Valiokunnan mietintö
TaVM
9
2020 vp
Talousvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämistä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämistä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi (HE 22/2020 vp): Asia on saapunut talousvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
hallitussihteeri
Sami
Teräväinen
työ- ja elinkeinoministeriö
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
markkinaoikeus
Tuomioistuinvirasto
Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Neogames Finland ry
Suomen Yrittäjät ry
professori
Marko
Seppänen
Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 
oikeusministeriö
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan annettavaksi uusi laki verkossa toimivia välityspalveluja ja hakukoneita koskevasta kieltomenettelystä. Lisäksi ehdotetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamista.  
Esityksen tarkoituksena on antaa oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta täydentävää sääntelyä. Esityksessä annettaisiin markkinaoikeudelle toimivalta käsitellä asetuksen mukaista kieltomenettelyä koskevia asioita. Markkinaoikeus voisi määrätä kiellon käyttää asetuksen vastaista menettelyä, jota voitaisiin tehostaa uhkasakolla.  
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 12.7.2020. 
VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT
Ehdotuksen tausta ja tavoitteet
Ehdotuksen taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1150 oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten. Asetuksessa säädetään verkkoalustojen ja niitä käyttävien yritysten välisistä sopimussuhteista. Nyt esitettävässä kansallisessa sääntelyssä on kyse asetusta täydentävästä sääntelystä, jolla annetaan tuomioistuimelle toimivalta asetusta koskevissa asioissa. 
Ehdotuksen taustalla olevan EU-sääntelyn tavoitteena on lisätä avoimuutta ja oikeusvarmuutta sekä markkinoiden ennakoitavuutta ja toimivuutta. Asetuksessa tarkoitettuihin verkossa toimiviin välityspalvelujen tarjoajiin eli verkkoalustoihin kuuluvat esimerkiksi verkkokaupan markkinapaikat, sovellusohjelmistojen kaupat ja verkossa oleva sosiaalinen media. Sopimussuhteen tulee olla välityspalvelun ja yrityskäyttäjän välillä.  
Sääntelyn tarpeen taustalla on verkkoalustojen markkinavoima ja markkinatoimijoiden välinen epäsymmetria: asetuksella puututaan ehtoihin, jotka välityspalvelujen tarjoaja määrittää yksipuolisesti. Kyse on alustojen ja niitä käyttävien yritysten epätasapainoisesta neuvotteluasemasta. Digitaalisesssa taloudessa toimivat yritykset ovat usein täysin riippuvaisia jakelualustojen toiminnasta, eikä niillä ole käytännössä muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä alustojen käyttämät ehdot.  
Talousvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavassa esitetyin perusteluin ja täsmentävin muutoksin. 
Keskeiset ehdotukset
Markkinaoikeudelle annettaisiin toimivalta käsitellä asetuksen mukaisia kieltomenettelyjä koskevia asioita. Markkinaoikeus voisi määrätä yleisen kiellon käyttää asetuksen vastaista menettelyä. Kiellon tehosteeksi voitaisiin käyttää uhkasakkoa, ja kielto voitaisiin tarvittaessa määrätä väliaikaisena.  
Toimivallanjako markkinaoikeuden ja yleisten tuomioistuinten välillä.
Esityksessä ehdotetaan, että markkinaoikeuden toimivalta koskisi vain asetuksen vastaisen kiellon määräämistä yleisesti. Sen sijaan yksittäiset riita-asiat käsiteltäisiin yleisissä tuomioistuimissa normaalien prosessisäännösten mukaisesti, eikä esitys sisällä näitä koskevia säännöksiä. Kieltoa voisivat hakea sekä elinkeinonharjoittaja, johon välityspalvelun tarjoajan käyttämä ehto tai menettely kohdistuu, että jäljempänä tarkastellut järjestöt ja organisaatiot. 
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty osin eriäviä käsityksiä valitusta sääntelyratkaisusta. Osa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista on katsonut, että esityksessä tarkoitetut, määrältään todennäköisesti harvalukuiset asiat — yksittäisten asianosaisten väliset riita-asiat mukaan lukien — tulisi keskittää kokonaan yhdelle tuomioistumelle. Tätä on kuitenkin pidetty ongelmallisena siitä näkökulmasta, että ratkaisu hajauttaisi yksittäisten sopimusriitojen käsittelemisen markkinaoikeuden ja yleisten tuomioistuinten välille. Myös muutoksenhaku näiden tuomioistuinten ratkaisuista tapahtuisi eri tavoin.  
Talousvaliokunta pitää hallituksen esityksen mukaista sääntelyratkaisua saamansa selvityksen perusteella tarkoituksenmukaisena. Valiokunta katsoo kuitenkin, että asiaa koskevan säännöksen sanamuotoa on tarpeen täsmentää jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetyllä tavalla, jotta jaottelu yleisen ja yksittäistä asiaa koskevan kiellon ja vastaavasti markkinaoikeuden ja yleisten tuomioistuinten toimivallan välillä on selkeä.  
Järjestöjen kanneoikeus.
Asetus edellyttää, että kelpoisuusvaatimukset täyttävät järjestöt voivat saattaa vireille asetuksen vastaista menettelyä koskevan asian. Lakiehdotuksen tarkoituksena on mahdollistaa, että tietyt elinkeinonharjoittajien etuja valvovat järjestöt voisivat saattaa Suomessa asian vireille markkinaoikeudessa. Esityksen mukaan työ- ja elinkeinoministeriö nimeäisi hakemuksesta tällaiset organisaatiot ja järjestöt, ja nämä merkittäisiin asiaa koskevaan Euroopan komission laatimaan luetteloon. Nimeämisestä säädettäisiin tarkemmin työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella. Talousvaliokunta pitää järjestöjen ja organisaatioiden kanneoikeutta tärkeänä erityisesti pienten yritysten aseman kannalta toimijoiden epätasapainoinen neuvotteluasema ja markkinavoima huomioon ottaen. 
Viranomaisten rooli.
Lakiehdotuksen valmistelun yhteydessä ei valiokunnan saaman selvityksen mukaan ole laajemmin tarkasteltu vaihtoehtoa, jossa asetuksen noudattamisen valvonta osoitettaisiin tietyn viranomaisen tehtäväksi. Taustalla oleva asetus mahdollistaisi tällaisen sääntelyratkaisun mutta ei sitä edellytä. Valmistelun lähtökohtana on ollut, että yritysten väliseen sopimusvapauteen ei tulisi puuttua viranomaistoimin, ellei se ole täysin välttämätöntä. Muissa jäsenvaltioissa on päädytty tältä osin vaihteleviin täytäntöönpanoratkaisuihin. Osa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista olisi pitänyt viranomaismenettelyä erityisesti pienten yritysten näkökulmasta edullisempana vaihtoehtona. Valittuun sääntelyratkaisuun sisältyy riski siitä, etteivät erityisesti pienemmät yritykset tule laajasti käyttämään nyt säädettäviä oikeussuojakeinoja. Tältä kannalta erityisesti edellä tarkasteltu järjestöjen kanneoikeus voi osaltaan parantaa tilannetta. Talousvaliokunta pitää tärkeänä seurata sääntelyn toimivuutta tältä osin. 
Kokoavia huomioita ja jatkotoimia
Alustojen markkinavoimaan ja sen aiheuttamiin kilpailunvääristymiin on EU-tasolla pyritty puuttumaan eri tavoin. Talousvaliokunta on aiemmin taustalla olevaa EU-asetusta arvioidessaan (TaVL 50/2018 vpU 82/2018 vp) kiinnittänyt huomiota tarpeeseen käyttää laajaa keinovalikoimaa digitaalisen talouden toimintaympäristön kehittämisessä. Näitä keinoja ovat erityisesti toimiva kilpailu- ja kuluttajapolitiikka ja -lainsäädäntö, verotus, immateriaalioikeudellisen sääntelyn modernisointi sekä digitaaliseen talouteen kohdistuvat investoinnit. Talousvaliokunta korostaa edelleen toimivan ja mahdollistavan sääntely-ympäristön merkitystä eurooppalaisen digitalouden kehityksen kannalta.  
Jatkossa tulee arvioida myös, takaako nyt esitetty kansallinen sääntely riittävän tehokkaan mallin asetuksen noudattamisen varmistamiseksi, vai tulisiko sitä tehostaa esimerkiksi asettamalla viranomainen valvomaan sääntelyn noudattamista. Mikäli tähän päädyttäisiin, on tärkeää huolehtia, että asiaa hoitavalla viranomaisella olisi riittävät resurssit tehtävän toteuttamiseen. 
VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1. Laki verkossa toimivia välityspalveluja ja hakukoneita koskevasta kieltomenettelystä
2 §. Kiellon määrääminen.
Talousvaliokunta esittää pykälän sanamuotoa täsmennettäväksi niin, että sen perusteella on selvää, että markkinaoikeuden määärämässä kiellossa on kyse menettelyn kieltämisestä yleisesti eikä markkinaoikeuden toimivaltaan kuulu yksittäisten kieltojen määrääminen. Yksittäistapauksellisen kiellon määräisi yleinen tuomioistuin. Talousvaliokunta esittää, että 2 §:n 1 momentin sanamuotoa muutetaan niin, että siinä viitataan kieltoon jatkaa tai uudistaa yrityskäyttäjiin tai yritysverkkosivustokäyttäjiin kohdistuvaa asetuksen vastaista menettelyä. Säännöksen muotoilu ja siinä käytetty monikkomuoto vastaisivat tällöin pitkälti elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain mukaista sääntelytapaa ja viittaisivat yleiseen kiellon määräämiseen. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Talousvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 22/2020 vp sisältyvän 2. lakiehdotuksen. 
Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 22/2020 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 
Valiokunnan muutosehdotukset
1. 
Laki 
verkossa toimivia välityspalveluja ja hakukoneita koskevasta kieltomenettelystä 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:  
1 § 
Soveltamisala 
Tässä laissa annetaan oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1150 14 artiklan mukaista kieltomenettelyä täydentävät säännökset.  
2 § 
Kiellon määrääminen 
Markkinaoikeus voi kieltää 1 §:ssä mainitussa asetuksessa tarkoitettua verkossa toimivien välityspalvelujen tarjoajaa ja verkossa toimivan hakukoneen tarjoajaa jatkamasta tai uudistamasta yrityskäyttäjiin tai yritysverkkosivustokäyttäjiin kohdistuvaa asetuksen vastaista menettelyä. 
Kieltoa on tehostettava uhkasakolla, jollei se ole erityisestä syystä tarpeetonta.  
Kielto voidaan, jos siihen on erityistä syytä, kohdistaa myös verkossa toimivien välityspalvelujen tarjoajan tai verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan palveluksessa olevaan tai muuhun, joka toimii hänen lukuunsa. Kielto voidaan määrätä myös väliaikaisena, jolloin kielto on voimassa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. 
Asian käsittelystä markkinaoikeudessa säädetään oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa (100/2013). 
3 § 
Organisaatioiden ja järjestöjen nimeäminen 
Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää Suomeen sijoittuneelle organisaatiolle ja järjestölle hakemuksesta nimeämällä 1 §:ssä mainitun asetuksen 14 artiklan 1 kohdan mukaisen oikeuden siten kuin 5 kohdassa säädetään.  
Nimeämistä koskevasta hakemuksesta ja tietojen ilmoittamisesta säädetään työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella. 
4 § 
Voimaantulo 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
2. 
Laki 
oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 6 §:n ja 5 luvun 2 §:n muuttamisesta  
Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 6 §:n 1 momentin 13 kohta ja 5 luvun 2 §:n 1 momentin 8 kohta, 
sellaisina kuin ne ovat 1 luvun 6 §:n 1 momentin 13 kohta laissa 1122/2018 ja 5 luvun 2 §:n 1 momentin 8 kohta laissa 1495/2018, ja  
lisätään lain 1 luvun 6 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1124/2017 ja 1122/2018, uusi 14 kohta ja 5 luvun 2 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1495/2016 ja 1122/2018, uusi 9 kohta seuraavasti: 
1 luku 
Yleiset säännökset 
6 § 
Markkinaoikeudelliset asiat 
Markkinaoikeus käsittelee markkinaoikeudellisina asioina asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 
13) elintarvikemarkkinalaissa (1121/2018);  
14) verkossa toimivia välityspalveluja ja hakukoneita koskevasta kieltomenettelystä annetussa laissa ( / ). 
 
5 luku 
Markkinaoikeudellisten asioiden käsittely 
2 § 
Asian vireillepanoon oikeutetut 
Edellä 1 §:ssä tarkoitetun hakemuksen voi tehdä:  
8) tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista annetun lain 66 §:ssä tarkoitetun kiellon määräämistä koskevissa asioissa se luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, johon mainitun lain 65 §:ssä tarkoitettua sopimusehtoa tai menettelyä sovellettaisiin, tai elinkeinonharjoittajien etujen valvomiseksi toimiva rekisteröity yhdistys, joka on neuvotellut kyseessä olevan sopimuksen kahden tai useamman edustamansa elinkeinonharjoittajan puolesta; 
9) verkossa toimivia välityspalveluja ja hakukoneita koskevasta kieltomenettelystä annetun lain 2 §:ssä tarkoitetun kiellon määräämistä koskevissa asioissa se yrityskäyttäjä tai yritysverkkosivustokäyttäjä, johon kiellettävä menettely kohdistuu, taikka oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1150 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu julkinen elin, organisaatio tai järjestö. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Helsingissä 28.4.2020 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Juhana
Vartiainen
kok
varapuheenjohtaja
Arto
Pirttilahti
kesk
jäsen
Maria
Guzenina
sd
jäsen
Atte
Harjanne
vihr
jäsen
Mari
Holopainen
vihr
jäsen
Hannu
Hoskonen
kesk
jäsen
Eeva
Kalli
kesk
jäsen
Pia
Kauma
kok
jäsen
Riitta
Mäkinen
sd
jäsen
Sakari
Puisto
ps
jäsen
Minna
Reijonen
ps
jäsen
Janne
Sankelo
kok
jäsen
Joakim
Strand
r
jäsen
Hussein
al-Taee
sd
jäsen
Veikko
Vallin
ps
jäsen
Tuula
Väätäinen
sd
jäsen
Johannes
Yrttiaho
vas
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Lauri
Tenhunen
Viimeksi julkaistu 2.6.2020 17.30