Valiokunnan mietintö
TyVM
7
2020 vp
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi aikuiskoulutusetuuksista annetun lain muuttamisesta ja opintotukilain 15 §:n muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi aikuiskoulutusetuuksista annetun lain muuttamisesta ja opintotukilain 15 §:n muuttamisesta (HE 15/2020 vp): Asia on saapunut työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty sivistysvaliokuntaan lausunnon antamista varten. 
Lausunto
Asiasta on annettu seuraava lausunto: 
sivistysvaliokunta
SiVL 6/2020 vp
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
neuvotteleva virkamies
Kirsi
Päivänsalo
sosiaali- ja terveysministeriö
johtava asiantuntija
Janne
Savolainen
työ- ja elinkeinoministeriö
neuvotteleva virkamies
Virpi
Hiltunen
opetus- ja kulttuuriministeriö
neuvotteleva virkamies
Ville
Heinonen
opetus- ja kulttuuriministeriö
vastaava suunnittelija
Ilpo
Lahtinen
Kansaneläkelaitos
koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö
Mikko
Heinikoski
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
koulutuspoliittinen asiantuntija
Riina
Nousiainen
STTK ry
asiantuntija
Elina
Sojonen
Akava ry
johtaja
Riikka
Heikinheimo
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
kehittämisen asiantuntija
Sanja
Mursu
KT Kuntatyönantajat
toimitusjohtaja
Janne
Metsämäki
Työllisyysrahasto
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
Kansaneläkelaitos
Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
Tehy ry
Suomen Yrittäjät ry
Teollisuusliitto ry
Keskuskauppakamari
tutkijatohtori
Satu
Ojala
kasvatustieteen professori
Heikki
Silvennoinen
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi aikuiskoulutusetuuksista annettua lakia ja opintotukilakia. 
Esityksen tavoitteena on työmarkkinakeskusjärjestöjen yksimielisesti tekemän aloitteen pohjalta edistää palkansaajien mahdollisuutta samanaikaiseen työntekoon sekä opiskeluun aikuiskoulutustuella. Tässä tarkoituksessa esityksessä ehdotetaan uudistettaviksi soviteltua aikuiskoulutustukea ja palkansaajan aikuiskoulutustuen määräytymistä koskevia säännöksiä. 
Aikuiskoulutustuen määräytymisen laskentakaavaa muutettaisiin. Jos henkilöllä olisi palkka- tai muita työtuloja, ne vaikuttaisivat aikuiskoulutustuen määrään niiden maksukuukautena. Muutoksen toteuttamiseksi muutettaisiin myös aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytyksiä, suoritettavaksi edellytettävien opintosuoritusten määrää tukikuukautta kohden, tukikuukauden kulumista sekä aikuiskoulutustuen hakemista ja maksamista koskevia säännöksiä. Palkansaajan aikuiskoulutustuen hakemismenettelyä muutettaisiin kuukausittaiseen jälkikäteiseen hakemiseen pohjautuvaksi.  
Esityksen tavoitteena on myös edistää tulotietojärjestelmästä annetun lain mukaisen tulorekisterin käytettävyyttä aikuiskoulutustuen perusteena olevaa palkkaa ja määrää määriteltäessä. Aikuiskoulutustuen perusteena oleva palkka laskettaisiin tukikuukautta edeltäneen työ-, virka- tai muun palvelussuhteen vakiintuneista ansioista yhteensä kahdentoista kuukauden ajalta maksuperusteisesti. Tukikauden aikana henkilön ansaitsema tulo otettaisiin huomioon aikuiskoulutustuen kanssa sinä kuukautena, jonka aikana tulo maksetaan. 
Lisäksi tehtäisiin täsmentäviä muutoksia toimeenpanoa sekä yrittäjän aikuiskoulutustuen myöntämistä ja hakumenettelyä koskeviin säännöksiin. Opintotukilakiin ehdotetaan tehtäväksi täsmentäviä muutoksia. 
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 2020. 
 
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Yleistä
Valiokunta toteaa, että esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi soviteltua aikuiskoulutustukea ja aikuiskoulutustuen euromäärän laskemista koskevia säännöksiä työmarkkinakeskusjärjestöjen yksimielisen aloitteen perusteella. Lain tasolla säädettäisiin opintojen opinto- tai osaamispistemäärän suorittamista koskevista vaatimuksista. Samalla uudistettaisiin opintovaatimusta niin, että kokoaikaisia opintoja ja työn ohessa tehtäviä opintoja koskevat vaatimukset suoritetuista opinto- tai osaamispisteistä eroaisivat toisistaan. Täyden palkansaajan aikuiskoulutustuen määräytymisperusteisiin ehdotetaan lisäksi muutoksia, joilla pyritään varmistamaan, etteivät aikuiskoulutuksen etuusmenot ehdotuksen seurauksena kokonaisuutena kasva. 
Esityksen tavoitteena on kannustaa palkansaajia työuran aikaiseen osaamisen kehittämiseen ja ylläpitämiseen edistämällä palkansaajien mahdollisuutta samanaikaiseen opiskeluun ja työntekoon aikuiskoulutustuella sekä kannustaa myös matalasti koulutettuja tai matalapalkka-aloilla työskenteleviä työuran aikaiseen opiskelemiseen. Esityksellä kannustetaan työntekijöitä edistämään omaa osaamistaan ja edistetään etuuden nykyistä tasa-arvoisempaa ja vaikuttavampaa käyttöä. Esityksen tavoitteena on lisäksi edistää tulotietojärjestelmästä annetun lain mukaisen tulorekisterin käytettävyyttä aikuiskoulutustuen perusteena olevaa palkkaa ja määrää määriteltäessä. 
Hallituksen esitys liittyy myös opetus- ja kulttuuriministeriön syyskuussa 2019 asettamaan jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeeseen, joka päättyy 31.3.2023. Hankkeessa tarkastellaan jatkuvaa oppimista kokonaisuutena ja valmistellaan ehdotus jatkuvan oppimisen uudistukseksi. Hanketta ohjaa parlamentaarinen jatkuvan oppimisen ryhmä, jonka tulee laatia ehdotuksensa jatkuvan oppimisen uudistukseksi 31.12.2020 mennessä.  
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää työelämän jatkuva muutos huomioiden tärkeänä, että työikäisten palkansaajien mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen parannetaan. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina seuraavin huomautuksin. 
Aikuiskoulutustuen kohdentuminen
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että aikuisväestön osallistumisessa koulutukseen on saadun selvityksen mukaan toistuvasti havaittu Suomessa poikkeuksellisen suuret osallistumiserot sosioekonomisten ryhmien välillä. Vuoden 2018 tietojen perusteella lähes puolet tuen saajista on jo lähtökohtaisesti korkea-asteen tutkinnon suorittaneita ja lähes kolme neljäsosaa hankkii tuen avulla korkea-asteen koulutusta. Vähän koulutettuja ja muuttuvan yhteiskunnan vaatimuksiin nähden koulutusta eniten tarvitsevia aikuiskoulutustuki ei nykymuodossaan palvele optimaalisella tavalla. 
Valiokunta pitää hyvänä, että esityksellä pyritään parantamaan työikäisten palkansaajien mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen ja luomaan nykyistä paremmat mahdollisuudet työn ja opintojen yhteensovittamiseen. Tavoite luoda pienituloisille paremmat mahdollisuudet kohentaa työmarkkina-asemaansa kouluttautumalla ja hankkimalla lisää osaamista työn ohessa, jättäytymättä opiskelun vuoksi kokonaan pois työstä, on perusteltu. Jättäytyminen kokonaan pois työstä ja siirtyminen kokopäiväiseksi opiskelijaksi ei monelle ole taloudellisesti mahdollista, koska koulutuksenaikainen tuki ei riitä elinkustannuksiin. Toisaalta valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että täyden aikuiskoulutustuen määrän väheneminen vaikuttaa myös alimmissa tuloluokissa, jolloin se voi vaikuttaa negatiivisesti erityisesti vähän koulutettujen väestöryhmien jatkuvan oppimisen edistämiseen. 
Aikuiskoulutustuki vaikuttaa hallituksen esityksen mukaan kohdentuvan merkittävissä määrin jo valmiiksi korkeasti koulutetuille henkilöille, jotka tavoittelevat uuttaa korkea-asteen tutkintoa. Valiokunta katsookin, että erityisesti matalasti koulutettuja tai matalapalkka-aloilla työskenteleviä tulisi kannustaa työuran aikaiseen opiskelemiseen kehittämällä koulutusjärjestelmää siten, että tarjolla on nykyistä enemmän joustavia mahdollisuuksia työn ja opintojen yhteensovittamiseen. Lisäksi on kehitettävä palvelumuotoja, joissa painopisteenä ovat keskimääräistä vähemmän koulutusta saaneet. 
Valiokunta painottaa, että toimeentulon ohella on tärkeää kiinnittää huomiota kannusteisiin osallistua koulutuksiin, kuten vertaistukeen, mentorointiin sekä opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen, jotta oppimisesta tulisi kannustavaa. On tärkeää, että myös lisäkoulutukseen vähiten motivoituneille henkilöille pyritään tarjoamaan matalan kynnyksen joustavia koulutuspalveluja, joilla osaamistasoa voidaan korottaa ja kouluttautumisen eriytymistä vähentää. 
Aikuiskoulutustuen määrä ja edellytykset
Hallituksen esityksessä aikuiskoulutustuen määräytymiseen esitetään muutoksia sekä sovitellun että täyden etuuden osalta. Esitetyt muutokset korottavat aikuiskoulutustukea erityisesti niillä tuensaajilla, jotka eivät merkittävästi vähennä työntekoa. Aikuiskoulutustukea myönnettäisiin opintoihin, jotka ovat laajuudeltaan yhteensä vähintään neljä opinto- tai osaamispistettä. Aikuiskoulutustuki edellyttäisi vähintään neljän opinto- tai osaamispisteen suorittamista tukikuukautta kohti, kun aikuiskoulutustuella korvattava ansion alenema on yli 50 prosenttia. Jos ansio alenisi enintään 50 prosenttia, aikuiskoulutustukea maksettaisiin, jos henkilö suorittaisi vähintään kaksi opinto- tai osaamispistettä tukikuukautta kohti. Kuten nykyisinkin, suoritusten määrä tutkittaisiin koko tukikauden keskiarvon perusteella. Kun aikuiskoulutustuella korvattaisiin yli 50 prosentin ansioalenemaa, tukikuukausi kuluttaisi yhden täyden kuukauden aikuiskoulutustuen enimmäisajasta, ja jos korvattava ansioalenema olisi enintään 50 prosenttia, tukikuukausi kuluttaisi puoli kuukautta enimmäisajasta. 
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää esitettyjä muutoksia kannatettavina osa-aikaisen työnteon ja opiskelun yhdistämisen näkökulmasta. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että aikuiskoulutustuki supistuu esityksen mukaan kuukausitasolla keskimäärin 78 euroa nykyisiin etuudensaajiin verrattuna. Nykyisistä etuudensaajista 57 prosentilla tuki supistuu alle 100 euroa kuukaudessa ja vajaalla 40 prosentilla tuki supistuu yli 100 eurolla kuukaudessa. Aikuiskoulutustuki kasvaa esityksen mukaan vain vajaalla kolmella prosentilla nykyisistä etuudensaajista. 
Valiokunta toteaa, että uudistus todennäköisesti heikentää mahdollisuuksia täysipäiväiseen opiskeluun aikuiskoulutustuella. Tämän takia on tärkeää, että uudistuksen vaikutuksia sekä kokopäiväiseen että osa-aikaiseen opiskeluun seurataan tarkasti, jotta voidaan arvioida toteutuvatko esityksen tavoitteet etuuden nykyistä tasa-arvoisemmasta ja vaikuttavammasta käytöstä. Valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto toimittaa valiokunnalle selvityksen uudistuksen vaikutuksista 31.12.2021 mennessä. (Valiokunnan lausumaehdotus) 
Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että yhtenä aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytyksenä on, että henkilöllä on aikuiskoulutusetuuksista annetun lain 7 §:n mukaista työssäoloaikaa tukikuukauden alkamiseen mennessä vähintään kahdeksan vuotta. Työelämän muuttuessa jatkuvasti kiihtyvään tahtiin korostuu myös yksilön oman osaamisen kehittäminen entistä nopeampaan tahtiin. Tämä huomioiden valiokunta pitääkin perusteltuna, että säännöksessä tarkoitetun 8 vuoden työhistoriavaatimuksen tarkoituksenmukaisuutta tarkastellaan jatkossa. 
Muuta
Ehdotettujen muutosten taustalla on myös tarkoitus edistää tulotietojärjestelmästä annetun lain mukaisen tulorekisterin käytettävyyttä aikuiskoulutustuen maksamisessa, joka osaltaan mahdollistaisi byrokratian ja hallinnollisen taakan vähentämisen. Valiokunta painottaa, että tämän lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että järjestelmät luodaan sellaisiksi, että aikuiskoulutustuen hakeminen muuttuu myös hakijalle selkeämmäksi ja ennakoitavammaksi, mikä on tuen hakemista puntaroivalle henkilölle käytännössä erittäin tärkeä asia päätöksenteon kannalta. Valiokunta katsookin, että aikuiskoulutustukeen liittyviä sähköisiä tietojärjestelmiä tulee kehittää siten, että tuen hakija ja käyttäjä voi paremmin ennakoida toimeentuloaan.  
Yrittäjän aikuiskoulutustuen myöntämisperusteita muutettaisiin siten, että yrittäjän on suoritettava keskimäärin vähintään 3 opinto- tai osaamispistettä tukikuukautta kohden. Yrittäjän aikuiskoulutustuen hakemiseen ja myöntämiseen liittyvää menettelyä ei ole tarkoitus muuttaa nykyisestä. Yrittäjän aikuiskoulutustuki olisi vastaisuudessakin tuen perusosan suuruinen eli yrittäjä ei olisi oikeutettu ansiosidonnaiseen osaan palkansaajien tapaan. Jotta yrittäjä olisi oikeutettu tukeen, olisi hänen tukikuukauden aikaisten ansioiden nykyiseen tapaan vähennyttävä vähintään kolmasosalla verrattuna viimeiseen ennen opiskelun alkua toimitettuun vahvistettuun verotukseen. Yrittäjään ei sovellettaisi edellä kuvattua 50 prosentin sääntöä, jonka mukaan tuen enimmäisajasta kuluisi ainoastaan puoli kuukautta ansioaleneman ollessa enintään 50 prosenttia. Valiokunta pitää tärkeänä, että yrittäjien ja palkansaajien aseman lähentämistä harkitaan jatkossa siten, että yrittäjän aikuiskoulutustuki olisi ehdoiltaan ja hakuprosessiltaan lähempänä palkansaajan aikuiskoulutustukea. 
Valiokunta korostaa lopuksi, että uudistuksen täytäntöönpanoa ja vaikutuksia aikuiskoulutustuen käyttöön tulee seurata tarkasti. Lisäksi tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, miten Covid-19-pandemia vaikuttaa aikuiskoulutustuen käyttötarpeisiin. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 15/2020 vp sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen. 
Eduskunta hyväksyy yhden lausuman. (Valiokunnan lausumaehdotus) 
Valiokunnan lausumaehdotus
Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto toimittaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle selvityksen uudistuksen vaikutuksista 31.12.2021 mennessä. 
Helsingissä 14.5.2020 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Anna
Kontula
vas
varapuheenjohtaja
Katja
Taimela
sd
jäsen
Kim
Berg
sd
jäsen
Bella
Forsgrén
vihr
jäsen
Tuomas
Kettunen
kesk
jäsen
Rami
Lehto
ps
jäsen
Niina
Malm
sd
jäsen
Hanna-Leena
Mattila
kesk
jäsen
Anders
Norrback
r
jäsen
Ilmari
Nurminen
sd
jäsen
Arto
Satonen
kok
jäsen
Ruut
Sjöblom
kok
jäsen
Riikka
Slunga-Poutsalo
ps
jäsen
Sofia
Virta
vihr
varajäsen
Mikko
Lundén
ps
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
istuntoasiainneuvos
Miika
Suves
Viimeksi julkaistu 15.5.2020 11.06