainen, sähkösavuke tai täyttösäiliö taikka sen vähittäismyyntipakkaus on 36 §:n tai sen nojalla annettujen säännösten vastainen, höyrystettäväksi tarkoitetun nikotiinittoman nesteen vähittäismyyntipakkaus on 38 §:n vastainen taikka poltettavaksi tarkoitetun kasviperäisen tuotteen vähittäismyyntipakkaus on 39 §:n tai sen nojalla annettujen säännösten vastainen. 
Valviran on ilmoitettava komissiolle sellaisesta 1 momentin 1 kohdan nojalla määrätystä myyntikiellosta, joka perustuu siihen, että tupakkatuote on 11 §:n 1 momentin 1 tai 9 kohdan vastainen. 
Valvira voi kieltää tupakkatuotteen myynnin ja muun luovuttamisen kuluttajille myös harkitessaan 85 §:n mukaisesti sen varmistamisesta vastuussa olevan varmistuslaboratorion hyväksymisen tai 104 §:n mukaisesti hyväksymisen peruuttamisen edellytyksiä, jos virastolla on perusteltu syy epäillä laboratoriota koskevien tietojen oikeellisuutta tai laboratorion toiminnan asianmukaisuutta. Myyntikieltoa määrättäessä on otettava huomioon, onko valmistajalla tai maahantuojalla mahdollisuus tässä laissa tarkoitettujen velvoitteiden täyttämiseksi käyttää asian käsittelyn aikana toista hyväksyttyä laboratoriota. 
Valviran on peruutettava myyntikielto heti, kun sille ei enää ole perustetta. 
101 §  
Markkinoilta poistaminen 
Edellä 99 ja 100 §:ssä tarkoitetuissa asioissa Valvira voi asettamassaan määräajassa velvoittaa valmistajan tai maahantuojan ottamaan tuotteen pois markkinoilta tämän kustannuksella. Valviran on peruutettava markkinoilta poistamista koskeva velvoite heti, kun sille ei enää ole perustetta. 
102 §  
Väliaikainen kielto 
Jos 99 tai 100 §:ssä tarkoitettujen säännösten vastaisen menettelyn jatkaminen tai uudistaminen on menettelyn laadun tai merkityksen johdosta tarpeen estää kiireellisesti, Valvira voi väliaikaisesti ennen asian lopullista ratkaisemista antaa tätä koskevan kiellon. Väliaikainen kielto tulee voimaan heti, ja se voidaan peruuttaa ennen asian lopullista ratkaisemista. 
Jos Valvira toteaa tai sillä on perusteltua syytä uskoa, että tietty tai tietyntyyppinen sähkösavuke tai täyttösäiliö voi muodostaa vakavan riskin ihmisen terveydelle huolimatta siitä, että tuote täyttää tämän lain ja EU:n lainsäädännön mukaiset vaatimukset, Valvira voi väliaikaisesti kieltää tuotteen myynnin ja muun luovuttamisen kuluttajille. Valviran on heti ilmoitettava komissiolle ja muiden EU:n jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille väliaikaisesta kiellosta ja sen perusteista. Asia ratkaistaan lopullisesti, kun komissio on ilmoittanut, pitääkö se kieltoa perusteltuna. 
103 §  
Oikaisu 
Valvira voi 99, 100 tai 102 §:ssä säädetystä kiellosta taikka 101 §:ssä säädetystä markkinoilta poistamisesta päättäessään velvoittaa kiellon tai määräyksen saaneen suorittamaan asetetussa määräajassa ja viraston määräämällä tavalla virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja koskevan oikaisutoimen, jos sitä säännösten vastaisesta menettelystä aiheutuvien ilmeisten haittojen vuoksi on pidettävä tarpeellisena. 
104 §  
Varmistuslaboratorion toiminnan keskeyttäminen ja hyväksymisen peruuttaminen 
Valvira voi keskeyttää 85 §:ssä tarkoitetun varmistuslaboratorion toiminnan määräajaksi tai peruuttaa laboratorion hyväksymisen, jos: 
1) FINAS-akkreditointipalvelu toteaa, ettei laboratorio täytä sen pätevyydelle tai varmistusmenetelmien pätevyydelle asetettuja vaatimuksia; tai 
2) Valvira on saanut toisen jäsenvaltion viranomaiselta tai muulta taholta perustellun tiedon siitä, että laboratorio tai varmistusmenetelmät eivät täytä hyväksymiselle tai pätevyydelle asetettuja vaatimuksia tai ettei laboratorion ilmoittamia mittaustuloksia voida pitää luotettavina. 
Valvira voi keskeyttää laboratorion toiminnan määräajaksi myös, jos virastolla on toiminnan kannalta olennaisessa asiassa perusteltu syy epäillä laboratoriota koskevien tietojen oikeellisuutta tai laboratorion toiminnan asianmukaisuutta eivätkä laboratoriolle annetut varoitukset ole johtaneet puutteiden korjaamiseen. 
105 §  
Uhkasakko ja teettämisuhka 
Valvira tai kunta voi asettaa tämän lain säännösten perusteella antamansa kiellon tai määräyksen tehosteeksi uhkasakon tai uhan, että asetetun määräajan jälkeen tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella. 
Valviran tai kunnan 107 §:ssä tarkoitetussa asiassa asettaman uhkasakon tuomitsee ja teettämisuhan täytäntöönpanosta päättää uhkasakon tai teettämisuhan asettajan hakemuksesta markkinaoikeus. Muutoksenhausta tällaiseen uhkasakkoon ja teettämisuhkaan säädetään 107 §:ssä. 
Muilta osin uhkasakosta ja teettämisuhasta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990). 
13 luku 
Muutoksenhaku 
106 §  
Muutoksenhaku Valviran ja kunnan päätöksiin 
Tämän lain nojalla tehtyyn päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, jollei 4 momentista tai 107 §:stä muuta johdu. 
Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. 
Jos 2 momentista ei muuta johdu, Valvira saa hakea muutosta hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee: 
1) tupakkatuotteen myynnin tai muun luovuttamisen kieltämistä 100 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla; 
2) sähkösavukkeen tai täyttösäiliön myynnin tai muun luovuttamisen kieltämistä 100 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla; 
3) nikotiininesteen tai höyrystettäväksi tarkoitetun nikotiinittoman nesteen myynnin tai muun luovuttamisen kieltämistä 100 §:n 1 momentin 5 kohdan nojalla. 
Muutoksenhausta 84 §:ssä tarkoitettua valvontasuunnitelmaa sekä 90 ja 91 §:ssä tarkoitettuja taksoja koskeviin päätöksiin säädetään kuntalaissa (410/2015). 
107 §  
Muutoksenhaku markkinaoikeudellisiin asioihin 
Valittamalla ei saa hakea muutosta: 
1) Valviran tai kunnan antamaan kieltopäätökseen tai muuhun päätökseen, joka perustuu 68 §:n vastaiseen markkinointiin taikka siihen, että tupakkatuotteen, sähkösavukkeen, täyttösäiliön, nikotiininesteen, höyrystettäväksi tarkoitetun nikotiinittoman nesteen tai poltettavaksi tarkoitetun kasviperäisen tuotteen vähittäismyyntipakkaus on 5 luvun säännösten vastainen; 
2) 1 kohdassa tarkoitettua päätöstä koskevaan uhkasakkoon tai teettämisuhkaan. 
Se, jolle Valvira on antanut 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tai asettanut 1 momentissa tarkoitetun uhkasakon tai teettämisuhan, voi hakemuksella saattaa asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. 
Se, jolle kunta on antanut 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tai asettanut 1 momentissa tarkoitetun uhkasakon tai teettämisuhan, voi saattaa asian hakemuksella Valviran käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valviran päätöksen voi saattaa edelleen markkinaoikeuden käsiteltäväksi siten kuin 2 momentissa säädetään. 
108 §  
Päätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta 
Tässä laissa tarkoitettu hallintoviranomaisen päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakuviranomaisella on kuitenkin oikeus kieltää tai keskeyttää päätöksen täytäntöönpano enintään siihen saakka, kunnes muutoksenhaku on lainvoimaisesti ratkaistu. 
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske 79 §:n nojalla määrättyä kieltoa. (Uusi) 
14 luku 
Rangaistussäännökset 
109 §  
Tupakan myyntirikos 
Joka tahallaan 
1) 53 §:n 1 momentin vastaisesti myy tai muutoin vastiketta vastaan luovuttaa taikka välittää tupakkatuotteen tai nikotiininestettä alle 18-vuotiaalle, 
2) 51 §:n vastaisesti myy tai muutoin vastiketta vastaan luovuttaa taikka välittää savuttoman tupakkatuotteen, 
3) elinkeinotoiminnassa myy tai muutoin luovuttaa tupakkatuotteita tai nikotiininestettä ilman vähittäismyyntilupaa 44 §:n vastaisesti tai tekemättä nikotiininesteiden vähittäismyynnistä 48 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta taikka 
4) 60 §:n vastaisesti tukkumyynnissä myy tai muutoin luovuttaa tupakkatuotteita tai nikotiininestettä muulle kuin mainitussa pykälässä tarkoitetulle toimijalle, 
on tuomittava tupakan myyntirikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. 
110 §  
Tupakan markkinointirikkomus 
 
Markkinointitoimen tilaaja ja toimeenpanija sekä näiden palveluksessa oleva, joka tahallaan 
1) markkinoi 68 §:n vastaisesti tupakkatuotetta, tupakan vastiketta, tupakointivälinettä, tupakkajäljitelmää, sähkösavuketta tai nikotiininestettä taikka 
2) pitää 71 §:n vastaisesti tupakkatuotteita, tupakan vastikkeita, sähkösavukkeita tai nikotiininesteitä tai niiden tavaramerkkejä vähittäismyynnissä esillä on tuomittava tupakan markkinointirikkomuksesta sakkoon. 
111 §  
Tupakan markkinointirikos 
Markkinointitoimen tilaaja ja toimeenpanija sekä näiden palveluksessa oleva, joka tahallaan markkinoi 68 §:n vastaisesti tupakkatuotetta, tupakan vastiketta, tupakointivälinettä, tupakkajäljitelmää, sähkösavuketta tai nikotiininestettä siten, että markkinointia on pidettävä sen toteuttamistapa, kohderyhmän ikä tai koko taikka menettelystä saatu taloudellinen hyöty huomioon ottaen myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä, on tuomittava tupakan markkinointirikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Mitä edellä säädetään, koskee markkinointitoimen tilaajaa ja toimeenpanijaa sekä näiden palveluksessa olevaa. 
112 §  
Valviran kuuleminen 
Ennen 110 §:ssä tarkoitettua tupakan markkinointirikkomusta ja 111 §:ssä tarkoitettua tupakan markkinointirikosta koskevan syytteen nostamista syyttäjän on varattava Valviralle tilaisuus antaa lausuntonsa. Tuomioistuimen on tällaista asiaa käsitellessään varattava Valviralle tilaisuus tulla kuulluksi. 
113 §  
Tupakointirikkomus 
Joka tahallaan yleisen kulkuneuvon, sisätilan tai ulkoalueen haltijan tai hänen edustajansa taikka yleisen tilaisuuden järjestäjän tai siellä järjestyksenvalvojana toimivan taikka valvontaviranomaisen huomautuksesta huolimatta jatkaa tupakointia sisätilassa tai ulkoalueella, jossa tupakointi on 74 §:n 1 momentin mukaan kielletty, on tuomittava tupakointirikkomuksesta sakkoon. 
Mitä 1 momentissa säädetään tupakoinnista, koskee myös poltettavaksi tarkoitetun kasviperäisen tuotteen polttamista ja sähkösavukkeen käyttämistä sekä savuttoman tupakkatuotteen käyttämistä 74 §:n 3 momentin vastaisesti päiväkodin taikka esi- tai perusopetusta, ammatillista koulutusta tai lukio-opetusta antavan oppilaitoksen sisä- ja ulkotiloissa. 
114 §  
Tupakansavulta suojaavien toimenpiteiden laiminlyönti 
Yleisen kulkuneuvon, sisätilan tai ulkoalueen haltija tai hänen edustajansa taikka yleisen tilaisuuden järjestäjä, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta 
1) sallii 74 §:n 1 momentin vastaisesti sallii tupakoinnin sisätilassa tai ulkoalueella, jossa se on kiellettyä, taikka 
2) sallii 76 §:n 2 momentin vastaisesti sallii työskentelyn tupakointitilassa tai 77 §:n 1 momentin vastaisesti ruoan tai juoman tarjoilun tai nauttimisen tupakointitilassa, 
on, jollei laiminlyöntiä voida pitää vähäisenä ja jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, tuomittava tupakansavulta suojaavien toimenpiteiden laiminlyönnistä sakkoon. 
Mitä 1 momentissa säädetään tupakoinnista, koskee myös poltettavaksi tarkoitetun kasviperäisen tuotteen polttamista ja sähkösavukkeen käyttämistä. 
115 §  
Viittaus rikoslakiin 
Rangaistus salakuljetuksesta ja lievästä salakuljetuksesta säädetään rikoslain (39/1889) 46 luvun 4 ja 5 §:ssä.  
116 §  
Tuomitsematta jättäminen eräissä tapauksissa 
Joka rikkoo uhkasakolla tehostettua tässä laissa tarkoitettua kieltoa tai muuta määräystä, voidaan jättää tuomitsematta rangaistukseen samasta teosta. 
15 luku 
Erinäiset säännökset 
117 §  
Myyntipäällykset 
Mitä tässä laissa säädetään tupakkatuotteen, poltettavaksi tarkoitetun kasviperäisen tuotteen, sähkösavukkeen tai täyttösäiliön vähittäismyyntipakkauksesta, koskee myös tuotteen mahdollista myyntipäällystä lukuun ottamatta 32 §:n 1 momentin 2 kohtaa, 34 ja 35 §:ää sekä 6 lukua. 
118 §  
Hallussapitokielto 
Alle 18-vuotias ei saa pitää hallussaan tupakkatuotetta tai nikotiininestettä. 
119 §  
Hävittäminen 
Pidättämiseen oikeutettu virkamies saa todisteellisesti hävittää tai hävityttää sellaisen tupakkatuotteen, poltettavaksi tarkoitetun kasviperäisen tuotteen, sähkösavukkeen tai nikotiininesteen päällyksineen, joka voidaan takavarikoida, koska on syytä olettaa, että se julistetaan menetetyksi, ja jolla ei ole sanottavaa myynti- tai käyttöarvoa. 
16 luku 
Voimaantulo 
120 §  
Voimaantulo 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Tällä lailla kumotaan vanha tupakkalaki (693/1976)
Jos muualla lainsäädännössä viitataan vanhaan tupakkalakiin, sen asemesta sovelletaan tätä lakia. 
Lain 11 §:n 1 momentin 1 kohtaa sovelletaan tupakkatuotedirektiivin 7 artiklan 14 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin 20 päivästä toukokuuta 2020. 
Lain 25 §:ssä tarkoitettua tunnusomaisten tuoksujen ja makujen kieltoa sovelletaan höyrystettäväksi tarkoitettuun nikotiinittomaan nesteeseen 1 päivästä tammikuuta 2017
Lain 32 §:n 1 momentin 2 kohtaa sekä 6 lukua sovelletaan savukkeiden ja kääretupakan vähittäismyyntipakkauksiin 20 päivästä toukokuuta 2019 ja muiden tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkauksiin 20 päivästä toukokuuta 2024. Ennen näitä ajankohtia vähittäismyyntipakkausten tunnistettavuuteen ja jäljitettävyyteen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 
Mitä 58 §:ssä säädetään sähkösavukkeiden ja nikotiininesteiden rajat ylittävästä etämyynnistä, sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2017. 
Lain 70 ja 79 §:ää sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2017. (Uusi 8 mom.) 
Lain 71 §:ää sovelletaan muihin säännöksessä tarkoitettuihin tuotteisiin kuin tupakkatuotteisiin 1 päivästä tammikuuta 2017, jos tuotteessa ei ole tupakkatuotteen tavaramerkkiä. Mitä tässä momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske nikotiininesteitä eikä sähkösavukkeita, jotka on täytetty valmiiksi nikotiininesteellä. 
Lain 106 §:n 3 momentti on voimassa 20 päivään toukokuuta 2026. Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa annettuun hallintopäätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jollei tupakkalain 21 ja 35 §:n muuttamisesta annetun lain (1043/2015) voimaantulosäännöksestä muuta johdu. 
121 §  
Ilmoituksia koskeva siirtymäsäännös 
Tupakkatuotteista, sähkösavukkeista, täyttösäiliöistä ja poltettavaksi tarkoitetuista kasviperäisistä tuotteista, joita on laillisesti myyty tai muutoin luovutettu kuluttajille Suomessa viimeistään 20 päivänä toukokuuta 2016, on toimitettava 14, 26 ja 29 §:ssä tarkoitetut ilmoitukset ja muut tiedot viimeistään 20 päivänä marraskuuta 2016. 
122 §  
Vähittäismyyntipakkauksia koskevat siirtymäsäännökset 
Poltettavaksi tarkoitettuja tupakkatuotteita saa myydä ja muutoin luovuttaa kuluttajille tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisissa vähittäismyyntipakkauksissa 20 päivään toukokuuta 2017, jos tuotteet on valmistettu tai luovutettu vapaaseen liikkuvuuteen ennen 20 päivää toukokuuta 2016. 
Sähkösavukkeita, joita ei ole täytetty valmiiksi nikotiininesteellä ja joiden vähittäismyyntipakkaukset eivät ole 36 §:n ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisia, saa kyseisten säännösten estämättä myydä ja muutoin luovuttaa kuluttajille 20 päivään toukokuuta 2017, jos tuotteet on valmistettu tai luovutettu vapaaseen liikkuvuuteen ennen 20 päivää marraskuuta 2016. 
Poltettavaksi tarkoitettuja kasviperäisiä tuotteita, joiden vähittäismyyntipakkaukset eivät ole 39 §:n ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisia, saa kyseisten säännösten estämättä myydä ja muutoin luovuttaa kuluttajille 20 päivään toukokuuta 2017, jos tuotteet on valmistettu tai luovutettu vapaaseen liikkuvuuteen ennen 20 päivää toukokuuta 2016. 
Höyrystettäväksi tarkoitettuja nikotiinittomia nesteitä, joiden vähittäismyyntipakkaukset eivät ole 38 §:n mukaisia, saa kyseisten säännösten estämättä myydä ja muutoin luovuttaa kuluttajille vuoden 2016 loppuun
123 §  
Vähittäis- ja tukkumyyntiä koskevat siirtymäsäännökset 
Tämän lain tullessa voimaan vanhan tupakkalain nojalla myönnetyt tupakkatuotteiden vähittäismyyntiluvat jäävät voimaan. Tällaisen luvan perusteella ei kuitenkaan saa vuoden 2016 jälkeen jatkaa sellaista toimintaa, johon tämän lain nojalla ei saa myöntää lupaa. 
Lain 50 §:ssä tarkoitettua tukkumyyntiä saa jatkaa vuoden 2016 loppuun tekemättä mainitussa pykälässä säädettyä ilmoitusta, jos tukkumyynti on aloitettu ennen tämän lain voimaantuloa. 
124 §  
Savuttomia tupakkatuotteita koskeva siirtymäsäännös 
Muita savuttomia tupakkatuotteita kuin suussa käytettäväksi tarkoitettua tupakkaa saa 51 §:n estämättä myydä ja muutoin luovuttaa vähittäin 20 päivään toukokuuta 2017, jos tuotetta on myyty tai muutoin luovutettu kuluttajille Suomessa viimeistään 20 päivänä toukokuuta 2016
125 §  
Tupakointitilaa koskeva siirtymäsäännös 
Tupakointi voidaan sallia ilman 76 §:n 1 momentissa tarkoitettua hyväksymistä vanhan tupakkalain 13 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tupakointiin varatussa huoneessa tai huoneiston tai tilan osassa 20 päivään toukokuuta 2018. 
126 §  
Valvontamaksua koskeva siirtymäsäännös 
Kunta voi periä 91 §:ssä tarkoitettuja valvontamaksuja 1 päivästä tammikuuta 2017. Tätä ennen valvontamaksuun sovelletaan vanhan tupakkalain 25 a §:n 2 ja 3 momenttia. 
2. 
Laki 
lääkelain 54 b §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan lääkelain (395/1987) 54 b §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 22/2006, seuraavasti: 
54 b § 
Muualla kuin apteekeissa, sivuapteekeissa ja lääkekaapeissa tapahtuvassa nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin valvonnassa tulee lisäksi noudattaa tupakkalain ( / ) 8 §:ää. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
3. 
Laki 
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain (669/2008) 2 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1637/2015, seuraavasti: 
2 § 
Tehtävät 
Viraston tehtävänä on huolehtia: 
1) terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994), sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (817/2015), kansanterveyslaissa (66/1972), työterveyshuoltolaissa (1383/2001), erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989), terveydenhuoltolaissa (1326/2010), mielenterveyslaissa (1116/1990), yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990), tartuntatautilaissa (583/1986), terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetussa laissa (322/1987), sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa (159/2007), sähköisestä lääkemääräyksestä annetussa laissa (61/2007), sosiaalihuoltolaissa (1301/2014), yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011), kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977), terveydensuojelulaissa (763/1994), alkoholilaissa (1143/1994), tupakkalaissa ( / ), geenitekniikkalaissa (377/1995), terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa (629/2010) ja Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetussa laissa (1635/2015) sille säädetystä lupahallinnosta, ohjauksesta ja valvonnasta; 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
4. 
Laki 
terveydenhuoltolain 21 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 21 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1511/2015, seuraavasti: 
21 § 
Ympäristöterveydenhuolto 
Ympäristöterveydenhuollosta säädetään terveydensuojelulaissa (763/1994), elintarvikelaissa (23/2006), tupakkalaissa ( / ) ja eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009). 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
5. 
Laki 
ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annetun lain 5 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annetun lain (523/2015) 5 §:n 2 momentin 5 kohta seuraavasti: 
5 § 
Toimielimen tehtävänä on: 
5) huolehtia siitä, että 4 kohdassa tarkoitetut kunnan toimet sovitetaan yhteen poliisin, alkoholilain (1143/1994) ja tupakkalain ( / ) noudattamisen valvonnan, elinkeinoelämän ja erityisesti ehkäisevään päihdetyöhön osallistuvien yleishyödyllisten yhteisöjen ehkäisevään päihdetyöhön kuuluvien ja sitä tukevien toimien kanssa. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
6. 
Laki 
oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 6 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 6 §:n 1 momentin 12 kohta seuraavasti: 
1 luku 
Yleiset säännökset 
6 § 
Markkinaoikeudelliset asiat 
Markkinaoikeus käsittelee markkinaoikeudellisina asioina asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 
12) tupakkalaissa ( / ). 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
7. 
Laki 
tupakkaverosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan tupakkaverosta annetun lain (1470/1994) 1 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1314/2011, seuraavasti: 
1 § 
Tupakkaveron tarkoituksena on muun ohella edistää niitä tavoitteita, joista säädetään tupakkalaissa ( / ). 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
8. 
Laki 
Kainuun hallintokokeilusta annetun lain 21 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) 21 §:n 2 momentin 8 kohta, sellaisena kuin se on laissa 508/2011, seuraavasti: 
21 § 
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 
Kuntayhtymä huolehtii maakunnassa tehtävistä, jotka on säädetty kunnalle tai kuntayhtymälle: 
8) tupakkalaissa ( / ); 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
9. 
Laki 
kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 1 §:n 1 momentin 28 kohta, sellaisena kuin se on laissa 982/2012, seuraavasti: 
1 § 
Soveltamisala 
Tätä lakia sovelletaan käyttökustannuksiin myönnettävään valtionosuuteen sellaisiin kuntien tehtäviin (valtionosuustehtävä), joista säädetään: 
28) tupakkalaissa ( / ); 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
10. 
Laki 
tietoyhteiskuntakaaren 217 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 217 § seuraavasti: 
217 § 
Eräiden tuotteiden markkinointi 
Tupakkatuotteiden markkinoinnista säädetään tupakkalaissa ( / ). Alkoholijuomien mainonnasta ja myynninedistämisestä säädetään alkoholilaissa (1143/1994). Lääkkeiden markkinoinnista säädetään lääkelaissa (395/1987). 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Helsingissä 2.6.2016 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Tuula
Haatainen
sd
varapuheenjohtaja
Hannakaisa
Heikkinen
kesk
jäsen
Arja
Juvonen
ps
jäsen
Niilo
Keränen
kesk
jäsen
Anneli
Kiljunen
sd
jäsen
Sanna
Lauslahti
kok
jäsen
Aino-Kaisa
Pekonen
vas
jäsen
Juha
Pylväs
kesk
Sari
Raassina
kok
jäsen
Vesa-Matti
Saarakkala
ps
Annika
Saarikko
kesk
jäsen
Sari
Sarkomaa
kok
jäsen
Martti
Talja
kesk
varajäsen
Ritva
Elomaa
ps
varajäsen
Ilmari
Nurminen
sd
varajäsen
Sari
Tanus
kd
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Harri
Sintonen
Viimeksi julkaistu 24.8.2016 13:50