Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

TaVM 32/2020 vp

Viimeksi julkaistu 16.11.2020 12.25

Valiokunnan mietintö TaVM 32/2020 vp K 16/2020 vp  Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2019

Talousvaliokunta

JOHDANTO

Vireilletulo

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2019 (K 16/2020 vp): Asia on saapunut talousvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut (etäkuuleminen): 

  • yliasiamiesJyrkiKatainen
    Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
  • asiamiesTapioAnttila
    Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
  • johtajaVeeraHeinonen
    Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
  • johtajaKatriVataja
    Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
  • professoriAriHyytinen
  • professoriKarl-ErikMichelsen
  • professoriOttoToivanen

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • Valtiontalouden tarkastusvirasto

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Arvioinnin lähtökohdat.

Talousvaliokunta on arvioinut Sitran toimintaa viimeksi vuoden 2018 toimintakertomuksesta antamassaan mietinnössä (TaVM 1/2019 vpK 1/2019 vp). Valiokunta tarkasteli tuolloin erityisesti Sitran asemaa ja toiminnan luonnetta itsenäisenä, keskustelua herättävänä ajatuspajana. Sitran asemaa, organisaatiota ja toimintaedellytyksiä on viime vuosina pyritty turvaamaan myös Sitran hallintomallia selkeyttävien lakimuutosten kautta (TaVM 23/2018 vpHE 192/2018 vp). Sitran aseman ja toiminnan tarkastelu sekä talousvaliokunnan kannanotot näissä asiayhteyksissä muodostavat taustan myös nyt tehtävälle Sitran kertomuksen käsittelylle. 

Sitraa koskevan lain uudistus hyväksyttiin joulukuussa 2019 (HE 63/2019 vpTaVM 3/2019 vp). Lakimuutoksen taustalla oli Sitran roolia ja tehtäviä alkuvuonna 2019 arvioineen parlamentaarisen työryhmän työ. Ryhmä esitti loppuraportissaan, että Sitran hallintorakenne ei kaikilta osin vastaa tulevaisuustalon toiminnallisia tarpeita ja että rahaston parlamentaarinen ja laaja-alainen ohjaus kaipaavat vahvistamista. Työryhmä esitti tältä pohjalta täsmennyksiä Sitraa koskevaan sääntelyyn. Päivitetty laki astui voimaan 1.1.2020. Keskeisiä muutoksia olivat mm. oma, Suomen Pankin pankkivaltuustosta erillinen, parlamentaarisesti koottu hallintoneuvosto, täsmennykset hallituksen kokoonpanosääntelyyn sekä selkeytykset hallintoneuvoston, hallituksen ja yliasiamiehen suhteisiin. 

Sitran toiminnan vaikuttavuus.

Sitran toiminnan päämääränä on yhteiskunnallinen vaikuttavuus, tulevaisuuden kehitysvaihtoehtojen tarkastelu ja tutkimuksen ja koulutuksen edistäminen. Sitran vaikuttavuutta on arvioitu varsin laajasti vuosien 2016—2019 välisenä aikana, ja kokoava arviointi valmistui syksyllä 2019. Asiaa on tarkasteltu myös Sitran asemaa pohtineen parlamentaarisen työryhmän loppuraportissa (Valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:29).  

Sitran toiminnan keskiössä ovat suuret systeemiset muutokset ja yhteiskunnallinen uudistuminen. Juuri tällaisissa monista toisia täydentävistä osista koostuvissa kokonaisuuksissa Sitralla voi olla merkittävä rooli koollekutsujana ja muutosprosessien käynnistäjänä. Tässä korostuvat Sitran mahdollisuudet monipuoliseen yhteistyöhön yritysten ja yhteiskunnan instituutioiden kanssa. Yksittäisen organisaation vaikutus systeemisiin muutoksiin on kuitenkin harvoin määrämuotoisesti mitattavissa tai indikaattorein todennettavissa. Tieteellisten vertailuasetelmien rakentaminen systeemisten muutosten yhteydessä on vaikeaa, ja siten Sitran ydintoiminnan tarkka mittaaminen on hankalaa. Sitra pyrkii ratkomaan ongelmia, jotka ovat uusia ja monimutkaisia ja joissa on selvää tarvetta yleisen tiedon lisäämiselle ja eri muuttujien yhteyksien ymmärtämiselle. Talousvaliokunta korostaa, että riippumatonta arviointia pitää mittaamisen vaikeudesta huolimatta kehittää. 

Talousvaliokunta korostaa kuitenkin, että rahaston toiminnan vaikuttavuuden avoin, säännöllinen ja riippumaton arviointi muodostaa perustan rahaston olemassaolon oikeutukselle, ja muistuttaa siitä, että Sitran rahoituksella on olemassa vaihtoehtoiskustannus. Tällaisessa vertailussa on otettava huomioon Sitran toiminnan luonne ja koko vaikuttavuusketju. Suurin osa, 67 prosenttia, Sitran hankerahoituksesta suuntautuu kokeiluihin ja pilottihankkeisiin. Vaihtoehtoiskustannuksen olemassaolo ei siis merkitse sitä, että Sitran työtä tulisi suoraan verrata esimerkiksi yliopistotutkimukseen tai tki-toimintaan. Sitran työ ei ole myöskään pelkkää ajatushautomotyötä, vaan eroaa merkittävästi muista think tank -toimijoista, joiden pääpaino on selvityksissä ja politiikkasuosituksissa. 

Sitra ja tutkimus.

Sitra-lain mukaan yksi tapa toteuttaa Sitran tavoitteita on toimia sellaisten hankkeiden toteuttamiseksi, jotka vaikuttavat tutkimuksen tai koulutuksen tasoa kohottavasti. Tämä ei toisaalta merkitse sitä, että Sitran tulisi kilpailla samalla kentällä tutkimuslaitosten tai yliopistojen kanssa. Sen sijaan Sitran yhteiskunnallinen vaikuttavuus edellyttää yhteistyön rakentamista ja yliopistojen ja tutkimuslaitosten osaamisen hyödyntämistä Sitran hankkeissa sekä tutkimusosaamista myös Sitran organisaation sisällä. Tutkimukseen perustaminen tukee myös puolustettavien ratkaisuvaihtoehtojen löytämistä. 

Sitran tehtävänä ei ole olla tutkimuslaitos tai tavanomainen osa innovaatiojärjestelmää, vaan sen tulee pikemminkin paikata markkinapuutetta. Tämä tehtävä saa ilmiasunsa muutoskumppanin roolissa suurten koordinaatiota vaativien yhteiskunnallisten muutosten yhteydessä: tällaisia ovat esimerkiksi kiertotalouteen, terveydenhuoltoon, datatalouteen tai elinikäiseen oppimiseen liittyvät hankkeet.  

Sitran asema, tavoitteet ja yhteiskunnallinen keskustelu.

Sitran toiminnan kehitys on sidoksissa ympäröivän yhteiskunnan ja talouden muutoksiin. 1970- ja 1980-lukujen teollisen Suomen ajan painopisteenä oli teollisuuden tuotekehitys, 1990-luvulla innovaatiot, tiede ja tutkimus, ja 2010-luvusta eteenpäin on siirrytty monimutkaisten järjestelmien ja yhteiskunnallisen mahdollistamisen aikaan. Sitran tehtävä on muuttunut ajan myötä entistä haastavammaksi ja kunnianhimoisemmaksi.  

Paitsi että työn kohteena olevat teemat ovat luonteeltaan globaaleja ja monimutkaisia, ne ovat myös aiempaa arvosidonnaisempia. Sitran visiossa korostuu pohjoismaisiin ihanteisiin ja eurooppalaiseen arvopohjaan perustuva kestävä hyvinvointi. Sitran vaikuttavuustavoitteet ja strategiset painopisteet ovat erittäin laajoja ja moniulotteisia ja saavat vaikuttavuutensa vasta niihin liittyvien konkreettisten projektien kautta. Vaarana voi olla, että yleinen mielikuva Sitran toiminnasta jää abstraktiksi, vaikka toiminta itsessään onkin osallistuvaa, konkreettista ja kokeilevaa. 

Sitran itsenäisen aseman ja suurten yhteiskunnallisten muutosprosessien poliittisen luonteen välillä vallitsee väistämättä myös jännitteitä. Tähän liittyy osaltaan myös Sitran asema eduskunnan vastattavana olevana julkisoikeudellisena rahastona. Sitran rooli on olla keskustelunavaaja, koollekutsuja ja törmäyttäjä. Ollakseen hyödyllinen itsenäisen ajatuspajan tulee tarvittaessa voida tehdä myös ristiriitoja ja epäonnistumisen riskin sisältäviä aloitteita, mikä edellyttää myös sen päämieheltä, eduskunnalta, avarakatseista ajatuspajan roolin ymmärtämistä. Sitran itsenäisestä asemasta huolimatta riskinä voi olla liiallinen varovaisuus tai toisaalta tiettyjen yleisesti hyväksyttyjen tai ennalta-arvattavien näkökulmien painottuminen, jos on pelättävissä, että ristiriitoja herättävät keskustelunavaukset voisivat asettaa instituution aseman ja oikeutuksen kyseenalaiseksi. Tärkeää on palvella yhteiskunnallisen uudistamisen tiedontarpeita monipuolisesti.  

Sitran roolina on kysyä oikeita kysymyksiä ja löytää kansallisella tasolla keinoja globaalien ongelmien ratkaisemiseen. Nämä ratkaisut voivat olla skaalautuvia ja tarjota toimintamalleja myös kansainväliselle tasolle. Hyvänä esimerkkinä on jo vuosia jatkunut työ kiertotalousajattelun edelläkävijänä. Tällaisissa hankkeissa voivat parhaimmillaan yhdistyä Sitran tavoitteiden eri näkökulmat: Suomen vakaa ja tasapainoinen kehitys, talouden määrällinen ja laadullinen kasvu, kansainvälinen kilpailukyky ja yhteistyö. Myös vallitsevassa pandemiatilanteessa Sitra on jo ollut ja voi olla merkittävällä tavalla etsimässä ratkaisuja esimerkiksi ekologisen jälleenrakennuksen, datatalouden ja yhteiskunnallisen luottamuksen vahvistamisen kautta.  

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Talousvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen K 16/2020 vp johdosta. 

Valiokunnan kannanottoehdotus

Eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. 
Helsingissä 12.11.2020 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja
JuhanaVartiainenkok
varapuheenjohtaja
HannaKosonenkesk
jäsen
AtteHarjannevihr
jäsen
MariHolopainenvihr
jäsen
HannuHoskonenkesk
jäsen
EevaKallikesk
jäsen
MatiasMäkynensd
jäsen
MinnaReijonenps
jäsen
JanneSankelokok
jäsen
JoakimStrandr
jäsen
Husseinal-Taeesd (osittain)
jäsen
VeikkoVallinps
jäsen
TuulaVäätäinensd
jäsen
JohannesYrttiahovas

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos
LauriTenhunen