Esityksen pääasiallinen sisältö.
Ehdotetun sääntelyn tarkoituksena on panna täytäntöön sijoitus- ja vaihtoehtorahastojen rajat ylittävää markkinointia koskeva direktiivi (2019/1160, muutosdirektiivi) sekä tehdä sijoitus- ja vaihtoehtorahastojen rajat ylittävää markkinointia koskevan asetuksen (2019/1156) edellyttämät muutokset kansalliseen säännöstöömme.
Talousvaliokunta puoltaa ehdotetun sääntelyn hyväksymistä vähäisin teknisin muutoksin ja seuraavin huomautuksin.
Vaihtoehtorahastojen hoitajat.
Lakiin vaihtoehtorahastojen hoitajista ehdotetaan lisättäväksi uusi 13 a luku. Uudistuksen myötä ennakkomarkkinointia koskevat säännökset ulotetaan myös rekisteröitymisvelvollisiin vaihtoehtorahastojen hoitajiin sekä kolmansiin maihin sijoittautuneisiin vaihtoehtorahastojen hoitajiin. Ehdotetun sääntelyn mukaan vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oikeus ennakkomarkkinoida vaihtoehtorahastoa. Ennakkomarkkinointia koskevan oikeuden hyödyntäminen edellyttää kuitenkin hoitajan rekisteröitymistä tai toimilupaa. Kun ennakkomarkkinointia harjoittaa vain sellainen toimija, joka on jo Finanssivalvonnan valvonnassa, voidaan varmistua siitä, että sillä on riittävät edellytykset vaihtoehtorahastojen hoitajana toimimiseen. Tämä on tärkeää, koska ennakkomarkkinoinnin kohteena voivat olla myös ei-ammattimaiset asiakkaat; vaihtoehtorahastoista on tullut keskeinen osa ei-ammattimaisten asiakkaiden varainhoitoa erityisesti matalien korkojen ympäristössä.
Sijoitusrahastoyhtiön hallitus.
Sijoitusrahastolakiin ehdotetaan otettavaksi säännökset rahastoyhtiön hallituksen jäsenen valinnasta siten, että rahastoyhtiön hallituksen jäsenet valitsee rahastoyhtiö. Sijoitusrahastolain kokonaisuudistuksen (2018) yhteydessä luovuttiin rahasto-osuudenomistajien kokouksen valitsemasta hallituksen jäsenestä ja asetettiin riippumattomia jäseniä koskevia osaamis- ja kokemusvaatimuksia. Sijoitusrahastolaissa ei ole kuitenkaan määritelty, mikä taho rahastoyhtiön hallituksen valitsee, vaan sovellettavaksi tulevat osakeyhtiölain yleiset säännökset. Ehdotettu säännös selkeyttää oikeustilaa ja on tarpeellinen, jotta rahastoyhtiö voi varmistua hallituksen jäsenen osaamis- ja kokemusvaatimuksista.
Voimaantulo.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin kysymys ehdotetun sääntelyn voimaantulosta. Talousvaliokunta toteaa, että kansallinen implementointiaika on jo ohitettu. Hallituksen esityksestä ilmenee, että lainvalmistelun aikana sidosryhmiä on kuultu laajasti. Näin ollen voidaan olettaa, että sääntelyn sisältö on pääpiirteittäin ollut toimialan ennakoitavissa. Kansallinen siirtymäsäännös voisi aiheuttaa epäselvyyksiä etenkin rajat ylittävissä tilanteissa.
Arvioita harmonisoinnin tavoitteista ja vaikutuksista.
Rahoitusmarkkinoiden harmonisointi ja jäsenvaltiokohtaisten lainsäädännöllisten eroavaisuuksien poistaminen ovat yhteiseurooppalaisesta näkökulmasta tärkeitä tavoitteita. Niiden kautta on arvioitu saavutettavan merkittäviä hyötyjä pyrittäessä muun muassa EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseen. Talousvaliokunta yhtyy asiantuntijakuulemisessaan esitettyyn huoleen siitä, että vaikka ehdotuksen tavoitteet ovat kannatettavia, ehdotetut muutokset eivät näyttäisi kaikin osin johtavan tavoiteltuun lopputulokseen.
Vaikka kilpailun lisääntyminen voi hyödyttää myös pieniä toimijoita ja antaa sijoittajille enemmän valinnanmahdollisuuksia kilpailun lisääntymisen myötä, lisääntyvä kilpailu laajemmalla markkina-alueella voisi johtaa myös toimijoiden kokonaismäärän, erityisesti juuri pienten toimijoiden, vähentymiseen. Suuret toimijat voisivat hyödyntää jo nykyisiäkin toimintojensa skaalaetuja entistä paremmin ja siirtää näin saavutetun hyödyn palvelun hintoihin, mikä toisi niille uutta kilpailuetua.
Kilpailumahdollisuuksien lisääntyminen voikin merkitä samanaikaista toimijoiden määrän vähentymistä mutta silti palvelun hintojen laskua. Jos kokonaismarkkina on esimerkiksi sääntelystä johtuvista syistä tosiasiallisesti jakaantunut kansallisvaltioiden rajojen mukaan, voivat näiden rajojen mukaan määräytyä myös toimijoiden markkina-alueet. Toimijoiden lukumäärä ei siis ole itsessään toimivan kilpailun tae, jos kullakin toimijalla on omalla alueellaan eri perustein muodostunut tosiasiallinen monopoli- tai muutoin määräävä markkina-asema.
Uuden sääntelyn mukanaan tuomat muutokset voivat toimia palveluiden käyttäjien eduksi toimijoiden määrän vähentymisestä huolimatta, jos kilpailu on tosiasiallista eli palveluiden käyttäminen rajan yli olisi helppoa ja turvallista ja sillä olisi asiakkaan kannalta saavutettavissa lisäarvoa esimerkiksi alempien kustannusten tai laajemman palveluvalikoiman muodossa.
Vaikka nykyisellään Euroopassa liikkuva sijoitusvarallisuus voisi kohdentua uuden sääntelyn myötä uudella tavalla, optimistinen arvio sijoitusten lisääntymisestä herättää kysymyksen siitä, mistä kokonaan uudet sijoitusvarat tulisivat, ellei EU pystyisi näiden muutosten johdosta näyttäytymään siten poikkeuksellisen suotuisana sijoituskohteena, että se pystyisi houkuttelemaan sijoituksia, jotka tällä hetkellä suuntautuvat EU:n ulkopuolelle.