Valiokunnan mietintö
TrVM
2
2020 vp
Tarkastusvaliokunta
Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa
JOHDANTO
Vireilletulo
Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa (K 21/2019 vp): Asia on saapunut tarkastusvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
johtava tilintarkastaja
Pontus
Londen
Valtiontalouden tarkastusvirasto
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Valtiontalouden tarkastusviraston suorittama valvonta
Valtiontalouden tarkastusviraston vaalirahoituslaissa säädetyn valvontatehtävän kohteena on ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen. Viraston valvonta käsittää käytännössä vaalirahoituslain 5—8 §:ien muodostaman kokonaisuuden. Lain muiden säännösten valvonta ei kuulu tarkastusviraston tehtäviin. Esimerkiksi lain 4 §:ssä tarkoitetut ehdokkaan vaalirahoituksen rajoitukset eivät kuulu tarkastusviraston valvontakokonaisuuteen vaan poliittisen vastuun piiriin. Vaalirahoituslakia valmisteltaessa on haettu tasapainoa riittävän säätelyn ja säätelyn aiheuttamien kustannusten ja erilaisten haittojen välillä. Lain tarkoituksena on lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista sekä rajoittaa ehdokkaiden vaalikampanjoiden kulujen kasvua. 
Vaalirahoituslain mukaan ilmoitusvelvollinen vastaa ilmoituksensa sisällöstä. Ilmoitusvelvollisuus on Euroopan parlamentin jäseneksi valitulla ja vaalien tulosta vahvistettaessa varajäseneksi määrätyllä sekä vaalilain (714/1998) 91 §:ssä tarkoitetussa nimisarjassa varajäsenestä seuraavalla ehdokkaalla. Ilmoitusvelvollisuutta on laajennettu edellisten europarlamenttivaalien jälkeen, ja nyt ilmoitusvelvollisuus koskee myös toista varaedustajaa. 
Tarkastusvaliokunta käsitteli tätä asiaa edellisistä europarlamenttivaaleista antamassaan mietinnössä (TrVM 11/2014 vp). Valiokunta ehdotti muiden tekemiensä havaintojen lisäksi: "Työryhmä käy läpi nykyiset säännökset myös siltä osin, mahdollistavatko ne joka tilanteessa ilmoitusvelvollisuuden täyttymisen Euroopan parlamentissa tai eduskunnassa toimivan osalta. Mikäli näin ei ole, valiokunta kehottaa työryhmää esittämään tarvittavat muutokset. Valiokunta ei kuitenkaan näe tarkoituksenmukaiseksi, että muutoksilla lisätään merkittävästi tarkastusviraston työmäärää vaalirahoitusvalvonnassa." Tarkastusvaliokunta pitääkin nyt hyvänä, että ilmoitusvelvollisuutta on europarlamenttivaaleissa laajennettu, kesken kauden ensimmäisen varasijan ulkopuoleltakin nousseella on ilmoitusvelvollisuus, ja tältä osin vaalirahoituksen avoimuus on myös parantunut. 
Vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa 27 henkilöllä oli ilmoitusvelvollisuus vaalirahoituksestaan. Kaikki ilmoitusvelvolliset jättivät vaalirahoitusilmoituksen. Ilmoitusten perusteella vaalikampanjoiden kokonaiskulut olivat 1 535 771 euroa (vuoden 2014 vaaleissa 1 375 422 euroa). Ilmoitusvelvollisten kampanjakulut vaihtelivat tarkastusviraston mukaan erittäin paljon. Suurin vaalikampanja maksoi 203 785 euroa ja pienin 542 euroa. Kampanjan kulujen keskiarvo oli noin 56 880 euroa. 
Ilmoitusvelvolliset ilmoittivat saaneensa ulkopuolista tukea vaalikampanjoihinsa yhteensä 936 732 euroa, joka oli 61 % kokonaisrahoituksesta (vuoden 2014 vastaavat luvut olivat 940 287 euroa ja 68 %). Tarkastusviraston mukaan tukea oli otettu vastaan myös sellaisilta tahoilta, joilta ei vaalirahoituslain 4 §:n mukaisesti saisi vastaanottaa tukea. Yksi valvonnassa todettu tapaus ylitti 1 500 euron tukirajan, jonka ylitettyä tuki ja sen antaja on ilmoitettava vaalirahoitusilmoituksessa erikseen. 
Vaalirahoituslain 11 §:n tarkoittamia ennakkoilmoituksia vaalikampanjan kuluista ja rahoituksesta toimitti yhteensä 88 henkilöä eli 33 % kaikista ehdokkaista. Ilmoitusvelvollisia heistä oli kahdeksan (30 %). Edellisissä europarlamenttivaaleissa 152 henkilöä eli 61 % kaikista ehdokkaista jätti ennakkoilmoituksen ja ilmoitusvelvollisista 13 (65 %). 
Europarlamenttivaalien vaalirahoitusilmoituksien oikeellisuuden varmistamiseksi tarkastusvirasto pyysi kaikilta ilmoitusvelvollisilta lisäselvityksenä vaalikampanjassa käytettyjen pankkitilien tiliotteet. Niiden avulla pyrittiin varmistautumaan erityisesti siitä, että ulkopuolisilta saadut tukisuoritukset oli merkitty oikein vaalirahoitusilmoituksiin. Kaikki ilmoitusvelvolliset toimittivat viraston pyytämät lisäselvitykset. Tämän lisäksi virasto pyysi 14 ilmoitusvelvollista täydentämään tai korjaamaan tekemäänsä ilmoitusta. Korjaukset olivat pääosin vaalirahoitusilmoitusten rahoitustietojen tarkennuksia. 
Europarlamenttivaalien vaalirahoitusilmoituksessa ilmoitettavista vähimmäistiedoista säädetään vaalirahoituslain 6 §:ssä. Jos ehdokas, ehdokkaan tukiryhmä tai muu yksinomaan ehdokkaan tukemiseksi toimiva yhteisö on ottanut lainaa vaalikampanjan kulujen kattamiseksi eduskuntavaaleissa, on ilmoitusvelvollisen toimitettava Valtiontalouden tarkastusvirastolle tieto lainan jäljellä olevasta määrästä sekä lainan maksamiseen saadusta vähintään 1 500 euron arvoisesta tuesta (jälki-ilmoitus). Jälki-ilmoitusvelvollisia näissä vaaleissa oli kaksi. 
Johtopäätöksenään tarkastusvirasto toteaa, että ilmoitusten käsittelyn, selvitysten ja tehtyjen täydennysten jälkeen tarkastusviraston tietoon ei ole tullut seikkoja, joiden perusteella tarkastusvirastolla olisi syytä epäillä vastaanottamiensa ilmoitusten oikeellisuutta. 
Lainsäädännön kehittämistarpeiden selvittäminen
Vaalirahoituslakia ja puoluelakia tarkistettiin vuonna 2015 (HE 73/2015 vpPeVM 9/2015 vp). Siihen sisältyi silloin myös tarkastusvaliokunnan mietinnössään (TrVM 9/2013 vp) listaamia kehittämistarpeita. Tämän jälkeen tarkastusvaliokunta on mietinnöissään käsitellyt ehdokasmaksuihin ja kansanedustajamaksuihin liittyviä epäkohtia sekä vaalikampanjakulujen kasvua (TrVM 1/2016 vp ja TrVM 1/2018 vp). Valiokunta totesi vuonna 2016: "Valiokunnan mielestä huoleen vaalikampanjoiden kulujen kasvusta ja siitä aiheutuvista kielteisistä vaikutuksista esim. ehdokkaaksi ryhtymiselle on syytä suhtautua vakavasti. Valiokunta pitää selvittämisen arvoisena ehdotusta toimivasta kampanjakatosta, joka tasaisi varainhankintaan liittyviä eroja ehdokkaiden välillä". Valiokunta palasi asiaan vuonna 2018 käsitellessään kuntavaalien vaalirahoituksen valvontaa ja ehdotti tuolloin, että hallitus tekee selvityksen asiasta. 
Valtioneuvosto on nyt asettanut pääministeri Marinin hallituksen hallitusohjelmassa tarkoitetun parlamentaarisen työryhmän selvittämään vaalilain, puoluelain ja vaalirahoituslain sekä tarvittaessa muuta poliittista toimintaa koskevan lainsäädännön kehittämistarpeita. Työryhmän toimikausi on 20.2.2020—31.5.2021. Toimeksiannon mukaan työryhmän tulee erityisesti huomioida hallitusohjelman kirjauksia asiassa. Ne koskevat muun muassa vaali- ja puoluerahoituksen ilmoittamista koskevia säännöksiä ja käytäntöjä sen varmistamiseksi, että ilmoitukset antavat oikean kuvan mahdollisia sidonnaisuuksia aiheuttavasta ulkopuolisesta rahoituksesta. Hallitusohjelman mukaan tarkoitus on myös lisätä puolue- ja vaalirahoituksen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä vahvistamalla Valtiontalouden tarkastusviraston oikeutta valvoa ehdokkaiden vaalirahoitusilmoituksia ja saada tätä varten tietoja kolmansilta osapuolilta. Työryhmän tulee myös selvittää keinoja vahvistaa vaalirahoituksen ennakkotietojen ilmoittamista äänestäjille jo ennen vaaleja ja helpottaa kampanjatilin perustamista. Työryhmän tulee myös ottaa huomioon eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnössä (TrVM 1/2018 vp) olevat ehdotukset koskien ehdokasmaksujen asemaa vaali- ja puoluerahoituksessa ja kampanjakatosta. 
Valiokunta jää odottamaan työryhmän ratkaisuehdotuksia ja niiden edellyttämiä säädösmuutoksia sekä tulee palaamaan asiaan, kun se käsittelee vaali- ja puoluerahoituksen valvontaa koskevia tarkastusviraston kertomuksia. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Tarkastusvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen K 21/2019 vp johdosta. 
Valiokunnan kannanottoehdotus
Eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. 
Helsingissä 5.3.2020 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Outi
Alanko-Kahiluoto
vihr
varapuheenjohtaja
Merja
Mäkisalo-Ropponen
sd
jäsen
Katja
Hänninen
vas
jäsen
Marko
Kilpi
kok
jäsen
Pauli
Kiuru
kok
jäsen
Veijo
Niemi
ps
jäsen
Johanna
Ojala-Niemelä
sd
jäsen
Päivi
Räsänen
kd
jäsen
Sebastian
Tynkkynen
ps
jäsen
Pia
Viitanen
sd
Valiokunnan sihteereinä ovat toimineet
valiokuntaneuvos
Nora
Grönholm
valiokuntaneuvos
Heidi
Silvennoinen.
Viimeksi julkaistu 9.3.2020 12:54