Valiokunnan mietintö
TyVM
6
2020 vp
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 ja 8 luvun sekä työttömyysturvalain 2 a luvun 13 §:n ja 11 luvun väliaikaisesta muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 ja 8 luvun sekä työttömyysturvalain 2 a luvun 13 §:n ja 11 luvun väliaikaisesta muuttamisesta (HE 58/2020 vp): Asia on saapunut työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan mietinnön antamista varten. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
vanhempi hallitussihteeri
Kirsi
Hyttinen
työ- ja elinkeinoministeriö
vanhempi hallitussihteeri
Timo
Meling
työ- ja elinkeinoministeriö
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
sosiaali- ja terveysministeriö
Kansaneläkelaitos
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Uudenmaan TE-toimisto
Pohjois-Karjalan TE-toimisto
KEHA-keskus
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
STTK ry
Akava ry
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
Suomen Yrittäjät ry
Työttömien Keskusjärjestö ry
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry
professori
Olli
Mäenpää
oikeustieteen tohtori
Jaana
Paanetoja
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja työttömyysturvalain väliaikaista muuttamista. 
Starttirahan enimmäiskesto pidennettäisiin 12 kuukaudesta 18 kuukauteen. Muutoksen tavoitteena on turvata starttirahaa saavien yrittäjien mahdollisuutta yritystoiminnan käynnistämiseen ja vakiinnuttamiseen COVID-19-pandemian aiheuttamasta tilapäisestä toimintaedellytysten heikkenemisestä huolimatta.  
Työnhakijan ensimmäinen haastattelu järjestettäisiin vain silloin, kun työ- ja elinkeinotoimisto pitää haastattelun järjestämistä tarkoituksenmukaisena. Työ- ja elinkeinotoimiston tulisi pyrkiä järjestämään myöhemmät määräaikaishaastattelut kolmen kuukauden välein. Nykyisin määräaikaishaastattelujen järjestämiseen kolmen kuukauden välein ei liity työ- ja elinkeinotoimiston harkintaa. 
Työnhaun voimassaolo ei päättyisi sen vuoksi, että työnhakija ei ole vastannut verkkopalvelussa palvelutarpeen arvioimiseen liittyviin kysymyksiin tai laatinut luonnosta työllistymissuunnitelmaksi. Työnhaun jatkuminen vaikuttaa myös oikeuteen saada työttömyysetuutta. 
Työnhakijat eivät menettäisi oikeuttaan työttömyysetuuteen myöskään työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman toteuttamisen laiminlyönnin takia. Työnhakijalla olisi oikeus keskeyttää työllistymistä tukeva palvelu työttömyysetuutta menettämättä COVID-19-pandemiasta johtuvasta perustellusta syystä. 
Työnhakijalla olisi oikeus työttömyysetuuteen työttömyysturvalaissa tarkoitettujen lyhytkestoisten opintojen estämättä, vaikka opintojen kestoa koskeva kuuden kuukauden enimmäisaika ylittyisi. Edellytyksenä olisi, että opintojen pitkittyminen johtuu COVID-19-pandemiasta. 
Muutoksilla tuettaisiin työ- ja elinkeinotoimistojen tarkoituksenmukaista toimintaa ja turvattaisiin työttömien työnhakijoiden oikeutta työttömyysetuuteen. 
Esitys liittyy valtion vuoden 2020 III lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Työnhakijan haastattelun järjestämistä ja työnhaun voimassaoloa koskevat muutokset olisivat voimassa 30.6.2020 asti, työttömyysturvaseuraamuksia koskevat muutokset 31.7.2020 asti ja työnhakijan lyhytkestoisia opintoja koskeva muutos 31.12.2020 asti. Starttirahan enimmäiskestoa koskeva muutos olisi voimassa 30.6.2021 asti. 
VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT
Yleistä
Maailman terveysjärjestö WHO julisti uuden koronaviruksen aiheuttaman COVID-19-tartuntatautiepidemian pandemiaksi 11.3.2020. Valtioneuvosto totesi 16.3.2020 yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Hallitus pyrkii epidemian rajoittamiseen ja riskiryhmien suojaamiseen erilaisilla tartunnan vähentämiseen pyrkivillä ohjeilla, suosituksilla ja toiminnan rajoituksilla. Linjaukset ovat pääosin voimassa 13.5.2020 asti. 
Pandemia ja sen rajoittamistoimet sekä kansalaisten kokema pelko tautia kohtaan vähentävät merkittävästi taloudellista toimintaa yhteiskunnassa. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa yritysten taloudelliset toimintaedellytykset ja näin ollen myös työn tarjoamisen edellytykset ovat heikentyneet voimakkaasti lyhyessä ajassa. Poikkeusolot vaikuttavat erityisesti niiden yrittäjien yritystoimintaan, joiden toimialaan kuuluu lähikontakti asiakkaiden kanssa sekä esimerkiksi yleisötilaisuuksien järjestäminen ja niihin liittyvä muu työskentely. 
Esityksessä ehdotetaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja työttömyysturvalain väliaikaista muuttamista. Muutosten tavoitteena on tukea TE-toimistojen resurssien tarkoituksenmukaista kohdentamista ja varmistaa työnhakijan oikeus työttömyysetuuteen. Lisäksi tarkoitus on turvata starttirahaa saavien yrittäjien mahdollisuus yritystoiminnan käynnistämiseen ja vakiinnuttamiseen COVID-19-pandemian aiheuttamasta tilapäisestä toimintaedellytysten heikkenemisestä huolimatta. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää koronapandemian haitallisten vaikutusten vähentämistä tärkeänä ja kannattaa lakiehdotusten hyväksymistä vähäisin muutosehdotuksin ja huomautuksin.  
Starttirahan enimmäiskeston pidentäminen
Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää starttirahaa henkilöasiakkaalle, joka aloittaa työttömyysturvalaissa tarkoitetun päätoimisen yritystoiminnan. Starttirahan tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentuloa yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa, ja sitä voidaan myöntää enintään 12 kuukauden ajalle päätoimisen yritystoiminnan aloittamisesta lukien.  
Työ- ja elinkeinoministeriön soveltamisohjeen mukaan starttirahapäätös tehdään jaksoittain. Ensimmäisen jakson pituus on pääsääntöisesti kuusi kuukautta. Jos starttirahalla yrittäjäksi ryhtynyt hakee starttirahalle jatkoa, työ- ja elinkeinotoimisto arvioi jatkorahoituksen tarpeen ottaen huomioon muun muassa, onko yritystoiminta käynnistynyt aiemman jakson aikana suunnitellusti suhteessa liiketoimintasuunnitelmaan ja turvaako yritystoiminnasta saatu tuotto jo riittävästi yrittäjän toimeentuloa. Jatko myönnetään enintään kuuden kuukauden pituisena. 
Esityksessä ehdotetaan starttirahan enimmäiskesto pidennettäväksi väliaikaisesti nykyisestä 12 kuukaudesta 18 kuukauteen. Muutoksen tarkoituksena on turvata starttirahaa saavien yrittäjien mahdollisuus yritystoiminnan käynnistämiseen ja vakiinnuttamiseen COVID-19-pandemian aiheuttamasta tilapäisestä toimintaedellytysten heikkenemisestä huolimatta. 
Starttirahan enimmäiskeston pidentämistä koskeva muutos on voimassa 30.6.2021 asti. Starttiraha myönnetään väliaikaisen lain voimassa ollessa nykyistä vastaavasti enintään kuuden kuukauden jaksoissa. Starttirahakausi ei siten poikkeusolojen vuoksi jatku automaattisesti, vaan yrittäjän tulee hakea starttirahan jatkoa työ- ja elinkeinotoimistolta.  
Mahdollisuus saada ehdotettu pidennetty starttirahakausi koskee esityksen mukaan niitä yrittäjiä, joiden starttirahajakso on meneillään ehdotetun lain voimaan tullessa, sekä niitä yrittäjiä, jotka aloittavat yritystoiminnan starttirahalla pandemian aikana, kuitenkin viimeistään kesäkuun 2020 loppuun mennessä. Valiokunta edellyttää, että pandemian ja sen rajoitusten vaikutukset otetaan huomioon myös arvioitaessa starttirahakauden jatkamista kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen.  
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan starttirahakauden pidentäminen työllistää merkittävästi KEHA-keskusta. KEHA-keskus on arvioinut, että sille tulee käsittelyyn jopa 26 000 maksatushakemusta ehdotetun muutoksen myötä. Tämä lisää KEHA-keskuksen resurssitarvetta arviolta 4 htv tavanomaiseen verrattuna. Valiokunta pitää tärkeänä, että viranomaisille varataan toiminnan edellyttämät riittävät resurssit.  
Työnhaun käynnistäminen verkkopalvelussa ja työnhaun voimassaolo
Työnhakijat ilmoittautuvat työnhakijoiksi nykyisin pääosin TE-toimiston verkkopalvelun kautta. Verkkopalvelu ohjaa työnhakijaa antamaan tarvittavat tiedot hänen palvelutarpeensa arvioimista varten sekä laatimaan luonnoksen työllistymissuunnitelmaksi. Jos työnhakija ei toteuta verkkopalvelussa edellytettyjä toimia määräajassa, hänen työnhakunsa voimassaolo päättyy ja samalla hän menettää myös oikeutensa työttömyysetuuteen. 
COVID-19-pandemia ja sen aiheuttama talouden poikkeustilanne on kasvattanut voimakkaasti työttömyyttä ja TE-toimistoon on verkkopalvelun kautta ilmoittautunut työnhakijaksi suuri määrä sellaisia henkilöitä, joilla ei ole aiempaa kokemusta TE-toimiston verkkopalvelun käyttämisestä. Saadun selvityksen mukaan verkkopalvelussa ei ilmoiteta riittävän selkeästi henkilöltä vaadittavista toimista, niiden määräajoista ja seurauksista, joita määräaikojen noudattamatta jättämisestä aiheutuu. Tämä on johtanut useisiin turhiin työnhaun katkeamisiin. Toisaalta TE-toimistoilla ei resurssien rajallisuuden vuoksi ole vallitsevassa tilanteessa tavanomaisia mahdollisuuksia opastaa ja neuvoa verkkopalvelun käytössä. 
TE-toimiston verkkopalvelussa ilmenneitä puutteita ei pystytä korjaamaan nopeasti. Tämän vuoksi esityksessä ehdotetaan julkista työvoima- ja yrityspalvelulakia muutettavaksi siten, että verkkopalvelun kautta työnhaun käynnistämisen yhteydessä tapahtuneet virheet eivät johda työnhaun voimassaolon päättymiseen. Muutos on väliaikainen, ja se on voimassa 30.6.2020 asti. Säännöstä sovelletaan takautuvasti 16.3.2020 ja sen jälkeen verkkopalvelun kautta käynnistettyyn työnhakuun.  
Valiokunta pitää ongelmallisena sitä, että työnhaun voimassaolon palauttamista ei voida toteuttaa asiakaspalvelujärjestelmän kautta automaattisesti, vaan se on tehtävä manuaalisesti jälkikäteen. TE-toimisto ei myöskään pysty selvittämään järjestelmän avulla henkilöitä, joiden työnhaku ja oikeus työttömyysetuuteen pitäisi palauttaa siirtymäsäännöksessä tarkoitetulla tavalla voimaan takautuvasti 16.3.2020 lukien, vaan henkilön on itse osattava pyytää työnhaun voimaan saattamista. Henkilön omaan pyyntöön rinnastetaan myös työ- ja elinkeinotoimiston muun asian yhteydessä tekemä havainto työnhaun voimassaolon palauttamistarpeesta, asiaa koskeva muutoksenhaku sekä työttömyysetuuden maksajan pyyntö.  
Valiokunta tähdentää tiedottamisen tärkeyttä. Tietoa siitä, että työnhakija saa omasta pyynnöstä järjestelmän aiheetta katkaiseman työnhaun voimaan, tulee levittää tehokkaasti ja suunnitelmallisesti kohderyhmille.  
Valiokunta pitää verkkopalvelun ominaisuuksista työnhakijoille aiheutuvia ongelmia kohtuuttomina ja kiirehtii painokkaasti TE-toimiston asiakaspalvelurekisterin kehittämistä. Valiokunta toteaa, että TE-hallinnon asiakaskäyttöön tarkoitetun verkkopalvelun tulee olla helppokäyttöinen ja ymmärrettävä. Tarve helppokäyttöiseen ja ymmärrettävään verkkopalveluun ei häviä kokonaan koronan jälkeenkään, ja havaittuihin ongelmiin on siten löydettävä ratkaisu. Järjestelmän käytön vaikeudet eivät saa johtaa työnhakijan oikeudenmenetyksiin. 
Työnhakijan lyhytkestoiset opinnot
Työnhakija voi työttömyysturvalain 2 luvun 10 a §:n mukaan opiskella päätoimisesti työttömyysetuutta menettämättä, jos hän on ennen opintojen alkamista täyttänyt 25 vuotta ja opinnot kestävät yhteensä enintään kuusi kuukautta. Lisäksi edellytetään, että opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa.  
COVID-19-pandemia ja sen aiheuttamat rajoitukset saattavat vaikeuttaa ja hidastaa opintojen suorittamista, minkä vuoksi työnhakija ei välttämättä pysty suorittamaan opintojaan suunnitellussa ja laissa määritellyssä kuuden kuukauden enimmäisajassa. Tämä saattaa johtaa työttömyysturvaoikeuden menettämiseen tai opintojen keskeyttämiseen.  
Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi väliaikaisesti siten, että työnhakijalla, joka on aloittanut opintonsa viimeistään 15.3.2020, on työttömyysturvalain 2 luvun 10 a §:ssä tarkoitettujen lyhytkestoisten opintojen estämättä 16.3.—31.12.2020 välisenä aikana oikeus työttömyysetuuteen, vaikka opintojen kesto pitkittyisi yli kuuteen kuukauteen.  
Valiokunta toteaa, että myös 15.3.2020 jälkeen aloitetut opinnot saattavat viivästyä pandemian vuoksi. Valiokunta ei siksi pidä tarkoituksenmukaisena sitoa oikeutta työttömyysetuuteen lyhytkestoisiksi tarkoitettujen opintojen ajalta niiden aloittamisaikaan. Valiokunta ehdottaa pykälää muutettavaksi siten, että opintojen aloittamisajasta riippumatta työnhakijalla, jolla on opintojensa ajalta oikeus työttömyysetuuteen 2 luvun 10 a §:n nojalla, on opintojen myöhemmin viivästyessä hyvin laajalle levinneen vakavan tartuntataudin takia oikeus työttömyysetuuteen 31 päivään joulukuuta 2020 asti, vaikka opintojen muodostaman kokonaisuuden kesto ylittäisi kuusi kuukautta. Siirtymäsäännöksen mukaan lakia sovelletaan työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta 16 päivästä maaliskuuta 2020. 
Neuvonta ja seuranta
Pandemian ja siitä aiheutuneiden poikkeusolojen aikana eduskunta on hyväksynyt useita väliaikaisia työelämää ja työttömyysturvaa koskevia lakeja, joilla pyritään pienentämään poikkeusoloista yrittäjille ja työnhakijoille aiheutuvia haittoja. Valiokunta pitää toteutettuja muutoksia perusteltuina ja tarpeellisina.  
Valiokunta toteaa, että useat samaan aikaan toteutetut väliaikaiset muutokset, joilla on toisistaan poikkeavia voimassaoloaikoja ja joista joitakin sovelletaan takautuvasti, lisäävät merkittävästi työnhakijoiden ja yrittäjien neuvonnan tarvetta. Valiokunta tähdentää, että muutoksista tiedottamiseen ja TE-toimistoissa asioivien työnhakijoiden neuvontaan ja opastukseen tulee tällaisessa tilanteessa kiinnittää erityistä huomiota. Tiedottamisen tarve on suuri myös siinä vaiheessa, kun nyt väliaikaisiksi tarkoitettujen lakien voimassaolo lakkaa. 
Valiokunta pitää tärkeänä, että väliaikaisten lakien vaikutuksia seurataan tarkasti ja että kokemuksia käytetään hyödyksi toimintoja kehitettäessä. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota verkkopalvelujen kehittämiseen. Valiokunta tähdentää, että verkkopalvelut eivät saa muodostua huonon käytettävyytensä vuoksi palvelujen käytön esteeksi tai aiheuttaa asiakkaille oikeudenmenetyksiä. 
VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
2. Laki työttömyysturvalain 2 a luvun 13 §:n ja 11 luvun väliaikaisesta muuttamisesta
11. luku Toimeenpanoa koskevat säännökset
4 d §. Lyhytkestoisten opintojen viivästyminen hyvin laajalle levinneen vakavan tartuntataudin vuoksi.
Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi väliaikaisesti siten, että työnhakijalla, joka on aloittanut opintonsa viimeistään 15.3.2020 on työttömyysturvalain 2 luvun 10 a §:ssä tarkoitettujen lyhytkestoisten opintojen estämättä 16.3.—31.12.2020 välisenä aikana oikeus työttömyysetuuteen, vaikka opintojen kesto pitkittyisi yli kuuteen kuukauteen.  
Valiokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena sitoa oikeutta työttömyysetuuteen lyhytkestoisiksi tarkoitettujen opintojen ajalta niiden aloittamisaikaan, koska myös 15.3.2020 jälkeen aloitetut opinnot saattavat viivästyä pandemian vuoksi. Valiokunta ehdottaa pykälän muuttamista siten, että työnhakijalla, jolla on opintojensa ajalta oikeus työttömyysetuuteen 2 luvun 10 a §:n nojalla, on opintojen myöhemmin viivästyessä hyvin laajalle levinneen vakavan tartuntataudin takia oikeus työttömyysetuuteen 31 päivään joulukuuta 2020 asti, vaikka opintojen muodostaman kokonaisuuden kesto ylittäisi kuusi kuukautta. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 58/2020 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen. 
Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 58/2020 vp sisältyvän 2. lakiehdotuksen. 
Valiokunnan muutosehdotukset
1. 
Laki 
julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 ja 8 luvun väliaikaisesta muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan väliaikaisesti julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 2 luvun 4 § ja 8 luvun 1 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 2 luvun 4 § osaksi laissa 1456/2016 ja 8 luvun 1 §:n 1 momentti laissa 1456/2016, sekä 
lisätään 2 luvun 1 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 390/2014, väliaikaisesti uusi 4 momentti, seuraavasti: 
2 luku 
Työnhakija 
1 § 
Työnhaun käynnistäminen ja voimassaolo 
Edellä 2 momentin 2 kohdassa säädettyä ei sovelleta verkkopalvelussa työnhaun käynnistämiseen liittyvien toimien yhteydessä edellytettävään palvelutarpeen arvioimiseksi tarpeellisten tietojen antamiseen eikä työllistymissuunnitelmaluonnoksen laatimiseen. 
4 § 
Työnhakijan haastattelun järjestäminen 
Työ- ja elinkeinotoimisto järjestää työnhakijalle ensimmäisen haastattelun kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta, jos haastattelun järjestäminen on työ- ja elinkeinotoimiston arvion mukaan tarkoituksenmukaista. 
Työ- ja elinkeinotoimiston tulee varata työnhakijalle tilaisuus myöhempiin haastatteluihin määräajoin työnhakijan palvelutarpeen mukaisesti. Työttömän työnhakijan haastattelu tulee kuitenkin pyrkiä järjestämään työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen aina kolmen kuukauden yhdenjaksoisen työttömyyden jälkeen. 
8 luku 
Yritystoiminnan käynnistämis- ja kehittämispalvelut 
1 § 
Starttiraha 
Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työttömyysturvalain 2 luvun 5 §:ssä tarkoitetun päätoimisen yritystoiminnan aloittavalle henkilöasiakkaalle starttirahaa toimeentulon turvaamiseksi. Starttiraha myönnetään enintään 18 kuukaudeksi. 
Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20. Lain 2 luvun 1 §:n 4 momentti ja 4 § ovat voimassa 30 päivään kesäkuuta 2020 ja 8 luvun 1 §:n 1 momentti 30 päivään kesäkuuta 2021. 
Tämän lain 2 luvun 1 §:n 4 momenttia sovelletaan henkilön pyynnöstä hänen työnhakunsa voimassaoloon 16 päivästä maaliskuuta 2020. 
2. 
Laki 
työttömyysturvalain 2 a luvun 13 §:n ja 11 luvun väliaikaisesta muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
lisätään työttömyysturvalain (1290/2002) 2 a luvun 13 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1451/2016, väliaikaisesti uusi 4 momentti, sekä 11 lukuun väliaikaisesti uusi 4 d ja 4 e § seuraavasti: 
2 a luku 
Työvoimapoliittisesti moitittava menettely 
13 § 
Pätevä syy palvelusta kieltäytymiseen ja palvelun keskeyttämiseen 
Henkilöllä on pätevä syy keskeyttää 12 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu palvelu myös hyvin laajalle levinneestä vakavasta tartuntataudista johtuvasta perustellusta syystä. 
11 luku 
Toimeenpanoa koskevat säännökset 
4 d § 
Lyhytkestoisten opintojen viivästyminen hyvin laajalle levinneen vakavan tartuntataudin vuoksi 
Työnhakijalla, jolla on viimeistään 15 päivänä maaliskuuta 2020 aloittanut opinnot, joiden opintojensa ajalta hänellä on oikeus työttömyysetuuteen 2 luvun 10 a §:n nojalla, on opintojen viivästyessä hyvin laajalle levinneen vakavan tartuntataudin takia oikeus työttömyysetuuteen näiden opintojen estämättä 31 päivään joulukuuta 2020 asti sen estämättä, mitä mainitun pykälän 1 momentin 2 kohdassa säädetään opintojen muodostaman kokonaisuuden enimmäiskestosta
4 e § 
Työnhakijan oikeus työttömyysetuuteen opiskelupaikan hakemisen tai työllisyyssuunnitelman toteuttamisen laiminlyönnistä huolimatta 
Työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta ei sovelleta, mitä 2 luvun 14 §:n 3 momentissa sekä 2 a luvun 11 ja 14 §:ssä säädetään, jos 2 luvun 14 §:n 3 momentissa tai 2 a luvun 11 §:ssä tarkoitettu menettely on tapahtunut 16 päivänä maaliskuuta 2020 tai sen jälkeen. 
Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20
Lain 2 a luvun 13 §:n 4 momentti ja 11 luvun 4 e § ovat voimassa 31 päivään heinäkuuta 2020. Lain 11 luvun 4 d § on voimassa 31 päivään joulukuuta 2020. 
Lakia sovelletaan työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta 16 päivästä maaliskuuta 2020. 
Helsingissä 24.4.2020 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Anna
Kontula
vas
jäsen
Kim
Berg
sd
jäsen
Tuomas
Kettunen
kesk
jäsen
Antti
Kurvinen
kesk
jäsen
Rami
Lehto
ps
jäsen
Niina
Malm
sd
jäsen
Hanna-Leena
Mattila
kesk
jäsen
Jukka
Mäkynen
ps
jäsen
Anders
Norrback
r
jäsen
Arto
Satonen
kok
jäsen
Riikka
Slunga-Poutsalo
ps
jäsen
Sofia
Virta
vihr
varajäsen
Seppo
Eskelinen
sd
varajäsen
Noora
Koponen
vihr
varajäsen
Paula
Werning
sd
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Marjaana
Kinnunen
Viimeksi julkaistu 5.5.2020 12.12