Talousvaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.
Esityksen tavoitteena on vastata kasvaneeseen valtion tukeman vienninrahoituksen kysyntään. Valiokunta pitää saadun selvityksen perusteella ilmeisenä, että vienninrahoituksen osalta kilpailluilta rahoitusmarkkinoilta ei edelleenkään ole saatavissa riittävästi rahoitusta erityisesti pitkäaikaista rahoitusta edellyttäviin vientihankkeisiin. Samoin on nähtävissä, etteivät vientihankkeet toteudu, mikäli myyjä ei pysty järjestämään vientihankkeen rahoitusta kilpailukykyisin ehdoin. Markkinoilla on kansainvälisestikin arvioiden nähtävissä selkeä markkinapuute, jonka paikkaamiseksi valtioiden täydentävä rahoitus on tarpeen. Esityksellä vastataan kiristyneeseen kansainväliseen kilpailuun pyrkimällä pitämään suomalainen vienninrahoitusjärjestelmä vähintään samalla tasolla tärkeimpien kilpailijamaiden kanssa.
Vaikka valiokunta pitää esitystä perusteltuna ja tarpeellisena, se kiinnittää huomiota siihen, että valtion vastuiden näin edelleen kasvaessa myös riskit mahdollisista tappioista kasvavat. Työ- ja elinkeinoministeriön arviona on, että kokonaisluottokanta voi nousta vuoteen 2030 mennessä nykyisestä lähes seitsemästä miljardista eurosta jo yli kolmeenkymmeneen miljardiin euroon, mikäli uusien luottojen nykyinen myöntötahti jatkuu (noin 4 miljardia euroa/vuosi). Erityisen riskin muodostaa korkotason kääntyminen jossain vaiheessa nousuun, sillä OECD-vientiluottoehtojen mukaiseen korontasaukseen liittyvän korkoriskin varalta on saadun selvityksen mukaan vaikeaa ennakolta tehokkaasti suojautua. Toisaalta on todettava, että tähän asti riski on kyetty hallitsemaan hyvin ja valtio on varautunut erilaisin puskurein (yhteensä noin 1,5 miljardia euroa) mahdollisesti realisoituviin tappioihin. Valtion riskiä arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon, että sellaisetkin hankkeet, joissa vienninrahoitusriski mahdollisesti osittain realisoituu, ovat pääsääntöisesti jossain muussa muodossa (työpaikat ja alihankinta) tuottaneet yhteiskunnalle myös tuloja.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että pääosa viennin rahoituksesta keskittyy suhteellisen suppeaan osaan teollisuudenaloja. Esimerkiksi cleantech-sektoriin kohdistuvia hankkeita on erittäin vähän. Viennin rakenteen monipuolistumista tulisi pyrkiä edesauttamaan myös vientirahoituksen keinoin. Tämä edellyttää valiokunnan näkemyksen mukaan, että myös pienet ja keskisuuret kasvuyritykset voivat nykyistä paremmin hyödyntää valtion tukemaa vienninrahoitusta. Valiokunta pitääkin hyvänä saatua selvitystä, jonka mukaisesti parhaillaan viimeistellään tähän liittyviä uusia instrumentteja.
Valiokunta kiirehtii kuluvan vuoden aikana tehtävää selvitystä järjestelmän toiminnasta, vaikuttavuudesta ja riskeistä. Valiokunta edellyttää, että selvityksessä kiinnitetään huomiota mm. valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksessa (1/2015; Viennin rahoitus) esille nostettuihin seikkoihin. Valiokunta painottaa, että valtion mukanaolo näin merkittävällä panostuksella viennin rahoituksessa ei voi olla pysyvä olotila vaan rahoitusmarkkinoiden elpyessä ja kansainvälisen kilpailutilanteen niin salliessa on kyettävä siirtämään rahoituksen päävastuu aiempaan tapaan markkinaehtoisesti toteutettavaksi. Nykytilanteessa on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei valtion voimistunut rooli muodostu markkinoiden normalisoitumisen esteeksi. Samoin valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi jatkaa aktiivista toimintaa OECD:n vientiluottosääntelyn kehittämiseksi ja selkeyttämiseksi siten, ettei sen erilainen tulkinta osaltaan vääristä kilpailutilannetta markkinoilla.
