Ehdotuksen tarkoituksena on jatkaa eräiden koronavirusepidemian johdosta annettujen yhtiöoikeudellisten säännösten voimassaoloa siten, että pörssi- ja First North -listayhtiöt voivat järjestää yhtiökokouksensa kokonaan etäosallistumiseen perustuen ja osuuskunnat, yhdistykset ja eräät rahoitusalan yritykset voivat sallia etäosallistumisen ja asiamiehen käytön kesäkuun 2021 loppuun mennessä järjestetyissä, laissa tarkoitetuissa kokouksissa. Tavoitteena on mahdollistaa näiden kokousten järjestäminen turvallisesti ja ennakoitavasti. 

Ehdotuksen pääasiallinen sisältö on yhdenmukainen keväällä 2020 annetun lainsäädännön (290/2020) kanssa. Keskeinen muutos on, ettei nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä ehdoteta poikkeuksia kokouksien järjestämisen määräajoista. 

Ehdotetulla lainsäädännöllä pyritään ratkaisemaan ristiriita, joka syntyy siitä, että tämän lainsäädäntöehdotuksen tarkoittamat yhteisöt ovat velvoitettuja noudattamaan muun lainsäädännön sisältämien, sääntömääräisten kokousten järjestämisvelvoitteiden lisäksi aluehallintoviraston antamia, väestön terveyden suojelemiseksi annettuja määräyksiä. Vallitsevissa tartuntatautiolosuhteissa on riskinä, että tämä ristiriita realisoituu, jos aluehallintoviraston määräyksellä rajoitetaan ihmisten kokoontumista kuluvan vuoden kevään tapaan: aluehallintovirastoilla on tartuntatautilain (1227/2016) 58 §:n perusteella laaja toimivalta kieltää toimialueensa kuntien alueella kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset. Tartuntatautilain 58 §:n perusteella annetut viranomaismääräykset ohittavat muun muassa osakeyhtiölainsäädäntöön perustuvat osakkeenomistajan oikeudet. 

Talousvaliokunnan saaman asiantuntijaselvityksen mukaan hallituksen esityksen mukaisia rajoituksia voidaan pitää hyväksyttävinä ja oikeasuhtaisina; ehdotus ei rajoita osakkeenomistajan tai jäsenen oikeuksia osallistua yhteisön päätöksentekoon enempää kuin mitä olosuhteet huomioon ottaen on välttämätöntä. Ehdotetun lainsäädännön vaikutukset ovat sekä sisällöltään että kestoltaan ennalta rajoitettuja. Ehdotetun sääntelyn voidaan siten katsoa olevan myös oikeusjärjestelmän kokonaisuuden kannalta hyväksyttävää ja painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatimaa. 

Lakivaliokunta on tarkastellut (LaVL 5/2020 vp) esitystä erityisesti yhdistysten ja yhdistyslakia koskevien poikkeusten osalta. Yhdistysten osalta esityksessä tarkoitetut covid-19-epidemiasta johtuvat toimet liittyvät erityisesti asiamiehen käytön ja etäosallistumisen helpottamisen mahdollisuuksien jatkamiseen määräajaksi myös voimassa olevan määräaikaisen lain voimassaolon päättymisen jälkeen. Lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin toive etäosallistumista helpottavan pysyvän lainsäädännön valmistelusta. Lakivaliokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan oikeusministeriön asettama Yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020-luvulla -työryhmä selvittää muun muassa etäosallistumiseen ja virtuaalisen kokouksen järjestämiseen liittyviä sääntelytarpeita ja tekee niistä tarvittaessa ehdotuksia. Lakivaliokunta on puoltanut ehdotettua sääntelyä. 

Nyt käsillä oleva lainsäädäntö on tarkoitus olla voimassa 30.6.2021 saakka. Ehdotuksen ja tällä hetkellä voimassa olevan poikkeussääntelyn seurauksena osakkeenomistajien keskeisistä oikeuksista poiketaan siten yhteensä yli vuoden ajan. Jos viruksen tartuntatilanteen vuoksi näyttää siltä, että poikkeussääntelyä on tarpeen jatkaa vielä 30.6.2021 jälkeenkin, talousvaliokunnan näkemyksen mukaan valtioneuvoston tulee valmistella yhteisö- ja muihin relevantteihin lakeihin säännökset osakkeenomistajien ja jäsenten etäosallistamisen mahdollistamisesta siten, että ratkaisut ovat kestäviä pitkällä aikavälillä osakkeenomistajien keskeisten oikeuksien ja osakeyhtiödemokratian toteutumisen kannalta. Talousvaliokunta viittaa lakivaliokunnankin mainitsemaan oikeusministeriön Yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020-luvulla -työryhmän työhön ja pitää tarkoituksenmukaisena odottaa työryhmän johtopäätöksiä sen sijaan, että nyt käsillä olevassa lainsäädännössä ennakoitaisiin olosuhteita hallituksen esitystä pidemmälle menevästi. Jatkotyössä on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että osakkeenomistajan osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaiset oikeudet voidaan toteuttaa asianmukaisesti myös pienosakkaiden osalta. Nyt käsillä olevan lakiehdotuksen säännökset voivat johtaa siihen, että osakkeenomistajan omistuksen arvon kulloinkin käsillä olevan pörssiyhtiön kohdalla pitää olla useita miljoonia euroja ennen kuin kyseisellä osakkeenomistajalla on oikeus tehdä vastaehdotuksia. 

Jatkotyössä tulee arvioida myös, onko ehdotuksen mukaista 2 §:n 1—5 momentin sääntelyä tarkoituksenmukaista laajentaa koskemaan myös yksityisiä osakeyhtiötä; näissä yhtiöissä on osin samoja ongelmia kuin pörssiyhtiöidenkin kokousjärjestelyissä.  

Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on herätetty myös kysymys siitä, toteutuisivatko osakkeenomistajan oikeudet paremmin, jos osakkeenomistaja voisi vapaasti valita itseään edustavan asiamiehen. Tällöin olisi tarpeen säätää vastaavasti, ottaen huomioon tämän lainsäädännön tarkoitus rajata kokousosallistujien lukumäärää, että tällaisen asiamiehen on osallistuttava kokoukseen joko teknisen apuvälineen avulla tai edelleen valtuutettava yhtiön nimeämä asiamies. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että tämäkin kysymys tulee jatkotyössä arvioitavaksi. 

Talousvaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä perusteltuna ja puoltaa sen hyväksymistä seuraavin, yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin selvitetyin muutoksin. Talousvaliokunta korostaa, että esityksen ehdottamaa sääntelyä tulee arvioida siinä valossa, että ehdotetuille etäosallistumisen mahdollistaville säännöksille ei ole nähtävissä nopealla aikataululla toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa. Siltäkin osin kuin etäosallistumisen katsotaan liudentavan negatiivisella tavalla pienten omistajien osallistumisoikeutta tartuntatautilain määräysten pakottavuus huomioon ottaen näiden osallistumismuotojen vaihtoehto olisi käytännössä, että kokousta ei voitaisi ehkä järjestää.