Valiokunnan mietintö
VaVM
12
2017 vp
Valtiovarainvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2018 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2018 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta (HE 107/2017 vp): Asia on saapunut valtiovarainvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 
Eduskunta-aloitteet
Esityksen yhteydessä valiokunta on käsitellyt seuraavat aloitteet: 
Lakialoite
LA
17
2015 vp
Touko
Aalto
vihr
ym.
Lakialoite laiksi tuloverolain 106 §:n muuttamisesta
Lakialoite
LA
18
2015 vp
Touko
Aalto
vihr
ym.
Lakialoite laiksi tuloverolain 33 b §:n muuttamisesta
Lakialoite
LA
19
2015 vp
Touko
Aalto
vihr
ym.
Lakialoite laiksi tuloverolain 93 §:n muuttamisesta
Lakialoite
LA
20
2015 vp
Ozan
Yanar
vihr
ym.
Lakialoite laiksi tuloverolain 58 ja 58 b §:n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
Lakialoite
LA
30
2015 vp
Touko
Aalto
vihr
ym.
Lakialoite laiksi tuloverolain 73 §:n muuttamisesta
Lakialoite
LA
34
2015 vp
Anna-Maja
Henriksson
r
ym.
Lakialoite laiksi tuloverolain 124 §:n muuttamisesta
Lakialoite
LA
36
2015 vp
Carl
Haglund
r
ym.
Lakialoite laiksi tuloverolain 127 a §:n muuttamisesta
Lakialoite
LA
30
2016 vp
Ville
Tavio
ps
ym.
Lakialoite laiksi tuloverolain 33 a §:n muuttamisesta
Lakialoite
LA
33
2016 vp
Päivi
Räsänen
kd
ym.
Lakialoite laiksi tuloverolain 57 ja 98 a §:n muuttamisesta
Lakialoite
LA
50
2016 vp
Tytti
Tuppurainen
sd
Lakialoite laiksi tuloverolain 89 §:n muuttamisesta
Lakialoite
LA
65
2016 vp
Sari
Tanus
kd
ym.
Lakialoite laiksi tuloverolain 124 §:n muuttamisesta ja rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 15 §:n muuttamisesta
Lakialoite
LA
72
2016 vp
Touko
Aalto
vihr
ym.
Lakialoite laiksi tuloverolain 33 b §:n muuttamisesta
Lakialoite
LA
73
2016 vp
Touko
Aalto
vihr
ym.
Lakialoite laiksi tuloverolain 93 §:n muuttamisesta
Lakialoite
LA
80
2016 vp
Ozan
Yanar
vihr
ym.
Lakialoite laiksi tuloverolain 58 §:n muuttamisesta ja 58 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta
Lakialoite
LA
85
2016 vp
Touko
Aalto
vihr
ym.
Lakialoite laiksi tuloverolain 73 §:n muuttamisesta
Lakialoite
LA
15
2017 vp
Matti
Semi
vas
ym.
Lakialoite laiksi tuloverolain 92 §:n muuttamisesta
Lakialoite
LA
30
2017 vp
Olavi
Ala-Nissilä
kesk
Lakialoite laiksi tuloverolain 43 §:n muuttamisesta
Lakialoite
LA
38
2017 vp
Sari
Essayah
kd
ym.
Lakialoite laiksi tuloverolain muuttamisesta
Lakialoite
LA
39
2017 vp
Stefan
Wallin
r
Lakialoite laiksi tuloverolain 95 §:n ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta
Lakialoite
LA
43
2017 vp
Antero
Laukkanen
kd
ym.
Lakialoite laiksi tuloverolain muuttamisesta
Lakialoite
LA
44
2017 vp
Antero
Laukkanen
kd
ym.
Lakialoite laiksi tuloverolain muuttamisesta
Toimenpidealoite
TPA
38
2016 vp
Peter
Östman
kd
ym.
Toimenpidealoite työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuuden rajoittamisesta
Toimenpidealoite
TPA
42
2016 vp
Sari
Essayah
kd
ym.
Toimenpidealoite tuloverokevennysten uudelleen kohdistamisesta
Toimenpidealoite
TPA
23
2017 vp
Peter
Östman
kd
ym.
Toimenpidealoite työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuuden rajoittamisesta
Jaostovalmistelu
Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa. 
Asiantuntijat
Verojaosto on kuullut: 
neuvotteleva virkamies
Timo
Annala
valtiovarainministeriö
finanssisihteeri
Filip
Kjellberg
valtiovarainministeriö
johtava asiantuntija
Kari
Aaltonen
Verohallinto
kehittämispäällikkö
Jukka
Hakola
Suomen Kuntaliitto
pääekonomisti
Eugen
Koev
Akava ry
veroasiantuntija
Tero
Honkavaara
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
veroasiantuntija
Emmiliina
Kujanpää
Keskuskauppakamari
johtaja
Timo
Sipilä
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
ekonomisti
Helena
Pentti
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
veroasiantuntija
Sanna
Linna-Aro
Suomen Yrittäjät ry
pääekonomisti
Mikael
Kirkko-Jaakkola
Veronmaksajain Keskusliitto ry
Verojaosto on saanut kirjallisen lausunnon: 
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki vuoden 2018 tuloveroasteikosta. Ehdotettu laki sisältää valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon. Asteikon tulorajoja korotettaisiin noin 1,5 prosentilla. Tämän lisäksi asteikon kolmannen tuloluokan euromääräistä alarajaa korotettaisiin 600 eurolla. Niin sanotun solidaarisuusveron alaraja säilyisi nykyisellään. Asteikon kaikkien tuloluokkien marginaaliveroprosentteja alennettaisiin.  
Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä poistumaprosenttia samoin kuin kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin. Esityksessä ehdotetaan tuloverolakiin lisättäväksi säännös työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaudesta. Tilapäistä työskentelyä erityisellä työntekemispaikalla koskevaa työskentelyn aikarajaa pidennettäisiin kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen. 
Lisäksi esitys sisältää eräitä teknisiä korjauksia tuloverolain säännöksiin.  
Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2018 alusta.  
Tuloverolain muutoksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2018 toimitettavassa verotuksessa.  
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana. 
Esitys sisältää ehdotukset ensi vuoden tuloveroasteikkolaiksi sekä ansiotulojen veroperusteisiin tehtäviksi muutoksiksi. Lisäksi työnantajan kustantaman koulutuksen verokohtelua on tarkoitus selventää lakiin otettavalla nimenomaisella säännöksellä ja tilapäisen työskentelyn aikarajaa pidentää kolmeen vuoteen. Sillä halutaan puolestaan edistää työvoiman alueellista liikkuvuutta. 
Valiokunta käsittelee keskeisimpiä muutosehdotuksia seuraavassa lyhyesti erikseen. Valiokunnalla ei ole huomautettavaa niihin teknisiin korjauksiin, joita tuloverolakiin on myös tarkoitus tehdä. 
Veroperustemuutokset
Veroperusteita koskevat muutosehdotukset perustuvat pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman veropoliittisiin linjauksiin sekä syksyn 2017 budjettiriihessä tehtyihin päätöksiin. Niiden taustalla on hallituksen yleinen tavoite vahvistaa kasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä. 
Muutokset on tarkoitus toteuttaa osin tuloveroasteikon avulla ja osin korottamalla työtulo- ja perusvähennyksen enimmäismääriä. Niiden arvioidaan keventävän verotusta hieman kaikissa tulodesiileissä ja pysyttävän palkkatulojen verotuksen suunnilleen nykyisellään. Esityksen myötä hallitus katsoo täyttäneensä kilpailukykysopimukseen liittyvät veronkevennykset hallituskaudella. 
Esitys vähentäisi verotuloja vastaavasti arviolta 505 milj. euroa. Inflaatiotarkistuksen osuus tästä on noin 205 milj. euroa ja työn verotuksen kevennysten osuus noin 300 milj. euroa. Kun lisäksi otetaan huomioon hallituksen päätös pysyttää ns. solidaarisuusveron alaraja nykyisenä, kevennysten yhteismäärä olisi noin 270 milj. euroa. Solidaarisuusvero lisäisi siis verotuloja noin 30 milj. euroa verrattuna siihen, että sen perusteena olevien tulojen alaraja olisi palautettu ensi vuoden alusta takaisin 90 000 euroon. Esitykseen nyt sisältyvä alaraja on indeksitarkistuksen jälkeen 74 200 euroa. Solidaarisuusveron piirissä olisi silloin noin 118 000 henkilöä. 
Valiokunta pitää esitystä kaikkiaan punnittuna kokonaisuutena sekä veronkevennyksiä perustellusti mitoitettuina ja oikein kohdennettuina. Kevennykset painottuvat työn verotukseen ja tukevat siten hallituksen veropoliittisia tavoitteita. Lisäksi työn verotukseen ehdotetut muutokset alentavat hieman ns. työllistymisveroastetta. — Vastaanotto valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on sekin ollut pääosin myönteinen. 
Kuntien osuus veroperusteisiin nyt ehdotetuista muutoksista on laskelmien mukaan noin 182 milj. euroa. Se on sovittu kompensoitavaksi myös nyt täysimääräisesti valtionosuuksien kautta. Menettely on perusteltu ja tärkeä kuntatalouden kestävyyden kannalta. Samalla on kuitenkin aihetta kiinnittää huomiota kunnallisverojen nimellisten ja efektiivisten veroasteiden kasvavaan eroon, mistä Kuntaliitto on jälleen huomauttanut. Ongelma liittyy pitkälti verojärjestelmän rakenteeseen, minkä vuoksi sitä koskevia toimia on luontevaa pohtia vuotuisia muutoksia laajemmassa yhteydessä. Valiokunta palaa tähän kysymykseen mietinnön lopussa vielä erikseen. 
Työnantajan kustantama koulutus
Ehdotus työnantajan kustantamaa koulutusta koskevasta nimenomaisesta säännöksestä perustuu hallituksen kevään 2017 puolivälitarkastelussa tekemään päätökseen. Sen taustalla on puolestaan valtiovarainministeriön yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmänYritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportti, valtiovarainministeriön julkaisuja 12/2017. vastaava ehdotus. Tarkoitus on laajentaa verovapauden alaa ja selkeyttää nykyistä verotuskäytäntöä ja edistää siten työntekijöiden koulutusmahdollisuuksia. Tarve tähän on ilmeinen globaalin talouden haasteiden ja työelämän rakennemuutosten vuoksi. 
Säännöksen mukainen verovapaus koskisi koulutusta, joka tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä. Tämän kriteerin katsottaisiin täyttyvän lähtökohtaisesti aina, kun koulutus on hyödyllinen työntekijän nykyisissä tai tulevissa työtehtävissä joko saman tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan palveluksessa. 
Esityksen perusteluissa todetaan nimenomaisesti, että säännös on nykyistä verotus- ja oikeuskäytäntöä laajempi ja että sitä on tarkoitus myös tulkita laajasti. Verovapauteen ei vaikuttaisi siten esimerkiksi se, missä muodossa koulutus tapahtuu tai millaiseen tutkintoon tai ammattinimikkeeseen se johtaa. Työtehtävien vaihtumisella ei myöskään olisi merkitystä arvioinnissa, kunhan edellytys työnantajan intressistä täyttyy. Tältä osin raja olisi selvä irtisanotuille työntekijöille tarjottavaan koulutukseen nähden. 
Valiokunta pitää ehdotusta ajan tarpeita vastaavana ja sisällöllisesti onnistuneena. Säännöksen tulkinnassa tulee antaa erityisestä painoarvoa sille sisältökuvaukselle, jota on avattu hyvin ja yksityiskohtaisesti hallituksen esityksen perusteluissa. Näin tulkittuna esitys laajentaa ja selkiinnyttää nykyistä soveltamiskäytäntöä niin kuin on tarkoitus. 
Säännös siis helpottaisi työnantajan mahdollisuuksia kouluttaa työntekijöitään työelämän muutoksia vastaavasti. Se vähentäisi samalla niitä monia tulkintatilanteita, joita verotuksessa nykyisin on. Valiokunta ei ole harkinnut sen vuoksi mahdollisia lisärajauksia tai euromääräistä kattoa verovapaudelle, kuten asiantuntijakuulemisessa on myös esitetty. Koska työnantajan kustantama koulutus on jo nyt laajasti verovapaata, koulutuksen on oletettu tapahtuvan pääasiassa verovapauden piirissä. Esityksellä ei arvioida olevan sen vuoksi merkittäviä fiskaalisia vaikutuksia. 
Valiokunta pitää hyväksyttävänä myös koulutukseen liittyviä matkoja varten saatujen kustannustenkorvausten verovapautta, kun koulutus tapahtuu työnantajan intressissä. Lisäksi edellytetään, että työnantajan maksama korvaus täyttää työmatkaa koskevien kustannustenkorvausten verottomuuden yleiset edellytykset. Jotta säännöksen soveltamisala on oikeasuhtainen, siihen esitetty kapea-alainen poikkeus on sekin perusteltu. Poikkeus koskisi mm. ylioppilastutkintoon tai säännöksessä määriteltyihin ammatillisiin perustutkintoihin tähtäävään koulutukseen liittyviä matkoja. Niistä maksettavat kustannustenkorvaukset olisivat siis edelleen veronalaisia. 
Tilapäinen työskentely erityisellä työntekemispaikalla
Esityksen toinen aineellisoikeudellinen muutos perustuu sekin viime kevään puolivälitarkasteluun. Sillä pidennettäisiin ns. komennusmiesten työskentelyn tilapäisyyden käsitteen aikarajaa kahdesta vuodesta kolmeen. Samalla nykyiset kolmatta vuotta koskevat erityisedellytykset voidaan kumota tarpeettomina. Verovapaita matkakustannusten korvauksia voitaisiin siis maksaa kolmelta vuodelta yhtenäisin perustein, kun yleiset soveltamisedellytykset täyttyvät. 
Valiokunta puoltaa myös tätä muutosehdotusta. Se edistää työvoiman alueellista liikkuvuutta ja tukee siten työllisyyttä. Lisäksi se yksinkertaistaa verotusta. Esitys on myös sikäli hyväksyttävä, että tilapäisen työskentelyn kesto voi olla jo nykyisin erityisedellytyksin kolme vuotta. Koko-naisaika ei siis pitene vaan soveltamisedellytykset yhtenäistyvät. Huomattavaa on myös, ettei esitys muuttaisi määräajan pituuden lisäksi muita verovapaiden matkakustannusten korvausten maksamisperusteita. Muutoksella ei arvioida olevan myöskään merkittäviä fiskaalisia vaikutuksia. 
Verotuksen tiekartta
Edellä on jo viitattu kunnallisverojen nimellisten ja efektiivisten veroasteiden kasvavaan eroon. Keskimääräinen ero on tänä vuonna hieman yli viisi prosenttiyksikköä ja yksittäisissä kunnissa selvästi tätä suurempi. Ero kasvaa Kuntaliiton arvion mukaan ensi vuonna vielä lisää ja voi olla joissain tapauksissa jopa yhdeksän prosenttiyksikköä. Tilanne on kaikkiaan ongelmallinen niin kuntien talouden kuin kuntalaisten kannalta. Kun veron keskimääräinen tuotto laskee, paine veronkorotuksiin kasvaa. Se taas lisää kuntien välisiä eroja. 
Verotuksen rakenteisiin on odotettavissa merkittäviä muutoksia jo pelkästään vireillä olevan maakuntauudistuksen vuoksi. Lisäksi muut muutostarpeet tulevat todennäköisesti vain korostumaan digitalisaation ja uusien työn tekemisen muotojen yleistyessä. Valiokunta pitää sen vuoksi merkittävänä sitä selvityshanketta, josta hallitus päätti budjettiriihessä ja jonka tarkoituksena on linjata pitkän aikavälin tarpeita verotuksessa. Sen yhteydessä on aiheellista arvioida avoimesti niitä erilaisia rakenteellisia epäkohtia, joita nykyisessä järjestelmässämme on. 
Eduskunta-aloitteet
Valiokunta ehdottaa, että esityksen yhteydessä käsiteltävät lakialoitteet ja toimenpidealoitteet hylätään. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Valtiovarainvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 107/2017 vp sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen. 
Eduskunta hylkää lakialoitteisiin LA 17—20, 30, 34 ja 36/2015 vp, lakialoitteisiin LA 30, 33, 50, 65, 72, 73, 80 ja 85/2016 vp ja lakialoitteisiin LA 15, 30, 38, 39, 43 ja 44/2017 vp sisältyvät lakiehdotukset. 
Eduskunta hylkää toimenpidealoitteet TPA 38 ja 42/2016 vp ja TPA 23/2017 vp. 
Helsingissä 14.11.2017 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Timo
Kalli
kesk
varapuheenjohtaja
Ville
Vähämäki
ps
jäsen
Timo
Heinonen
kok
jäsen
Eero
Heinäluoma
sd
jäsen
Kauko
Juhantalo
kesk
(osittain)
jäsen
Krista
Kiuru
sd
jäsen
Esko
Kiviranta
kesk
jäsen
Elina
Lepomäki
kok
jäsen
Mats
Nylund
r
jäsen
Aila
Paloniemi
kesk
(osittain)
jäsen
Antti
Rantakangas
kesk
jäsen
Markku
Rossi
kesk
jäsen
Sari
Sarkomaa
kok
(osittain)
jäsen
Kari
Uotila
vas
jäsen
Pia
Viitanen
sd
jäsen
Ozan
Yanar
vihr
varajäsen
Olavi
Ala-Nissilä
kesk
varajäsen
Timo
Harakka
sd
varajäsen
Lasse
Hautala
kesk
(osittain)
varajäsen
Pauli
Kiuru
kok
(osittain)
varajäsen
Mika
Niikko
ps
(osittain)
varajäsen
Peter
Östman
kd
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Maarit
Pekkanen
VASTALAUSE 1 /sd
Perustelut
Sipilän hallituksen talouspolitiikka on yhtä aikaa eriarvoistavaa ja julkisen talouden tasapainoa heikentävää. Kansainvälinen talouskasvu, johon Suomikin on lopulta päässyt mukaan, ei ole kantavalla pohjalla, jos kaikki suomalaiset eivät pääse kasvusta osallisiksi eikä pitkän aikavälin menestyksen edellytyksistä pidetä huolta. 
Eriarvoistumista lisää se, että vähävaraisiin suomalaisiin kohdistuvien leikkausten vastapainoksi hyväosaiset ovat saaneet Sipilän hallitukselta veronhuojennuksia. Ns. yrittäjävähennys painottuu ylimpiin tuloluokkiin, metsälahjavähennys suurmetsänomistajille ja perintö- ja lahjaverotuksen alennus keventää arvoasuntojen ja osakesalkkujen verotusta huomattavasti. Mikään näistä varakkaita suosivista veronalennuksista ei lisää havaittavasti työllisyyttä ja talouskasvua. Nämä lähes 200 miljoonan euron veronmenetykset on syytä perua ja miljoonaperintöjä verottaa nykyistä tuntuvammin. 
Kun hallitus ei halua käyttää talouden tasapainottamiseen verotuksen keinoja — mistä Talouspolitiikan arviointineuvosto on aiheellisesti antanut huomautuksen — julkisen talouden rakenteellinen alijäämä on repeämässä vuonna 2019 prosenttiyksikön verran suuremmaksi kuin hallitus on sanonut tavoittelevansa. Aukon suuruus on noin kaksi miljardia euroa — samaa luokkaa kuin erinäisten veronalennusten aiheuttama verotulojen menetys vuoteen 2019. 
Sosialidemokraattien vaihtoehto on vastuullinen verotus. 
Verotuksen päätavoite on huolehtia julkisten palveluiden kestävästä rahoituksesta siten, että julkisen talouden alijäämä pysyy kurissa. Toisekseen verot olisi syytä kerätä hyvän verojärjestelmän periaatteiden mukaisesti. Niistä keskeisimmät ovat oikeudenmukaisuus ja taloudellinen tehokkuus. 
Oikeudenmukaisuus varmistetaan parhaiten huomioimalla veronmaksukyky veroratkaisuissa. Taloudellinen tehokkuus toteutuu, kun pidetään verotus tasapuolisena, veropohjat tiiviinä, verokannat kohtuullisina ja verolainsäädäntö täsmällisenä. 
Sosialidemokraatit esittävät tuloveroasteikkoihin ja tuloverolakiin oikeudenmukaisia muutoksia, jotka tukevat työllisyyttä ja kasvua. 
Pieni- ja keskipalkkaisen työn verotusta on syytä alentaa, jotta työllistyminen olisi houkuttelevampaa. Sosialidemokraattien esittämä työtulovähennys keventäisi palkansaajien verotusta noin 100 eurolla vuodessa enemmän kuin hallituksen malli noin 5 000 euron kuukausituloihin asti. Eläkeläisillä verotus kevenisi 100 euroa vuodessa enemmän kuin hallituksen esityksessä noin 3 600 euron kuukausituloihin asti. Ylivoimainen enemmistö Suomen palkansaajista ja eläkeläisistä hyötyy SDP:n esityksestä enemmän kuin Sipilän hallituksen varakkaita suosivasta politiikasta. 
Etuuksien saajilla verotus kevenisi noin 50 eurolla vuodessa, jos kuukausitulot jäävät alle 1 800 euron. Lapsiperheet huomioidaan säilyttämällä pieni- ja keskituloisille säädetty lapsivähennys. Toisaalta yli 90 000 euron vuosiansioiden verotusta kiristettäisiin kahdella prosenttiyksiköllä. 
Sosialidemokraatit mahdollistaisivat myös kotitalousvähennyksen pienituloisille suomalaisille poistamalla 100 euron omavastuun kokonaan. Reilumpi kotitalousvähennys on budjettineutraali, kun vähennetään enimmäisvähennystä vastaavasti ja pienennetään korvaussuhdetta. Samalla kotitalousvähennys tulee ulottaa nykyistä laajemmin kerrostalo- ja rivitaloasukkaille. 
Oikeudenmukaisempi ja tehokkaampi verotus edellyttää, että painopiste siirtyy työn verotuksesta omistamisen verotukseen, joka on Suomessa selvästi keveämpää kuin EU:ssa keskimäärin. Kasvanut verotuotto, joka sosialidemokraattien mallissa saavutetaan, perustuu lähes kokonaan veropohjien tiivistämiseen. 
Sijoitustuottojen ja osinkoverotuksen veropohjaa tiivistetään, samalla kun torjutaan monikansallisten yritysten aggressiivista verosuunnittelua ja veronkiertoa. Pääomatulojen verotusta nostetaan, samoin perintöjen ja lahjojen verotusta. Osinkotuloihin tehdään valtiovarainministeriön asiantuntijatyöryhmän ehdottamat muutokset, joiden vaikutus mediaaniosinkojen saajille on vähäinen. Pienyrittäjien asemaa vastaavasti parannetaan esittämällä arvonlisäverollisen liikevaihtorajan korottamista sekä ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisvähennyksellä. 
Kotimarkkinayritysten kilpailuasetelma paranee, kun monikansallisten konsernien aggressiivista verosuunnittelua suitsitaan syyskuussa esitellyn laajan toimenpideohjelman pohjalta. Sosialidemokraatit haluavat myös, että ensi vuonna toimeenpantavan EU:n veronkiertodirektiivin edellyttämät muutokset toteutetaan kunnianhimoisesti ja kattavasti. 
Sosialidemokraattien vaihtoehto on oikeudenmukaisempi. Työn verotusta kevennetään pieni- ja keskituloisilta samaan aikaan, kun omistuksen verotusta nostetaan kohtuudella. Pienituloisilta ei leikata, vaan perusvähennystä korotetaan. SDP:n vaihtoehdossa häviäjiä ovat harvat, voittajia monet.  
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että lakiehdotukset hyväksytään muutettuina, (Vastalauseen muutosehdotukset) 
että hyväksytään kahdeksan lausumaa. (Vastalauseen lausumaehdotukset) 
Vastalauseen muutosehdotukset
1. 
Laki 
vuoden 2018 tuloveroasteikosta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Vuodelta 2018 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti: 
Verotettava 
ansiotulo, 
euroa 
Vero alarajan 
kohdalla, 
euroa 
Vero alarajan ylittävästä 
tulon osasta, 
17 200 
8,00 
6,00 
25 700 
518,00 
17,25 
42 400 
3 398,75 
21,25 
74 200 
10 156,25 
31,25 
90 000 
15 093,75 
33,25 
2 § 
(Kuten VaVM) 
2. 
Laki 
tuloverolain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
kumotaan tuloverolain (1535/1992) 31 §:n 7 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1227/2005, 
muutetaan 21 b §, 33 b §:n 1 ja 4 momentti, 34 b §:n 2 momentti, 54 d §:n 4 momentti, 68 §:n 2 ja 4 momentti, 72 a ja 106 § sekä 125 §:n 2 momentti, 
sellaisina kuin ne ovat, 21 b § laissa 1090/2014, 33 b §:n 1 momentti laissa 1237/2013 ja 4 momentti laissa 469/2009, 34 b §:n 2 momentti, 54 d §:n 4 momentti ja 68 §:n 2 momentti laissa 1741/2009 ja 4 momentti laissa 772/2004, 72 a § laeissa 1227/2005 ja 946/2008 sekä 106 § ja 125 §:n 2 momentti laissa 1510/2016, sekä 
lisätään lakiin uusi 69 b § seuraavasti: 
21 b § 
(Kuten VaVM) 
33 b § 
Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko 
Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta 40 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 60 prosenttia verovapaata tuloa siihen määrään saakka, joka vastaa varojen arvostamisesta verotuksessa annetussa laissa (1142/2005) tarkoitetulle osakkeen verovuoden matemaattiselle arvolle laskettua neljän prosentin vuotuista tuottoa. Siltä osin kuin verovelvollisen saamien tällaisten osinkojen määrä ylittää 150 000 euroa, osingoista 85 prosenttia on pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. 
Jos osakas, jota työntekijän eläkelain (395/2006) 7 §:n mukaan ei pidetä mainittuun yhtiöön työsuhteessa olevana, on verovuonna käyttänyt omana tai perheensä asuntona yhtiön varoihin kuuluvaa asuntoa, asunnon arvo vähennetään hänen osakkeidensa arvosta 1 momentissa tarkoitettua vuotuista tuottoa laskettaessa.  
34 b, 54 d, 68, 69 b ja 72 a § 
(Kuten VaVM) 
106 § 
Kunnallisverotuksen perusvähennys 
Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 3 300 euron määrää suurempi, on siitä vähennettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 18 prosentilla yli menevän tulon määrästä. 
125 § 
Työtulovähennys 
Vähennys on 12 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 1 600 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 37 500 euroa vähennyksen määrä pienenee 2,25 prosentilla puhtaan ansiotulon 37 500 euroa ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä. 
Voimaantulo 
(Kuten VaVM) 
Vastalauseen lausumaehdotukset
1. Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee viivyttelemättä sijoitusvakuutusten sekä vakuutuskuorien verotusta koskevan lakiesityksen, jolla saatetaan niiden verokohtelu tasapuolisemmaksi suhteessa suoriin sijoituksiin. 
2. Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa viivyttelemättä eduskunnalle esityksen, jolla puututaan tiukemmin monikansallisten yritysten aggressiiviseen verosuunnitteluun ja veron kiertämiseen muun muassa rajaamalla korkovähennysoikeutta yhteisöjen tuloverolain piiriin kuuluvien tulojen osalta vastaavasti kuin korkovähennysoikeutta on rajattu elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:ssä. 
3. Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa viivyttelemättä eduskunnalle esityksen, jonka mukaan yhteisö katsotaan 9 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla kotimaiseksi, jos (1) yhteisö on perustettu Suomen lainsäädännön mukaan;(2) yhteisön kotipaikaksi on rekisteröity Suomi; tai (3) sen tosiasiallinen johtopaikka on Suomessa. 
4. Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa viivyttelemättä eduskunnalle esityksen yrittäjävähennystä koskevan tuloverolain 30 a §:n kumoamisesta. 
5. Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa viivyttelemättä eduskunnalle esityksen metsälahjavähennystä koskevien tuloverolain 55 a §:n ja 55 b §:n kumoamisesta. 
6. Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen tuloverolain 124 §:n 2 momentin mukaisten pääomatuloverokantojen nostamisesta siten, että pääomatulon verokanta nostetaan 32 prosenttiin ja 30 000 euron ylittävältä osalta 35 prosenttiin. 
7. Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen lapsivähennyksestä, jolla jatketaan tällä hetkellä voimassa olevan tuloverolain 126 a §:n voimassaoloa. 
8. Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen tuloverolain -127 a §:ssä tarkoitetun kotitalousvähennyksen alarajan poistamisesta, sen enimmäismäärän laskemisesta 100 eurolla, tuloverolain 127 b §:ssä tarkoitettujen enimmäisvähennysten laskemisesta vuoden 2016 tasolle sekä kotitalousvähennyksen ulottamisesta kerrostalo- ja rivitaloasunto-osakeyhtiöiden osakkaiden rahoitusvastuulla yhtiöissä toteutettaviin remontteihin.  
Helsingissä 14.11.2017
Timo
Harakka
sd
Pia
Viitanen
sd
Eero
Heinäluoma
sd
Krista
Kiuru
sd
VASTALAUSE 2 /vihr
Perustelut
Hallituksen veropolitiikka on kasvattanut tuloeroja, ja etuuksien leikkaukset ovat heikentäneet pienituloisimpien asemaa. Myös vuoden 2018 talousarvioesitys ja siihen liittyvä lakiesitys vuoden 2018 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta jatkaa eriarvoistavaa politiikkaa. Myös ensi vuonna veronkevennykset jaetaan tasaisesti kaikille palkansaajille, mutta kunnallisverotuksen perusvähennykseen tehdään vain indeksitarkistus.  
Vihreiden vaihtoehto on oikeudenmukaisempi, sillä se tasaa tuloeroja ja vähentää köyhyyttä. 
Ansiotulojen veroasteikko
Hallitus esittää, että indeksitarkistuksen lisäksi ansiotulojen verotusta kevennetään alentamalla asteikon kaikkien tuloluokkien marginaaliveroprosenttia ja korottamalla työtulovähennystä. Jotta veronkevennykset kohdistuisivat oikeudenmukaisemmin esimerkiksi pienituloiset huomioiden, isompi osa veronkevennysvarasta tulisi kohdentaa kunnallisverotuksen perusvähennykseen. Ehdotamme, että ansiotulojen veroasteikkoon tehdään indeksitarkistukset ja työtulovähennystä korotetaan hallituksen esitystä maltillisemmin. 
Kunnallisverotuksen perusvähennys
Hallituksen esitykseen sisältyy kunnallisverotuksen perusvähennyksen osalta pelkkä indeksitarkistus. Kunnallisverotuksen perusvähennyksestä säädetään tuloverolain 106 §:ssä. Hallituksen esityksessä kunnallisveron perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 3 100 euroon. 
Vihreiden vaihtoehdossa veronkevennykset kohdistetaan pienituloisimmille korottamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä, sillä se koituu kaikkein pienipalkkaisimpien eduksi. Lisäksi se hyödyttää myös työttömiä ja eläkeläisiä, jotka eivät hyödy ansiotuloihin tehtävistä veronkevennyksistä. Vihreiden vaihtoehdossa kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 3 455 euroon ja muutetaan vähenemisprosenttia 15,5 prosenttiin. 
Työtulovähennys
Työtulovähennyksestä säädetään tuloverolain 125 §:ssä. Hallituksen esityksessä työtulovähennystä korotetaan 1 420 eurosta 1 540 euroon. Vihreiden vaihtoehdossa tehdään niin ikään korotus työtulovähennykseen, mutta se tehdään hallituksen esitystä maltillisemmin korottamalla työtulovähennyksen enimmäismäärä 1 495 euroon ja muuttamalla vähenemisprosentti 1,6 prosenttiin.  
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että 1. lakiehdotus hyväksytään muutettuna,  
että 2. lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 106 § ja 125 § muutettuina, (Vastalauseen muutosehdotukset) 
että hyväksytään kaksi lausumaa. (Vastalauseen lausumaehdotukset) 
Vastalauseen muutosehdotukset
1. 
Laki 
vuoden 2018 tuloveroasteikosta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Vuodelta 2018 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti: 
Verotettava 
ansiotulo, 
euroa 
Vero alarajan 
kohdalla, 
euroa 
Vero alarajan ylittävästä 
tulon osasta, 
17 200—25 700 
8,00 
6,25 
25 700—41 800 
518,00 
17,50 
41 800—74 200 
3 398,75 
21,50 
74 200— 
10 156,25 
31,50 
2 § 
(Kuten VaVM) 
2. 
Laki 
tuloverolain muuttamisesta 
106 § 
Kunnallisverotuksen perusvähennys 
Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 3 455 euron määrää suurempi, on siitä vähennettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 15,5 prosentilla yli menevän tulon määrästä. 
125 § 
Työtulovähennys 
Vähennys on 12 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 1 495 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 33 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 1,6 prosentilla puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä. 
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. 
Vastalauseen lausumaehdotukset
1. Eduskunta edellyttää, että hallitus poistaa käyttöön ottamansa metsälahjavähennyksen. 
2. Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksesta valtiovarainministeriön asiantuntijaryhmän esittämällä tavalla, jolloin tuottoasterajaa laskettaisiin 4 prosenttiin, mikä vastaisi paremmin niin sanottua normaalituoton rajaa, ja osingon veronalainen osuus korotettaisiin 25 prosentista 40 prosenttiin. Samalla luovuttaisiin huojennuksen euromääräisestä rajasta. 
Helsingissä 14.11.2017
Ozan
Yanar
vihr
VASTALAUSE 3 /vas
Perustelut
Oikeudenmukainen verotus edellyttää, että kukin osallistuu veronmaksuun maksukykynsä mukaisesti ja että verotuksella tasataan tuloeroja. 
Suomen verojärjestelmän kyky tasata tulo- ja varallisuuseroja on heikentynyt jo pitkän aikaa. Progressiivisilla veroilla kerättävien verotulojen osuus on selvästi vähentynyt, ja se on nyt alle kym-menys kaikista verotuloista. Yli 90 prosenttia verotuloista kerätään tasaveroin, mikäli "aidosti progressiivisiksi" määritellään valtion tulovero ansiotuloista sekä perintö- ja lahjavero. Kunnallisvero on tässä mielessä progressiivinen lähinnä pienillä tulotasoilla. 
Sipilän hallituksen veropolitiikka on koko hallituskauden ollut eriarvoisuutta lisäävää. Suurimmat hyödyt veromuutoksista ovat menneet suurituloisille. Valtavat miljardiluokan veronkeven-nykset ovat heikentäneet valtiontalouden rahoitusasemaa ja vaikeuttaneet hyvinvointivaltion ylläpitoa — varsinkin, kun finanssipolitiikka on samaan aikaan haluttu pitää kireänä. 
Hallituksen esitys vuoden 2018 tuloveroasteikoksi, yhdistettynä muihin hallituksen esityksiin, jatkaa tuloeroja kasvattavaa linjaa. 
Vasemmistoliiton veromallissa verojärjestelmän progressiivisuutta lisätään selvästi ja suurista tuloista maksetaan suhteellisestikin suurempi vero. 
Vasemmistoliiton yleinen kanta on, että kaikkia tuloja pitää verotuksessa kohdella yhdenmukaisesti. Suomen pääomatulon saajia suosiva verojärjestelmä on keskeinen eriarvoistava rakenne. Hallituksen pitäisi välittömästi käynnistää valmistelu yhdistetyn veroasteikon käyttöönottamiseksi. 
Erityisen avokätisesti Suomessa kohdellaan varakkaita omistajayrittäjiä, jotka pystyvät muuttamaan ansionsa pääomatuloiksi ja nostamaan ne hyvin alhaisella veroprosentilla. Vuoden 1993 verouudistuksesta asti talouskasvun hedelmät ovat menneet kaikkein hyvätuloisimmille, kun sitä edeltävinä vuosikymmeninä pienituloisten ansiot kasvoivat eniten. Lähes kaikki johtavat asiantuntijat ovat eri tavoin suosittaneet listaamattomien yhtiöiden omistajien kohtuuttomien veroetujen poistamista, mutta hallitus ei ole ollut siihen valmis. Toisaalta nykyinen pääomatulojen erillinen asteikko on epäreilu myös pieniä pääomatuloja saaville pienituloisille. 
Ensi vuoden budjetissa toteutettavana välittömänä uudistuksena esitämme listaamattomien yritysten osinkojen epäreilun suosimisen lopettamista. Tämä toteutetaan laskemalla tuloverolain 33 b §:ssä määritelty verovapaiden osinkojen raja (ns. normaalituottoraja) kahdeksasta kolmeen prosenttiin. 
Vasemmistoliitto esittää tuloveroasteikkoa muutettavaksi siten, että hallituksen veronkevennykset perutaan ja lisäksi otetaan käyttöön uusi, yli 100 000 euroa tienaavien veroluokka (vero alara-jan ylittävästä osasta 34 %). 
Hallituksen esityksessä tuloverolain 106 §:ssä säädettyä kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 3 060 eurosta 3 100 euroon. Kunnallisverotuksen perusvähennys tehdään kaikkien muiden vähennysten jälkeen ja se kasvattaa pienituloisten ostovoimaa. Vasemmistoliitto ehdottaa, että perusvähennystä korotetaan 3 320 euroon. Verrattuna hallituksen esitykseen vasemmistoliiton esittämä perusvähennysmalli lisäisi pienituloisten palkansaajien, eläkeläisten ja päivärahatulon saajien käteen jääviä tuloja selvästi. 
Hallitus muutti vuosi sitten kotitalousvähennystä koskevaa tuloverolain 127 b §:ää siten, että korvausprosentteja korotettaisiin viidellä prosenttiyksiköllä sekä maksetun työkorvauksen että pal-kan osalta. Tavoite hoivapalveluiden edistämisestä kotitalousvähennyksen avulla on kannatettava, mutta pääasiallinen hyöty esityksen mukaisista korvausprosenttien nostoista menisi verrattain hyvätuloisten ihmisten kotien ja vapaa-ajan kiinteistöjen remontointikuluihin, mitä ei voi pitää perusteltuna. Näistä syistä emme hyväksyä esitettyjä muutoksia ja esitämme korvausprosenttien palauttamista vuoden 2016 tasolle. Kansalaisten yhdenvertaisuuden parantamiseksi kotitalousvähennyksen 100 euron omavastuusta tulisi luopua. Yhdenvertaisuuden ja ympäristökestävyyden kannalta vähennyksen käyttöalaa tulisi laajentaa myös niin, että sitä voitaisiin maksaa esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden ja -osuuskuntien energiakestävyyshankkeisiin. Huomioiden, että pienituloisimmat eivät pysty hyödyntämään kotitalousvähennystä lainkaan, tulisi vähennyksen rinnalle kehittää vastaava kotitalousavustusjärjestelmä, jollaista vasemmistoliitto on esittänyt. 
Kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta tuloverolain 54 d §:ssä määritelty yksityisten eläkevakuutusjärjestelyiden ja pitkäaikaissäästämissopimusten maksujen verovähennysoikeus ei ole perusteltu. Kyseinen verotuki vähentää valtion verokertymää noin 90 miljoonalla eurolla vuodessa ja suosii etupäässä hyvätuloisia. 
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että 1. lakiehdotus hyväksytään muutettuna,  
että 2. lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 33 b, 106 ja 127 b § muutettuina, (Vastalauseen muutosehdotukset) 
että hyväksytään kaksi lausumaa. (Vastalauseen lausumaehdotukset) 
Vastalauseen muutosehdotukset
1. 
Laki 
vuoden 2018 tuloveroasteikosta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Vuodelta 2018 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti: 
Verotettava 
ansiotulo, 
euroa 
Vero alarajan 
kohdalla, 
euroa 
Vero alarajan ylittävästä 
tulon osasta, 
16 900—25 300 
8,00 
6,25 
25 300—41 200 
533,00 
17,50 
41 200—73 100 
3 315,50 
21,50 
73 100—100 000 
10 174,00 
31,50 
100 000— 
18 647,50 
34,00 
2 § 
(Kuten VaVM) 
2. 
Laki 
tuloverolain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
kumotaan tuloverolain (1535/1992) 31 §:n 7 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1227/2005, 
muutetaan 21 b §, 33 b §:n 1 ja 4 momentti, 34 b §:n 2 momentti, 54 d §:n 4 momentti, 68 §:n 2 ja 4 momentti, 72 a, 106 § ja 125 §:n 2 momentti sekä 127 b §
sellaisina kuin ne ovat, 21 b § laissa 1090/2014, 33 b §:n 4 momentti laissa 469/2009, 34 b §:n 2 momentti, 54 d §:n 4 momentti ja 68 §:n 2 momentti laissa 1741/2009 ja 4 momentti laissa 772/2004, 72 a § laeissa 1227/2005 ja 946/2008 sekä 106 §, 125 §:n 2 momentti ja 127 b § sekä 
lisätään lakiin uusi 69 b § seuraavasti: 
33 b § 
Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko 
Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa siihen määrään saakka, joka vastaa varojen ar-vostamisesta verotuksessa annetussa laissa (1142/2005) tarkoitetulle osakkeen verovuoden ma-temaattiselle arvolle laskettua kolmen prosentin vuotuista tuottoa. Siltä osin kuin verovelvolli-sen saamien tällaisten osinkojen määrä ylittää 150 000 euroa, osingoista 85 prosenttia on pää-omatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. (30.12.2013/1237) 
106 § 
Kunnallisverotuksen perusvähennys 
Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 3 320 euron määrää suurempi, on siitä vähennettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 18 prosentilla yli menevän tulon määrästä. 
127 b § 
Kotitalousvähennyksen peruste 
Verovelvollinen saa vähentää: 
1) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksamansa työnantajan sosiaaliturvamaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun sekä lisäksi 15 prosenttia maksamastaan palkasta; 
2) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintälain (1118/1996) 25 §:ssä tarkoitetulle ennakkoperintärekisteriin merkitylle tuloveronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta 45 prosenttia; vastaava vähennys voidaan tehdä myös toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tehdystä työstä maksetusta työkorvauksesta, jos verovelvollinen osoittaa, ettei suorituksen saajalla ole ennakkoperintälain 26 §:ssä tarkoitettuja laiminlyöntejä; 
3) tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä tämän lain 22 §:ssä tarkoitetulle yleishyödylliselle yhteisölle maksetusta työkorvauksesta 45 prosenttia. 
Voimaantulo 
(Kuten VaVM) 
Vastalauseen lausumaehdotukset
1. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viivyttelemättä eduskunnan käsiteltäväksi esityksen pääomaverotuksen progression tuntuvaksi korottamiseksi siten, että lopullisena tavoitteena on pääomatulojen verotuksen yhdenmukainen verokohtelu muiden tulojen kanssa. 
2. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viivyttelemättä eduskunnan käsiteltäväksi uudistuksen, jolla kumotaan tuloverolain 54 d §:ssä määritelty vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksujen verovähennysoikeus. 
Helsingissä 14.11.2017
Kari
Uotila
vas
VASTALAUSE 4 /r
Perustelut
Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä tarvitsemme veropolitiikan, jossa palkansaajalle jää enemmän rahaa käteen kuin tällä hetkellä. Olemme vakuuttuneita siitä, että kotitaloudet, joilla on enemmän tuloja käytettävissään, vauhdittavat taloutta ja luovat siten pohjan monipuolisemmalle palveluntarjonnalle. Tämän suhteen hallituksen esitys ensi vuoden tuloveroasteikkolaiksi on oikeansuuntainen. Meistä on kuitenkin oikein laskea työn verotusta vain, jos se tapahtuu sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. 
Vaihtoehtobudjetissamme esitämme verouudistusta, joka toteutetaan niin, että tuloerot yhteiskunnassamme eivät kasva. Verouudistuksemme laskee työn verotusta ja korottaa hieman kulutuksen verotusta. Varovaisen 0,5 prosentin arvonlisäverokorotuksen myötä luomme tilaa ansiotuloverotuksen kevennyksille, jotka ovat suuremmat kuin hallituksen ehdotukset. 
Verotuksen tulee kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen. Suomen talous vetää tällä hetkellä hyvin. Verouudistuksellamme haluamme vauhdittaa taloutta entisestään. Kyse on toimenpiteestä, joka sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä hyödyttää tavallisia palkansaajia. 
Tuloverotus
Mielestämme verotuksemme tavoitteen tulee olla kerätä riittävästi varoja, jotta voimme ylläpitää pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaamme. Veroja tulee kerätä tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti ja keräämisen tulee perustua maksukykyyn. Verotuksen on myös kannustettava ihmisiä työntekoon ja yrittämiseen, ja sen tulee edistää taloudellista kasvua ja työllisyyttä. Vain kestävän kasvun ja verotuloja tuottavan korkean työllisyysasteen avulla voidaan taata hyvinvointiyhteiskunnan jatkuminen myös pitkällä aikavälillä. 
Suomen asema World Economic Forumin listalla maailman kilpailukykyisimpien maiden joukossa on viime aikoina laskenut kymmenennelle sijalle. Kilpailukykymme ei ole riittävän hyvä, mikä näkyy muun muassa siinä, että Suomen Yrittäjien mukaan Suomen viennin kasvu on hitaampaa kuin kasvu vientimarkkinoilla yleisesti. Näin ollen meillä on hyvät mahdollisuudet taloutemme uudistamiselle. Yksi perusedellytys on, että työn vastaanottamisen ja työn tekemisen tulee aina olla kannattavaa. Tämän tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan useita eri toimenpiteitä. Yksi niistä on työn verotuksen alentaminen. Verotuksen keventäminen pienentää erilaisten kannustinloukkujen riskiä ja alentaa työn vastaanottamisen kynnystä. Haluamme siirtää verotuksen painopistettä niin, että työn verotus kevenee ja vastaavasti kulutuksen verotus kasvaa. Teemme tämän korottamalla kaikkia kolmea arvonlisäverokantaa 0,5 prosenttiyksiköllä. Suurimman osan arvonlisäveropohjasta muodostaa kotitalouksien kulutus, joka vastaa lähes 70:tä prosenttia arvonlisäverotuloista. Siksi meistä on täysin välttämätöntä, että arvonlisäverotuksen korotus tapahtuu esityksemme mukaisesti käsi kädessä tuloveron alentamisen kanssa. Siksi haluamme verotuksen painopistettä siirtämällä lisätä tuloja ja kasvattaa arvonlisäveroa 428 miljoonalla eurolla. 
Alv-korotusta pidetään usein huonona vaihtoehtona matalapalkkaisille, eläkeläisille ja opiskelijoille. Meidän mallimme ei ole sitä. Meidän mallissamme korotamme takuueläkettä enemmän kuin hallitus, poistamme kansaneläkkeen indeksijäädytyksen ja korotamme opintotuen sille tasolle, jolla se oli ennen hallituksen leikkauksia. 
Arvonlisäverokorotuksemme kautta saamme noin 400 miljoona euroa lisää verotuloa. Tämän summan käytämme veronkevennyksiin mutta myös muihin sellaisiin toimenpiteisiin, jotka lisäävät erityisesti pienituloisten ja eläkeläisten käytettävissä olevia tuloja. 
Kotitalousvähennys
Suomen työmarkkinat muuttuvat koko ajan. Vakituisessa työ- tai virkasuhteessa olevien palkansaajien osuus pienenee samanaikaisesti, kun freelancereiden ja yksinyrittäjien määrä kasvaa. Maamme yrittäjien parissa yksinyrittäjien ja ammatinharjoittajien osuus on noussut kahteen kolmasosaan. Tämä osoittaa sen, että yksityisyrittäjät ja freelancerit tekevät suuren osan siitä työstä, jonka aiemmin hoitivat palkansaajat. 
Nykyisellään verojärjestelmässämme on monenlaisia verovähennyksiä. Osa vähennyksistä edistää yrittäjyyttä ja työllisyyttä, osa vähentää pimeää työtä ja osa edistää yhteiskunnassa vaikeassa asemassa olevien ryhmien tilannetta. Kaikkia verovähennyksiä on tarkasteltava niiden arvioidun työllistävän vaikutuksen kannalta. Uusien vähennysten käyttöönotto on perusteltua, jos niiden arvioidaan elvyttävän työllisyyttä ja siten edistävän verotulojen muodostumista.  
Kotitalousvähennys on hyvä esimerkki vähennysmuodosta, joka vaikuttaa verotulojen muodostumiseen, edistää yrittäjyyttä ja parantaa työllisyysastetta. Kotitalousvähennys auttaa lisäksi harmaan talouden torjunnassa. Aiemmat arviot ovat osoittaneet, että verotulojen väheneminen kotitalousvähennyksen vuoksi on maksanut itsensä takaisin, koska työllisyys ja näin ollen verotulot ovat kasvaneet. Tämän vuoksi haluamme korottaa kotitalousvähennyksen enimmäismäärän 2 400 eurosta 3 000 euroon. Tämän lisäksi haluamme nostaa vähennyskelpoisen osuuden työkorvauksesta 50 prosentista 60 prosenttiin ja vähennyskelpoisen osuuden maksetusta palkasta 20 prosentista 30 prosenttiin. 
Kotitalousvähennys on hyvä esimerkki verovähennyksestä, joka lisää verotuloja, edistää yrittäjyyttä ja parantaa työllisyysastetta. Kotitalousvähennys auttaa lisäksi harmaan talouden torjunnassa. Aikaisemmissa arvioinneissa on tullut esille, että kotitalousvähennyksestä johtuva verotulojen pienentyminen lisää työllisyyttä ja näin ollen myös kokonaisuudessaan lisää verotuloja. Katsomme, että kotitalousvähennyksen korottaminen, joka itsessään pienentää valtion verotuloja, samanaikaisesti dynaamisten vaikutustensa kautta tuo lisätuloja 80 miljoonaa euroa. 
Harmaan talouden torjunta
Harmaasta taloudesta aiheutuu Suomessa suuria verotulojen menetyksiä yhteiskunnalle. Lisäksi harmaa talous heikentää yleistä veromoraalia ja vaikeuttaa laillista toimintaa harjoittavien yritysten kilpailumahdollisuuksia. Eräiden tutkimusten mukaan (eduskunnan tarkastusvaliokunta 2010) harmaan talouden suuruusluokka on 10—14 miljardia euroa, mikä vastaa 5,5—7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä merkitsee, että harmaa talous aiheuttaa 4—6 miljardin euron taloudelliset menetykset yhteiskunnalle vuodessa. Harmaan talouden torjunta edellyttää valtiolta määrätietoisia toimenpiteitä. Keskeistä tavoitteiden saavuttamisen kannalta on rikosten tekomahdollisuuksien vähentäminen, kiinnijäämisriskin lisääminen sekä viranomaisten reagointikyvyn parantaminen harmaan talouden paljastamisessa ja torjunnassa. Poliisi, syyttäjälaitos, tuomioistuinlaitos, Tulli ja verohallinto tarvitsevat tämän vuoksi riittävät voimavarat harmaan talouden tehokkaaseen torjuntaan. On syytä muistaa, että panostukset harmaan talouden torjuntaan maksavat nopeasti itsensä moninkertaisesti takaisin verotuloina, joita ei muuten tulisi valtiolle. Siksi olemme valinneet laittaa 20 miljoonaa euroa lisää harmaan talouden torjumiseen, mistä voi arvioida saatavan noin 70 miljoonan euron lisätulot. 
Perintö- ja lahjavero
Esitämme, että perheyrityksissä tapahtuvat sukupolvenvaihdokset vapautettaisiin perintö- ja lahjaverosta. Uudet työpaikat Suomessa syntyvät etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Monet näistä ovat perheyrityksiä, joissa sujuva sukupolvenvaihdos on edellytys liiketoiminnan jatkumiselle. Onnistunut sukupolvenvaihdos on siten myös työllisyyskysymys, jonka suurimpia haasteita on juuri verotus. 
Autovero
Hallitus on ehdottanut, että autoveroa kevennetään yhteensä noin 200 miljoonan euron edestä tällä hallituskaudella. Kevennys suoritetaan asteittain vuosina 2016—2019. Tämän seurauksena autoveron tuotto laskisi vuonna 2018 yhteensä 117 000 000 euroa. Katsomme, että autoveron alentaminen ei ole perusteltu nykypäivän taloudellisessa tilanteessa, emmekä usko, että muutoksella on odotettuja dynaamisia vaikutuksia. Mielestämme summa, jonka valtio menettää veron alentamisella, tulisi sen sijaan laittaa työllisyyttä parantaviin toimiin, mikä vuorostaan lisäisi verotuloja, joilla rahoitetaan hyvinvointia. Siksi ehdotamme, että autovero pidettäisiin vuoden 2015 tasolla. 
Ensiasunnon oston varainsiirtoverovapaus poistettava
Yksi momentin suurimmista veromenoista on ensiasunnon oston varainsiirtoverovapaus, joka on arviolta 95 000 000 euroa. Taloudellisesti haasteellisina aikoina on tarvetta tarkastella julkisia menoja ja huolehtia siitä, että kaikki osallistuvat oikeudenmukaisesti taloustilanteen parantamiseen. Valtion ensisijainen tehtävä ei ole verohelpotusten avulla kannustaa yksityisomistukseen. Tämän vuoksi katsomme, että ensimmäisen kiinteistön ja ensimmäisen osakehuoneiston oston verovapaus on etuus, josta me suomalaiset voisimme luopua tässä tilanteessa. Sillä voi olla eräitä pienehköjä vaikutuksia asuntomarkkinoihin, mutta todennäköisesti muutos ei enemmälti vaikuta markkinoihin. Näin ollen katsomme, että voimme tehdä 95 000 000 euron säästön poistamalla ensiasunnon oston varainsiirtoverovapauden. 
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että lakiehdotukset hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena, 
että hyväksytään yksi lausuma. (Vastalauseen lausumaehdotus) 
Vastalauseen lausumaehdotus
Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee verouudistuksen RKP:n mallin mukaisesti, jossa työn verotusta lasketaan ja kulutuksen verotusta nostetaan maltillisesti.  
Helsingissä 14.11.2017
Mats
Nylund
r
VASTALAUSE 5 /kd
Perustelut
Hallituksen esityksessä esitetään muutettavaksi tuloveroasteikkoa sekä tuloverolakia. Kevennykset tuloverotukseen ovat perusteltuja osana kilpailukykysopimusta. Muutokset tuloverolakiin, joilla työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä poistumaprosenttia samoin kuin kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin, ovat samoin perusteltuja. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tukee myös hallituksen esityksen mukaista verovapautta työnantajan kustantamasta koulutuksesta. 
Hallituksen esityksen mukaisten muutosten lisäksi Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on tänä syksynä esittänyt useita perusteltuja ja tarpeellisia muutoksia tuloverotukseen. Valiokunta kuitenkin esittää näiden hyvien uudistusten hylkäämistä ilman perusteluja. Kristillisdemokraattien esitykset liittyvät tuloverotuksen lapsivähennyksen jatkamiseen, verovähennysoikeuden laajentamiseen koskemaan kehitysyhteistyötä harjoittavien järjestöjen tukemista sekä työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuuden rajoittamiseen. 
Lakialoitteessa LA 38/2017 vp esitämme, että lapsivähennystä jatketaan vuoden 2018 loppuun siten kuin sitä on sovellettu vuosina 2015—2017. Verotuksen lapsivähennys on poistumassa vuoden 2018 alusta, mikä johtaisi siihen, että lapsiperheiden huoltajien kannustin hakea töitä heikkenee. Heidän efektiivinen veroasteensa voi nousta merkittävästi pienillä ansiotuloilla, mikä tekee työnteosta kannattamatonta. Korkeat efektiiviset veroasteet johtuvat siitä, että lapsiperheen saamat tuet vähenevät ja päivähoitomaksu ja verotus nousevat jyrkästi jo pienillä ansiotuloilla. Lapsivähennysjärjestelmä luotiin kompensoimaan lapsilisien leikkausta. Koska lapsivähennysjärjestelmä on luotu verotukseen, ei sitä tule poistaa, vaan sen avulla voidaan korjata pahimpia lapsiperheiden kohtaamia epäkohtia. 
Lakialoitteessa LA 43/2017 vp ehdotetaan säädettäväksi yhteisöjen kehitysyhteistyötä edistävään tarkoitukseen tehdyn lahjoituksen lahjoitusvähennyksestä. Ehdotuksen mukaan yhteisö saisi verotuksessa vähentää ansiotulostaan rahalahjoituksen, joka on tehty kehitysyhteistyötä tekevälle taholle kehitysyhteistyön edistämiseksi. Vähennyskelpoisia olisivat vähintään 850 euron ja enintään 25 000 euron suuruiset rahalahjoitukset. Vastaavasti Lakialoitteessa LA 44/2017 vp esitetään, että luonnollinen henkilö ja kuolinpesä saisi verotuksessa vähentää ansiotulostaan rahalahjoituksen, joka on tehty kehitysyhteistyötä tekevälle taholle kehitysyhteistyön edistämistä varten. Vähennyskelpoisia olisivat vähintään 850 euron ja enintään 50 000 euron rahalahjoitukset. 
Toimenpidealoitteessa TPA 23/2017 vp esitetään työntekijäjärjestöjen jäsenmaksun vähennysoikeuden puolittamista sekä työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen vähennysoikeuden kokonaan poistamista. Ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus on vaikeasti ymmärrettävä jäänne menneiltä ajoilta. Muidenkaan yleishyödyllisten järjestöjen jäsenillä ei ole oikeutta vähentää jäsenmaksujaan verotuksesta. Lisäksi eräillä ammattiliitoilla on omistuksia, joilla ne toimivat vapailla markkinoilla yritysmäisesti. Tällöin niiden jäsenten jäsenmaksujen verovähennys voidaan jopa katsoa eräänlaiseksi epäsuoraksi yritystueksi. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennysoikeuden rajaaminen toisi noin 125 miljoonan euron lisätulot valtiolle, mikä riittäisi kattamaan muiden ehdotusten vaikutukset verokertymään. 
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että 1. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena, 
että 2. lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 57 a, 98 b sekä 126 a § muutettuina, (Vastalauseen muutosehdotukset) 
että hyväksytään yksi lausuma. (Vastalauseen lausumaehdotus) 
Vastalauseen muutosehdotukset
2. 
Laki 
tuloverolain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
kumotaan tuloverolain (1535/1992) 31 §:n 7 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1227/2005, 
muutetaan 21 b §, 33 b §:n 4 momentti, 34 b §:n 2 momentti, 54 d §:n 4 momentti, 68 §:n 2 ja 4 momentti, 72 a ja 106 § sekä 125 §:n 2 momentti, 
sellaisina kuin ne ovat, 21 b § laissa 1090/2014, 33 b §:n 4 momentti laissa 469/2009, 34 b §:n 2 momentti, 54 d §:n 4 momentti ja 68 §:n 2 momentti laissa 1741/2009 ja 4 momentti laissa 772/2004, 72 a § laeissa 1227/2005 ja 946/2008 sekä 106 § ja 125 §:n 2 momentti laissa 1510/2016, sekä 
lisätään lakiin uusi 57 a, 69 b, 98 b sekä 126 a § seuraavasti: 
57 a § 
Yhteisön kehitysyhteistyöhön tekemän lahjoituksen lahjoitusvähennys 
Yhteisö saa valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävällä tavalla vähentää tulostaan vähintään 850 euron ja enintään 25 000 euron suuruisen rahalahjoituksen, joka on tehty kehitysyhteistyötä tekevälle taholle kehitysyhteistyötä edistävää tarkoitusta varten.  
98 b § 
Luonnollisen henkilön kehitysyhteistyöhön tekemän lahjoituksen lahjoitusvähennys 
Luonnollinen henkilö ja kuolinpesä saa vähentää puhtaasta ansiotulostaan vähintään 850 euron ja enintään 50 000 euron suuruisen rahalahjoituksen, joka on tehty kehitysyhteistyötä tekevälle taholle kehitysyhteistyötä edistävää tarkoitusta varten.  
126 a § 
Lapsivähennys 
Verovelvollisen, jolla verovuoden päättyessä on huollettavanaan alaikäinen lapsi, verosta vähennetään lapsivähennys. Vähennyksen määrä on 50 euroa jokaisesta huollettavasta alaikäisestä lapsesta. Jos verovelvolliseen ei sovelleta tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä eikä hänellä ole puolisoa ulkomailla, vähennys myönnetään kaksinkertaisena niiden lasten osalta, joiden ainoa huoltaja hän on. Vähennyksen määrä lasketaan kuitenkin enintään neljän lapsen perusteella. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärän ylittäessä 36 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 1 prosentilla puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärän 36 000 euroa ylittävältä osalta.  
Lapsivähennys vähennetään ensisijaisesti valtiolle suoritettavasta tuloverosta. Vähennys tehdään ansiotuloista ja pääomatuloista suoritettavista veroista verojen määrien suhteessa. 
Ansiotuloista menevästä verosta vähennys tehdään työtulovähennyksen jälkeen ja pääomatuloista menevästä verosta ennen kotitalousvähennystä. Siltä osin kuin vähennys ylittää valtion tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa.  
1 mom. (Kuten VaVM) 
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2018 toimitettavassa verotuksessa. Lain 72 a §:ää sovelletaan myös työskentelyyn, joka on alkanut ennen lain voimaantuloa. Lain 126 a §:ää sovelletaan vuoden 2018 loppuun. 
Vastalauseen lausumaehdotus
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työntekijäjärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuuden puolittamiseksi ja työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuuden poistamiseksi kokonaan vuoden 2018 alusta alkaen toimenpidealoitteen TPA 23/2017 vp mukaisesti. 
Helsingissä 14.11.2017
Peter
Östman
kd
VASTALAUSE 6 /ps
Perustelut
Perussuomalaiset katsovat, että tuloverolain 125 §:ssä säädetyn työtulovähennyksen määrää tulee muuttaa siten, että vähennys olisi 2 500 euroa ylittävältä osalta 13 prosenttia ja vähennyksen enimmäismäärä olisi 1 560 euroa. Lisäksi verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 33 000 euroa vähennyksen määrän tulisi pienentyä 1,7 prosentilla puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. 
Valtion tuloveroasteikkoon ehdotetut muutokset ja työtulovähennys muodostavat kokonaisuuden, jolla toteutetaan tuloveronkevennys. Työtulovähennys tehdään valtion tuloverosta. 
Työtulovähennyksen painottamisella on merkitystä etenkin pienituloisten kannalta. Kaikki prosentuaaliset korotukset auttavat nimenomaisesti suurituloisia. Aloitteessa ehdotettavat muutokset sitä vastoin merkitsevät suotuisia vaikutuksia pienituloisten asemaan ja ovat myönteisiä myös yhteiskunnan kannalta. Esimerkiksi nykyisin 14 000 euroa vuodessa ansaitsevat saisivat ehdotuksen mukaan kuukaudessa noin 10 euroa lisää kulutusta varten. 
Toiseksi Perussuomalaiset näkevät tärkeänä, että tuloverolaissa olisi edelleen vuonna 2018 säännös lapsivähennyksestä. Lakiin tulisi lisätä 126 a § lapsivähennyksestä saman sisältöisenä kuin se tällä hetkellä on voimassa. Nykyinen säännös lapsivähennyksestä on väliaikaisesti voimassa 1.1.2015—31.12.2017. Ehdotettu uusi 126 a § olisi voimassa 31 päivään joulukuuta 2018. Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2018 toimitettavassa verotuksessa. 
Lapsivähennys myönnetään verovelvolliselle, jolla on huollettavana yksi tai useampi alaikäinen lapsi. Vähennys on tulosidonnainen ja pienenee tulojen noustessa. Pienempituloisten kannalta lapsivähennys on merkityksellinen. 
Lapsivähennyksellä tasattiin vuonna 2014 tehtyjä lapsilisäleikkauksia. Tulonjaon itseisarvon ja oikeudenmukaisen verotuksen näkökulmasta lapsivähennyksen säilyttäminen vuoden 2017 tasolla vuonna 2018 on perusteltua. 
Kolmanneksi Perussuomalaiset katsoo, että kotitalousvähennyksen korottaminen on oiva keino tukea yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Kotitalousvähennys on synnyttänyt uutta yritystoimintaa ja on monen pienen palveluyrittäjän liiketoiminnan elinehto. Tämän lisäksi kotitalousvähennyksen korotus torjuu harmaata taloutta. Pidämme perusteltuna, että kotitalousvähennyksen vähennyskelpoisen työkorvauksen määrää nostetaan 50 prosentista takaisin 60 prosenttiin. 
Lisäksi Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ehdottaa pörssiyhtiöiden verovapaan omistusrajan nostamista nykyisestä kymmenestä prosentista viiteentoista prosenttiin. Elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia muutettaisiin siten, että yhteisön veronalaista tuloa ei olisi osinko, joka on saatu Euroopan talousalueella asuvalta muulta kuin elinkeinotuloverolain 6 a §:n 1 momentissa tarkoitetulta yhteisöltä, jos 1) osinkoa jakava yhteisö on ilman valintamahdollisuutta ja vapautusta velvollinen suorittamaan tulostaan, josta osinko on jaettu, veroa vähintään viisitoista prosenttia; ja 2) yhteisön kotipaikka kyseessä olevan valtion verolainsäädännön mukaan on tässä valtiossa ja yhteisön kotipaikka kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan sopimuksen mukaan ei ole Euroopan talousalueen ulkopuolella olevassa valtiossa.  
Muutoksen tarkoituksena on laajentaa veropohjaa. 
Perussuomalaiset katsoo edelleen, että verotuksessamme on ollut jo vuosia merkittävä epäkohta, jonka johdosta samansuuruisesta eläketulosta on joutunut maksamaan suuremman veron kuin vastaavasta palkkatulosta. Perussuomalaiset haluaa korjata tämän vääryyden. Esitämmekin, että samanaikaisesti eläketulovähennystä nostetaan ja pienituloisimpien palkansaajien ansiotulovähennystä nostetaan maltillisesti tavoitteena se, että vastaavasta tulosta maksetaan samansuuruinen vero riippumatta siitä, onko tulo palkkaa ansiotyöstä vai eläkettä. Samalla korotetaan invalidivähennystä. Tämä nostaisi kyseisten ryhmien käteen jäävän tulon määrää ja vahvistaisi siten kulutusta sekä vähentäisi muun muassa toimeentulotuki- ja asumistukimenoja. 
Tässä vastalauseessa esitetään lisäksi, että hallitus ryhtyy viivytyksettä toimenpiteisiin tuloverotuksen kohdalla siten, että jos verovelvollinen on tehnyt lahjoituksen kehitysapurahastoon, hänen puhtaasta ansiotulostaan vähennetään kunnallisverotuksen kehitysapuvähennys. Sen täysi määrä on 200 euroa, kuitenkin enintään kehitysapurahastoon tehdyn lahjoituksen määrä. 
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että 1. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena, 
että 2. lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 101 §, 104 §:n 1 momentti, 125 §:n 2 momentti, 126 a ja 127 b § muutettuina seuraavasti, (Vastalauseen muutosehdotukset) 
että hyväksytään yksi lausuma. (Vastalauseen lausumaehdotus) 
Vastalauseen muutosehdotukset
2. 
Laki 
tuloverolain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
kumotaan tuloverolain (1535/1992) 31 §:n 7 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1227/2005, 
muutetaan 21 b §, 33 b §:n 4 momentti, 34 b §:n 2 momentti, 54 d §:n 4 momentti, 68 §:n 2 ja 4 momentti, 72 a, 101 §:n 2 momentti, 104 §:n 1 momentti, 106 §, 125 §:n 2 momentti, 126 a § sekä 127 b §:n 2 ja 3 kohta sellaisina kuin ne ovat, 21 b § laissa 1090/2014, 33 b §:n 4 momentti laissa 469/2009, 34 b §:n 2 momentti, 54 d §:n 4 momentti ja 68 §:n 2 momentti laissa 1741/2009 ja 4 momentti laissa 772/2004, 72 a § laeissa 1227/2005 ja 946/2008 , 104:n 1 momentti laissa 896/2001, 101 §:n 2 momentti,106 §, 125 §:n 2 momentti ja 127 b §:n 2 ja 3 kohta laissa 1510/2016 ja 126 a § laissa 1086/2014 sekä 
lisätään lakiin uusi 69 b § seuraavasti: 
101 § 
Kunnallisverotuksen eläketulovähennys 
Täyden eläketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että luvulla 1,416 kerrotun täyden kansaneläkkeen määrästä vähennetään 1 480 euroa ja jäännös pyöristetään seuraavaan täyteen kymmenen euron määrään. Eläketulovähennys ei kuitenkaan voi olla eläketulon määrää suurempi. Jos verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää täyden eläketulovähennyksen määrän, eläketulovähennystä pienennetään 52,5 prosentilla ylimenevän osan määrästä. (29.12.2016/1510) 
104 § 
Kunnallisverotuksen invalidivähennys 
Verovelvollisen luonnollisen henkilön puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa vähennetään 460 euroa, jos hänellä on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on 100 prosenttia. Jos prosenttimäärä on pienempi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, vähennyksenä myönnetään prosenttimäärän osoittama osuus 460 eurosta. Vähennys myönnetään kuitenkin enintään muun puhtaan ansiotulon kuin eläketulon suuruisena. 
125 § 
Työtulovähennys 
Vähennys on 12 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 1 560 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 33 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 1,65 prosentilla puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä. 
126 a § 
Lapsivähennys 
Verovelvollisen, jolla verovuoden päättyessä on huollettavanaan alaikäinen lapsi, verosta vähennetään lapsivähennys. Vähennyksen määrä on 50 euroa jokaisesta huollettavasta alaikäisestä lapsesta. Jos verovelvolliseen ei sovelleta tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä eikä hänellä ole puolisoa ulkomailla, vähennys myönnetään kaksinkertaisena niiden lasten osalta, joiden ainoa huoltaja hän on. Vähennyksen määrä lasketaan kuitenkin enintään neljän lapsen perusteella. 
Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärän ylittäessä 36 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 1 prosentilla puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärän 36 000 euroa ylittävältä osalta. 
Lapsivähennys vähennetään ensisijaisesti valtiolle suoritettavasta tuloverosta. Vähennys tehdään ansiotuloista ja pääomatuloista suoritettavista veroista verojen määrien suhteessa. Ansiotuloista menevästä verosta vähennys tehdään työtulovähennyksen jälkeen ja pääomatuloista menevästä verosta ennen kotitalousvähennystä. Siltä osin kuin vähennys ylittää valtion tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa. 
127 b § 
Kotitalousvähennyksen peruste 
Verovelvollinen saa vähentää: 
2) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintälain (1118/1996) 25 §:ssä tarkoitetulle ennakkoperintärekisteriin merkitylle tuloveronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia; vastaava vähennys voidaan tehdä myös toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tehdystä työstä maksetusta työkorvauksesta, jos verovelvollinen osoittaa, ettei suorituksen saajalla ole ennakkoperintälain 26 §:ssä tarkoitettuja laiminlyöntejä; 
3) tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä tämän lain 22 §:ssä tarkoitetulle yleishyödylliselle yhteisölle maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia. 
1 mom. (Kuten VaVM) 
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2018 toimitettavassa verotuksessa. Lain 72 a §:ää sovelletaan myös työskentelyyn, joka on alkanut ennen lain voimaantuloa. Lain 126 a §:ää sovelletaan vuoden 2018 loppuun. 
Vastalauseen lausumaehdotus
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy viivytyksettä toimenpiteisiin tuloverotuksen kohdalla siten, että jos verovelvollinen on tehnyt lahjoituksen kehitysapurahastoon, hänen puhtaasta ansiotulostaan vähennetään kunnallisverotuksen kehitysapuvähennys. Sen täysi määrä on 200 euroa, kuitenkin enintään kehitysapurahastoon tehdyn lahjoituksen määrä. 
Helsingissä 14.11.2017
Ville
Vähämäki
ps
Mika
Niikko
ps
Viimeksi julkaistu 29.11.2017 14:10