Siirry sisältöön

VaVM 10/2019 vp

Viimeksi julkaistu 21.11.2019 13.12

Valiokunnan mietintö VaVM 10/2019 vp HE 27/2019 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain 1 §:n ja liitteen, alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta

Valtiovarainvaliokunta

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain 1 §:n ja liitteen, alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 27/2019 vp): Asia on saapunut valtiovarainvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Eduskunta-aloite

Esityksen yhteydessä valiokunta on käsitellyt seuraavan aloitteen: 

Toimenpidealoite
 TPA 26/2019 vp 
PäiviRäsänenkdym.
Toimenpidealoite lisätylle sokerille tulevan terveysperusteisen veron käyttöönottamisesta

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa. 

Asiantuntijat

Verojaosto on kuullut: 

  • neuvotteleva virkamiesPiaKivimies
    valtiovarainministeriö
  • johtava asiantuntijaNiinaPuolusmäki
    työ- ja elinkeinoministeriö
  • neuvotteleva virkamiesSirpaSarlio
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • tulliylitarkastajaJuhaVilkko
    Tulli
  • neuvottelukunnan jäsenMinnaHuttunen
    Valtion ravitsemusneuvottelukunta
  • johtajaHeliTammivuori
    Elintarviketeollisuusliitto ry
  • toiminnanjohtajaMiikaIlomäki
    Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ry
  • toimitusjohtajaRiikkaPakarinen
    Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry
  • kaupallinen johtajaTorstiHurmerinta
    Eckes-Granini Finland Oy
  • toimitusjohtajaMikkoRoberts
    Roberts Oy
  • viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden päällikköThéaNatri
    Coca-Cola Finland Oy
  • professoriMikaelFogelholm
    Helsingin yliopisto
  • asiantuntijaPekkaPuska

Verojaosto on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • Ahvenanmaan maakunnan hallitus
  • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
  • Elintarviketeollisuusliitto ry
  • Veronmaksajain Keskusliitto ry
  • Grannas Äppel

Verojaosto on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 

  • Verohallinto
  • professoriHannuSaarijärvi
    Tampereen yliopisto

HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITE

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi virvoitusjuomaverosta annettua lakia siten, että virvoitusjuomien valmisteveroa korotettaisiin. Veronkorotus kohdistettaisiin kaikkiin virvoitusjuomiin, mutta kuitenkin siten, että korotus painottuisi sokeripitoisiin juomiin. Yli 0,5 prosenttia sokeria sisältävien virvoitusjuomien valmistevero korotettaisiin 27 sentistä 32 senttiin litralta valmista juomaa. Muiden virvoitusjuomien valmistevero nousisi 12 sentistä 13 senttiin litralta. Sokeripitoisten juomajauheiden vero korotettaisiin 172 sentistä 204 senttiin kilogrammalta, ja muiden juomajauheiden vero 104 sentistä 113 senttiin. 

Lisäksi ehdotetaan, että virvoitusjuomien verosta vapautetun pientuotannon raja nostettaisiin nykyisestä 50 000 litrasta 70 000 litraan. Eräiden juomapakkausten valmisteverosta annettua lakia muutettaisiin vastaavasti. 

Virvoitusjuomien valmisteveron korotukseen liittyen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annettua lakia siten, että tietyistä vain vähän alkoholia sisältävistä juomista kannettavan veron määrä korotettaisiin 32 senttiin litralta tai 11,40 senttiin senttilitralta etyylialkoholia. 

Veronkorotuksen seurauksena sokeripitoisten virvoitusjuomien vähittäismyyntihinnat nousisivat arviolta keskimäärin noin kolme prosenttia ja muiden virvoitusjuomien vähittäismyyntihinnat noin prosentin. 

Ehdotettu veronkorotus kasvattaisi virvoitusjuomaveron tuottoa noin 25 miljoonaa euroa vuodessa. 

Esitys liittyy valtion vuoden 2020 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2020. 

Toimenpidealoite

Toimenpidealoitteessa TPA 26/2019 vp ehdotetaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lisätylle sokerille tulevan terveysperusteisen veron käyttöönottamiseksi vuoden 2020 alusta. 

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina. 

Taustaa

Esitys on osa pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman mukaisista veronkorotuksista, joiden tarkoituksena on terveyden edistäminen. Esityksen tavoitteena on myös virvoitusjuomien pientuotannon tukeminen ja verotulojen lisääminen. Esityksen arvioidaan lisäävän valtion verotuloja nykyisestä noin 25 milj. euroa vuodessa, jolloin virvoitusjuomien vuotuinen valmisteverotuotto nousisi noin 206 milj. euroon. 

Veron tavoitteet

Virvoitusjuomaveron ensisijainen tarkoitus on fiskaalinen, vaikka verolla tavoitellaan myös kulutuksen ohjautumista sokeripitoisista juomista sokerittomiin juomiin. Veron määrä on porrastettu siten, että yli 0,5 prosenttia sokeria sisältävän juoman vero on korkeampi kuin vastaavan sokerittoman juoman. Tämän vero-ohjauksen voimistamiseksi esityksessä on päädytty ehdottamaan veronkorotuksen painottamista sokeripitoisiin juomiin. Virvoitusjuomaveron korotus nostaisi veron piiriin kuuluvien juomien hintaa ja vähentäisi näin niiden kulutusta. Valiokunta pitää valittua mallia perusteltuna, sillä sokeroituja virvoitusjuomia on pidetty yhtenä merkittävänä sokerinsaannin lähteenä. Runsaalla sokerin käytöllä on puolestaan osoitettu olevan yhteys lihavuuteen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä tyypin 2 diabetekseen. 

Pientuotantoraja

Virvoitusjuomien pientuotannon verovapauden tarkoituksena on vähentää pienten valmistajien ja viranomaisten hallinnollista työmäärää tilanteissa, joissa se muodostuisi kohtuuttoman suureksi verrattuna kannetun veron määrään. Hallinnollisen työn ja verokertymän epäsuhta koskee erityisesti sivutoimisia ja osa-aikaisia pientuottajia. Näitä ovat erityisesti mehuja maatalouden sivuelinkeinona valmistavat tilat sekä viinitilat ja pitopalveluyritykset. 50 000 litran vuosituotannon rajan on arvioitu rajaavan veron ulkopuolelle suuren osan sivuelinkeinona harjoitettavasta pienvalmistuksesta. 

Esityksessä ehdotetaan pientuotantorajan nostamista hallitusohjelman kirjausten mukaisesti 50 000 litrasta 70 000 litraan. Vastaava korotus tehtäisiin juomapakkausverolain pientuotantoa koskevaan säännökseen. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty erisuuntaisia näkemyksiä pientuotantorajan korotukseen. Osa asiantuntijoista suhtautuu tältä osin esitykseen kielteisesti. Osa asiantuntijoista puoltaa rajan nostamista, ja osa asiantuntijoista ehdottaa esitettyä suurempaa korotusta. 

Valiokunta puoltaa esityksen mukaista korotusta ja pitää sitä perusteltuna. Pientuotantorajan arvioinnissa on otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT, valtiontukimääräykset, sillä kansallisten verojen on oltava yhteensopivia SEUT:n valtiontukimääräysten kanssa. 

Pientuotannon verovapaus on lähtökohtaisesti EU-lainsäädännön mukaista valtiontukea. Koska tuki kuitenkin on vähäistä, siihen voidaan soveltaa de minimis -asetusta. Verovapaus on de minimis -asetuksen mukaista hyväksyttävää vähämerkityksistä tukea, jos valmistajan kaikki asetuksen puitteissa saamat tuet yhteensä eivät ylitä 200 000 euroa kolmen kalenterivuoden aikana. 

Hallituksen esityksessä uudeksi  pientuotantorajaksi  on  huomioitu  edellä  mainitun de minimis -asetuksen vähämerkityksisen tuen määrälle asettamat rajat. Esitetyllä 70 000 litran tuotantomäärällä tuen määrä kolmen vuoden aikana jää alle asetuksessa tarkoitettua vähämerkityksisen tuen määrää. Tukilaskemassa on otettu huomioon virvoitusjuomavero sokeripitoisten juomien verotason mukaisena ja voimassa oleva juomapakkausvero. Esimerkiksi 100 000 litran tuotantoraja tarkoittaisi sitä, että tukeen ei voitaisi soveltaa de minimis -asetusta, vaan sille tulisi hakea komission hyväksyntä valtiontukimenettelyssä. Edellä mainitut seikat huomioiden valiokunta pitää esitettyä pientuotantorajan korotusta perusteltuna ja kannatettavana. 

Ruokaympäristön osatekijät ja ohjauskeinot

Terveellisellä ravitsemuksella on keskeinen kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen merkitys. Epäterveellisestä ravitsemuksesta ja muista terveydelle epäedullisista elintavoista aiheutuvat kustannukset ovat merkittäviä sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. Terveyden lisäksi väestön ruokatottumuksilla on laajat ympäristövaikutukset. 

Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteuttavan tutkimushankkeen tavoitteena oli määritellä terveellisiä ruokavalintoja edistävä ruokaympäristö ja tunnistaa, miten kuluttajia voidaan ohjata terveellisempiin ruokavalintoihin. Tutkimushankkeessa tunnistettiin ja kuvattiin vaikuttavuudeltaan keskeisiä taloudellisia sekä muita ohjauskeinoja. Hanke julkaisi loppuraportin 16.8.2019.Ruokaympäristön osatekijät ja ohjauskeinot, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:51 

Tutkimushakkeessa saatiin aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella varovaista näyttöä siitä, että hintaohjauksella, kuten veroilla ja tukipalkkioilla, voidaan edistää terveellisempiä ruokavalintoja. Vaikutus korostui erityisesti alemmissa sosioekonomisissa väestöryhmissä, joissa mm. informaation lisäykseen pohjaavien ohjauskeinojen vaikuttavuus on usein heikompi. Suositeltavia muita kuin taloudellisia ohjauskeinoja suomalaisessa ruokaympäristössä ovat tutkimushankkeen perusteella standardit ja säädökset, informatiivisten ravintosisältömerkintöjen kehittäminen ja laajempi käyttöönotto sekä erilaisten ruokapalvelujen ja joukkoruokailun saatavuuden parantaminen. Tutkimushankkeen tulokset korostavat kuitenkin eri ohjauskeinojen yhtäaikaista käyttöä ja seurantaa. 

Veron rajaus

Virvoitusjuomaveron piirin kuuluvat tuotteet on rajattu Euroopan yhteisön yhdistetyn nimikkeistön, jäljempänä tullitariffi, perusteella. Virvoitusjuomaveroa kannetaan lain perusteella laajasti tullitariffin nimikeryhmään 22 ja nimikkeisiin 2009, 2106, 3302 ja 3824 kuuluvista alkoholittomista tai vain vähän alkoholia sisältävistä juomista tai sellaisten valmistukseen käytettävistä tuotteista. Näitä ovat muun muassa limonadit, kivennäisvedet, sellaisenaan nautittavat mehut, proteiinijuomat, maustetut maidot ja mehujenvalmistamiseen käytettävät tiivisteet. 

Verollisten tuotteiden lajittelu perustuu objektiivisiin kriteereihin, ja verotukseen liittyviä tulkintoja voidaan pitää vakiintuneina, vaikka yksittäisiä tulkintatilanteita voisi esiintyä. Veron fiskaalisesta luonteesta johtuen veronalaisten juomien piiri on haluttu pitää mahdollisimman laajana. Laajaa veropohjaa voidaan perustella myös sillä, että se vähentää tulkintatilanteita veron piiriin kuuluvien ja sen ulkopuolelle jäävien tuotteiden väliltä. 

Laajaa veropohjaa puoltavat myös SEUT:n valtiontukimääräykset. Verojärjestelmän tulee olla sellainen, ettei kenenkään voida katsoa saavan perusteetonta kilpailuetua esimerkiksi verovapautuksen tai veron soveltamisalan ulkopuolelle jättämisen vuoksi. Valiokunta yhtyy näihin näkemyksiin ja pitää lähtökohtaisesti laajaa veropohjaa perusteltuna ja oikeansuuntaisena. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin noussut esille huoli siitä, että virvoitusjuomien valmisteveron piiriin kuuluu myös sellaisia juomia, joilla ei voida katsoa olevan haitallisia terveysvaikutuksia. Valiokunta pitää tätä erittäin ongelmallisena. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus kiirehtii hallitusohjelmassa mainittua selvitystä marja- ja hedelmämehujen rajaamiseksi pois veron piiristä. Selvityksen tärkeys korostuu, kun otetaan huomioon asiantuntijakuulemisessa esitetyn tutkimushankkeen tulokset. Tutkimuksen mukaan verojen ja tukipalkkioiden kautta voidaan vaikuttaa ruoan kulutukseen ja ruokavalintoihin. Samassa yhteydessä tulisi valiokunnan mielestä selvittää hallitusohjelman mukaisesti terveyttä edistävän veron käyttöönotto. Hallitusohjelman mukaan hallitus selvittää mahdollisuuden ottaa käyttöön kansanterveyttä edistävä vero, joka kohdistuisi esimerkiksi sokeriin. 

Eduskunta-aloite

Valiokunta ehdottaa, että esityksen yhteydessä käsiteltävä toimenpidealoite hylätään. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Valtiovarainvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 27/2019 vp sisältyvät 1.—3. lakiehdotuksen. Eduskunta hylkää toimenpidealoitteen TPA 26/2019 vp. Eduskunta hyväksyy yhden lausuman. (Valiokunnan lausumaehdotus) 

Valiokunnan lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että valtiovarainministeriö tekee hallitusohjelmassa tarkoitetun selvityksen siitä, voidaanko virvoitusjuomaveron rakennetta muuttaa siten, että marja- ja hedelmämehut rajataan pois veron piiristä. Selvitys tulee toimittaa eduskunnalle kevätistuntokauden 2020 aikana. 
Helsingissä 19.11.2019 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja
JohannesKoskinensd
varapuheenjohtaja
AnttiRantakangaskesk
jäsen
AndersAdlercreutzr(osittain)
jäsen
TarjaFilatovsd
jäsen
SanniGrahn-Laasonenkok
jäsen
VilhelmJunnilaps
jäsen
EskoKivirantakesk
jäsen
JariKoskelaps
jäsen
ElinaLepomäkikok
jäsen
MarkusLohikesk
jäsen
PiaLohikoskivas
jäsen
RaimoPiirainensd
jäsen
SamiSaviops
jäsen
IirisSuomelavihr
jäsen
PiaViitanensd
varajäsen
EveliinaHeinäluomasd
varajäsen
ToimiKankaanniemips(osittain)
varajäsen
MerjaKyllönenvas
varajäsen
AnteroLaukkanenkd
varajäsen
JaniMäkeläps(osittain)
varajäsen
VeronicaRehn-Kivir(osittain)

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos
IlkkaLahti