Valiokunnan mietintö
VaVM
11
2017 vp
Valtiovarainvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 108/2017 vp): Asia on saapunut valtiovarainvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 
Jaostovalmistelu
Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa. 
Asiantuntijat
Verojaosto on kuullut: 
neuvotteleva virkamies
Timo
Annala
valtiovarainministeriö
finanssisihteeri
Filip
Kjellberg
valtiovarainministeriö
pääekonomisti
Eugen
Koev
Akava ry
johtaja
Timo
Sipilä
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
ekonomisti
Helena
Pentti
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
veroasiantuntija
Sanna
Linna-Aro
Suomen Yrittäjät ry
pääekonomisti
Mikael
Kirkko-Jaakkola
Veronmaksajain Keskusliitto ry
Verojaosto on saanut kirjallisen lausunnon: 
liikenne- ja viestintäministeriö
Yleisradio
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
Verojaosto on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 
Verohallinto
Suomen Kuntaliitto
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
Keskuskauppakamari
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yleisradioverosta annettua lakia. Henkilön yleisradioveron rakennetta muutettaisiin siten, että veroa maksettaisiin 2,5 prosenttia laissa tarkoitettujen tulojen 14 000 euroa ylittävästä osasta. Samalla enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 143 eurosta 163 euroon. Muutos vapauttaisi yleisradioverosta noin 390 000 pienituloisinta yleisradioveroa maksavaa verovelvollista. 
Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018, ja sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2018 toimitettavassa verotuksessa. 
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana. 
Esityksen taustaa
Esitys pohjautuu liikenne- ja viestintäministeriön viime keväänä asettaman parlamentaarisen työryhmän ehdotukseen ja on siten yhteisen näkemyksen tulos. 
Työryhmän tehtävänä oli arvioida veron kohdentumista eri tuloluokissa ja tehdä ehdotus muutoksista, joilla voitaisiin keventää pienituloisten verotusta ja rajata nykyistä suurempi joukko kaikkein pienituloisimpia maksuvelvollisuuden ulkopuolelle. Tämän lisäksi työryhmän tuli arvioida Yleisradion rahoituksen indeksitarkistusta vuodelle 2019. Toimeksiantoon ei kuulunut Yleisradion tehtävien määrittely. 
Valiokunnan yleisarvio
Esitys vastaa hyvin työryhmän toimeksiantoa ja siinä saavutettua yhteisymmärrystä. Sen vaikutuksesta noin 390 000 pienituloisinta vapautuisi yleisradioverosta. Heidän käytettävissä olevat tulonsa lisääntyisivät siten vuosittain vähintään veron nykyisen alarajan 70 euron verran. 
Veron rakennetta koskevat muutokset alentaisivat nekin pienten tulojen maksurasitusta ja voisivat helpottaa työn vastaanottoa. Veroa maksettaisiin jatkossa 2,5 prosenttia siltä osin kuin laissa määritellyt tulot ylittävät 14 000 euroa. Lisäksi veron alaraja poistuisi ja yläraja nousisi 143 eurosta 163 euroon.  
Veroparametrien muutoksilla nykyinen, palkkatuloissa noin 11 000 euron tulon kohdalle osuva maksukynnys siirtyisi 14 750 euron kohdalle. Eläke- ja päivärahatulojen maksukynnys nousisi vastaavasti noin 10 300 eurosta 14 000 euroon. Veron määrä kasvaisi sen jälkeen liukuvasti ja saavuttaisi enimmäistason noin 21 270 euron vuotuisilla palkkatuloilla ja noin 20 520 euron eläke- ja päivärahatuloilla. 
Muutosten vaikutus henkilöiden yleisradioveron tuottoon on pieni, noin -6 milj. euroa vuositasolla, kun ensi vuoden kertymäksi arvioidaan kaikkiaan noin 510 milj. euroa. Henkilöiden veron osuus tästä on 486 milj. euroa ja yhteisöjen 24 milj. euroa. — Kertymällä sinänsä ei ole vaikutusta Yleisradio Oy:n rahoitusasemaan, koska veron tuotolla ja yhtiön vuosittain saaman määrärahan suuruudella ei ole välitöntä yhteyttä toisiinsa. Yleisenä tavoitteena toki on, että veron tuotto ja Yleisradio Oy:n määräraha vastaisivat ainakin pitkällä aikavälillä toisiaan. 
Yleisradiovero on kehitetty parlamentaarisessa yhteistyössä vastauksena niihin ongelmiin, joita vanhentuneesta televisiolupamaksujärjestelmästä aiheutui. Kaikki muutokset on sovittu niin ikään yhteisesti, mille valiokunta antaa erityistä painoarvoa; Julkisen mediapalvelun aseman kannalta on olennaista, että rahoitustapa nauttii mahdollisimman laajaa tukea yhteiskunnassa. 
Eräitä yksittäishuomioita
Yleisradio Oy on pitänyt nykyisen veromallin vahvuutena sitä, että siinä palvelun kustannukset kohdistuvat laajasti koko yleisön kannettavaksi, kuten myös julkisesta mediapalvelusta syntyvä hyöty. Veron tulisi kohdistua siksi myös jatkossa laajasti eri yleisöryhmiin niin, ettei siitä vapauteta liian suurta osaa yleisöstä. Tämä tukee yhtiön julkista palvelutehtävää ja yleisön henkilökohtaista Yle-suhdetta. Yhtiö on todennut nimenomaisesti, ettei yleisradioveroa tulisi käyttää näistä syistä vero- ja tulonjakopolitiikan välineenä. 
Sama kritiikki ehdotettujen muutosten sosiaalipoliittisesta taustavireestä on noussut esille myös muussa asiantuntijakuulemisessa. Valiokunnan mielestä on sinänsä hyvä, ettei veroa peritä aivan pienistä tuloista, mutta yleisradiovero ei ole lähtökohtiensa vuoksi suotavin väline tulonjakopoliittisille tavoitteille. Kysymys on tavasta rahoittaa yleisradion palvelutehtävä. Jos rahoituspohja murenee, verorasitus siirtyy muiden — ja osin yhä varsin pienipalkkaisten tulonsaajien — maksettavaksi. 
Arvioinnissa on otettava lisäksi huomioon, että vero on melko regressiivinen ja että se muodostaa edelleen melko korkean maksurasituksen pienituloisten kohdalla.  
Valiokunta on halunnut tuoda esiin edellä olevat näkökohdat, jotta niitä voidaan arvioida, kun veromallia aikanaan taas kehitetään. Päätöksenteossa olisi hyvä painottaa silloin järjestelmän hyväksyttävyyden lisäksi veromallin perusluonnetta fiskaalisena ratkaisuna. — Näitä perusteita voi soveltaa malliin myös yritysten osalta.  
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Valtiovarainvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 108/2017 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 
Helsingissä 27.10.2017 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Timo
Kalli
kesk
varapuheenjohtaja
Ville
Vähämäki
ps
jäsen
Kauko
Juhantalo
kesk
jäsen
Kari
Kulmala
si
jäsen
Elina
Lepomäki
kok
jäsen
Mats
Nylund
r
jäsen
Aila
Paloniemi
kesk
jäsen
Antti
Rantakangas
kesk
jäsen
Markku
Rossi
kesk
jäsen
Kari
Uotila
vas
jäsen
Pia
Viitanen
sd
varajäsen
Markku
Eestilä
kok
varajäsen
Timo
Harakka
sd
varajäsen
Lasse
Hautala
kesk
varajäsen
Pauli
Kiuru
kok
varajäsen
Harry
Wallin
sd
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Maarit
Pekkanen
Viimeksi julkaistu 29.11.2017 13.20