Valiokunnan mietintö
VaVM
25
2017 vp
Valtiovarainvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 19 a ja 27 c §:n sekä arvonlisäverolain 15 ja 29 §:n muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 19 a ja 27 c §:n sekä arvonlisäverolain 15 ja 29 §:n muuttamisesta (HE 155/2017 vp): Asia on saapunut valtiovarainvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 
Jaostovalmistelu
Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa. 
Asiantuntijat
Verojaosto on kuullut: 
erityisasiantuntija
Tuula
Karjalainen
valtiovarainministeriö
erityisasiantuntija
Antti
Sinkman
valtiovarainministeriö
neuvotteleva virkamies
Mikko
Huuskonen
työ- ja elinkeinoministeriö
kehittämispäällikkö
Jukka
Hakola
Suomen Kuntaliitto
Inspira Oy:n apulaisjohtaja
Tuomas
Määttä
Kuntarahoitus Oyj
johtaja
Anu
Kärkkäinen
Rakennusteollisuus RT ry
lakimies
Johanna
Aho
RAKLI ry
veroasiantuntija
Timo
Torkkel
Suomen Veroasiantuntijat ry
Verojaosto on saanut kirjallisen lausunnon: 
Senaatti-kiinteistöt
Liikennevirasto
Helsingin kaupunki
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Keskuskauppakamari
Suomen Vesilaitosyhdistys ry
Veronmaksajain Keskusliitto ry
Verojaosto on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 
liikenne- ja viestintäministeriö
Verohallinto
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
Finanssiala ry
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia siten, että kokonaishoitopalvelusäännösten soveltamisala laajenisi koskemaan muitakin kuin valtion väylähankkeita. Kokonaishoitopalvelulla tarkoitettaisiin tien, rautatien, rakennuksen tai pysyvän rakennelman sekä niihin tai niiden käyttöön välittömästi liittyvän irtaimiston suunnittelu-, rakentamis-, rahoitus- ja kunnossapitopalveluista muodostuvaa palvelukokonaisuutta, josta saatava vastike määräytyy kohteen käytön tai käytettävyyden perusteella. 
Arvonlisäverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kokonaishoitopalvelusäännösten soveltamisala laajenisi vastaavalla tavalla kuin elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa. 
Ehdotetut säännökset koskisivat pitkäkestoisten kokonaishoitopalveluhankkeiden tulojen ja menojen jaksottamista sekä arvonlisäveron suorittamisvelvollisuuden syntymisajankohtaa. 
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2018 alusta. 
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana. 
Esityksen tarkoituksena on laajentaa ns. elinkaarihankkeita koskevien verotuksellisten erityissäännösten soveltamisalaa olennaisesti nykyisestä. Kun säännökset koskevat tällä hetkellä vain valtion väylähankkeita, jatkossa niitä voitaisiin soveltaa valtion ohella myös kaikkiin muihin toimijoihin. Lisäksi kohteena voisivat olla myös rakennukset ja pysyvät rakennelmat sekä niihin tai niiden käyttöön välittömästi liittyvä irtaimisto. Erityissäännökset koskisivat siten tällaisen kohteen suunnittelusta, rakentamisesta, rahoituksesta ja kunnossapidosta muodostuvaa palvelukokonaisuutta ja siihen perustuvien tulojen ja menojen jaksotusta. 
Valiokunta pitää esitystä perusteltuna ja asiantuntijakuulemisen perusteella ilmeisen tarpeellisena. Nykyinen kapea-alainen sääntely on estänyt laajalti tällaiset kokonaishoitopalveluhankkeet, koska verokohtelu ei ole vastannut niiden taloudellista todellisuutta. Yritykset eivät ole olleet sen vuoksi yleensä halukkaita osallistumaan hankkeiden toteutukseen. Esitys korjaa siis tämän puutteen. 
Ehdotettuja muutoksia on myös toivottu pitkään. Tämä koskee erityisesti kuntakenttää, jolle muutos antaisi yhden uuden vaihtoehdon investointien rahoitukseen. Erityisen suotavana on pidetty lisäksi sitä, että säännöksen soveltamisala on laaja ja koskee uudisrakentamisen ohella myös peruskorjaushankkeita. Mahdollisina kohteina on mainittu mm. kasvavasta korjausvelasta ja sisäilmaongelmista aiheutuvat laajat kouluinvestoinnit ympäri Suomea. 
Kuulemisessa on tuotu niin ikään esille valtion hankkeista saadut myönteiset kokemukset. Tämä perustuu keskeisesti siihen, että palveluntuottaja eli hankeyhtiö vastaa hankkeen riskeistä — mm. kunnossapidosta — sopimuskauden ajan. Sillä on siis lähtökohtainen intressi toteuttaa palvelut kestävästi ja kustannustehokkaasti. Malli takaa myös sovitun tasoisen laadun koko sopimusajalle. 
Uudet rahoitusmuodot merkitsevät toisaalta kuntatasolla sitä, että osa investointimenoista muuttuu jatkossa pitkän aikavälin käyttötalousmenoiksi. Tämä edellyttää huolellista suunnittelua ja uudenlaista riskien arviointia. Kuntaliiton mukaan myös nämä vaatimukset on tunnistettu uudistuksen yhteydessä. 
Valiokunta puoltaa siis esitystä sellaisenaan. Sillä ei ole arvioitu olevan myöskään suurta vaikutusta yhteisö- tai arvonlisäverotuottoon. 
Selvyyden vuoksi todettakoon, että ehdotettuja elinkeinoverolain ja arvonlisäverolain säännöksiä on tarkoitus soveltaa ja tulkita keskenään yhtenäisesti. Kokonaishoitopalvelun käsitteen määrittelyssä on kuitenkin otettava huomioon arvonlisäverodirektiivin säännökset ja niihin perustuva unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö. Vastaavasti voimaantulosäännösten erilaisuus johtuu arvonlisäverolain ominaispiirteistä. Säännökset eivät ole siten keskenään ristiriitaisia. 
Valiokunta pitää lisäksi perusteltuna sulkea etuyhteystilanteet uuden sääntelyn ulkopuolelle. Jos kokonaishoitopalvelun tilaaja ja toteuttaja kuuluvat samaan konserniin, hankkeen vastuut ja riskit eivät siirry yksinomaan toteuttajan vastuulle, niin kuin on tarkoitus. Kysymys on verosuunnittelua ennalta ehkäisevästä säännöksestä, joka on tarpeen mm. valvonnallisista syistä. 
Valiokunta toteaa lopuksi, että tässä yhteydessä ei ole syytä ottaa kantaa valmistelussa oleviin uusiin korkovähennyssäännöksiin. Olennaista on vain tiedostaa myös tämän esityksen yhteys tuleviin muutoksiin. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Valtiovarainvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 155/2017 vp sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen. 
Helsingissä 12.12.2017 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Timo
Kalli
kesk
varapuheenjohtaja
Ville
Vähämäki
ps
jäsen
Timo
Heinonen
kok
jäsen
Eero
Heinäluoma
sd
jäsen
Kauko
Juhantalo
kesk
jäsen
Toimi
Kankaanniemi
ps
jäsen
Krista
Kiuru
sd
jäsen
Kari
Kulmala
sin
jäsen
Elina
Lepomäki
kok
jäsen
Outi
Mäkelä
kok
jäsen
Antti
Rantakangas
kesk
jäsen
Markku
Rossi
kesk
jäsen
Sari
Sarkomaa
kok
jäsen
Kari
Uotila
vas
jäsen
Pia
Viitanen
sd
jäsen
Ozan
Yanar
vihr
varajäsen
Olavi
Ala-Nissilä
kesk
varajäsen
Timo
Harakka
sd
varajäsen
Lasse
Hautala
kesk
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Maarit
Pekkanen
Viimeksi julkaistu 1.2.2018 10:27