Palkkaturvaa koskevat muutokset

Palkkaturvan lainsäädäntöön ehdotettujen muutosten tarkoituksena on poistaa lainsäädännön esteet kilpailukykysopimuksessa tarkoitettujen selviytymissopimusten tekemiselle. Selviytymissopimusten tavoitteena on mahdollistaa työsuhteen ehtojen määräaikainen heikentäminen yrityksen toimintaedellytysten ja työpaikkojen säilymisen turvaamiseksi. Selviytymissopimuksella voidaan sopia joidenkin palkkasaatavien, kuten lomarahan, eräpäivän siirtämisestä. Lainsäädännön muutokset tarvitaan kahdesta syystä. Ensinnäkin eräpäivän siirtoa koskevien sopimusten ei aina ole katsottu sitovan palkkaturvaviranomaista. Toiseksi ilman tarvittavia säännösmuutoksia palkkaturvaviranomainen saattaa pitää selviytymissopimusta osoituksena siitä, että työntekijät ovat tienneet työnantajansa maksuvaikeuksista ja siitä huolimatta jatkaneet työntekoaan, mikä on palkkaturvan epäämisen peruste. Työntekijöiden aseman turvaamiseksi säännöksiä ehdotetaan muutettavan siten, että selviytymissopimuksia ei arvioida työntekijän vahingoksi palkkaturvaa koskevia päätöksiä tehtäessä ja että työnantajan ja työntekijän sopimus saatavan eräpäivän siirtämisestä sitoo myös palkkaturvaviranomaista. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää ehdotuksia tarpeellisina. 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että ehdotettujen muutosten myötä palkkaturvan hakemisen ja myöntämisen edellytyksiin tulee tiukkoja muoto- ja määräaikavaatimuksia. Eräpäivän siirto sitoo palkkaturvaviranomaista, jos se on tehty ennen saatavan erääntymistä ja oikeudellisesti pätevällä tavalla. Jos eräpäivän siirrosta on sovittu pakottavan lainsäädännön tai työehtosopimuksen vastaisesti, sopimus on mitätön eikä se sido palkkaturvaviranomaista. Saatavan eräpäivän siirto voidaan tehdä vapaamuotoisesti, mutta palkkaturvan määräajan kannalta on välttämätöntä edellyttää kirjallista muotoa tai eräpäivän siirron muuta luotettavaa todentamista. Valiokunta korostaa, että palkkaturvan hakemiseen ja myöntämiseen liittyvistä vaatimuksista tulee tiedottaa tehokkaasti sekä työnantajille että työntekijöille, jotta vältetään tilanteet, joissa palkkaturva jää muotoseikkojen vuoksi saamatta. 

Valiokunta toteaa, että selviytymissopimusten sisällöistä ei vielä ole tietoa saatavilla. Niitä tulevat todennäköisesti tekemään erilaiset yritykset, ja ne tulevat olemaan sisällöiltään erilaisia.  

Hallituksen esityksessä on käsitelty ainoastaan kilpailukykysopimuksen tarkoittamia selviytymissopimuksia. Valiokunta toteaa, että Suomessa on paljon työnantajayrityksiä, jotka toimivat työehtosopimusten ulkopuolella. Mahdollista on, että myös näissä yrityksissä tehdään sisällöltään ja tarkoitukseltaan samanlaisia selviytymissopimuksia. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että nyt käsiteltävänä oleva selviytymissopimuksiin liittyvä lainmuutos koskee myös työehtosopimusten ulkopuolella olevia yrityksiä. 

Viranomaistietojen hyödyntäminen palkkaturvassa

Hallituksen esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutokset, joiden perusteella palkkaturvaviranomaisella on oikeus saada Harmaan talouden selvitysyksikön laatimia velvoitteidenhoitoselvityksiä. Sen tarkoitus on vähentää palkkaturvaviranomaisen hallinnollista työtä ja parantaa mahdollisuutta selvittää palkkaturvaan liittyviä epäselvyyksiä ja torjua harmaata taloutta. Valiokunta pitää ehdotusta tarpeellisena. 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muutosehdotuksessa ei ole otettu huomioon viimeisintä lain 6 §:ään tehtyä muutosta.