Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana toimi kertomusvuonna 2019 Ruotsi. Ruotsin puheenjohtajuuskauden ohjelman otsikko oli "Pohjoismaiden arki — demokratiaa ja kansalaisten tukea". Ruotsi pyrki kaudellaan kiinnittämään erityistä huomiota demokratian merkitykseen Pohjoismaiden hyvinvoinnille. Ruotsin puheenjohtajuusohjelma toi esiin myös sen, että Pohjoismaiden ainutlaatuisen yhteistyön perustana on laaja tuki kansalaisten keskuudessa. Kertomusvuonna satavuotisjuhlaansa viettivät myös kansalliset Norden-yhdistykset. Muut teemat Ruotsin puheenjohtajakauden ohjelmassa olivat tasa-arvo, digitalisaatio, rajaesteet sekä ilmasto.
Ulkoasiainvaliokunta pitää myönteisenä, että viime vuosien tapaan laajan turvallisuuskäsitteen mukainen turvallisuuspolitiikka oli myös kertomusvuonna esillä Pohjoismaiden neuvoston toiminnassa. Erityisesti tämä näkyi neuvoston yhteiskuntaturvallisuusstrategian valmistelun ja hyväksymisen muodossa. Yhteiskuntaturvallisuusstrategia hyväksyttiin Pohjoismaiden neuvoston täysistunnossa lokakuussa 2019, jonka jälkeen se annettiin pohjoismaisille hallituksille. Strategia sisältää suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia yhteiskuntaturvallisuuden parantamiseksi.
Vuosikertomuksen mukaan keskeiset suositukset koskevat muun muassa yhteispohjoismaisen tilannekuvan kehittämistä sekä hybridi- ja kyberuhkien vastaisen työn parhaiden käytäntöjen vaihtamista Pohjoismaiden välillä samoin kuin poliisiyhteistyön vahvistamista kyberrikollisuuden torjunnassa. Ulkoasianvaliokunta pitää tärkeänä seurata suositusten toimeenpanoa ja pohjoismaisen turvallisuusyhteistyön edistämistä myös kuluvalla kaudella, mukaan lukien poliisi- ja muiden viranomaisten yhteistyötä ihmiskaupassa.
Pohjoismaiden hallitusten välisestä yhteistyöstä vastaavan ministerineuvoston puheenjohtajana toimi vuonna 2019 Islanti. Pääministerit sopivat pohjoismaisessa yhteistyössä keskityttävän jatkossa entistä enemmän ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen kysymyksiin. Islannin puheenjohtajuuskaudella neuvosto hyväksyi uuden vision, jonka tavoitteena on tehdä Pohjolasta maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Vision kolme painopistealuetta ovat vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola.
Rajaesteyhteistyöhön liittyen ulkoasiainvaliokunta toistaa pitkäaikaisen kantansa rajaesteiden purkamisen tärkeydestä Pohjoismaiden välillä. Jotta Pohjoismaista voisi todella tulla maailman integroitunein alue, tulee liikkuvuutta parantaa ja rajaesteitä purkaa entisestään. Kertomusvuonna 2019 rajaestetyössä priorisoitiin sellaisia esteitä, jotka haittaavat elinkeinoelämää ja muussa kuin kotimaassaan työskenteleviä kansalaisia. Valiokunta korostaa rajaesteiden purkamisen ohella niiden ennaltaehkäisyn tärkeyttä uutta lainsäädäntöä luotaessa. Ylipäänsä valiokunta peräänkuuluttaa kaiken lainsäädännön harmonisointipyrkimyksiä erityisesti Ruotsin kanssa uutta lainsäädäntöä valmisteltaessa. Tämä edellyttää läheistä ja pragmaattista jokapäiväistä yhteistyötä sekä virkamiesten että poliitikkojen taholta pohjoismaisten kollegojen suuntaan. Myös monilla ulkopolitiikan sektoreilla, kuten rauhanvälitys ja kehitysyhteistyö, läheisellä Pohjoismaisella yhteistyöllä voidaan merkittävästi kasvattaa toiminnan vaikuttavuutta.
Sekä rajaesteyhteistyöhön että laajemmin pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyen ulkoasiainvaliokunta peräänkuuluttaa nykyistä laajemmin eduskunnan sitouttamista pohjoismaiseen yhteistyöhön. Valiokunta pitää myönteisenä, että kertomusvuonna sekä liikenne- ja viestintävaliokunta että tulevaisuusvaliokunta käsittelivät pohjoismaisen yhteistyön kysymyksiä yhdessä Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanssa. Tällaista yhteistyötä on jatkossa syytä laajentaa ja lisätä.
Pohjoismaiden EU-yhteistyön tiivistämiseksi vuosikertomuksessa todetaan Pohjoismaiden neuvoston perustaneen EU-toimiston Brysseliin. Tämän rinnalla ulkoasiainvaliokunta painottaa pohjoismaisten parlamenttien EU-valiokuntien keskinäisen yhteydenpidon vahvistamista ja tiivistämistä. Tämä on tärkeää paremman käsityksen ja yleiskuvan saamiseksi kunkin maan EU-kannoista ja tuen hakemiseksi riittävän ajoissa muilta mailta omille kannoille. EU-yhteistyöhön liittyen ulkoasiainvaliokunta nostaa esiin lisäksi EU:n Pohjoisen ulottuvuuden politiikan ja painottaa muiden Pohjoismaiden sitouttamisen tärkeyttä siihen myös Pohjoismaiden neuvoston toiminnan kautta.
Pohjoismaiden puolustuspoliittista yhteistyötä käsiteltiin kertomusvuonna erityisesti Nordefco-kontekstissa. Ruotsi toimi vuonna 2019 myös Nordefcon puheenjohtajana ja järjesti tässä roolissa puolustuspoliittista yhteistyötä käsittelevän istunnon Pohjoismaiden neuvoston ja kansallisten parlamenttien puolustusvaliokuntien puheenjohtajistojen sekä puolustusministereiden kesken. Vuosikertomuksen mukaan keskusteluissa oli noussut esiin parlamentaarikoiden toive puolustuspolitiikan parlamentaarisen ulottuvuuden, mukaan lukien Nordefco-yhteistyön, vahvistamisesta. Ulkoasiainvaliokunta pitää myönteisenä parlamentaarikoiden osoittamaa kiinnostusta turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä kohtaan ja pitää tärkeänä, että Suomi omalla toiminnallaan pyrkii etsimään tapoja tähän vastaamiseksi.
Pohjoismaiden neuvoston kansainvälisen toiminnan osalta ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä, että neuvosto jatkaa yhteistyötään Baltian maiden kanssa, samoin kuin Barents-, Itämeri- sekä Arktisen alueen yhteistyöfoorumeiden kanssa. Itämeri-yhteistyöhön liittyen valiokunta korostaa Itämeren parlamentaarikkokonferenssin (BSPC) merkitystä alueen toimijat yhteenkokoavana foorumina. Foorumin puitteissa tehdään tärkeää työtä muun muassa biodiversiteetin suojeluun liittyvissä kysymyksissä. Kertomusvuonna myös merenpohjan puhdistaminen räjähtämättömistä ammuksista ja sotilastarvikkeista Itämerellä oli keskeisesti esillä.
Pohjoismaiden ja Venäjän välisissä suhteissa ei toimintakertomuksessa todetun mukaisesti tapahtunut kertomusvuonna suuria muutoksia. Yhteistyötä ei edelleenkään voitu tehdä normaaliin tapaan, mutta dialogin edistämiseksi Pohjoismaiden neuvosto on tavannut venäläisiä parlamentaarikkoja ja jatkanut vuoropuhelua muun muassa Itämeri-yhteistyön ja Arktisen alueen kysymysten merkeissä. Venäläisille parlamentaarikoille on myös järjestetty opintomatkoja niin Suomeen kuin muihin Pohjoismaihin kertomusvuoden aikana.
Venäjä-yhteistyön lisäksi ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä, että Pohjoismaiden neuvosto jatkaa työtä Valko-Venäjän demokratiakehityksen tukemiseksi. Kertomusvuonna järjestetyssä Valko-Venäjä kokouksessa pääaiheena oli lehdistönvapauden huono tilanne maassa. Myös Baltian maat osallistuivat tähän kokoukseen.
Valiokunta kiinnittää huomion Suomen lähestyvään Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuteen (v. 2021) ja korostaa sen hyvän valmistelun ja hoitamisen sekä riittävän resursoinnin tärkeyttä puheenjohtajuuskauden tarjoamien vaikutusmahdollisuuksien maksimoimiseksi.