Valiokunnan mietintö
VaVM
11
2015 vp
Valtiovarainvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi (HE 34/2015 vp): Asia on saapunut valtiovarainvaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty talousvaliokuntaan lausunnon antamista varten. 
Lausunto
Asiasta on annettu seuraava lausunto: 
talousvaliokunta
TaVL 12/2015 vp
Jaostovalmistelu
Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa. 
Asiantuntijat
Verojaosto on kuullut: 
lainsäädäntöneuvos
Leo
Parkkonen
valtiovarainministeriö
neuvotteleva virkamies
Markku
Kinnunen
työ- ja elinkeinoministeriö
tulliylitarkastaja
Kimmo
Lietkari
Tulli
veroasiantuntija
Mika
Jokinen
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
asiantuntija
Antti
Kohopää
Energiateollisuus ry
toimitusjohtaja
Pekka
Suomela
Kaivosteollisuus ry
energia-asiamies
Anssi
Kainulainen
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
toimitusjohtaja
Hannu
Kauppinen
Suomen Kaasuyhdistys ry
KTM, toiminnanjohtaja
Kaija
Savolainen
Suomen Omakotiliitto ry
pääekonomisti
Jukka
Kero
Suomen Kiinteistöliitto ry
veroasiantuntija
Satu
Grekin
Suomen Yrittäjät ry
ekonomisti
Leena
Savolainen
Veronmaksajain keskusliitto ry
toimitusjohtaja
Helena
Vänskä
Öljy- ja biopolttoaineala ry
toimitusjohtaja
Johanna
Lamminen
Gasum Oy
Verojaosto on saanut kirjallisen lausunnon: 
maa- ja metsätalousministeriö
ympäristöministeriö
Bioenergia ry
Koneyrittäjien liitto ry
Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys ry
Verojaosto on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 
Verohallinto
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia, sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia, nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta annettua lakia sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta annettua lakia. 
Nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia, sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia sekä kyseisten lakien muuttamisesta annettuja lakeja muutettaisiin siten, että lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveroa korotettaisiin. Kevyen ja raskaan polttoöljyn sekä kivihiilen, maakaasun ja nestekaasun hiilidioksidiveron laskentaperusteena oleva hiilidioksiditonnin arvo nostettaisiin nykyisestä 44 eurosta 54 euroon, mikä merkitsisi keskimäärin 14 prosentin suuruista korotusta kokonaisverotasoihin. 
Sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia muutettaisiin myös siten, että kaivostoiminnassa ja louhinnassa kulutettu sähkö siirrettäisiin korkeammin verotetusta sähköveroluokasta I takaisin alennettuun teollisuuden sähköveroluokkaan II. Kaivostoiminta palautettaisiin myös energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautukseen piiriin. Lisäksi lakiin tehtäisiin eräitä lakiteknisiä muutoksia. 
Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2016 alusta. Kaivostoiminnan osalta lakimuutos on kuitenkin tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2017 alusta. 
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.  
Ehdotetut veromuutokset
Esitys sisältää kaksi erityyppistä asiakokonaisuutta, jotka kummatkin perustuvat hallitusohjelmaan. Ensimmäinen niistä koskee lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveron korotusta ensi vuoden alusta ja toinen kaivostoimintaa ja louhintaa, jotka ehdotetaan palautettavaksi takaisin energiaverotukien piiriin. Tämä muutos tulisi voimaan kuitenkin vasta vuoden 2017 alusta. 
Lämmityspolttoaineiden veronkorotus tehdään ensisijaisesti fiskaalisista syistä nostamalla veron perusteena olevan hiilidioksiditonnin arvoa 44 eurosta 54 euroon tonnilta. Muutos lisäisi vuotuisia verotuottoja arviolta 85 milj. euroa. Koska se kasvattaisi samalla teollisuuden energiaverotukia noin 10 milj. euroa, muutoksen nettovaikutukseksi jäisi noin 75 milj. euroa vuodessaVeronkorotukset painottuvat esityksen toimialakohtaisen vaikutusarvion mukaan talokohtaiseen lämmitykseen (17 milj. euroa) ja kaukolämpösektoriin (22 milj. euroa) mutta jakautuvat muutoin melko tasaisesti teollisuuden (9 milj. euroa), rakennustoiminnan (9 milj. euroa) sekä maa- ja metsätalouden (10 milj. euroa) kesken. Liikenteen ja muiden kuin edellä olevien toimialojen työkoneiden osalta korostusten vaikutus on vähäisempi.
Kaivostoiminnan ja louhinnan veromuutokset keventäisivät puolestaan alan verorasitusta noin 27 milj. euroa vuositasolla. Tästä teollisuuden alemman sähköverokannan osuus on noin 21 milj. euroa ja energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksen osuus noin 6 milj. euroa. 
Esitys lisää siten vuotuisia verotuloja nettomääräisesti kaikkiaan noin 48 milj. euroa vuodesta 2018 lähtien. Ensi ja seuraavan vuoden tuottoarviot ovat tätä hieman suuremmat, koska muutokset tulevat voimaan eriaikaisesti ja koska energiaverojen palautukset maksetaan hakemuksesta jälkikäteen. 
Koska ehdotetut veromuutokset ovat erilaisia sekä perusteiltaan että vaikutuksiltaan, valiokunta käsittelee niitä seuraavassa vielä erikseen. 
Lämmityspolttoaineiden veronkorotus
Lämmityspolttoaineilla tarkoitetaan esityksessä lämmitykseen käytettäviä polttoaineita sekä voimalaitos- ja työkonepolttoaineita. Korotus kohdistuu edellä todetuin tavoin niiden hiilidioksidiveroon, joka määräytyy lähtökohtaisesti poltosta syntyvien hiilidioksidin ominaispäästöjen perusteella. Ympäristöperusteisen veromallin toinen komponentti, polttoaineen energiasisältöön perustuva energiasisältövero säilyisi sen sijaan ennallaan. Esitys siirtäisi siten lämmityspolttoaineiden verotuksen painopistettä ympäristövaikutusten kannalta suotuisaan suuntaan. 
Koska esitys on puhdas veronkorotusehdotus, se ei muuta lämmityspolttoaineiden verotuksen rakennetta miltään osin. Siten esimerkiksi bioperäisten nestemäisten lämmityspolttoaineiden hiilidioksidivero puolitettaisiin tai poistettaisiin kokonaan myös jatkossa, jos on kysymys kestävistä ensimmäisen tai toisen sukupolven biopolttoaineista. Vastaavasti yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon (CHP-tuotanto) hiilidioksidiveron puolitus sekä biokaasun ja biomassojen verottomuus säilyisivät ennallaan. 
Esityksessä on otettu huomioon lisäksi nestekaasua koskenut lainmuutos (378/2014)HE 350/2014 vp — VaVM 45/2014 vp, jolla nestekaasun verovapaus päättyy ensi vuoden alusta. Muutos toteutettiin vuosi sitten osana ympäristölle haitallisten verotukien karsintaa. Jatkossa nestekaasun vero määräytyy siis samoilla perusteilla kuin muilla fossiilisilla lämmityspolttoaineilla. 
Todettakoon myös, ettei esitys vaikuta turpeen verotukseen, koska turpeesta kannettava energiavero ei perustu turpeen energiasisältöön eikä polton hiilidioksidipäästöihin muiden energiatuotteiden tavoin. 
Valiokunta pitää ehdotettuja veronkorotuksia fiskaalisesti perusteltuina ja energiapolitiikan ympäristötavoitteiden kannalta myönteisinä. Ne kohdistuvat vahvimmin kivihiilen ja öljyn polttoon ja tukevat siten biomassan ja vähäpäästöisten lämmityspolttoaineiden käyttöä. Muutokset parantavat lisäksi hieman myös maakaasun ja turpeen kilpailuasemaa kivihiileen nähden. Ohjausvaikutuksen merkitys korostuu erityisesti päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla, kuten asumisessa, liikenteessä tai maataloudessa. 
Vaikutukset kansalaisten asumiskustannuksiin ovat myös yleisesti hallittavia, vaikkakin erot lämmitysmuodoittain ovat melko suuret. Korotukset lisäävät esimerkiksi öljylämmitteisten omakotitalojen lämmityskustannuksia keskimäärin 75 euroa vuodessa ja kaukolämmitteisten asuntojen menoja keskimäärin 20 euroa vuodessa, kun kaukolämpö on tuotettu kivihiilellä tai maakaasulla. Jos lämmitys perustuu taas puu- tai turvepohjaisiin polttoaineisiin, veronkorotukset eivät vaikuta asumismenoihin lainkaan. 
Arvioinnissa voidaan toisaalta ottaa myös huomioon, että työssäkäyvien ansiotulojen veronkevennykset kompensoivat muutosten vaikutuksiaEsitys on pohjimmiltaan regressiivinen mutta niin vähän, että muutos on lähellä nollaa. Määrälliset muutokset kohdistuvat toisaalta selvimmin ylimpiin tuloluokkiin, joihin kuuluvat asuvat yleensä keskimääräistä tilavammissa asunnoissa.. Hankalimmassa asemassa ovat omakotitaloissa yksin asuvat eläkeläiset, joilla asumismenojen kasvu suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin on suurin. 
Valiokunnalla ei ole muuta huomautettavaa ehdotetuista veronkorotuksista. Asian käsittelyn yhteydessä on kiinnitetty kuitenkin huomiota eräisiin yksittäisiin kysymyksiin. Valiokunta toteaa niiden osalta lyhyesti seuraavaa: 
CHP-tuotannon kilpailukyky.
Kuulemisessa on noussut esiin myös huoli CHP-tuotannon asemasta. Siihen on kiinnitetty huomiota myös talousvaliokunnan lausunnossa. Muutokset heikentävät yhteistuotannon kannattavuutta kivihiilen veronkorotuksen vuoksi tai siksi, että vaihtoehtoiset seospolttoaineet ovat hiiltä kalliimpia. Lisäksi kivihiilen korvaaminen edellyttäisi joissakin laitoksissa uusinvestointeja, jotka eivät ole kuitenkaan nykyisen alhaisen sähkön hinnan vuoksi kannattavia. Nämä tekijät vaikuttavat osaltaan siihen, että CHP-tuotannon sijaan saatetaan rakentaa vastaisuudessa erillisiä lämpövoimaloita. Sitä ei pidetä kuitenkaan toivottavana, koska yhteistuotantolaitokset ovat hyötysuhteeltaan parhaita energiantuotannossa. Lisäksi laitokset ovat tärkeitä sähköntuotannon varavoimana. 
Valiokunta kiinnittää huomiota edellä oleviin seikkoihin ja korostaa ennustettavan ja vakaan toimintaympäristön merkitystä energiainvestoinneille. Valtiovarainministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö teettävät parhaillaan selvitystä siitä, mitä vaikutuksia hallitusohjelmassa sovitulla CHP-tuotannon hiilidioksidiveron puolituksen poistolla (90 milj. euroa) on. Selvityksen on määrä valmistua ensi kevään kehysriiheen mennessä. Sen yhteydessä on suotavaa arvioida myös tässä esitettyjä näkökohtia. 
Työkonepolttoaineiden veronpalautusjärjestelmä.
Valiokunta ei pidä myöskään perusteltuna erillisen palautusjärjestelmän käyttöönottoa työkoneiden polttoaineiden verotuksessa. Tämän alan esittämän mallin tavoitteena on eriyttää työkoneiden käyttämän kevyen polttoöljyn verotaso lämmityspolttoaineista ja alentaa se EU:n minimitasolle 2,1 snt/l. Nyt molempiin käyttötarkoituksiin käytettäviä polttoaineita verotetaan samoilla perusteilla, ja esimerkiksi tässä esityksessä rikittömälle kevyelle polttoöljylle ehdotettu verotaso on 21,40 snt/l. 
Vastaavanlainen palautusjärjestelmä on käytössä jo maataloudessa, ja se on EU-oikeuden perusteella sinänsä mahdollinen. Muutos aiheuttaisi kuitenkin noin 150 milj. euron vuosittaisen lisämenon, kun työkoneiden käyttämän kevyen polttoöljyn kulutukseksi arvioidaan puolet vuosittaisesta kokonaiskulutuksesta noin 1 700 milj. litrasta. Lisäksi on huomattava, että työkoneissa käytettyyn polttoaineeseen kohdistuu jo nyt mittava verotuki, vuoden 2016 verotasolla laskettuna noin 480 milj. euroa vuodessaVerotuki on laskettu vertaamalla työkoneissa käytetyn polttoaineen verotasoa muiden moottoreissa käytettävien polttoaineiden, kuten moottoribensiinin tai dieselöljyn, verotasoon. Lähtökohtana on se, että kaikkia moottoreissa käytettyjä polttoaineita tulisi verottaa samoilla kriteereillä. — Vastaavalla tavalla laskettuna dieselöljyn saama, kuorma- ja linja-autoihin kohdistuva verotuki moottoribensiiniin verrattuna on nykyisin noin 460 milj. euroa.. Palautusjärjestelmän vaatima työmäärä olisi sekin suhteettoman suuri, jopa 100—200 htv palautukseen oikeutettujen suuren määrän vuoksi. 
Ehdotus ei ole toisaalta ajankohtainen myöskään siitä syystä, että niin raakaöljyn kuin öljytuotteiden maailmanmarkkinahinnat ovat alentuneet merkittävästi vuoden sisällä. Kevyen polttoöljyn käyttökustannukset ovat siten alentuneet nekin huomattavasti. Lopuksi on muistettava, että hallituksen tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta, edistää biopolttoaineiden käyttöä sekä vähentää öljyn tuontia ja kulutusta. Ehdotus ei olisi linjassa näiden tavoitteiden kanssa. 
Maatalouden energiaveron palautukset.
Veronkorotukset kasvattavat myös maatalouden vuotuista verorasitusta noin 10 milj. eurolla, koska hiilidioksidiveron osuus ei kuulu enää maatalouden energiaveropalautusten piiriin. Palautus koskee mm. maataloudessa käytettävää kevyttä ja raskasta polttoöljyä sekä biopolttoöljyä ja se määräytyy näiden polttoaineiden energiasisältöveron perusteella. 
Palautusjärjestelmän muutos on tullut voimaan vasta vuoden 2014 alusta, ja sen tarkoituksena oli ulottaa ympäristöperusteinen energiaverotus myös maatalouteen. Valiokunta on puoltanut sitä johdonmukaisesti eikä näe, että menettelyä tulisi muuttaa myöskään nyt. 
Kaivostoiminnan verotuet
Kaivostoiminta ja louhinta on siis päätetty palauttaa takaisin energiaverotukien piiriin vuoden 2017 alusta. Tältä osin palattaisiin siis ennen vuotta 2015 vallinneeseen tilanteeseen. 
Valiokunta puolsi vuosi sitten kaivosalan verotukien karsintaa koskenutta esitystä (HE 128/2014 vp ja HE 234/2014 vpVaVM 30/2014 vp), joka oli osa silloisen hallituksen pyrkimystä karsia ympäristölle haitallisia verotukia. Muutos oli myös linjassa energiaverotuksen yleisen ympäristöperusteisen kehittämislinjan kanssa, eritoten, kun kaivosala on päästökaupan ulkopuolella. 
Nyt käsiteltävä ehdotus perustuu suoraan hallitusohjelmaan. Se edistää kaivosalan investointi- ja toimintaedellytyksiä ja parantaa alan kilpailukykyä. Muutosta voidaan puoltaa näillä perusteilla.  
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Valtiovarainvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 34/2015 vp sisältyvät 1.—4. lakiehdotuksen. 
Helsingissä 27.11.2015 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Timo
Kalli
kesk
varapuheenjohtaja
Maria
Tolppanen
ps
jäsen
Touko
Aalto
vihr
(osittain)
jäsen
Timo
Heinonen
kok
jäsen
Eero
Heinäluoma
sd
(osittain)
jäsen
Susanna
Huovinen
sd
(osittain)
jäsen
Kalle
Jokinen
kok
jäsen
Kauko
Juhantalo
kesk
jäsen
Toimi
Kankaanniemi
ps
jäsen
Krista
Kiuru
sd
jäsen
Elina
Lepomäki
kok
jäsen
Mika
Lintilä
kesk
jäsen
Antti
Rantakangas
kesk
jäsen
Markku
Rossi
kesk
jäsen
Sari
Sarkomaa
kok
(osittain)
jäsen
Sami
Savio
ps
jäsen
Kari
Uotila
vas
(osittain)
jäsen
Pia
Viitanen
sd
jäsen
Ville
Vähämäki
ps
varajäsen
Olavi
Ala-Nissilä
kesk
varajäsen
Li
Andersson
vas
(osittain)
varajäsen
Timo
Harakka
sd
(osittain)
varajäsen
Ozan
Yanar
vihr
(osittain)
varajäsen
Peter
Östman
kd
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Maarit
Pekkanen
VASTALAUSE 1 /sd
Perustelut
Hallituksen esityksessä hiilidioksiditonnin hinta nousee 44 eurosta 54 euroon vuoden 2016 alussa. Ensisijainen syy on fiskaalinen. Muutos lisäisi vuosittaisia verotuottoja 85 miljoonalla eurolla. Teollisuuden energiaverotukien kasvaessa nettovaikutus on noin 75 miljoonaa euroa vuodessa. Verotuottojen ja ympäristövaikutuksen haittapuolena on asumisen kustannusten kasvu. Öljylämmitteisen omakotitalon polttoainekustannukset nousisivat keskimäärin 75 euroa vuodessa ja kaukolämmitetyn omakotitalon 20 euroa vuodessa. Öljylämmitteisessä omakotitalossa yksinelävän eläkeläisen asumismenot nousevat jo yli 50 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista. On syytä kantaa huolta esityksen vaikutuksista asumiskustannuksiin ja erityisesti pienituloisten eläkkeensaajien tilanteeseen. Hallitus on tekemässä monta kielteistä päätöstä, jotka osuvat nimenomaan eläkkeensaajiin, ja tätä suuntaa ei voi pitää oikeana. On perusteltua, että hallitus selvittää esityksensä tulonjakovaikutukset ja ottaa ne päätöksenteossa huomioon.  
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että 1.—4. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana ja 
että hyväksytään yksi lausuma. (Vastalauseen lausumaehdotus) 
Vastalauseen lausumaehdotus
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa selvityksen esityksen tulonjakovaikutuksista ja erityisesti sen vaikutuksista pienituloisten eläkkeensaajien asumiskustannuksiin ja ryhtyy tarvittaviin toimiin epäkohtien ilmetessä. 
Helsingissä 27.11.2015
Pia
Viitanen
/sd
Timo
Harakka
/sd
Eero
Heinäluoma
/sd
Susanna
Huovinen
/sd
Krista
Kiuru
/sd
VASTALAUSE 2 /vihr, vas
Perustelut
Eduskunta hyväksyi vuoden 2014 valtiopäivillä kaivosalan verotuen poistamisen pitäen tukea haitallisena ja ympäristötavoitteiden vastaisena. Tuolloin myös arvioitiin, että tämän ympäristölle haitallisen tuen poisto ei saata alaa ahdinkoon tai kohtuuttomiin vaikeuksiin. 
Valitettavasti Sipilän hallitus on päätynyt ympäristötavoitteiden vastaisen verotuen ottamiseen uudelleen käyttöön. Verotuen palauttamista ei voida mitenkään pitää kaivosalalle elinehtona. Tuen poistaminen kannustaa alaa käyttämään energiaa entistä tehokkaammin, ja energian tehokas käyttö on juuri niitä tapoja, joilla ympäristötavoitteisiin päästään. Nyt valiokunnan enemmistö on asettunut hallituksen kannalle, että tämä tehokkuuskannuste tulee poistaa. 
Valiokunnan olisi tullut pysyä aikaisemmassa kannassa ja esittää tuen poistamisen pitämistä voimassa. 
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että 1., 3. ja 4. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana,  
että 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuna. (Vastalauseen muutosehdotukset) 
Vastalauseen muutosehdotukset
2. 
Laki 
sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta ja lain liitteen väliaikaisesta muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1260/1996) 2 §:n 6 kohta, 12 §:n 2 momentti, 21 §:n 3 kohta, liitteen verotaulukko 1 ja väliaikaisesti liitteen verotaulukko 2, 
sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 6 kohta laissa 1185/2014, 21 §:n 3 kohta laissa 612/2012 ja liite laissa 1185/2014, seuraavasti: 
2 § 
(Poist.) 
12 ja 21 § 
(Kuten VaVM) 
Sen 2 §:n 6 kohta tulee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2017Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Liitteen verotaulukko 2 on voimassa siihen päivään asti, jona sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta annettu laki (513/2015) tulee voimaan. 
Helsingissä 27.11.2015
Kari
Uotila
/vas
Li
Andersson
/vas
Touko
Aalto
/vihr
Ozan
Yanar
/vihr
VASTALAUSE 3 /kd
Perustelut
Saavutamme yhteiskuntana merkittäviä etuja lisäämällä uusiutuvan energian hyödyntämistä: vähennämme tarvetta energian tuontiin eli lisäämme omavaraisuutta, edistämme kiertotaloutta, torjumme ilmastonmuutosta ja kehitämme uusia vientituotteita. Energia-avustuksilla tuetaan toimenpiteitä, joilla parannetaan energiataloutta tai otetaan lämmityksessä käyttöön uusiutuvaa energiaa. Tukea myönnetään vain pientaloille, tuki on vahvasti harkinnanvarainen ja tulorajat ovat tiukat. Avustusta saa enintään 25 prosenttia laite- ja tarvikehankintojen kustannuksista. Työkustannusten osuuteen voi saada kotitalousvähennystä. Kotitalousvähennystä investoinneista uusiutuvaan energiaan tulisi saada myös muihin kuin pientaloihin. Uusiutuvan energian investointeja voidaan lisätä myös helpottamalla harkinnanvaraisen energia-avustuksen tulorajoja. 
Kun vuonna 2004 tehtiin päätös päästökaupasta, syntyi tilanne, jossa sähköenergian hinta nousi ja päästökaupan ulkopuoliset vesi- ja ydinvoimalat saivat ansiotonta hyötyä, koska hintajärjestelmän takia nekin saavat korkeampaa hintaa tuottamastaan sähköstä. Kataisen hallitus teki esityksen nk. windfall-verosta, jolla osa tästä arvonnoususta pyrittiin leikkaamaan valtiolle. Kataisen hallituksen esitys ei kuitenkaan edennyt, koska komissio ei saanut valmiiksi arviotaan siitä, onko esitys tukisääntöjen mukainen. Mikäli komission arvio on myönteinen, on windfall-vero syytä toteuttaa. Kataisen hallituksen esittämä veromalli tosin olisi kohdistunut liian painotetusti vanhoihin vesivoimaloihin, siksi painopiste windfall-verossa tulee siirtää vanhoihin ydinvoimaloihin. Näin kerättäisiin 50 miljoonan euron verotulot. 
Valiokunta puolsi vuosi sitten kaivosalan verotukien karsintaa koskenutta esitystä (VaVM 30/2014 vpHE 128/2014 vp, HE 234/2014 vp), eikä esiin ole tullut sellaisia perusteluja, joista johtuisi muuta kuin mitä valiokunta silloin totesi pyrkimyksestä karsia ympäristölle haitallisia verotukia. Kaivostoiminta Suomessa on yleensä ottaen ollut kannattavaa, mikäli siinä ei ole tehty perustavan laatuisia virheitä. Valtio tarvitsee heikossa taloustilanteessa lisää verotuloja, jotta ei jouduttaisi tekemään kipeitä leikkauksia tukea tarvitsevien, heikossa asemassa olevien ihmisten kohdalla. 
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että valiokunnan mietinnön VaVM 11/2015 vp perustelutekstin kappaleet 1 ja 22—24 muutetaan kuulumaan seuraavasti:  
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä seuraavalla tavalla muutettuna: 
Kaivostoiminta ja louhinta on esitetty palautettavaksi takaisin energiaverotukien piiriin vuoden 2017 alusta. Tältä osin palattaisiin siis ennen vuotta 2015 vallinneeseen tilanteeseen. 
Valiokunta puolsi vuosi sitten kaivosalan verotukien karsintaa koskenutta esitystä (HE 128/2014 vp ja HE 234/2014 vpVaVM 30/2014 vp), joka oli osa silloisen hallituksen pyrkimystä karsia ympäristölle haitallisia verotukia. Muutos oli myös linjassa energiaverotuksen yleisen ympäristöperusteisen kehittämislinjan kanssa, eritoten, kun kaivosala on päästökaupan ulkopuolella.  
Nyt käsiteltävä ehdotus perustuu suoraan hallitusohjelmaan. Kuitenkin yleensä ottaen kaivostoiminta Suomessa on ollut kannattavaa, mikäli ei ole tehty perustavan laatuisia virheitä. Ei ole esitetty sellaisia perusteluita eikä kriittisiä kannattavuuslaskelmia, joista johtuisi tarve muuttaa valiokunnan mainittua aiempaa kantaa. Siksi valiokunta ei voi yhtyä hallituksen esitykseen HE 34/2015 vp siltä osin, että kaivostoiminta ja louhinta palautettaisiin takaisin energiaverotukien piiriin vuoden 2017 alusta
että valiokunnan mietinnön VaVM 11/2015 vp loppuun lisätään perusteluteksti seuraavasti:  
Windfall-vero 
Kun vuonna 2004 tehtiin päätös päästökaupasta, syntyi tilanne, jossa sähköenergian hinta nousi ja päästökaupan ulkopuoliset vesi- ja ydinvoimalat saivat ansiotonta hyötyä, koska hintajärjestelmän takia nekin saavat korkeampaa hintaa tuottamastaan sähköstä. Kataisen hallitus teki esityksen nk. windfall-verosta, jolla osa tästä arvonnoususta pyrittiin leikkaamaan valtiolle (VaVM 31/2013 vp — HE 140/2013 vp). Esitys ei kuitenkaan edennyt, koska komissio ei saanut valmiiksi arviotaan siitä, onko esitys tukisääntöjen mukainen. On syytä kiirehtiä komission myönteistä päätöstä, että sen perusteella windfall-vero voitaisiin toteuttaa. Kataisen hallituksen esittämä veromalli olisi kohdistunut liian painotetusti vanhoihin vesivoimaloihin, joten painopiste windfall-verossa tulee siirtää vanhoihin ydinvoimaloihin. Muutoin on syytä edetä valiokunnan silloisen kannan mukaisesti ja näin kerätä 50 miljoonan euron verotulot. 
Energia-avustukset kotitalouksille 
Energia-avustuksilla tuetaan kotitalouksien toimenpiteitä, joilla parannetaan energiataloutta tai otetaan lämmityksessä käyttöön uusiutuvaa energiaa. Tukea myönnetään vain pientaloille, tuki on vahvasti harkinnanvarainen ja tulorajat ovat tiukat. Avustusta saa enintään 25 prosenttia laite- ja tarvikehankintojen kustannuksista. Työkustannusten osuuteen voi saada kotitalousvähennystä. Kotitalousvähennystä investoinneista uusiutuvaan energiaan tulee saada myös muihin kuin pientaloihin. Uusiutuvan energian investointeja tulee lisätä myös helpottamalla harkinnanvaraisen energia-avustuksen tulorajoja.  
että 1., 3. ja 4. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana, 
että 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Vastalauseen muutosehdotukset) ja 
että hyväksytään kaksi lausumaa. (Vastalauseen lausumaehdotukset) 
Vastalauseen muutosehdotukset
2. 
Laki 
sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta ja lain liitteen väliaikaisesta muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1260/1996) 2 §:n 6 kohta, 12 §:n 2 momentti, 21 §:n 3 kohta, liitteen verotaulukko 1 ja väliaikaisesti liitteen verotaulukko 2, 
sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 6 kohta laissa 1185/2014, 21 §:n 3 kohta laissa 612/2012 ja liite laissa 1185/2014, seuraavasti: 
2 § 
(Poist.) 
12, 21 § 
(Kuten VaVM) 
Sen 2 §:n 6 kohta tulee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2017Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . . Liitteen verotaulukko 2 on voimassa siihen päivään asti, jona sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta annettu laki (513/2015) tulee voimaan. 
Vastalauseen lausumaehdotukset
1. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin, joilla lisätään kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä ja parannetaan kotitalouksien mahdollisuuksia tehdä energiaremontteja siten, että kotitalousvähennystä investoinneista uusiutuvaan energiaan voi saada myös muihin kuin pientaloihin ja harkinnanvaraisen energia-avustuksen tulorajoja helpotetaan. 
2. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin, joilla saadaan aikaan windfall-vero hallituksen esityksen (HE 140/2013 vp) ja valiokunnan mietinnön (VaVM 31/2013 vp) mukaisena, mutta siten muutettuna, että veron painopiste siirretään vanhoihin ydinvoimalaitoksiin. 
Helsingissä 27.11.2015
Peter
Östman
/kd
Viimeksi julkaistu 14.1.2016 12:32