Viimeksi julkaistu 8.5.2021 13.52

Valiokunnan mietintö UaVM 4/2020 vp K 8/2020 vp Ulkoasiainvaliokunta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2019

JOHDANTO

Vireilletulo

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2019 (K 8/2020 vp): Asia on saapunut ulkoasiainvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • puheenjohtaja Vilhelm Junnila 
    ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta
  • kansainvälisten asiain neuvos, valtuuskunnan sihteeri Gunilla Carlander 

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ on alueellinen turvallisuusjärjestö, johon kuuluu 57 osallistujavaltiota. Järjestöllä on lisäksi 11 kumppanimaata Välimeren ja Aasian alueelta. ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen tavoitteena on edistää ETYJ:n jäsenvaltioiden parlamenttien välistä vuoropuhelua. Yleiskokous keskustelee ja ottaa kantaa ETYJ:n alueella esiintyviin kiistoihin ja jäsenvelvoitteiden noudattamiseen liittyviin kysymyksiin. 

Jännittynyt kansainvälispoliittinen tilanne heijastui kertomusvuonna ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaan. Keskustelun ja vastakkainasettelun keskiössä olivat konfliktit Ukrainassa, Vuoristo-Karabahissa sekä Abhasian ja Etelä-Ossetian tilanne. Yleiskokouksen täysistunnon loppuasiakirjasta ei saavutettu kertomusvuonna yksimielisyyttä. 

Täysistunto ja siellä käydyt keskustelut antavat kuitenkin kapean kuvan ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnan kokonaisuudesta. Vuoropuhelua käydään myös monissa vapaamuotoisissa kokoonpanoissa sekä alueellisissa verkostoissa. Kertomusvuonna yleiskokouksen syysistunto järjestettiin lisäksi ensi kertaa yleiskokouksen demokratiakumppanimaassa Marokossa. Teemakonferenssin aiheena oli Pohjois-Afrikan turvallisuustilanne. 

Lisäksi, kuten toimintakertomuksesta käy ilmi, on vaalitarkkailun merkitys kasvanut tärkeäksi osaksi yleiskokouksen toimintaa. Kertomusvuonna yleiskokous tarkkaili vaaleja kuudessa maassa, yhteistyössä ODIHRin (ETYJ:n demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto) sekä muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa.  

Ulkoasiainvaliokunta pitää yleiskokouksen tekemää vaalitarkkailutyötä tärkeänä ja pitää hyvänä sitä, että Suomen valtuuskunta on osallistunut aktiivisesti vaalitarkkailumissioihin ja vaalitarkkailutyön kehittämiseen ja seurantaan. Kertomusvuonna edustaja Kanerva toimi tarkkailijavaltuuskuntien vetäjänä Ukrainan presidentinvaaleissa maaliskuussa ja ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa heinäkuussa. Valtuuskunnan jäseniä toimi tarkkailijoina vaaleissa Ukrainassa, Pohjois-Makedoniassa, Uzbekistanissa ja Valko-Venäjällä. 

Toimintakertomuksesta käy ilmi, että Suomen valtuuskunta on saanut useita luottamustehtäviä hoitaakseen. Edustaja Kanervan työ yleiskokouksen rauhanvälityksen erityisedustajana jatkui kertomusvuoden ajan. Ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä Suomen valtuuskunnan aktiivista työtä rauhanvälityksen saralla ja toteaa rauhanvälityksen merkityksen ylipäätään kasvaneen Suomen ulkopolitiikan yhtenä painopistealueena. Valiokunta pitää merkittävänä myös sitä, että edustaja Kauma nimitettiin kertomusvuonna yleiskokouksen kansalaisjärjestösuhteinen erityisedustajaksi ja terrorisminvastaisen ad hoc -komitean jäseneksi. Suomen delegaation hoitaakseen saamat tehtävät ovat keskeinen vaikuttamiskeino yleiskokouksen työhön ja toimivat Suomen delegaation yleiskokoustyön perusteltuina painopistealueina sopien samalla hyvin Suomen ulkopoliittiseen profiiliin. 

Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että covid-19-pandemia on estänyt yleiskokouksen virallisten kokousten järjestämisen maaliskuusta 2020 lähtien ja muutoinkin vaikeuttanut yleiskokouksen toimintaa. Yleiskokouksen täysistunto ja komiteakokoukset on korvattu epävirallisilla verkkoseminaareilla. Valiokunta painottaa, että nykyisessä kansainvälispoliittisessa tilanteessa ETYJ:n ja sen yleiskokouksen työlle on erityisesti tarvetta. Valiokunta tukee Suomen delegaation työtä yleiskokouksen toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi esimerkiksi etsimällä sähköisen äänestämisen ratkaisuja. On tärkeää, että yleiskokous pystyisi jatkamaan niin poliittista dialogia kuin esimerkiksi vaalitarkkailutehtäviäkin. 

ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen ja Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnassa on selkeä sisällöllinen kosketuspinta. Ulkoasiainvaliokunta pitää myönteisenä pyrkimyksiä tiivistää yhteistyötä ja vuoropuhelua Suomen valtuuskuntien kesken tämän kosketuspinnan hyödyntämiseksi ja toiminnan sekä kannanottojen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.  

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Ulkoasiainvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen K 8/2020 vp johdosta. 

Valiokunnan kannanottoehdotus

Eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. 
Helsingissä 19.11.2020 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Mika Niikko ps 
 
jäsen 
Paavo Arhinmäki vas 
 
jäsen 
Eva Biaudet 
 
jäsen 
Inka Hopsu vihr 
 
jäsen 
Saara Hyrkkö vihr 
 
jäsen 
Kimmo Kiljunen sd 
 
jäsen 
Johannes Koskinen sd 
 
jäsen Katri Kulmuni kesk 
 
jäsen 
Jaana Pelkonen kok 
 
jäsen 
Kristiina Salonen sd 
 
jäsen 
Mikko Savola kesk 
 
jäsen 
Ville Tavio ps 
 
varajäsen 
Ilkka Kanerva kok 
 
varajäsen Elina Lepomäki kok 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Jonna Laurmaa