Kansainvälisen työjärjestön ILOn vuoden 2006 merityöyleissopimuksen säännössä 2.5 määritellään yksityiskohtaisesti se, millaisissa tilanteissa työntekijällä on oikeus maksuttomaan kotimatkaan, sekä kustannukset, jotka työnantajan tulee maksaa (merenkulkijan hylkääminen). Sopimuksen mukaan jokaisen jäsenvaltion tulee edellyttää sen lipun alla purjehtivilta aluksilta vakuutta, joka varmistaa työntekijöiden kotimatkaoikeuksien toteutumisen.
Yleissopimuksen säännön 4.2 määräykset koskevat laivanvarustajan vastuuta sairastuneen merenkulkijan hoidosta ja siitä syntyvistä kustannuksista sekä asuin- ja elinkustannuksista. Lisäksi laivanvarustaja vastaa eräissä tapauksissa hautauskustannuksista. Määräysten tarkoituksena on turvata merenkulkija työstä johtuvan sairauden, tapaturman tai kuoleman varalta.
Nyt käsittelyssä olevilla, vuonna 2014 merityöyleissopimuksen ohjeistoon hyväksytyillä muutoksilla vakuudelle asetetut vaatimukset määritellään aikaisempaa tarkemmin. Ohjeistoon tehdyt muutokset on tarkoitus saattaa kansallisesti voimaan ottamalla rahavakuusjärjestelmää koskevat säännökset merityösopimuslakiin.
Esityksessä ehdotetaan merityösopimuslain 13 lukuun otettavaksi uusi 13 a §, jonka 1 momentin mukaan työnantajan on otettava ja pidettävä voimassa vakuutus tai asetettava muu rahavakuus työntekijöiden kotimatkaoikeuksien ja sairastuneiden tai loukkaantuneiden työntekijöiden taloudellisen aseman turvaamiseksi merityösopimuksen säännöissä 2.5 ja 4.2 tarkoitetuissa tilanteissa. Lisäksi säännöksessä määritetään kustannukset, jotka vakuutuksen tulee kattaa.
Valiokunnan Alandia Vakuutukselta, Finanssialan Keskusliitolta ja Suomen Varustamot ry:ltä saamissa lausunnoissa on katsottu, että kotimatkaoikeuksia ja sairastuneen tai loukkaantuneen työntekijän taloudellisen aseman turvaamista koskeva uusi säännös menee pidemmälle kuin mitä ILOn merityöyleissopimus edellyttää ja on siten ristiriidassa yleissopimuksen tekstin kanssa. Tämä koskee saadun selvityksen mukaan erityisesti ehdotetun pykälän 3 ja 4 kohtia.
Valiokunta toteaa, että ILOn vuoden 2006 merityöyleissopimuksen mukaan laivanvarustajan on, siten kuin kansallisessa laissa, merenkulkijan työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa edellytetään, huolehdittava siitä, että merenkulkija on taloudellisesti turvattu siinä tapauksessa, että hän kuolee tai tulee pitkäaikaisesti työkyvyttömäksi tapaturman, sairauden tai työhön liittyvän vaaran johdosta. Nyt hyväksyttävänä olevan, vuonna 2014 sopimukseen lisätyn määräyksen (4.2) mukaan kansallisesti on säädettävä rahavakuusjärjestelmästä, jolla sopimusperusteisten vaatimusten korvaaminen varmistetaan. Valiokunta korostaa, että merityöyleissopimuksessa ei määritellä tarkemmin, mitä merenkulkijan taloudellisen aseman turvaamisella tässä yhteydessä tarkoitetaan, vaan se jätetään kansallisen lain, merenkulkijan työsopimuksen tai työehtosopimusmääräysten varaan.
Vuonna 2014 merityöyleissopimuksen ohjeistukseen lisättiin tarkemmat määräykset (2.5) myös niiden tilanteiden varalle, joissa laivanvarustaja on hylännyt merenkulkijan jättämällä maksamatta tämän kotimatkakustannuksia, jättämällä merenkulkijan ilman tarvittavaa ylläpitoa ja tukea tai muutoin yksipuolisesti katkaissut siteensä merenkulkijaan. Valiokunta korostaa, että saadun selvityksen mukaan suomalaisia merenkulkijoita ei ole joutunut hylätyiksi, joten säännöksen merkitys suomalaisille aluksille on pieni. Rahavakuusjärjestelmän on kuitenkin katettava myös tällaiset tilanteet.
Merityösopimuslain 15 §:n mukaan työnantajan on pidettävä aluksella työntekijöiden nähtävillä säännöksessä luetellut asiakirjat. Esityksessä ehdotetaan, että myös 13 luvun 13 a §:ssä tarkoitettu todistus vakuutuksesta tai rahavakuudesta pidetään aluksella nähtävänä. Valiokunta katsoo, että tällaisten tietojen esillä pitäminen on perusteltua ja tarpeellista, koska siten merenkulkijat saavat tiedon siitä, kenen puoleen heidän tulee mahdollisine vaatimuksineen kääntyä.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa ILOn merityösopimuksen ohjeistoon tehtyjen lainsäädännön alaan kuuluvien muutosten hyväksymistä sekä lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.